YHDYSRATA-KYSYMYS

Jyväskylässä 1912

K. J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapainossa

Emäratoja yhdistävä poikkiratavihdoinkin saatava.

Jo parinkymmenen vuoden kuluessa on yhä ja yhäuudestaan puhuttu siitä, kuinka tärkeätä on, että vih-doinkin ruvetaan samansuuntaisia, etelästä pohjoiseenkulkevia emäratojamme poikkiradoilla yhdistämään.Se on tapahtunut komiteain mietinnöissä, rautatiehalli-tuksen lausunnoissa, hallituksen rautatie-esityksissä,valtiopäivävaliokunnissa ja valtiopäiväin käsittelyissäsekä julkisessa keskustelussa.

Varsinkin silloin, kun valtionrautateitten taloudelli-sesta kannattavaisuudesta on ollut kysymys, on kumoa-mattomasti todistettu sen välttämättömästi vaativanpoikkiratoja, mitkä saisivat aikaan melkoisen säästönliikkuvan kaluston käyttämisessä ja henkilökunnanpalkkauksessa. Sitä suurempi olisi niiden tuottamahyöty matkustavalle yleisölle, tavarain lähettäjille jayleensä liike-elämälle, sillä ne vapauttaisivat tekemästäniitä usein parin, kolmen päivän pituisia kiertomatkoja,joita nykyisin yleisesti saadaan rautateitse tehdä lähelläolevien paikkakuntien välillä. Yhdysradat tuottavattavatonta ajan ja rahan säästöä. Tämä kaikki on niinyleisesti tunnettua ja yksimielisesti tunnustettua, etteimeidän tarvitse siitä sen enempää puhua.

Mutta oikein suomalaisen sitkeydellä me kuitenkinolemme yhä vuodesta vuoteen ajaa hurautelleet Kajaa-nista Ouluun sekä Joensuusta ja Kuopiosta Vaasaan

2

ynnä päinvastoin melkeinpä Helsingin kautta. Se onjohtunut eri yhdysratasuuntien kannattajain keskinäi-sestä kilpailusta, jota muiden seutujen edustajat ovatkäyttäneet hyväksensä ja saaneet toisten riidellessä ra-toja omille paikkakunnilleen.

Eduskunta pannut alulle.Vuoden 1909 valtiopäivillä päätti eduskunta kuiten-

kin viimein rakennettavaksi Savonlinnan—Pieksämäenrataosan sekä anoi tutkittavaksi, mikä suunta olisi sopi-vin Savon radan ja Jyväskylän väliselle yhdysradalle,ja esityksen jättämistä siitä niin hyvissä ajoissa, ettäsen rakennustyöt voitaisiin alottaa Savonlinnan—Piek-sämäen radan rakennustöiden yhteydessä. Vuoden 1909valtiopäivien suurta rautatieanomusta korkeimmassapaikassa esiteltäessä määrättiin ryhdyttäväksi raken-nustöihin Savonlinnan—Pieksämäen radalla sikäli, kuintyövoimat vapautuivat Lieksan—Nurmeksen radalta,sekä toimitettavaksi taloudellinen tutkimus yhdysradanläntisen jatkon sopivimmasta suunnasta.

Savonlinnan—Pieksämäen radalla ovatkin työt jopantu alkuun. Ja sitä varten asetettu komiteatutki viime kesänä Pieksämäen—Jyväskylän ja Suonne-joen—Suolahden ratasuuntien taloudellisen kannatta-vaisuuden, ehdottaen syksyllä valmistuneessa mietin-nössään, kuten muistetaan, Pieksämäen—Jyväskylänradan rakentamista. Komitean ehdotuksen mukainenon eduskunnalle nyt jätetty hallituksen esitys.

