Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN

VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

Sisältö

3

1.Yleistä väestönkehityk-

sestä ja muuttoliikkeestä

2010-luvun Suomessa

2.Tilannekuva Etelä-Pohjan-

maan väestökehityksestä

3.Mahdollisuudet?

1. Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun

Suomessa

Aluerakenteen isot muutosvoimat

Kaupungistuminen

Keskittyminen Vyöhykkeisyys

Liikkuvuus Demografinen muutos Eriytyminen, ”kuplat”

1. 2. 3.

4. 5. 6.

6

Kaikki toimintaympäristön

isot muutokset vaikuttavat

aluerakenteeseen

pikemmin keskittävästi

kuin tasoittavasti!

Luonnollinen väestönlisäys

Nettomaahan-muutto

Kuntien välinen

muuttoliike

Väestönkehityksen osatekijät

Väestönkehityksen osatekijät:

Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus)

Kuntien välinen nettomuutto (tulomuutto-lähtömuutto)

Nettomaahanmuutto (maahanmuutto-maastamuutto)

Suomen väkiluku kasvoi yhteensä noin 133 000 henkilöllä vuosina 2010-2015

Josta nettomaahanmuuton osuus 67,4 % ja

luonnollisen väestönlisäyksen osuus 32,6 %

Historiallinen käänne:

Työikäisten (20-64-vuotiaat) määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 alkaen!

Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (317)

vuosina 2010-2014

105 luonnollinen väestönlisäys positiivinen

79 kuntien välinen muuttoliike positiivinen

310 nettomaahanmuutto positiivinen

Keskimäärin 880 000 muuttoa vuodessa 2010-2015

65,3 % Kuntien sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle

30 % Kuntien välisiä muuttoja

4,7 % Maahan- ja maastamuuttoja

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

Alle 35-vuotiaita kaikista kuntien välillä muuttaneista vuosina 2010-2014


+2 582

-2 016 +7 804

-2 057

-2 411

-1 175

-2 943

-4 182

-3 198

-1 298 -259

-973

-2 097

-1 389 -3 114

+228 -86

+16 244 +2 582

+7 804 -2 016

-86

+228

-3 114

-1 389

-973 -2 057

-2 411 -1 175

-2 943 -3 198

-4 182

-259

-1 298

-2 097

+17 109

+9 556

+4 538

+737

+3 650

+228

+470

+1 805

+2 697

+540

+104

+190

-2 118

-2 439

-1 659

-1 452

-1 455

-1 833

+470

Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain,

seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014

Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)

Muuttovoittoa

Muuttotappiota

Muuttovoittoa Muuttovoittoa

Muuttotappiota Muuttotappiota

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

+ 4 + 14 + 79

2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa

1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) muuttovoittoa saanut vain joka kymmenes kunta (18/317).

2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajenevalla metro-polialueella, b) suurissa ja keskisuurissa (osa) korkeakoulu-kaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuk-sissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla

3. Kasvavien kaupunkiseutujen sisäisen dynamiikan muutos: Keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana suhteessa aikaisempaan kehitykseen ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt. Suhdanneilmiö vai jotain muuta? Lisäksi muuttoliikkeen valikoivuus korostuu alueiden välillä

4. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä. Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden väestönkehityksessä työikäisen väestön määrän vähetessä.

1.

VÄESTÖN JA TYÖPAIKKOJEN

MÄÄRÄ VÄHENEE, VÄESTÖRAKENNE

VINOUTUU

2.

VEROPOHJA JA OSTOVOIMA

HEIKKENEVÄT, RIIPPUVUUS KASVAA

3. YKSITYISIÄ PALVELUITA

LOPETETAAN, JULKISIA PALVELUITA

KARSITAAN TAI KESKITETÄÄN

4. KUNTATALOUS

KRIISIYTYY: VEROT JA MAKSUT

NOUSEVAT, MUTTA PALVELUT

HEIKKENEVÄT

5.

