YHTEENVETO LUONTOSELVITYKSISTÄ - Etusivu

YHTEENVETO LUONTOSELVITYKSISTÄ

Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma –hankkeen raportteja

Kannen kuva: Tammanlamminsuo Taivalkoskella, Pekka Salminen

YHTEENVETO POHJOIS-POHJANMAAN JA LÄNSI-KAINUUN SUO-OHJELMA HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ

3

Alkusanat Tämä työraportti on laadittu osana Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma –

hanketta. Raportin on tarkoitus antaa tiivis kokonaiskuva hankkeessa tehdyistä luontoselvi-

tyksistä, käytetyistä menetelmistä ja keskeisimmistä tuloksista. Tarkemmat, suokohtaiset tu-

lokset esitellään niiden määrän takia vain sähköisessä muodossa hankkeen projektisivuilla.

Tässä raportissa tarkastellaan vain Pohjois-Pohjanmaan aluetta: Kainuun soiden luontoselvi-

tykset on käsitelty Kainuun suoselvitys –projektin loppuraportissa.

Soiden maastoinventoinneista ovat Pohjois-Pohjanmaan liitossa vastanneet useat henkilöt:

Antti Huttunen, Jarmo Laitinen, Valtteri Hyöky, Katriina Peltonen ja Marianne Tolonen. Li-

säksi inventointeihin ovat tuoneet panoksensa Eero Kaakinen ja Pekka Salminen. Linnustoin-

ventoinnin 2011 teki Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. Turvetuotantoyhtiöt Va-

po Oy, Turveruukki Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kuivaturve Oy ovat antaneet omia aineisto-

jaan hankkeen käyttöön.

Inventointien ohjauksesta on vastannut projektipäällikkö Ismo Karhu ja luontoselvitysten asi-

antuntijana hankkeessa on toiminut Eero Kaakinen; töiden valmisteluun on myös osallistunut

Riikka Nevalainen. Tärkeitä paikkatietoaineistoja ovat tuottaneet: Suomen Ympäristökeskus,

Geologian tutkimuskeskus ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus; Kimmo Virtanen GTK:sta on

lisäksi osallistunut soiden luonnontilaluokitteluun. Paikkatietojen käsittelystä ovat huolehti-

neet Rauno Malinen ja Inga Taikina-aho. Marja-Liisa Seväkivi Metsäntutkimuslaitoksesta on

tehnyt koko maakuntaa koskevan soiden luonnonarvotarkastelun, joka on myös raportoitu

erikseen ja julkaistaan Metlan sarjassa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ollut työn

tekemisen yhteistyökumppani useissa vaiheissa. Soiden luontoselvitysten tekeminen Pohjois-

Pohjanmaalla on palvellut Maa- ja Metsätalousministeriön johdolla laaditun kansallisen suo-

strategian laadintaa ja siihen sisältyneen soiden luonnontilaluokituksen kehittelyä.

Tämän yhteenvedon on laatinut Ismo Karhu ja viimeistellyt Auli Suorsa. Pohjois-Pohjanmaan

soiden luonnonarvojen selvitystyön on mahdollistanut Euroopan maaseudun kehittämisen

maatalousrahastosta myönnetty päärahoitus sekä ympäristöministeriön rahoitus.

Pohjois-Pohjanmaan liitto kiittää kaikkia maakunnan soiden luontotiedon koonnin mahdollis-

taneita henkilöitä ja tahoja, erityisesti kenttätyön tehneitä inventoijia.

Oulussa 22.3.2013

Pohjois-Pohjanmaan liitto

Jussi Rämet Ismo Karhu

Suunnittelujohtaja Projektipäällikkö


4

Sisältö

Tausta .................................................................................................................................................. 5

Suoluonnon kokonaistarkastelu ....................................................................................................... 6

Esitarkastelut paikkatietojen perusteella ............................................................................................ 7

Maastoinventoinnit............................................................................................................................. 8

Luonnontilaluokitus ......................................................................................................................... 10

Luonnonarvojen vertailu .................................................................................................................. 12

Raportointi, aineistot ........................................................................................................................ 13

Tulosyhteenveto ................................................................................................................................ 14

Selvitysten puutteet ja virhelähteet .................................................................................................. 16

Liitteet ................................................................................................................................................ 17


5

Tausta

Hankkeen päätavoitteisiin sisältyi suoluonnon mo-

nimuotoisuuden turvaaminen ja yhteensovittami-

nen suhteessa soiden talouskäyttöön. Peruslähtö-

kohdan monimuotoisuuden selvittämiselle antoi

suoluonnon seudullinen muuttuneisuus, kuva 1.

Muuttuneisuusaste vaihtelee lounaasta koilliseen

siten että maakunnan eteläisin osa edustaa 89 %:n

ojitusastetta ja koillisin osa 47 %:n ojitusastetta.

Tästä johtuen Koillismaa on painottunut selvitys-

työssä muuta maakuntaa vähemmän.

Kuva 1. Soiden ojitustilanne seutukunnittain.

1


6

Suoluonnon kokonais-tarkastelu

Pohjois-Pohjanmaan suoluonnon monimuotoisuu-

den tilasta tehtiin erillisselvitys osana Metsäntut-

kimuslaitoksen hanketyötä. Raportti ’Katsaus soi-

den monimuotoisuuden tilaan Pohjois-

Pohjanmaalla on esille projektisivuilla ja julkais-

taan Metlan julkaisusarjassa. Selvityksessä mm.

arvioitiin soidensuojelualueiden ulkopuoliset mo-

nimuotoisuuskeskittymät, kuva 3. Selvityksen tu-

lokset ovat vaikuttaneet suokohtaisiin luonnonar-

vovertailuihin.

2


7

Esitarkastelut paikka-tietojen perusteella

Suokohtaisina perusaineistoina käytettiin Maan-

mittauslaitoksen ilmakuva- ja kartta-aineistoja.

Eräissä merkittävissä tapauksissa GTK laati laser-

keilausaineistojen avulla valuma-aluealueanalyysit,

mikä helpotti suon pintavaluntasuhteiden tarkaste-

lua.

Esitarkastelussa hyödynnettiin useita laajempia

paikkatietoaineistoja. Seuraavassa on listaus tär-

keimmistä:

3

- SYKE:n aineistot: turvemaarasteriaineisto,

suokokonaisuuksien esirajaus

- GTK:n aineistot: soiden turvetuotantokel-

poiset alueet (hankkeen määrittelyjen mu-

kaan), gammasäteilyaineisto turvepelloista

- Metsäkeskuksen aineistot: metsätalouteen

siirtyneet turvepellot, kunnostusojitetut

suot, kannattamattomat ojitusalueet

- Uhanalaisten lajien esiintymistiedot (Poh-

jois-Pohjanmaan ELY-keskus)

- Asutuksen sijainti (kiinteistö- ja huoneisto-

rekisteri)

- Pohjavesialueiden sijainti

- Natura-alueet ja nykyiset luonnonsuojelu-

alueet

- Luvitetut turvetuotantoalueet (ELY-keskus)

- Turvetuotantoyhtiöiden hallinnassa olevat

suoalueet


8

Maastoinventoinnit

4.1 Inventointien teettäjät

Suoluonnon maastotietoja koottiin yhteensä 350

suolta, joiden yhteispinta-ala oli noin 100 000 ha.