Eduskunnan on asia nyt päätettävä.Yhdysrata-kysymys on näin ollen joutunut nyt

eduskunnan lopullisesti ratkaistavaksi. Ja mielestämme

3

on eduskunnan nyt myöskin tämä sitkeä asia päätettä-vä. Savonlinnan—Pieksämäen radalla saadaan yhdis-tetyksi vain Karjalan rata Savon rataan. Sen merkityson vaillinainen niin kauan, kun ei kumpaakaan mainit-tua emärataa ole yhdistetty Pohjanmaan emäradankanssa. Sellainen yhdistäminen on siis saatava aikaanmahdollisimman pian, yhteydessä Savonlinnan—Piek-sämäen rataosan rakentamisen kanssa, kuten vuoden1909 valtiopäivätkin tarkoittivat.

Kun verrattain lyhyellä — 80 à 90 kilometrin —pätkällä uutta rautatietä saadaan Pohjanmaan rata yh-distetyksi sekä Savon että Karjalan ratojen kanssa, elisiis maamme kaikki kolme emärataa yhdistetyiksi kes-kenänsä hyvin sopivalla kohdalla, keskellä maata, niinolisi suurta taloudellista tuhlausta jättää se tekemättäKun sitäpaitsi nykyinen hallituksemme, mikä ei juuri ajamaamme parasta tarkoittavia asioita, sattuu omista syis-tänsä tässä kohden kannattamaan eduskunnan pyrin-nöitä, niin on aika eduskunnankin asia vihdoin lopulli-sesti päättää.

On sentähden vain kysymys siitä, mikä suunta yhdys-radalle on annettava?

Yhdysradan suunta.Kilpatantereelle, jossa aluksi olivat Jyväskylän—

Suonnejoen, Jyväskylän-—Pieksämäen, Jyväskylän—Mikkelin, vieläpä yhteen aikaan Jyväskylän — Mänty-harjunkin suunnat, on lopuksi jäänyt vain kaksi: Jy-väskylän—Pieksämäen ja Suolahden—Suonnejoenratasuunnat. Ja niihinkin nähden on mielipide vähitel-len kallistunut Suolahden—Suonnejoen suunnan puo-lelta yhä selvemmin, sitä mukaa kuin kysymystä on en-

4

nätetty aina tarkemmin tutkia, Jyväskylän—Pieksämä-en radan puolelle. Varsinkin se seikka että Jyväskylän— Suolahden ja Suonnejoen — Iisveden rataosat yh-distivät Suolahden — Suonnejoen suunnan pohjoispuo-lella olevat vesistöt rautatiehen, on ollut omiansa riistä-mään parhaan tuen viimemainitulta.

Meidän käsityksemme mukaan on Savonlinnan—Pieksämäen radan rakentaminen lopullisesti ratkaissutkysymyksen sen yhdysradan suunnasta, minkä on yh-distettävä Pohjanmaan rata Savon ja Karjalan ratojenkanssa.

Pieksämäen—Jyväskylän rata yhdysratana paljonlyhempi.

Pikaisinkin silmäys karttaan osoittaa, kuinka luon-notonta olisi lähteä Pieksämäeltä kiertämään Suonne-joen ja Suolahden kautta Jyväskylään päästäkseen vii-memainitusta paikasta eteenpäin Haapamäkeä kohden.Se matka olisi

Pieksämäki — Suonnejoki 38 km.Suonnejoki — Suolahti 81 km.Suolahti — Jyväskylä 42 km.

Yhteensä 161 km.Suoraan

Pieksämäki — Jyväskylä 95 km.

Erotus 66 km.Matka

Suonnejoki — Suolahti 81 km.Suolahti — Jyväskylä 42 km.

Yhteensä 123 km.Pieksämäki — Jyväskylä 95 km.

Erotus 28 km.

5

Ratasuunta Suonnejoki—Suolahti tekisi siis Karja-lan radan ja Pohjanmaan yhdysradan 66 km. pitem-mäksi sekä Savon radan ja Pohjanmaan yhdysradan 28km. pitemmäksi kuin Pieksämäen —Jyväskylän suuntaon. Lähemmäs seitsemällä penikulmalla lisäisi Suonne-joen—Suolahden rata yhdysliikenteen matkaa Karja-lan radalta ja Savon radan Pieksämäen eteläpuoliseltaosalta Jyväskylään ja lyhentäisi sitä ainoastaan Suonne-joen pohjoispuolella olevalta Savon radan osalta Jyväs-kylän ja Pohjanmaan radoille vain yhdellä ainoallapenikulmalla.