VETOVOIMA JA MAINEKUVA RAPAUTUU,

NÄKÖALATTOMUUS

6. ”SELVIYTYMISTAIS- TELU” OLEMASSA OLOSTA KIIHTYY

SUPISTUMIS-KEHÄ

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

Väestöennuste seuduittain 2015-2035

Väestö kasvaa

Väestö vähenee

Väestöennuste

seuduittain vuosina

2015-2035

Väestöennuste on laskettu seutukun-nittain (70) Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen (2015) mukaan vuosien 2015-2035 väliseksi ajaksi

Väestöennusteen mukaan koko maan väkiluku kasvaa 335 000 henkilöllä seuraavan kahden vuosikymmenen aikana

Väestö kasvaa 24 seudulla ja vähenee 46 seudulla vuosina 2015-2035

Kuuden eniten kasvavan seudun (Hel-singin, Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän ja Kuopion) väkiluku kasvaa ennusteen mukaan noin 411 000 hen-kilöllä

Seinäjoen väestölisäys +8 422, Järvi-seudun -3017, Kuusiokuntien -3109 ja Suupohjan -2488

253216

54396

17386

14123

41834

8422

29690

11050

4693

4494

3566

3 428

2837

2175

2019

2198

981

937

336 602

353

3 121

-5932

-5852

-5559

-5503

-5268

-5193

2. Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

väestökehityksestä

Alueen elinvoiman osatekijät

Alueen mainekuva

Alueen ulkoinen elinvoima

Alueen sisäinen

elinvoima

16

Aluetalous-dynamiikka

Työllisyys-dynamiikka

Osaamis-dynamiikka

Yritys-dynamiikka

Vetovoima-dynamiikka

Muu

dynamiikka

ETELÄ-POHJANMAAN ULKOINEN JA

SISÄINEN ELINVOIMA

Etelä-Pohjanmaan väestökehitys osatekijöittäin 1980-2015

-1600

-1400

-1200

-1000

-800

-600

-400

-200

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

19

80

19

81

19

82

19

83

19

84

19

85

19

86

19

87

19

88

19

89

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus

NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ +6.275 HLÖÄ VUOSINA 1980-2015. MUUTTOVOITTOA KOKO AJAN-JAKSON 1980-2015 (POIS LUKIEN VUOSI 2000)

KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ -18.317 HLÖÄ VUOSINA 1970-2015. MUUTTOTAPPIOTA YHTÄJAKSOISESTI VUODESTA 1983 ALKAEN

LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ +9.423 HLÖÄ VUOSINA 1980-2015. POSITIIVINEN YHTÄ-JAKSOISESTI 1980-1998, JONKA JÄLKEEN VAIHTELUA JA LASKUA


-5 64

-31 -58 59

-28 -19 43 69 106

-11 36

173

-43

-147 -159

-1176 -1190

-578

-190

-60

-375 -335

-121

-642

-468 -351

-236 -293

-453

-724 -808

-8

48 151 88 116

116 129

298 286 362

338

433

437

408 309

147

-1300

-1200

-1100

-1000

-900

-800

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500

600

700

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto

Nettosiirtolaisuus

Etelä-Pohjanmaan väestökehitys osatekijöittäin 2000-2015

Luonnollinen väestönlisäys

+49

Kuntien väli-nen netto-

muutto

- 8000

Nettosiirto-laisuus

+ 3658


-200

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Järviseudun Kuusiokuntien Seinäjoen Suupohjan

Etelä-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys seuduittain 2000-2015

LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS

Järviseudun - 965 Kuusiokuntien - 990 Seinäjoen + 3 409 Suupohjan - 1 405


-550

-500

-450

-400

-350

-300

-250

-200

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

300

350

400

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015


Etelä-Pohjanmaan kuntien välinen nettomuutto seuduittain 2000-2015

KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO: Järviseudun - 3 859 Kuusiokuntien - 2 430 Seinäjoen + 735 Suupohjan - 2 446