Maastoinventoinnit tehtiin osin hanketyönä, osin

YM:n rahoittamana rinnakkaishankkeena ja osin

tietoja koottiin muiden tahojen, lähinnä turvetuo-

tantoyhtiöiden teettämistä inventoinneista. Hank-

keen ja YM:n rahoituksella tehdyt inventoinnit

ovat menetelmältään pääpiirtein yhtenäisiä ja tuo-

reita. Turvetuotantoyhtiöiden teettämien inven-

toinnit ovat pitkältä ajalta, ensimmäiset 1990-luvun

alkupuolelta. Samalla myös inventointimenetelmät

vaihtelevat. Yleensä vanhimmat ovat epätarkempia

ja uudemmat tarkempia. YVA-menettelyjä varten

tehdyt inventoinnit ovat yleensä lajistotietojen

osalta tarkkoja, keskimäärin tarkempia kuin hank-

keen inventoinnit. Koonti soiden luontotietojen

(maastotieto) hankinnasta on esitelty taulukossa 1.

4.2 Hankkeen ja YM:n rahoittamien inven-

tointien kohdentaminen ja menetelmät

YM:n rahoituksella tehdyt inventoinnit käynnistyi-

vät maakunnan eteläosassa vuonna 2009. Inven-

toinnit kohdistuivat esitarkastelun perusteella ar-

vokkaimmiksi arvioituihin kohteisiin. Työn koor-

dinoinnista vuonna 2009 vastasi Pohjois-

Pohjanmaan ELY-keskus (Eero Kaakinen). Inven-

toinnit kohdennettiin suon säilyneimmille osille ja

maastossa tallennettiin tiedot suoyhdistymistä,

suotyypeistä ja keskeiset lajihavainnot (kasvilli-

suus ja linnusto).

Vuonna 2010 inventointeja jatkettiin YM:n rahoi-

tuksella. Työn koordinoinnista vastasi PPL. Mene-

telmä oli vastaava kuin vuonna 2009 muutoin,

mutta tuossa vaiheessa alettiin kokeilla kansallises-

sa suostrategiassa muotoutuvaa luonnontilaisuus-

luokittelua. Inventoinnit kohdistuivat koko maa-

kuntaan potentiaalisille luonnonarvosoille ja niistä

etenkin sellaisille soille, joihin kohdistui turvetuo-

tannon intressejä.

Vuonna 2011 inventointimenettelyä täsmennettiin

suostrategia-työn perusteella. Inventointikohteet

esirajattiin laadittujen rajausperiaatteiden mukaan

ja samalla niille tehtiin luonnontilaisuuden esi-

luokittelu suostrategiassa työstetyn asteikon mu-

kaisesti. Inventoitavat erityiset luonnonarvot mää-

riteltiin SYKE:n suostrategian yhteydessä järjes-

tämän seminaarin pohjalta. Luonnonarvojen sys-

temaattista käsittelyä varten laadittiin yhteenveto-

lomake. Taulukossa 2 on esitetty inventoidut luon-

nonarvotekijät.

Vuonna 2011 inventoitiin sekä YM:n rahoituksella

että hanketyönä. YM:n rahoittamat inventoinnit

kohdistettiin oletettujen korkeiden luonnonarvojen

soille. Suureen osaan näistä ei ollut turvetuotannon

intressejä. Tärkein selvityskohde oli Iso Matinsuo

– Lääväsuo – Kivisuo –kokonaisuus. Hankkeen

inventoinnit kohdistettiin turvetuotannon kannalta

potentiaalisille soille, turvetuotantoyhtiöiden hal-

linnassa oleville tai sellaisille joista oli olemassa

tutkimustietoa. Hankeinventoinnit kohdennettiin

muuttuneille tai osittain muuttuneille soille, esi-

luokituksen luokat 0-2.

4


9

Maastokautena 2011 teetettiin erillinen pesimälin-

nustoinventointi Pohjois-Pohjanmaan lintutieteelli-

sellä yhdistyksellä. Inventointi käsitti yhden inven-

tointikerran pesimäkautena. Työ käsitti noin 30

suota eri puolilta maakuntaa. Pääosin suot olivat

potentiaalisia hyviä lintusoita, mutta joukossa oli

myös muuttuneempia kohteita. Tarkoituksena oli

saada hyvä yleiskuva suolinnuston runsaudesta

maakunnan soilla sekä suokohtaista tietoa.

Taulukko 1. Koonti Pohjois-Pohjanmaan soiden maastoinventoinneista

Inventointiajankohta Inventoijat Kohdentuminen

Ympäristöministeriön

rahoittamat luontoinven-

toinnit

2009 – 2012

Antti Huttunen

Jarmo Laitinen

Valtteri Hyöky

Eero Kaakinen

Pekka Salminen

Luonnonarvoiltaan potenti-

aalisimmat suot

Suo-ohjelman pesimälin-

nustoselvitys 2011

Pohjois-Pohjanmaan lintu-

tieteellinen yhdistys ry.

Potentiaaliset lintusuot +

vertailukohteita

Suo-ohjelman muut luon-

toinventoinnit 2011 – 2012

Katriina Peltonen

Marianne Tolonen

Luonnontilaluokkien 0-2

suot, joihin kohdistuu tur-

vetuotantointressejä, osa

yhtiöiden hallinnassa, osa

ei

Turvetuotantoyhtiöiden

teettämät luontoselvitykset 1980-luvulta alkaen

Lukuisia henkilöitä (nimet

esillä yhteenvetolomak-

keessa)

Tuotantoyhtiöiden hallin-

nassa olevia soita

Maastokauden 2011 jälkeen inventointitulokset

koottiin yhteen ja niiden perusteella tehtiin alusta-

va vertailu soiden luonnonarvoista. Vertailun pis-

teytysmenettely laadittiin hanketyönä ja sitä esitel-

tiin suostrategian valmistelussa.

Talvikautena 2011 – 2012 koottiin turvetuotanto-

yhtiöiden tekemät luontoselvitykset. Yhtiöt olivat

teettäneet selvityksiä 1980-luvulta alkaen. Niistä

poimittiin mahdollisuuksien mukaan vastaavat

luonnonarvotiedot, mitä oli käsitelty hanketyössä.

Sen jälkeen tiedot yhdistettiin hankkeen inventoi-

mien soiden luonnonarvovertailuun.

Myös vuonna 2012 tehtiin inventointeja sekä han-

ketyönä että YM:n rahoituksella. Luontoarvosoi-

den inventointien kohdistaminen perustui Pekka

Salmisen tekemään suolaikkuanalyysiin. Aineistos-

ta poimittiin kaikkein potentiaalisimmat, vielä

inventoimattomat kohteet. Vuoden 2012 merkittä-

vimmäksi selvityskohteeksi muodostui Nybyn –

Iso Heposuon aapakehityssarjan alue. Alueelle

sovellettiin erikseen suunniteltua inventointimene-

telmää. Menetelmä ja tulokset on kuvattu tarkem-

min ao. raportoinnissa. Hankerahoituksen inven-

toinnit kohdistettiin soille, joihin oli olemassa tur-

vetuotannon intressejä. Vuonna 2012 inventoinnit

painotettiin aiempaa enemmän luonnontilaluokan 2

soille.

Samanaikaisesti hanketyön kanssa valmisteltiin

kansallista suostrategiaa sekä ympäristöministeriön

soita ja turvemaita koskevan kaavoitusohjetta.

Inventoinnit palvelivat osaltaan näitä valmisteluja.

Samalla inventoinneissa voitiin ennakoivasti ottaa

huomioon suostrategiasta annetun valtioneuvoston

periaatepäätöksen sekä kaavoitusohjeen linjaukset.