Nykyään pyritään kauttakulkuliikennettä välittävil-lä radoilla välttämään jo jonkun kilometrin mutkiakin,sillä sellaiset merkitsevät niillä kymmenien ja satojenvuosien kuluessa tavatonta kansantaloudellista tappiota,minkä rinnalla se 1,4 miljoonan summa, jonka verrankalliimmaksi Pieksämäen—Jyväskylän rata kustannus-arvion mukaan tulisi, on kuin pisara meressä. Mainitul-la summalla saataisiin sitäpaitsi 6 km. lisää rautatietä,minkä valmistamisessa jo työväki saisi ansiota ja mikäyhä edelleen hyödyttäisi ympäristöään. Pieksämäen—Jyväskylän ja Suonnejoen—Suolahden ratojen kus-tannuksia vertailtaessa on myöskin otettava huomioon,että Pieksämäen — Jyväskylän radan kustannusarvioonkuuluu Haapakosken yli viepä silta, minkä kustannuk-sista osa on vietävä vastaisuudessa rakennettavan Lah-den— Heinolan— Jyväskylän rautatien tilille. Sitä-paitsi johtamalla yhdysrata Pieksämäeltä—Jyväsky-lään vältettäisiin ne kustannukset, jotka aiheutuisivatSuolahden—Jyväskylän äkkikaarroksisen ja korkea-nousuisen rataosan rakentamisesta kauttakulkuliiken-teelle kelvolliseen kuntoon sekä Suonnejoen ja Suolah-den asemien laajentamisesta, ja siten säästettäisiin var-

6

maankin useampia satoja tuhansia markkoja, jotenkustannusten ero sulaa miltei olemattomiin. Ja vaikkeiniinkään olisi, niin lähemmäs seitsemän penikulman tar-peettoman «käyrän» laatiminen kauttakulkuradalle kuu-luu siihen aikaan, jolloin pitkämatkaistenkin oli käytet-tävä kukkulalta kukkulalle, talosta taloon ja torpastatorppaan kiertelevää metsäpolkua.

Mitä moisen mutkan tekeminen tosiasiallisesti merkit-sisi yleiselle liikenteelle, selviää seuraavasta tarkaste-lusta.

Kumpi ratasuunta on edullisempi yleiselleliikenteelle?

Sen kysymyksen voi yksityiskohtaisesti ja selvillänumeroilla valaista, kun ottaa verrataksensa sen tava-ramäärän, mikä kuljetetaan Karjalan ja Savonlinnanradoilta sekä Pieksämäen eteläpuoliselta Savon radanosalta länteenpäin Jyväskylän—Haapamäen ja Pohjan-maan radoilla sekä päinvastoin, siihen tavaramäärään,mikä kuljetetaan Suonnejoen pohjoispuoliselta Savonradan osalta länteenpäin ja päinvastoin,sekä Suolahdes-ta itäänpäin ja päinvastoin. Ensinmainitulle tavara-määrällehän Suonnejoen—Suolahden rata tulisi 66 ki-lometriä pitemmäksi kuin Pieksämäen—Jyväskylän ra-ta, mutta viimemainitulle tavaramäärälle se tulisi 10kilometriä lyhemmäksi.