-40

-20

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

220

240

260

280

300

320

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015


Etelä-Pohjanmaan nettosiirtolaisuus seuduittain 2000-2015

NETTOSIIRTOLAISUUS: Järviseudun + 632 Kuusiokuntien + 243 Seinäjoen + 2 361 Suupohjan + 422


Uusimaa 21 %

Varsinais-Suomi 5 %

Satakunta 5 %

Kanta-Häme 2 %

Pirkanmaa 19 %

Päijät-Häme 2 %

Kymenlaakso 1 %

Etelä-Karjala 1 %

Etelä-Savo 1 %

Pohjois-Karjala 2 %

Pohjois-Savo 1 %

Keski-Suomi 10 %

Pohjanmaa 16 %

Keski-Pohjanmaa 4 %

Pohjois-Pohjanmaa 7 %

Kainuu 1 %

Lappi 2 %

Ahvenanmaa 0 %

Etelä-Pohjanmaan lähtömuutot maakunnittain

vuosina 2000-2014 (n=65 779)

Lähde: Tilastokeskus, muuton suunnat maakunnittain

Uusimaa 20 %

Varsinais-Suomi 5 %

Satakunta 6 %

Kanta-Häme 2 %

Pirkanmaa 16 %

Päijät-Häme

2 % Kymenlaakso

1 % Etelä-Savo

1 %

Etelä-Karjala

1 %

Pohjois-Savo 3 %

Pohjois-Karjala 1 %

Keski-Suomi 9 %

Pohjanmaa 18 %

Keski-Pohjanmaa 5 %

Pohjois-Pohjanmaa 8 %

Kainuu 1 %

Lappi 3 %

Ahvenanmaa 0 %

Etelä-Pohjanmaan tulomuutot maakunnittain

vuosina 2000-2014 (n=58 587)

Lähde: Tilastokeskus, muuton suunnat maakunnittain

Kunta Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Väestönlisäys Väestömuutos %

Alajärvi -41 -1875 320 -1596 -13,9

Alavus -238 -1023 102 -1159 -8,8

Evijärvi -150 -483 88 -545 -17,8

Ilmajoki 214 251 131 596 5,0

Isojoki -427 -254 62 -619 -23,0

Karijoki -255 -208 24 -439 -24,9

Kauhajoki -244 -1184 280 -1148 -7,7

Kauhava -497 -2357 426 -2428 -12,8

Kuortane -352 -528 69 -811 -18,2

Kurikka -1026 -2387 379 -3059 12,5

Lappajärvi -365 -728 175 -918 -22,7

Lapua 118 -100 341 359 2,6

Seinäjoki 4625 5328 1084 11037 21,8

Soini -194 -421 24 -591 -21,1

Teuva -479 -800 56 -1223 -18,5

Vimpeli -215 -352 25 -542 -15,3

Ähtäri -400 -879 72 -1207 -16,7

Etelä-Pohjanmaan väestökehitys kunnittain vuosina 2000-2015

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 206

-150-140-130-120-110-100

-90-80-70-60-50-40-30-20-10

010203040

19

70

19

72

19

74

19

76

19

78

19

80

19

82

19

84

19

86

19

88

19

90

19

92

19

94

19

96

19

98

20

00

20

02

20

04

20

06

20

08

20

10

20

12

20

14

-360

-330

-300

-270

-240

-210

-180

-150

-120

-90

-60

-30

0

30

60

90

120

19

70

19

72

19

74

19

76

19

78

19

80

19

82

19

84

19

86

19

88

19

90

19

92

19

94

19

96

19

98

20

00

20

02

20

04

20

06

20

08

20

10

20

12

20

14

ISOJOKI 1970-2015 (NETTOMUUTTO) LAPUA 1970-2015 (NETTOMUUTTO)

-420-390-360-330-300-270-240-210-180-150-120

-90-60-30

0306090

120

19

70

19

72

19

74

19

76

19

78

19

80

19

82

19

84

19

86

19

88

19

90

19

92

19

94

19

96

19

98

20

00

20

02

20

04

20

06

20

08

20

10

20

12

20

14

KAUHAVA 1970-2015 (NETTOMUUTTO)