Soiden luonnonarvoina selvitettiin ohjeiden mukai-

sesti yleinen luonnonarvo sekä erityiset luonnonar-

vot.


10

Luonnontilaluokitus

Hanke otti uuden soiden luonnontilaisuusluokitte-

lun käyttöön heti kun sitä oli luonnosteltu kansalli-

sen suostrategian valmistelussa. Samalla hanke

toimi luokittelun testaajana. Liitteenä 1 on luon-

nontilaisuusasteikko siinä muodossa kuin se on

suostrategian perusteella annetussa valtioneuvos-

ton periaatepäätöksessä. Luokittelu perustuu suon

vesitalouden luonnontilaisuuteen. Muuttuneisuutta

havainnoidaan ojien ja niiden kunnon kautta sekä

kasvillisuusmuutosten avulla. Asteikko on periaat-

teessa liukuva täysin muuttuneesta täysin luonnon-

tilaiseen, mutta käytännön syistä se on jaettu kuu-

teen luokkaan nollasta viiteen.

Luokalla on varsin suuri merkitys valtioneuvoston

periaatepäätöksen suosituksissa. Se muodostaa

suon yleisen luonnonarvon yhdessä seudun ojitus-

tilanteen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että esim.

luonnontilaluokan 2 suo on pitkälle ojitetulla seu-

dulla arvokkaampi kuin vähemmän ojitetulla seu-

dulla.

Luonnontilaluokkien lopulliset määrittelyt tehtiin

vuonna 2011 tiimissä, johon osallistuivat hankkeen

projektipäällikkö Karhu, ao. inventoijat (Laitinen,

Peltonen), hankkeen suoluontoasiantuntija Kaaki-

nen ja GTK:n suoasiantuntija Virtanen. Vuoden

2012 inventointikohteiden luokitteluihin osallistui-

vat projektipäällikkö, ao. inventoijat (Laitinen,

Tolonen) ja suoluontoasiantuntija (Kaakinen).

Pohja-aineistona käytettiin GTK:n tekemää luokit-

telua, joka oli olemassa useimmilta soilta. GTK:ssa

luokitusten tekemiseen on osallistunut useita hen-

kilöitä Jukka Leinon ja Matti Laatikaisen johdolla.

Maakuntakaavaehdotukseen sisältyy myös muut-

tuneita soita, joista ei ole tehty maastoinventointia.

Näiden soiden luonnontilaluokittelu perustuu

GTK:n pohjaluokitukseen, jonka projektipäällikkö

on tarkistanut ilmakuvan ja hankkeessa käytettyjen

rajausperiaatteiden mukaan.

5


11

Taulukko 2. Pohjois-Pohjanmaan suoluontoinventoinnit 2009-2012; inventoidut luonnonarvot ja niiden pisteytys

vertailussa

Luonnonarvo Yksikkö Pisteytys

Luonnontilaluokka 0-5 0-20

Seudun ojitustilanne 0-3

(VN:n periaatepäätöksen

ojitusprosenttiluokat kään-

teisesti)

0-4,5

(ojitustilanneluku kertoimella 0,75 LT-

luokassa 2 ja kertoimella 1,5 LT-luokissa 3-5;

LT-luokkien 0-1 suot eivät saa ojitustilanne-

pisteitä, sillä ne eivät poikkea pitkällekään

ojitettujen seutujen tilanteesta )

Ojittamaton ala ha (paikkatietona) 0-15, pinta-alan suhteessa 500 ha:in saakka

Uhanalaiset suoyhdistymätyypit kpl 0-8, suhteessa korkeimpaan arvoon

Uhanalaiset suotyypit, valta-

kunnalliset + alueelliset

kpl + kpl 0-8, suhteessa korkeimpaan arvoon

Silmälläpidettävät suotyypit,

valtakunnalliset + alueelliset


Vesilain ja metsälain vesimuo-

dostumat

kpl yhteensä 0-4, suhteessa korkeimpaan arvoon

Muut luonnontilaisen kaltaiset

vesimuodostumat

kpl 0-1,5, suhteessa korkeimpaan arvoon

Uhanalaiset kasvilajit, valtakun-

nalliset ja alueelliset


Silmälläpidettävät kasvilajit,

valtakunnalliset

kpl 0-3, suhteessa korkeimpaan arvoon

Uhanalaiset lintulajit, valtakun-

nalliset ja alueelliset

kpl + kpl VE 1 uhanalaislajit:

0-5, suhteessa korkeimpaan arvoon (uhan-

alaisten ja silmälläpidettävien summa)

VE 2 suolintulajit:

Suolintulajien lukumäärä suhteessa korkeim-

paan arvoon käyttäen PPLY:n 2011 raportissa

esittämää laajennettua lajilistaa

Vaihtoehtoa 2 käytettiin ensisijaisena, jos

inventointi oli tehty mielekkääseen aikaan

Silmälläpidettävät lintulajit,

valtakunnalliset

kpl

Geomorfologiset arvot 0 tai 1 0 tai 2

Reunametsät tai saarekkeet 0 tai 1 0 tai 2

Ennallistamisarvo (luokissa 1-4) 0 tai 1 (1 = helposti ennallis-

tettavissa)

0 tai 2

Muut huomiot 0 tai 1 (muut näkökohdat ja

lisätekijät)

0 tai 1

Verkostoarvo, kytkeytyminen 0, 0,2, 0,5 tai 1

(paikkatietojen perusteella

sijoittuminen Metlan kar-

toittamiin monimuotoi-

suuskeskittymiin)

0 – 5

(kaikille pääosin keskittymiin sijoittuneille

pisteluku 5)

Monikäyttöarvot 0-8 0-5, suhteessa korkeimpaan arvoon (on tar-

kasteltu luonnonarvosta erillisenä)


12

Luonnonarvojen vertailu

Soiden käytön suunnittelu edellytti eri soiden

luonnonarvojen vertailua. Inventointitulokset pis-

teytettiin niitä painottamalla. Pisteytysmenettelyä

tarkennettiin useassa vaiheessa. Pisteytyksen lop-

putulos riippuu käytetystä painotuksesta. Kaiken

kaikkiaan pisteytys vaikutti johtavan johdonmukai-

seen ja ymmärrettävään tulokseen. Sitä voidaan

käyttää hyväksi maakunnan soiden käytön suunnit-

telussa, kuten maakuntakaavoituksessa, kun samal-

la tiedostetaan sen luonne. Pisteytystulos on esitet-

ty liitteessä 2. Yhteen sovittavassa suunnittelussa,

kuten maakuntakaavoituksessa on pisteytyksessä

käsiteltyjen luonnonarvojen rinnalla otettava huo-

mioon suhde muuhun maankäyttöön.

Kuva 2. Suon luontoarvojen inventointia maastossa (kuva: Katriina Peltonen, PPL).

6


13

Raportointi, aineistot

Hankkeen ja Ympäristöministeriön rahoitukselle

tehdyistä inventoinneista tuotettiin suokohtaisina

aineistoina seuraavanlaista materiaalia:

- kohdekuvaukset

- inventointitulokset kartalla tai ilmakuvalla

- valokuvia kohteesta

Inventointien luonnonarvokohtaiset havaintotiedot

vietiin yhteenvetolomakkeelle, josta suokohtaiset

perustiedot on haettavissa nopeasti.