Mainittua vertausta varten olemme vuoden 1910Rautatietilaston mukaan laatineet tässä jälessä olevantaulukon. Siihen on otettu vain ne osat rautateistä, joi-den välistä matkaa uusi yhdysrata lyhentää, eli Karja-lan radalta Joensuun—Antrean—Imatran välinen osa,Savonlinnan rata, Mikkelin pohjoispuolinen osa Savon

7

rataa, Jyväskylän rata, Tampereelta pohjoiseen olevaosa Pohjanmaan rataa, Porin ja Rauman radat, sekäViipurin liike ainoastaan Jyväskylän radan ja Suolah-den kanssa, koska matka sieltä Haapamäelle pysyy yh-dysradankin valmistuttua jokseenkin ennallaan, muttasitävastoin Pietarin liike Haapamäen —Jyväskylän—Suolahden radan ja Tampereen pohjoispuolisen rauta-tien kanssa, koska nykyisin näyttää siltä, että Pietaris-ta tullaan rakentamaan suorempi yhteys puheenaole-valle yhdysradalle. Vähentääksemme taulukon sarek-keiden lukua olemme ottaneet yhteen sarekkeeseen vien-nit kumpasestakin niistä paikasta toisiinsa, joiden ni-met kahdessa ensimäisessä sarekkeessa on mainittu, jasamoin tuonnit.

8Suonnejoen—Suolahden rata Pieksämäen—Jyväs-

kylän rataan verraten.

Pitentäisi matkaa 66 Lyhentäisi matkaakm:llä 10 km:llä

Lähetys- tai . „. , . .Lähetys- tai vas-vastaano o- taanottopaikka Tavaramäärille tonneissa

paikka

Yli- Yh-Vienti Tuonti teensä Vienti Tuonti teensä

Joensuu— Tampereen pohj.Antrea— puoli sekä Jyväs-Imatra kylän rata 1,145 739 1,884Sama Suolahti 7 36 43Sama Porin ja Rauman

rata 491 338 829Sama Raahen ja Rova-

niemen rautatie 26 83 109Viipuri Jyväskylän rata 171 113 284Sama Suolahti — — —Pietari Tampereen poh-

joispuoliset ase-mat 6,614 10,326 16,940

Sama Jyväskylä 1,203 1,624 2,827Sama Jyväskyl. radan

muut asemat 251 59 310Sama ja Suolahti 183 3,956 4,139Tampere Joensuu—Ant-

rea—Imatra 603 346 949Sama Savonlinnan rata! 88 92 180Sama Hiirola—Haapa-

koski 85 248 333Sama Kajaani ja Kuo-

pio 530 346 876Sama Suonnejoki—

Murtomäki 255 158 413Savonlinnan Tampereen poh-rata joispuoli sekä Jy-

väskylän ja Po-rin rata 262 186 448

Sama Suolahti — — —Haapakoski Tampereen poh-—Mikkeli joispuoli sekä

Porin ja Jyväs-kylän radat 228 396 624

Sama Suolahti — — —Kajaani—Suonnejoki Samat radat se-

kä Suolahti 1,228 1,713 2,941

Yhteensä tonnia 11,167 14,550 25,717 2,203 6,209 8,412

Tilasto siis osoittaa, että Suonnejoen—Suolahdenrata pidentäisi matkaa 66 kilometrillä 25,717 tonnille jalyhentäisi sitä vain 10 kilometrillä ainoastaan 8,412 ton-nille. Jos helpomman vertailun vuoksi laskemmetämän pidennyksen ja lyhennyksen samalle tavara-määrälle, tuhannelle kilolle, saamme matkan pidennystä

66X25,7 I7=1,697,322 kilometriä ja lyhennystä10X8,412=84,120 kilometriä, joten Suonnejoen—Suo-lahden rata jatkaisi tavarankuljetusmatkaa tuhannellekilolle laskettuna 1,613,202 kilometriä. Jos tämänehdottoman pidennyksen otamme kokonaisin vaunulas-tein, saamme matkan pidennystä 268,867 kilometriä.Tämä matka on niin pitkä, että tavaravaunu saisi sentaivaltaakseen kulkea Helsingin ja Kajaanin väliä 425kertaa ja Pieksämäeltä—Suonnejoen—Suolahden kaut-ta —Jyväskylään 1,670 kertaa. 1,670 k e r t a a v u o -d e s s a saisi siis täysi tavaravaunu nykyisen liikkeenmukaan turhan tähden kiertää tuon 161 kilometrin tai-paleen, jos Suonnejoen—Suolahden rata rakennettai-siin. Mutta yhdysrata lisää varmaankin puheenaolevienpaikkakuntien välistä liikettä ja samoin Joensuun—Nurmeksen sekä Kristiinan ja Kaskisten rautatiet, joitaei edellä olevassa tilastossa ole vielä voitu mukaanottaa.

Hyvällä syyllä siis on voitu Suonnejoen—Suolahdenrataa nimittää oikeaksi — k i e r t o k u l k u r a -d a k s i.

Viljan tuonti.

Suonnejoen—Suolahden ratasuunnan puolustajantaholta on erityisesti vedottu sen suureen etuisuuteenviljan tuonnissa maamme laajoihin osiin. Katsasta-

10

kaamme tässä sentähden, mikä merkitys viljan tuonnil-le Venäjältä on kumpaisellakin ratasuunnalla.

Kuopiolaiset ovat v:n 1911 rautatiekomitean mietin-töön liitetyssä lausunnossaan (Liite 2, siv. 37) väittä-neet, että viljaa voidaan tuoda vesitse Pietarista Kuo-pioon 60 p:n rahdilla 100 kg:lta. Sellaiset numerot ovatkuitenkin epäiltäviä. Saattaa olla mahdollista, että itserahti on joskus niin alhainen, mutta siihen tulee lisäksimonenlaisia Pietarissa suoritettavia maksuja: siltara-hat, kanavamaksut, satamamaksut j.n. ep.

Keski-Suomi käyttää toista tietä.Missään tapauksessa ei sellaisellakaan rahdilla kan-

nata tuoda jauhoja Kuopion kautta Jyväskylän ympä-ristölle eikä Pohjanmaalle. Sillä rahti Pietarista Suo-lahteen tekisi Kuopion kautta kuopiolaisten oman ilmoi-tuksen mukaan §00 kg:lta 1 mk. 67 ja niin ollen P i e -t a r i s t a Kuopion kautta J y v ä s k y l ä ä n 100kg:lta 1 mk. 90 p.

Nykyisin tuodaan jauhot Venäjältä Jyväskyläänenimmäkseen Räävelin kautta, josta rahti ja kaikkimuut kuletusmaksut ovat 100 kg:lta seuraavat:

R ä ä v e 1 i —J y v ä s k y l ä 1 mk. 40 p.R ä ä v e 1 i —S u o 1 a h t i 1 mk. 72 p.

Jauhojen kuljetuskustannukset Räävelistä ovat siisSuolahteenkin jotenkin yhtä suuret kuin PietaristaKuopion kautta, mutta laajoille seuduille: suurimpaanosaan Keski-Suomea ja koko Pohjanmaalle paljon—noin 40—50 penniä 100 kg:lta — halvemmat. Sentäh-den ei Keski-Suomi eikä Pohjanmaa, joiden viljatar-peista tästä yhdysradasta puhuttaessa vain voi olla ky-symys, saata pitää viljaa tuodessaan Kuopiota — sa-tamakaupunkinansa. Kuopiolaisten viljan kuljetus näin

11

ollen on kuin onkin aivan toinen asia kuin yhdysradanrakentaminen Savon radan ja Pohjanmaan radan vä-lille.

Vesiteitse tuodaan vain osa viljaa.Sitäpaitsi on muistettava, että vesiteitse tuodaan

maahamme ainoastaan osa viljaa. Rautatie saa suurim-man osan vuotta sitä kuljettaa. Rautatietilasto osoittaa,että Kuopioonkin laivarahdin niin erinomaisen alhaise-nakin ollessa tuotiin v. 1909 rautateitse viljaa, jauhoja,väkirehua ja tupakkaa 5,258,000 kg. Siitä tulee puolenvuoden ajalle kokonaista 5 vaunulastia joka päivä. Ve-sitie ei siis voi tyydyttää Kuopion tarvetta nykyi-sinkään, jolloin ei ole Suonnejoen—Suolahden rataatavaraa sieltä kuljettamassa! Ja siitä tavaramäärästä,mikä tultaisiin kuljettamaan puheena olevalla yhdys-radalla, saisi verrattomasti suurin osa, kuten edellä onosoitettu, tehdä tuon 66 km:n kierroksen.

Rautatie-tuonnille Pieksämäen—Jyväskylän rataedullisempi.

Viljan tuonnin vastaista kannattavaisuutta rautateit-se arvosteltaessa on myöskin otettava huomioon, että

Suomen ja Venäjän rautateiden valmistuttua ja kaut-takulkuliikkeen Pietarissa aljettua tulee myöskin jää-

mään pois kaikki purkaus- ja uudestaan lastaamiskus-tannukset, mitkä ovat kaiken tavaran ja varsinkin vil-jan kuljetukselle pahana painajaisena, kun niitä toimi-tettaessa päällysteet särkyvät ja pakkaukset hajoavat.Siten Venäjän ja Suomen välinen yhdysliikenne alen-taa vastaisuudessa lastausten ja lossausten pois jäädes-sä rautateitse tuotavan viljan kuljetuskustannuksia. Se

12

vaikuttaa samaan suuntaan ja vielä suuremmassa mää-rässä toisellakin tavalla. Yhdysliikenteen käytäntööntultua lasketaan rahti arvatenkin yhdessä erässä lähe-tysasemalta vastaanottoasemalle ja Suomen ja Venä-jän rautatiet tilittävät toisillensa kuuluvan osan, kuteneri hallinnon alaisten liikkeenvälittäjäin on sellaisissatapauksissa tapana tehdä. Sellaista menettelytapaa nou-dattaen tulisi nykyisen taksan mukaan Rybinskistä taimuualta noin 1,500 km:n päästä lähetetyltä viljaltarahti Pietarista —Jyväskylään 100 kg:lta jo alle 1 mkn.Silloin ei enää kannata Kuopiosta lähettää vesiteitsesaatua viljaa kauaksi Keski-Suomea ja Pohjanmaatakohden, ei ainakaan Suolahteen saakka, koska rahtisinne tekisi Kuopion kautta 100 kg:lta 1 mk. 67 p.,mutta Jyväskylän kautta rautateitse 1 mk. 30 p.— 1mk. 40 p.

Suomen ja Venäjän välinen yhdysliikenne saakinepäilemättä ennemmin tai myöhemmin aikaan sen, ettäainakin suurin osa Venäjältä tuotavasta viljasta lähe-tetään suoraan tuotantopaikoilta kulutuspaikoille. Sel-laista kehitystä edistää paitsi purkaus-, lastaus- ja mo-nien muiden maksujen poisjääminen sekä rahdin alen-tuminen myöskin eräs yleisempi seikka. Alituinen ta-varan saanti on kaikkialla poistanut suhteellisesti hal-vemmankin vesikuljetuksen ja muuttanut ajottaisenkaupan tasaisesti kautta vuoden jatkuvaksi ostoksiRautatiet pyrkivät kehittyessään syrjäyttämään vesi-tiet, joita myöten tavaran saaminen sillä ajalla, joksisen on tilannut, on varsin epävarmaa, kuten jokainentuonnin alalla toiminut tietää.

Ja viljantuonnille rautateitse on, kuten on huomau-tettu, Pieksämäen—Jyväskylän rata niille osille maata,jotka Savon radan ja Jyväskylän välistä yhdysrataa

13

siinä voivat hyväksensä käyttää, paljon edullisempi kuinSuonnejoen—Suolahden rata.