-270

-240

-210

-180

-150

-120

-90

-60

-30

0

30

60

90

19

70

19

72

19

74

19

76

19

78

19

80

19

82

19

84

19

86

19

88

19

90

19

92

19

94

19

96

19

98

20

00

20

02

20

04

20

06

20

08

20

10

20

12

20

14

ALAJÄRVI 1970-2015 (NETTOMUUTTO)

Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike 1970-2015

-100

-50

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

5001

97

0

19

71

19

72

19

73

19

74

19

75

19

76

19

77

19

78

19

79

19

80

19

81

19

82

19

83

19

84

19

85

19

86

19

87

19

88

19

89

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

Seinäjoen kuntien välinen nettomuutto vuosina 1970-2015


-1600

-1500

-1400

-1300

-1200

-1100

-1000

-900

-800

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

500

600

Seinäjoki Muu Etelä-PohjanmaaSEINÄJOEN MUUTTO-VOITTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTO-LIIKKEESTÄ

+ 7 663

Kuntien välinen nettomuutto Seinäjoella ja muissa Etelä-Pohjanmaan

kunnissa ilman Seinäjokea vuosina 1980-2015

MUIDEN ETELÄ-POHJANMAAN MUUTTOTAPPIO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ

- 23 781


Seinäjoen tulomuutto

kunnittain vuosina

2010-2014

Seinäjoelle tulomuutti yhteensä 15316 henkilöä vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 3063 henkilöä vuodessa

12 kunnasta tulomuutti Seinäjoelle enemmän kuin 400 henkilöä viiden vuoden ajanjakson aikana: Seinäjoelle muutettiin määrällisesti eniten Ilmajoelta, Tampereelta, Helsingistä, Kauhavalta, Vaasasta ja Lapualta

Seinäjoen tulomuuttajista neljä kymmenestä (43,1 %) tuli muista Etelä-Pohjanmaan kunnista

Pääkaupunkiseudun kunnista tuli keskimäärin joka kymmenes henkilö (8,8 %)

Kunta Tulomuutto Osuus (%)

abs. tulomuutosta

1. Ilmajoki 1172 7,7

2. Tampere 932 6,1

3. Helsinki 860 5,6

4. Kauhava 837 5,5

5. Vaasa 813 5,3

6. Lapua 794 5,2

7. Kurikka 650 4,2

8. Alavus 613 4,0

9. Kauhajoki 544 3,6

10. Jyväskylä 490 3,2

11. Alajärvi 462 3,0

12. Jalasjärvi 405 2,6

13. Oulu 388 2,5

14. Isokyrö 303 2,0

15. Kuortane 258 1,7

> 400 hlöä

100-399 hlöä

30-99 hlöä

< 30 hlöä

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

Seinäjoen nettomuutto kunnittain vuosien 2010-2014 aikana

Seinäjoki sai muuttovoittoa yhteensä 162 kunnasta ja kärsi muuttotappiota 81 kuntaan. 74 kunnan kohdalla muuttotase nolla henkilöä

Seinäjoki sai muuttovoittoa yhteensä 1 628 henkilöä vuosina 2010-2014

Seinäjoen sai merkittävää määrällistä muuttovoittoa muista Etelä-Pohjanmaan kunnista ja Isostakyröstä

Seinäjoki kärsi eniten määrällistä muuttotappiota Tampereelle, Ilmajoelle, Helsingille, Jyväskylälle, Lapualle ja Turulle

Koko maan mediaani 29 536 €/as.