Hankkeessa laadittiin seuraavat erilliset luon-

nonarvojen selvitysraportit:

Raportointiaineistoa on viety valmistumisen myötä

hankkeen projektisivuille. Sivustolla on myös koko

maakuntaa käsittäviä teemakarttoja soiden luon-

nonarvoista.

7

- Linnustoinventoinnit 2011

- Nybyn – Iso Heposuon aapakehityssarja; kym-

meniä luonnontilaisia soita Perämeren rannasta

60 metrin korkeuteen

- Iso Matinsuo – Lääväsuo – Kivisuo –suoalueen

luonnonarvot ja käyttömahdollisuudet


14

Tulosyhteenveto

Soiden luonnonarvojen vertailua tehtiin ensi sijassa

löytyneiden luonnonarvojen perusteella. Pisteytyk-

sessä yhdistettiin yleisen luonnonarvon ja erityisen

luonnonarvon tekijät. Pistemäärät vaihtelivat välil-

lä 0-65. Korkeimman arvon sai suo, joka inventoi-

tiin yhdessä monimuotoisen Natura-suon kanssa.

Muiden soiden korkein pistemäärä oli 60. Kärki-

kohteita olivat seuraavat:

- Silkkasuo-Tervasuo, Kiiminki

- Iso Matinsuo, Muhos

- Paatinsuo, Pudasjärvi (ei ole vertailukelpoinen,

koska pisteytys sisältää useamman suokoko-

naisuuden)

- Kivisuo, Haukipudas

- Sarvisuo, Pudasjärvi

- Iso Särkisuo, Utajärvi

- Kivisuo, Utajärvi

- Iso Heinäsuo – Hirvisuo, Utajärvi

- Teerisuo – Nappisuo – Ahvensuo, Pudasjärvi

- Pyöriäsuo – Iso Joutensuo – Kontiosuo, Pudas-

järvi

Kärkikohteet ovat pääosin suuria soita, mutta pis-

teytys ei johda suurten soiden erityiseen painotuk-

seen: esimerkiksi kärkikohteisiin sijoittuneen Hau-

kiputaan Kivisuon pinta-ala on vain 200 ha, ja sen

pisteytys ei sisältänyt linnustoa.

Kaikkia luonnonarvoja ei voida päätellä inventoin-

titekijöistä ja pisteytyksestä. Nybyn – Heposuon

aapakehityssarja edustaa harvinaisen hyvin säily-

nyttä kehityssarjaa aina 60 metrin korkeusvyöhyk-

keelle. Alue tarkasteltiin omalla inventointimene-

telmällään, eikä sitä pisteytetty lainkaan. Vastaava

kohde on tämän alueen pohjoispuolella oleva

Ryöskärin alue, joka on inventoitu muussa yhtey-

dessä.

Muita alueita, joissa kokonaisuuden arvo muodos-

tuu yksittäisiä soita korkeammaksi, ovat:

- Iso Matinsuo – Lääväsuo – Kivisuo –

kokonaisuus, joka on suurin luonnonsuojelu-

alueiden ulkopuolinen ojittamattomien soiden

keskittymä Oulun eteläpuolella. Oulun lähei-

syys ja virkistyskäyttösoveltuvuus korostaa

alueen arvoa.

- Raahen ja Vihannin välissä olevien varsin

luonnontilaisten soiden keskittymä. Osaan

soista liittyy pohjavesien suojelullista merki-

tystä.

- Pyhännän itäpuolinen kohtuullisen hyvin säi-

lyneiden soiden keskittymä, jonka voidaan kat-

soa kytkeytyvän Kainuun puoleisiin suhteelli-

sen luonnontilaisiin suoalueisiin.

- Haukiputaan ja Kiimingin rajalla olevien var-

sin luonnontilaisten soiden keskittymä.

- Kempeleen kaakkoispuolella oleva nuorten ja

varsin luonnontilaisten soiden keskittymä. Taa-

jaman läheisyys nostaa alueen virkistysarvoa.

Samalla vedenjakajavyöhykkeellä on idempä-

nä arvokkaita rantavallien rajaamia soita ja

aroja.

Edellä mainitut alueet ilmenevät kuvasta 3. Lisäksi

kuvasta ilmenevät kaikki kohteet, jotka on maa-

kuntakaavaehdotuksen valmistelussa esitetty luon-

nonarvojensa takia SL-1 alueina (luonnonsuojelu-

lain nojalla perustettavan suojelualueena) ja luo-1

–alueina (luonnon monimuotoisuuden kannalta

tärkeänä suoalueena)

8


15


16

Selvitysten puutteet ja vir-helähteet

Selvitysten kohteena olleet suot kattavat kaikkiaan

noin 100 000 ha eli 7 % maakunnan soiden ja tur-

vemaiden nykyisestä alasta suojelualueiden ulko-

puolella. Selvitysalueisiin sisältynyt ojittamaton

ala, noin 50 000 ha, kattaa 11 % suojelualueiden

ulkopuolisesta ojittamattomasta alasta. Vaikka

otanta on suunnattu potentiaalisiin luonnonarvo-

kohteisiin, on selvää että osa arvokkaista kohteita

on jäänyt tarkastelun ulkopuolelle. Selvityskatta-

vuus on parhaimmillaan maakunnan eteläosassa,

josta mahdollisia arvokohteita valittiin inventoin-

tiin muuta aluetta väljemmillä kriteereillä. Niitä

kuitenkin löytyi niukasti. Inventoinneissa osoittau-

tui, että tyypillisessä tilanteessa, jossa suon laidat

on ojitettu ja keskellä on noin 50 ha:in ojittamaton

alue, myös ojittamaton osa on alkanut muuttua. –

Myös Oulujoen pohjoispuolisen alueen edustavat

arvokohteet olivat suurimmaksi osaksi mukana

selvityskohteissa. Puutealueena on Koillismaa,

jossa potentiaalisista arvokohteista voitiin tehdä

vain rajoitettu otanta. Suunnittelun näkökulmasta

tämä ei kuitenkaan ole ongelma, koska alueella ei

ole merkittäviä yhteen sovittamisen paineita.

Selvitys ei ulotu pienkohteisiin (lukuun ottamatta

Nybyn – Iso Heposuon aapakehityssarjan aluetta).

Aineistossa on vain vähän alle 100 ha:n suokoko-

naisuuksia. Monimuotoisimmat suoluonnon pien-

kohteet painottuvat Pohjois-Pohjanmaalla jokien ja

purojen varsille.

Kasvillisuusinventointien kulkureittien kattavuus

oli harva, etenkin isoilla soilla. Inventointireitit

kuitenkin suunnattiin siten, että suosta saatiin työ-

panokseen nähden mahdollisimman hyvä käsitys.

Linnustoinventoinneissa on puutteita: eräistä koh-

teita ei ole lainkaan linnustotietoja, ja osassa lin-

nustohavainnot on tehty huonoon aikaan. Puutteita

korjataan keväällä 2013.

Inventoijien kokemus ja osaamisalueet voivat ai-

heuttaa eroja tuloksiin. Kun mukaan luetaan tuotta-

jien teettämät inventoinnit, on tulosten taustalla

kymmeniä henkilöitä. Hankkeessa ja YM:n rahoi-

tuksella käytettyjen luontoarvosoiden inventoijien

kokemus ja suobiologinen osaaminen edustaa kui-

tenkin maan huippua. Myös muuttuneempien soi-

den inventoijien kokemus oli hyvä, ja siten hanke-

työnä tehtyjen inventointien havainnot ovat varsin

luotettavia. Inventoijien osaaminen paikkaa ha-

vaintotiheyden ja –ajankohtien puutteita.

Hanketyönä ei ole inventoitu muuta eläinlajistoa

kuin linnut. Joissakin tuottajien teettämissä inven-

toinneissa on esim. viitasammakko-, hämähäkki- ja

perhosselvityksiä. Näitä tietoja ei ole sisällytetty

luonnonarvojen vertailuun. Eläimistön osalta on

todettava, että vaikka niiden selvityksissä on puut-

teita, inventoinnin eräät muut päätekijät kuvaavat

myös eläinlajiston runsautta. Näitä ovat luonnonti-

laluokka, suoyhdistymätyyppien runsaus ja suo-

tyyppien runsaus. Ts. biotoopeiltaan monimuotoi-

sen suon eläinlajisto on runsas.

Kokonaisuutena arvioiden hankkeessa tehdyt luon-

toselvitykset ovat tuottaneen koko aluetta käsitte-

levän suunnittelun näkökulmasta riittävän tarkan ja

samalla helposti vertailtavan aineiston.

9


17

Liite 1. Suoyhdistymien tai suokokonaisuuksien luonnontilaisuusasteikko


18

Liite 2. Inventoitujen soiden luonnonarvojen vertailutaulukot (22.3.2013 tietojen mukaan)

0,0

01

0,0

02

0,0

03

0,0

04

0,0

05

0,0

06

0,0

07

0,0

0

Ah

osu

o, P

ud

asjä

rvi

Ah

ven

suo

, Uta

järv

i

An

tin

nev

a , R

aah

e

Epäi

lyks

ensu

o, P

ud

asjä

rvi

Etel

äsel

änn

.-P

orr

asn

., O

ula

ine

n

Haa

pa-

aho

nrä

me,

Siik

alat

va

Haa

po

s-Sa

tam

osu

o, H

auki

pu

das

Haa

po

suo

, Mu

ho

s

Han

gasn

eva

, Siik

alat

va

Han

gasn

eva

Ah

oky

lä, P

yhän

tä

Han

gasn

eva

Alip

ää, S

iikal

atva

Han

gass

uo

, Ii

Han

kila

nn

eva

, Haa

pav

esi

Han

nu

nsu

o, O

ulu

Hau

kkas

uo

, Kem

pe

le

Hau

tan

eva

, Kär

säm

äki

Hau

tasu

o, O

ulu

Hei

nin

eva

, Siik

alat

va

Hei

nän

eva,

Pyh

äntä

Het

esu

o, I

i

Hev

on

vitu

nsu

o, K

ii-H

auki

p

Hiis

isu

o S

+K

auh

asu

o, P

ud

asjä

rvi

Ho

ikka

ne

va, P

yhäj

ärvi

Ho

ikka

ne

va N

, Kär

säm

äki

Ho

ikka

ne

va S

, Kär

säm

äki

Ho

nka

ne

va, S

iikaj

oki

Ho

nka

suo

, Uta

järv

i

Ho

uru

ne

va, V

ihan

ti-R

aah

e

Hu

hti

ne

va (

lisäa

lue)

, Siik

ajo

ki

Inve

nto

itu

jen

so

ide

n lu

on

no

nar

voje

n v

ert

ailu

Ojit

tam

ato

n a

la

LT-l

uo

kan

pis

teyt

ys

Seu

du

n o

jitu

stila

nn

e

Suo

yhd

isty

mät

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

suo

tyyp

it

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

kasv

it

Suo

lintu

lajit

Ve

si-

ja m

ets

älai

n m

uka

iset

ja m

uu

tve

sim

uo

do

stu

mat

Geo

mo

rfo

logi

a, r

eun

at

Enn

allis

tam

isar

vo

Ve

rko

sto

arvo

, mu

ut

hu

om

iot


19

0,0

01

0,0

02

0,0

03

0,0

04

0,0

05

0,0

06

0,0

07

0,0

0

Iso

Han

gasn

eva,

Pyh

äntä

Iso

He

inäs

uo

- H

irvi

suo

, Ou

lu

Iso

Kal

liosu

o N

E, P

ud

asjä

rvi

Iso

Kal

liosu

o N

W, P

ud

asjä

rvi

Iso

Kal

liosu

o S

, Pu

das

järv

i

Iso

Mat

insu

o, M

uh

os

Iso

Mu

rhis

uo

, Ou

lu

Iso

Paj

usu

o, P

yhän

tä

Iso

Pas

ko, P

ud

asjä

rvi

Iso

Pyl

kön

suo

, Pu

das

järv

i

Iso

Su

sin

eva,

Haa

pav

esi

Iso

Tee

risu

o, P

ud

asjä

rvi

Iso

ne

va A

lipää

, Siik

alat

va

Iso

ne

va A

lpu

a, V

ihan

ti

Iso

ne

va M

ielu

skyl

ä, H

aap

aves

i

Iso

ne

va O

jaky

lä, H

aap

aves

i

Iso

ne

va Y

lipää

, Siik

alat

va

Iso

nko

rven

nev

a, N

ival

a

Iso

suo

, Yli-

Ii, H

auki

pu

das

Iso

suo

, Pu

das

järv

i

Jaal

anga

nsu

o, P

ud

asjä

rvi

Jako

-Mu

ura

issu

o N

, Ou

lu

Jako

-Mu

ura

issu

o S

, Ou

lu

Joki

-Ah

mas

uo

, Pu

das

järv

i

Joki

ne

va, P

yhjä

rvi

Jou

sisu

o II

N, P

ud

asjä

rvi

Jou

sisu

o II

S, P

ud

asjä

rvi

Jou

ten

suo

, Mu

ho

s

Ojit

tam

ato

n a

la

LT-l

uo

kan

pis

teyt

ys

Seu

du

n o

jitu

stila

nn

e

Suo

yhd

isty

mät

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

suo

tyyp

it

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

kasv

it

Suo

lintu

lajit

Ve

si-

ja m

ets

älai

n m

uka

iset

ja m

uu

tve

sim

uo

do

stu

mat

Geo

mo

rfo

logi

a, r

eun

at

Enn

allis

tam

isar

vo

Ve

rko

sto

arvo

, mu

ut

hu

om

iot


20

0,0

05

,00

10

,00

15

,00

20

,00

25

,00

30

,00

35

,00

40

,00

45

,00

50

,00

Juu

rikk

anev

a, P

yhjä

rvi

Juu

rikk

an.-

Lon

keri

nn

.E, R

eisj

ärvi

Juu

rikk

an.-

Lon

keri

nn

.W, R

eis

järv

i

Juu

rikk

asu

o, P

ud

asjä

rvi

Juu

son

suo

, Pu

das

järv

i

Jäkä

läah

on

suo

, Mu

ho

s

Järv

isu

o, K

emp

ele

Järv

isu

o N

W, Y

li-Ii

Jääs

ken

nev

a, O

ula

ine

n

Kaa

kku

rin

eva,

Siik

ajo

ki

Kai

taan

nev

a, S

iikaj

oki

Kai

tasu

o, P

ud

asjä

rvi

Kai

vosn

eva

, Siik

alat

va

Kal

hu

oja

nko

rpi,

Uta

järv

i

Kal

lasu

o v

, Pu

das

järv

i

Kal

liosu

o, P

ud

asjä

rvi

Kar

ahka

lam

min

suo

, Ii

Kar

hin

eva,

Siik

alat

va

Kar

hu

suo

Ylit

ann

ila, P

ud

asjä

rvi

Kar

hu

suo

2, P

ud

asjä

rvi

Kar

hu

suo

II, N

-osa

, Pu

das

järv

i

Kar

hu

suo

Liv

o N

W, P

ud

asjä

rvi

Kar

josu

o, P

ud

asjä

rvi

Kar

jun

eva,

Siik

alat

va

Kar

sikk

osu

o, P

ud

asjä

rvi

Kas

sasu

o, I

i

Kas

sila

nko

rpi,

Haa

pav

esi

Kat

usu

o, P

ud

asjä

rvi

Kau

han

eva,

Yliv

iesk

a

Ojit

tam

ato

n a

la

LT-l

uo

kan

pis

teyt

ys

Seu

du

n o

jitu

stila

nn

e

Suo

yhd

isty

mät

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

suo

tyyp

it

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

kasv

it

Suo

lintu

lajit

Ve

si-

ja m

ets

älai

n m

uka

iset

ja m

uu

tve

sim

uo

do

stu

mat

Geo

mo

rfo

logi

a, r

eun

at

Enn

allis

tam

isar

vo

Ve

rko

sto

arvo

, mu

ut

hu

om

iot


21

0,0

01

0,0

02

0,0

03

0,0

04

0,0

05

0,0

06

0,0

07

0,0

0

Kau

kelo

nn

eva,

Pyh

äjär

vi

Kau

niin

lam

min

aap

a, Ii

Kau

pin

suo

, Ii

Kau

pin

suo

E, I

i

Kau

pin

suo

N, I

i

Ke

ihäs

suo

, Ou

lu/Y

likiim

inki

Ke

ino

nsu

o, K

emp

ele

Ke

son

nev

a, H

aap

aves

i

Kiik

kun

eva,

Siik

alat

va/K

ärsä

mäk

i

Kiis

kisu

o-M

urt

osu

o, P

ud

asjä

rvi

Kiis

kisu

on

E-o

sa, P

ud

asjä

rvi

Kir

kko

nev

a, S

ievi

Kiv

ijärv

ensu

o, I

i

Kiv

inev

a K

erä

lä, ?

Kiv

inev

a Ta

vast

ken

kä, P

yhän

tä

Kiv

inev

ansa

lmi,

Siik

alat

va

Kiv

isu

o, H

auki

pu

das

Kiv

isu

o, U

tajä

rvi

Kiv

isu

o N

E, M

uh

os/

Uta

järv

i/O

ulu

Kiv

isu

o-R

isti

suo

, Ku

usa

mo

Ko

iran

suo

, Ii

Ko

ivu

nev

a, S

iikal

atva

Ko

ivu

suo

, Pu

das

järv

i

Ko

lmis

op

en

ne

va, S

ievi

Ko

nti

om

aan

suo

N, I

i

Ko

nti

on

suo

, Uta

järv

i

Ko

pak

kan

eva

, Me

rijä

rvi

Ojit

tam

ato

n a

la

LT-l

uo

kan

pis

teyt

ys

Seu

du

n o

jitu

stila

nn

e

Suo

yhd

isty

mät

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

suo

tyyp

it

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

kasv

it

Suo

lintu

lajit

Ve

si-

ja m

ets

älai

n m

uka

iset

ja m

uu

tve

sim

uo

do

stu

mat

Geo

mo

rfo

logi

a, r

eun

at

Enn

allis

tam

isar

vo

Ve

rko

sto

arvo

, mu

ut

hu

om

iot


22

0,0

01

0,0

02

0,0

03

0,0

04

0,0

05

0,0

06

0,0

0

Ko

rpin

eva

Ko

rpim

äki,

Pyh

äjär

vi

Ko

rpin

eva

Po

rkka

la, K

ärsä

mäk

i

Ko

rte

suo

, Ou

lu/P

ud

asjä

rvi

Ko

rto

nev

a, E

telä

nev

a, S

ievi

Ko

tila

ise

nn

eva

, Siik

alat

va

Ko

tisu

o, O

ulu

Ko

tisu

o, O

ulu

/Uta

järv

i

Ko

uru

nev

a, S

iikaj

oki

Ku

oh

u, S

iikal

atva

Ku

oh

un

eva

-Pilp

ann

eva,

Pyh

äntä

Ku

oh

usu

o, K

iimin

ki

Ku

okk

asu

o, P

ud

asjä

rvi

Ku

op

pan

eva

, Siik

alat

va

Ku

rkin

eva,

Pyh

äntä

Ku

usi

maa

nn

eva,

Siik

alat

va

Kyl

män

pe

rän

suo

, Pu

das

järv

i

Kyl

män

pe

rän

suo

N, P

ud

asjä

rvi

Kyl

mäs

uo

, Mu

ho

s

Kyn

kään

suo

, Pu

das

järv

i

Lah

nas

nev

a, S

iikal

atva

Lam

min

suo

Pu

das

järv

i

Lap

inn

eva

, Sie

vi

Lap

iosu

o, Y

li-Ii

Lap

iosu

o S

, Yli-

Ii

Lass

inn

eva,

Siik

alat

va

Latv

asu

o, P

ud

asjä

rvi

Ojit

tam

ato

n a

la

LT-l

uo

kan

pis

teyt

ys

Seu

du

n o

jitu

stila

nn

e

Suo

yhd

isty

mät

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

suo

tyyp

itSi

lmäl

läp

idet

tävä

t ja

uh

anal

aise

t ka

svit

Suo

lintu

lajit

Ve

si-

ja m

ets

älai

n m

uka

iset

ja m

uu

tve

sim

uo

do

stu

mat

Geo

mo

rfo

logi

a, r

eun

at

Enn

allis

tam

isar

vo

Ve

rko

sto

arvo

, mu

ut

hu

om

iot


23

0,0

01

0,0

02

0,0

03

0,0

04

0,0

05

0,0

06

0,0

0

Lava

suo

, Ii

Lava

suo

Ala

-Vu

ott

o, O

ulu

Lava

suo

Oijä

rvi,

Ii

Lava

suo

n N

W-o

sa, O

ulu

Lava

suo

n S

E-o

sa, O

ulu

Leip

isu

o-K

apu

stas

uo

, Uta

järv

i

Lep

pis

uo

N, P

ud

asjä

rvi

Lep

pis

uo

S, P

ud

asjä

rvi

Levä

nev

a, P

yhäj

ärvi

Levä

suo

1 (

län

si, I

i

Levä

suo

2 (

itä,

Ii

Levä

suo

Jo

kiky

lä, P

yhäj

ärvi

Levä

s. P

ahka

la, H

auki

pu

das

, Yli-

Ii

Lip

pin

.-La

itan

.-H

eik

inla

tva,

Ou

lain

en

Lop

pir

äme

, Lo

pp

i-/N

uo

ttak

aart

o, H

aap

av.

Lou

kun

rim

pi,

Siik

alat

va

Luis

ansu

on

lisä

alu

e, Y

li-Ii

Lum

pe

rin

ne

va, V

ihan

ti

Lusi

kkas

uo

-Iso

Ko

nti

suo

, Pu

das

järv

i

Läh

den

eva

Ku

kon

kylä

, Sie

vi

Läh

den

eva

Pyh

äntä

, Pyh

äntä

Lääv

äsu

o, M

uh

os,

Uta

järv

i

Mak

kara

suo

, Ou

lu

Mal

jan

eva,

Mer

ijärv

i

Man

kila

njä

rve

n r

anta

, Siik

alat

va

Man

tila

nm

aa-K

aita

anka

nga

s, S

iikaj

.

Man

tila

nsu

o, U

tajä

rvi

Mar

jasu

on

ete

läo

sa, K

em

pe

le

Mar

jasu

on

po

hj-

osa

, Ke

mp

ele

Ojit

tam

ato

n a

la

LT-l

uo

kan

pis

teyt

ys

Seu

du

n o

jitu

stila

nn

e

Suo

yhd

isty

mät

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

suo

tyyp

it

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

kasv

it

Suo

lintu

lajit

Ve

si-

ja m

ets

älai

n m

uka

iset

ja m

uu

tve

sim

uo

do

stu

mat

Geo

mo

rfo

logi

a, r

eun

at

Enn

allis

tam

isar

vo

Ve

rko

sto

arvo

, mu

ut

hu

om

iot


24

0,0

01

0,0

02

0,0

03

0,0

04

0,0

05

0,0

06

0,0

07

0,0

0

Lep

pis

uo

N, V

ihan

ti-S

iikaj

oki

Lep

pis

uo

S, Y

likiim

inki

Levä

nev

a, O

ulu

Me

siäi

snev

a, P

yhäj

ärvi

Me

tso

suo

, Pu

das

järv

i

Mu

ho

suo

, Yli-

Ii, Ii

Mäm

mis

uo

, Ou

lu

Män

tyla

mm

enn

eva,

Vih

anti

Neu

vost

en

suo

, Uta

järv

i

Nik

kari

nn

eva

, Haa

pav

esi

Nis

kan

suo

, Siik

alat

va

Näl

kösu

o, P

ud

asjä

rvi

Ois

avan

suo

, Mu

ho

s

Oja

pu

ron

latv

asu

o, P

ud

asjä

rvi

On

kin

eva

E, K

ärsä

mäk

i

On

kin

eva

W, K

ärsä

mäk

i

Paa

tin

suo

alu

e, P

ud

asjä

rvi

Pah

ane

va A

ho

kylä

, Pyh

äntä

Pah

ane

va M

öyk

kyp

erä

, Raa

he

Pah

ane

va P

ork

kala

, Kär

säm

äki

Pah

asu

o, P

ud

asjä

rvi

Pah

kasu

o (

Var

pu

suo

), U

tajä

rvi

Pai

kkas

uo

, Ou

lu

Paj

usu

o, S

iikal

atva

Pal

osu

o, Y

li-Ii

Par

atiis

insu

o, P

ud

asjä

rvi

Par

kko

sen

suo

, Pu

das

järv

i

Par

kon

ne

va, P

yhäj

ärvi

Ojit

tam

ato

n a

la

LT-l

uo

kan

pis

teyt

ys

Seu

du

n o

jitu

stila

nn

e

Suo

yhd

isty

mät

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

suo

tyyp

it

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

kasv

it

Suo

lintu

lajit

Ve

si-

ja m

ets

älai

n m

uka

iset

ja m

uu

tve

sim

uo

do

stu

mat

Geo

mo

rfo

logi

a, r

eun

at

Enn

allis

tam

isar

vo

Ve

rko

sto

arvo

, mu

ut

hu

om

iot


25

0,0

01

0,0

02

0,0

03

0,0

04

0,0

05

0,0

06

0,0

0

Pas

kala

nn

eva

E, Y

livie

ska

Pas

kala

nn

eva

W, Y

livie

ska

Pas

kasu

o, Y

li-Ii

Pas

kon

.-M

ulli

kon

n. N

, Pyh

äjär

vi

Pas

kon

.-M

ulli

kon

n. S

, Pyh

äjär

vi

Pat

asu

o, P

yhän

tä-K

ärsä

mäk

i

Pau

van

suo

, Pu

das

järv

i

Pe

nik

kasu

o, P

ud

asjä

rvi

Pe

nn

aste

nrä

me

, Haa

paj

ärvi

Pe

ura

ne

va, S

iikal

atva

, Vih

anti

Pe

ura

suo

, Mu

ho

s

Pe

ura

suo

, Uta

järv

i

Pe

ura

suo

Pyh

äntä

Pe

ura

suo

Sär

kijä

rvi,

Uta

järv

i

Pie

ni H

anga

sn.,

Pyh

äntä

, Kär

säm

äki

Pie

ni R

aate

suo

, Pu

das

järv

i

Pih

laja

nev

a, V

ihan

ti-

Raa

he

Pik

ku H

ein

äsu

o, O

ulu

Pik

ku M

atin

suo

, Mu

ho

s

Pilk

kasu

o N

, Uta

järv

i

Pilk

kasu

o S

, Uta

järv

i

Pir

ttin

eva,

Kär

säm

äki

Pit

ämis

uo

('P

itäm

ön

suo

'), P

ud

asjä

rvi

Po

lvis

uo

, Ii

Pu

ola

kan

alu

ssu

o, P

ud

asjä

rvi

Pu

ola

kkas

uo

, Pu

das

järv

i

Pu

ola

kkas

uo

E, P

ud

asjä

rvi

Pu

ola

kkas

uo

W, P

ud

asjä

rvi

Pu

oliv

älin

suo

, Pu

das

järv

i

Ojit

tam

ato

n a

la

LT-l

uo

kan

pis

teyt

ys

Seu

du

n o

jitu

stila

nn

e

Suo

yhd

isty

mät

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

suo

tyyp

it

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

kasv

it

Suo

lintu

lajit

Ve

si-

ja m

ets

älai

n m

uka

iset

ja m

uu

tve

sim

uo

do

stu

mat

Geo

mo

rfo

logi

a, r

eun

at

Enn

allis

tam

isar

vo

Ve

rko

sto

arvo

, mu

ut

hu

om

iot


26

0,0

01

0,0

02

0,0

03

0,0

04

0,0

05

0,0

06

0,0

0

Pu

ron

latv

asu

o, P

ud

asjä

rvi

Pu

sutu

ssu

o, I

i

Pu

uti

osu

oE

eli K

on

tio

maa

nsu

o S

, Ii

Pyö

riän

eva,

Siik

alat

va

Pyö

riän

eva

S, S

iikal

atva

Pyö

riäs

uo

, Tyr

näv

ä

Pyö

riäs

.-Is

o J

ou

ten

s.-K

on

tio

s., P

ud

asj.

Päl

linsa

aren

suo

, Mu

ho

s

Pär

jän

suo

n li

sät,

Pu

das

järv

i

Raa

sakk

asu

o, Y

li-Ii

Rah

kan

eva,

Siik

alat

va

Rah

kan

eva,

Haa

pav

esi

Rah

kan

eva-

Tee

rin

eva,

Haa

pav

esi

Rah

kon

eva-

Jou

tsen

nev

a, S

ievi

Rai

tan

eva-

Kan

nis

ton

ne

va, V

ihan

ti

Ran

tasu

o, U

tajä

rvi

Re

me

sne

va-A

kko

ne

va, T

yrn

ävä

Rim

pin

eva,

Kär

säm

äki

Rim

pin

eva,

Kär

säm

äki

Ris

usu

o, P

ud

asjä

rvi

Rit

anev

a, O

ula

inen

Rit

osu

o -

Ala

-Näs

iä, K

iimin

ki

Ru

ost

esu

o, P

ud

asjä

rvi

Ru

ost

esu

o P

alo

vaar

a, U

tajä

rvi

Ru

un

asu

o, P

ud

asjä

rvi

Saar

ivaa

ran

Hie

tas.

, Ku

usa

mo

Salm

ijärv

enn

eva,

Sie

vi

Salm

ijärv

enn

eva

W, S

ievi

Ojit

tam

ato

n a

la

LT-l

uo

kan

pis

teyt

ys

Seu

du

n o

jitu

stila

nn

e

Suo

yhd

isty

mät

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

suo

tyyp

it

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

kasv

it

Suo

lintu

lajit

Ve

si-

ja m

ets

älai

n m

uka

iset

ja m

uu

tve

sim

uo

do

stu

mat

Geo

mo

rfo

logi

a, r

eun

at

Enn

allis

tam

isar

vo

Ve

rko

sto

arvo

, mu

ut

hu

om

iot


27

0,0

01

0,0

02

0,0

03

0,0

04

0,0

05

0,0

06

0,0

07

0,0

0

Sam

mak

kosu

o, I

i

Sam

mak

kosu

o-K

ota

suo

, Tai

valk

osk

i

Sarv

isu

o-K

ytrö

nsu

o, P

ud

asjä

rvi

Sava

lon

n.(

Sava

nn

eva

, lis

äa.)

, Siik

alat

va

Savi

lam

me

nsu

o E

, Ii

Savi

lam

me

nsu

o W

, Ii

Savi

nev

a, K

ärsä

mäk

i

Savi

suo

, Pu

das

järv

i

Savo

nn

eva

, Siik

alat

va

Selk

äraj

ann

eva

, Raa

he

Siliä

suo

, Pu

das

järv

i

Silk

kasu

o-T

erva

suo

, Kiim

inki

Silt

ane

va, S

iikal

atva

, Ru

ukk

i

Siva

kkan

eva

(+K

oir

ane

va),

Ala

vies

ka

Sivu

suo

, Kiim

inki

Solo

nn

eva,

Pyh

äjär

vi

Sun

inn

eva

(Silt

anev

a), S

iikal

atva

Suo

järv

i, M

uh

os

Susi

selä

nsu

o, M

uh

os

Susi

suo

, Mu

ho

s

Syyl

inkä

suo

, Kiim

inki

Säily

nn

eva

N, S

ievi

Säily

nn

eva

S, S

ievi

Säip

päs

uo

, Yli-

Ii

Taar

inn

eva

, Siik

ajo

ki

Taka

-Hak

orä

me

-Kai

vorä

me

, Kal

ajo

ki

Tala

sräm

e, S

iikal

atva

Tam

man

lam

min

s.-K

oiv

us.

, Tai

valk

osk

i

Ojit

tam

ato

n a

la

LT-l

uo

kan

pis

teyt

ys

Seu

du

n o

jitu

stila

nn

e

Suo

yhd

isty

mät

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

suo

tyyp

it

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

kasv

it

Suo

lintu

lajit

Ve

si-

ja m

ets

älai

n m

uka

iset

ja m

uu

tve

sim

uo

do

stu

mat

Geo

mo

rfo

logi

a, r

eun

at

Enn

allis

tam

isar

vo

Ve

rko

sto

arvo

, mu

ut

hu

om

iot


28

0,0

01

0,0

02

0,0

03

0,0

04

0,0

05

0,0

06

0,0

0

Task

un

suo

, Uta

järv

i

Tee

rin

eva,

Haa

pav

esi

Tee

risu

o, P

ud

asjä

rvi

Tee

risu

o-N

app

is.-

Ah

ven

s., P

ud

asjä

rvi

Ters

kan

ne

va, S

iikal

atva

Terv

alam

min

n.-

Iso

Hak

kara

n.,

Haa

pav

.

Terv

ane

va L

amm

asm

äki,

Pyh

äjär

vi

Terv

ane

va P

uro

la, P

yhäj

ärvi

Terv

asu

o, M

uh

os

Tora

-aap

a/ L

aukk

ula

mm

it, I

i

Tun

turi

suo

, Uta

järv

i

Tuo

hin

eva

N, S

ievi

Tuo

hin

eva

NW

, Sie

vi

Tuo

hin

eva

S, S

ievi

Tuo

his

uo

, Ou

lu

Tup

pel

ansu

o, M

uh

os

Tup

pis

uo

, Ou

lu

Turk

kisu

o, P

ud

asjä

rvi

Täh

ysn

eva

, Kär

säm

äki

Uko

np

olt

tam

ansu

o, I

i

Uko

nsu

o, P

ud

asjä

rvi

Uko

nsu

o N

E, P

ud

asjä

rvi

Vaa

rao

jan

latv

asu

o, I

i

Vaa

rnik

kasu

o, U

tajä

rvi

Val

keis

ne

va, S

iikaj

oki

Val

kiai

snev

a, S

iikal

atva

Var

isn

eva,

Pyh

äntä

Var

pu

suo

, Uta

järv

i

Ojit

tam

ato

n a

la

LT-l

uo

kan

pis

teyt

ys

Seu

du

n o

jitu

stila

nn

e

Suo

yhd

isty

mät

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

suo

tyyp

it

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

kasv

it

Suo

lintu

lajit

Ve

si-

ja m

ets

älai

n m

uka

iset

ja m

uu

tve

sim

uo

do

stu

mat

Geo

mo

rfo

logi

a, r

eun

at

Enn

allis

tam

isar

vo

Ve

rko

sto

arvo

, mu

ut

hu

om

iot


29

0,0

01

0,0

02

0,0

03

0,0

04

0,0

05

0,0

06

0,0

07

0,0

0

Vas

aman

nev

a, Y

livie

ska

Vas

ikka

suo

, Ii

Vat

sasu

o, P

ud

asjä

rvi

Ve

hka

suo

, Mu

ho

s

Ve

llih

on

gan

ne

va, K

ärsä

mäk

i

Ve

nga

ssu

o, P

ud

asjä

rvi

Ve

sisu

o, M

uh

os

Vih

tan

eva,

Pyh

äjär

vi

Viin

iv. I

so S

ärki

suo

, Uta

järv

i

Viin

ivaa

ran

Lep

pis

., P

ud

asjä

rvi

Viin

ivaa

ran

Sar

visu

o, P

ud

asjä

rvi

Vim

par

insu

o, O

ulu

Vit

mas

uo

, Yli-

Ii

Vit

sasu

o, Y

li-Ii

Vo

ilam

min

suo

, Pu

das

järv

i

Vo

in.,

Hu

uh

ann

., K

iiman

., S

ievi

Vu

oh

tosu

o, K

ärsä

mäk

i-Si

ikal

atva

Väl

ilam

pin

räm

e, V

ihan

ti-R

aah

e

Vär

kkis

uo

, Pu

das

järv

i

Ylis

uo

, Uta

järv

i

Äm

män

suo

, Pu

das

järv

i

Än

gesn

eva

, Haa

pav

esi

Ojit

tam

ato

n a

la

LT-l

uo

kan

pis

teyt

ys

Seu

du

n o

jitu

stila

nn

e

Suo

yhd

isty

mät

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

suo

tyyp

it

Silm

ällä

pid

että

vät

ja u

han

alai

set

kasv

it

Suo

lintu

lajit

Ve

si-

ja m

ets

älai

n m

uka

iset

ja m

uu

tve

sim

uo

do

stu

mat

Geo

mo

rfo

logi

a, r

eun

at

Enn

allis

tam

isar

vo

Ve

rko

sto

arvo

, mu

ut

hu

om

iot

Documents

YHTEENVETO LUONTOSELVITYKSISTÄ - Etusivu