Uusi kulkutie.Mutta mikäli ja missä määrin vesitiet jaksavat vil-

jan kuljetuksessa kilpailla rautateiden kanssa, niin tu-lee vilja tänne sisämaahan asti ja täältä pohjoiseen

päin kulkemaan toista kuin Kuopion tietä, tietä, mistäjo on kauan puhuttu ja mikä kentiesi vain yritteliäisyy-den puutteesta onkin näihin asti jäänyt käyttämättä.Ovathan meidän rautatiekomiteammekin otaksuneet,että viljaliike maassamme vastaisuudessa tulisi kulke-maan Sermaksen kautta Laatokan yli. Siitä asiasta onpuhuttu 1890-luvulta asti sillä perusteella, että viljaSermaksessa on 12 ja puoli —25 kopeekkaa halvempaakuin Pietarissa. Kun Laatokan ylitse kuljetetaan viljaa20—30 pennillä 72 kg., niin on siitä johtunut, että Kur-kijoella on voitu myydä Venäjän jauhoja halvemmal-la kuin Pietarissa. Kun jauhojen kuljetus Laatokanrannalta Pieksämäen asemalle maksaisi 100 kg:lta noin1 mk. 30 p., niin tulisi se sitä tietä ainakin noin 70—80penniä 100 kg:a kohden halvemmaksi kuin Pietarinkautta rautateitse.

Ja jos viljan kuljetus vastaisuudessa suuntautuisiLaatokan ylitse, niin syntyisi Kurkijoelle suurempimyllyteollisuus, mikä tyydyttäisi sekä Keski-Suomenettä Kuopionkin seudun tarpeet. Sellaista kehitystä en-nustaa se, että eräät Venäjän oloja tuntevat liikkeet joovat ostelleet Kurkijoelta maa-alueita tulevia varasto-paikkoja varten. Siinä tapauksessa, että niin kävisi, ly-hentäisi Pieksämäen—Jyväskylän rata viljan kuljetus-matkaa usein mainituille laajoille seuduille pidentämät-tä sitä vähääkään Pohjois-Savoon.

14

Vesitienkin jatkoksi Pieksämäen—Jyväskylän ratasopivin.

Jos kuitenkin käy niin, että viljan kuljetus vastai-suudessa tapahtuu Pietarista kokonaan vesiteitse Sai-maan kanavan kautta, niin ei Keski-Suomeen eikä sieltälänteenpäin silloinkaan kannattaisi viljaa tuoda Kuopi-on kautta, kun kerran Savonlinnan —Pieksämäen rau-tatie tarjoaa vesitien varrelta äsken mainituille seuduil-le paljon suoremman matkan.

Niille tuleva vilja olisi silloin mukavin jättää maihinJoroisissa, esim. Tahkorannassa, mikä on vanha varas-topaikka. Kun matka Joroisista Pieksämäelle on noin37 km., tulisi Joroisista Pieksämäen—Jyväskylän radanvalmistuttua rautatiematkaa Jyväskylään vain 132 km.Mutta Kuopiosta Jyväskylään olisi rautatiematka Suon-nejoen—Suolahden radan kautta 174 km. ja Suolah-teenkin 132 km. Kun laivarahtikin kanavamaksuineenJoroisista Kuopioon jotakin olisi, on selvää, ettei Kes- .ki-Suomesta eikä lännenpää silloin kukaan Kuopiossamyllyssä kävisi!

Tarvittava myllyteollisuus syntyisi Joroisiin. On nim.huomattava, etteivät jo toimivat myllyt sanottavastivaikuta viljaliikkeen suuntaan. Kun myllyn perustami-nen maksaa verrattain vähän, syntyy se aina sinne,missä sitä muista syistä on edullinen käyttää.

Jos siis vesitie on viljan kuljetukselle niin edullinenkuin Suonnejoen—Suolahden radan kannattajat väit-tävät, niin Keski-Suomea ja Pohjanmaata palvelee par-haiten juuri Pieksämäen—Jyväskylän rata, eivätkä maanmuut osat tästä yhdysradasta puhuttaessa saata kysy-mykseen tulla. Suonnejoen—Suolahden rata, lisätenmatkaa äsken mainittuihin seutuihin 66 km:llä, tekisi

15

kyllä viljan tuonnin niihin edullisemmaksi Kuopionkautta ja palvelisi niin ollen Kuopion myllyteollisuutta.Ja siksi kai viimemainittu rata kuopiolaisille niin rakasonkin. Jos yhdysradan tarkoituksena on hyödyttääKuopion myllyjä, niin rakennettakoon se Suonnejo-elta—Suolahteen. Mutta jos sillä tahdotaan edistää laa-

jain maakuntain parasta, niin on se suunnattava Piek-sämäeltä — Jyväskylään.

Liike lounaasta koillista ja itää kohden.Puheenaolevien ratasuuntien etuisuuksia yleiselle lii-

kenteelle arvosteltaessa on myöskin muistettava se, ettäTurun merkitys talvisatamana yhä kasvaa. Se tapahtuusentähden, että sillä on useita etuja, joita Hangoltapuuttuu. Sellaisia on se seikka, että Amerikasta ja Län-si-Europasta tuleville tavaroille on Turusta lyhempirautatiematka Länsi-, Pohjois- ja Keski-Suomeen, vie-läpä yhdysradan valmistuttua Itä-Suomen laajaan poh-joisosaan. Jos Pieksämäen — Jyväskylän rataosa ra-kannetaan, on matka Turusta Pieksämäelle 11 km.lyhempi kuin Hangosta Pieksämäelle.

Talviliikettä Turusta Itä-Suomeen silmällä pitäen onPieksämäen— Jyväskylän rata Suonnejoen— Suolah-den rataa edullisempi, koska se lisäämättä sanottavasti

matkaa Suonnejoesta pohjoiseen päin lyhentää sitä 66km:llä Pieksämäen—Savonlinnan ja kaiken todennä-köisyyden mukaan vastaisuudessa rakennettavan Var-kauden —Joensuun radan varsilla ja viimemainitustapaikasta pohjoiseen päin laajaan Pohjois-Karjalaan.

Jyväskylän— Pieksämäen rata palvelee siis parem-min myöskin ulkomailta käypää liikettä maan koilliso-siin.

16

Tästä lyhyestä esityksestäkin pitäisi käyneen selville,että yhdysradan yleisen tarkoituksen ja maamme eriosien välisen yhdysliikkeen kannalta on Pieksämäen—Jyväskylän rata ilman epäilyksiä asetettava Suonnejo-en—Suolahden radan edelle. Ja sillä seikalla pitäisi kä-sityksemme mukaan yhdysradan kysymyksessä ollenolla ratkaiseva merkitys, vaikka paikallisen liikkeen nä-kökannat puhuisivat toiseen suuntaan.

Mutta sitenhän ei olekaan asianlaita. Paikallisen liik-keen mahdollisuudet Pieksämäen—Jyväskylän rata-suunnan varrella vetävät kyllä vertoja vieläpä voitta-vatkin Suonnejoen —Suolahden ratasuunnan paikalli-sen liikkeen edellytykset.

Paikallinen liike.Liikennealue.

Paikallisen liikkeen edellytyksistä puhuttaessa ovatSuonnejoen— Suolahden kannattajat esittäneet, ettäsille voisi suuntautua liike laajoilta aloilta sen tapaamiav e s i t e i t ä p i t k i n Pohjoisesta Keiteleeltä, Konne-vedeltä, Niinivedeltä ja Iisvedeltä, mitkä vielä on sanot-tu voitavan helposti keskenänsä yhdistää, ja etelästä-päin Kynsivedeltä ja Konnevedeltä.

Näiden väitösten johdosta on ensin lausuttava se,että Keiteleen vesistön varsilla j o on r a u t a t i e y h -t e y s Suolahteen sekä Niiniveden ja Iisveden rannoil-la samoin Iisveden asemalle. Rautatie ja vesitie täyden-tävät nyt jo toisiansa aivan oikealla luonnollisella taval-la. Vesitie jatkuu rautatiestä ja rautatie alkaa vesities-tä l i i k k e e n s u u n t a a etelästä pohjoiseen ja päin-vastoin.