v. 2012

316

240

236

229

222

104

100

95

81

73

-17

-21

-23

-24

-71

-105

-143

-180

-215

-346

-400 -300 -200 -100 0 100 200 300 400

Kauhava

Alavus

Kauhajoki

Alajärvi

Kurikka

Ähtäri

Jalasjärvi

Isokyrö

Kuortane

Teuva

Espoo

Vantaa

Kuopio

Oulu

Turku

Lapua

Jyväskylä

Helsinki

Ilmajoki

Tampere

Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain

suhteessa omiin kehyskuntiin 2000-2014

SEINÄJOEN KEHYSKUNNAT 2000-2004 2005-2009 2010-2014 YHTEENSÄ

Kauhava 323 406 316 1045

Kurikka 298 283 222 803

Jalasjärvi 186 106 100 392

Lapua 76 -73 -105 -102

Ilmajoki -49 -118 -215 -382

KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ 834 604 318 1756


SEINÄJOKI JA MUUT MAAKUNNAN KUNNAT 2000-2004 2005-2009 2010-2014 YHTEENSÄ

Alavus 148 198 240 586

Kauhajoki 249 186 236 671

Alajärvi 208 213 229 650

Ähtäri 65 104 104 273

Kuortane 109 72 81 262

Teuva 57 63 73 193

Vimpeli 35 44 56 135

Soini 53 91 55 199

Lappajärvi 68 63 31 162

Evijärvi 47 47 25 119

Isojoki 1 17 23 41

Karijoki 10 16 11 37

MUU ETELÄ-POHJANMAA YHTEENSÄ 1050 1114 1164 3328

Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain suhteessa muihin

Etelä-Pohjanmaan kuntiin 2000-2014


Seinäjoen nettomuutto muuttosuunnittain suhteessa

eräisiin muihin kaupunkeihin 2000-2014

SEINÄJOKI JA ERÄÄT MUUT SUOMEN KUNNAT 2000-2004 2005-2009 2010-2014 YHTEENSÄ

Tampere -429 -482 -346 -1257

Helsinki -385 -300 -180 -865

Jyväskylä -186 -112 -143 -441

Turku -117 -69 -71 -257

Espoo -106 38 -17 -85

Vantaa -61 41 -21 -41

Oulu -59 17 -24 -66

Vaasa 70 31 1 102

Kokkola 56 34 8 98


3.

Mahdollisuudet?

Ei

?

EI ?

+

Mahdollisuudet? Pragmaattinen ja (inho)realistinen tulevaisuuskuva

aluerakenteen isojen muutosvoimien vaikutuksesta yleisesti Etelä-Pohjanmaahan ja erityisesti maakunnan eri tyyppisiin kuntiin

Alueen supistumis- ja kasvukehän syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä siihen liittyvät omat toimenpiteet

Seinäjoki

Sijainti kasvukäytävällä, ja kiinnittyminen Tampereen tulevaisuuspolkuun

Maahanmuutto

Etelä-Pohjanmaan ja sen kuntien oikeat vetovoimatekijät tulo- ja paluumuuttajien suhteen

Erottautuminen ja huomio tulevaisuuden elinehtoja

Rakennettu etu + mentaalinen etu

1.Kovat vetovoimatekijät

2.Pehmeät vetovoimatekijät

3.Identiteettitekijät

4.Sijainti, aikaetäisyys suhteessa kasvukeskuksiin

5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus

6.Mainekuva

7.Villit kortit

Etelä-Pohjanmaan

vetovoima suhteessa 7

vetovoimatekijään?

- Pohjois-Karjalan maakuntaliiton FAK –hanke (Farkut verkkarihousuun -hanke)

- FAK –hanke lähetti kirjeen 15 000 potentiaaliselle paluumuuttajalle, jotka ovat joskus asuneet vähintään vuoden Pohjois-Karjalassa

- Hankkeen keulahahmona Hanke-Aki

”Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, pidetään turpa kiinni. Jätetään

mailojen paiskomiset, heitetään kaikki negat helvettiin ja keskitytään koko ajan vain seuraavaan vaihtoon”

- Ville Uusitalo, Ässien kapteeni 13.2.2016 -

LISÄTIETOJA:

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

[email protected]

www.timoaro.fi

@timoaro

045 6577890

http://www.timoaro.fi/

Data & Analytics

Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla