Ympäristö 2010:

Euroopan komissio

2001-2010

Kuudes ympäristöä koskeva Euroopanunionin toimintaohjelma

Tulevaisuutemme valinta

08 6th EAP FI 11/05/01 15:19 Page 1

HuomautusEuroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei ole vastuussa tässä julkaisussa esitettyjen tietojen käytöstä eikä virheistä,

joita siinä huolellisesta valmistelusta ja tarkastuksesta huolimatta saattaa esiintyä.

Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2001ISBN 92-894-0266-0

© Euroopan yhteisöt, 2001Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Printed in Belgium

08 6th EAP FI 11/05/01 15:19 Page 2

K u u d e s y m p ä r i s t ö ä k o s k e v a E u r o o p a n y h t e i s ö n t o i m i n t a o h j e l m a3

Euroopan ympäristö – ongelmat

Millaisessa ympäristössä tahdomme elää? Millaisen ympä-

ristön tahdomme jättää perinnöksi lapsillemme ja heidän

lapsilleen? Nämä kysymykset ovat lähtökohtana uudelle

ympäristöalan toimintaohjelmalle Ympäristö 2010: Tulevaisuu-

temme valinta, jota komissio on ehdottanut jäsenvaltioille ja

Euroopan parlamentille.

Kaikkien mielestä meidän on saatava hengittää puhdasta

ilmaa, juoda puhdasta vettä ja syödä puhdasta ruokaa, ja

jokainen haluaa välttää ilmastonmuutoksen tuoman uhkan ja

epävarmuuden. Puhdas ja terveellinen ympäristö on elintärkeä

edellytys elämänlaadulle, jota toivomme itsellemme nyt ja lap-

sillemme tulevaisuudessa.

Maapallon suojeleminen luo sekä haasteita että mahdollisuuksia.

Parantamalla luonnonvarojen käytön tehokkuutta voimme

katkaista perinteisen yhteyden talouskasvun ja ympäristöhait-

tojen välillä. On mahdollista elää samanaikaisesti sekä vau-

raasti että ekologisesti kestävällä tavalla.

3

Euroopan komissio on 21. vuosisadan ensimmäisenä vuonna laatinut ehdotuksen uudeksi, seuraavien 5-10 vuodenaikana toteutettavaksi ympäristöalan toimintaohjelmaksi. Ohjelma on laaja ja kauaskantoinen. Tässä esitteessäesitellään ohjelman neljä ensisijaista ympäristökysymystä ja joitakin toimia näiden kysymysten ratkaisemiseksi.Esitteessä kuvataan myös ehdotuksia uusiksi tavoiksi, joilla ympäristöhaasteisiin voidaan vastata.

Monet eurooppalaiset ovat yhä tietoisempia siitä, että maapal-

lon suojelemiseksi on toimittava ja että luonnonvaroja on

käytettävä entistä harkitummin ja tehokkaammin. On tartut-

tava tilaisuuksiin innovoida ja innovaation keinoin parantaa

sekä ympäristöä että taloutta. Ihmiset ovat alkaneet ottaa yhä

enemmän vastuuta omasta käyttäytymisestään ja sen vaiku-

tuksista ympäristöön. Yksilöt, perheet, yritykset ja ympäristöjär-

jestöt pyrkivät nyt kierrättämään jätettä, säästämään energiaa,

suosimaan “vihreitä” tuotteita ja suojelemaan maaseutua.

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana on toki edistytty.

Euroopan unionissa on 1970-luvulta lähtien toteutettu toimen-

piteitä ympäristön suojelemiseksi. EU:n politiikan ansiosta

esimerkiksi ilman ja veden laatu on tasaisesti parantunut.

Paljon enemmän on kuitenkin vielä tehtävä. Ympäristöön

kohdistuu yhä enemmän paineita. Meidän on käsiteltävä

muun muassa ongelmia, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen,

eroosioon maaseudulla sekä elintarvikkeisiin, ilmaan ja veteen

päätyvien jätteiden ja kemikaalien määrien kasvuun. Jotta

myönteinen kehitys jatkuisi, ympäristökysymykset on saatet-

tava päätöksenteon ytimeen kaikilla aloilla liikenteestä ener-

giaan ja teollisuudesta maatalouteen.

Tulevaisuutemme valinta

08 6th EAP FI 11/05/01 15:19 Page 3

K u u d e s y m p ä r i s t ö ä k o s k e v a E u r o o p a n y h t e i s ö n t o i m i n t a o h j e l m a

Mitä Euroopan unioni tekee?

Kuudennessa ympäristöalan toimintaohjelmassa keskitytään

alueisiin, joilla tarvitaan enemmän toimintaa ja joissa uusilla

eurooppalaisilla aloitteilla voi olla merkitystä. Ohjelmassa

asetetaan päämäärät seuraaville kymmenelle vuodelle ja siitä

eteenpäin. Kestävä kehitys on avain pitkän aikavälin hyvin-

vointiin niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa: meidän

on löydettävä keinot, joilla elämänlaatua parannetaan aiheut-

tamatta haittaa ympäristölle, tuleville sukupolville tai ihmisille

rikkaissa tai kehitysmaissa.

Yrityksiä on erityisesti kannustettava ylittämään vähimmäis-

vaatimukset sekä vapaaehtoispohjalta että lainsäädännön

kautta. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen parantaa

tehokkuutta ja tuottavuutta; “vihreiden” tuotteiden kasvavat

markkinat johtavat innovaatioihin ja työmahdollisuuksien

lisääntymiseen. Euroopan yritykset menestyvät näillä laajen-

tuvilla markkinoilla. Kuudennessa ympäristöalan toiminta-

ohjelmassa tuetaan ja kannustetaan tätä kehitystä.

Uusia ponnisteluja ja vauhtia tarvitaan – ja komissio ehdot-

taakin tehostettuja toimia – seuraavilla neljällä alalla:

Ilmastonmuutoksen torjuminen

Luonnonsuojelu

Ympäristön ja terveyden välinen yhteys

Luonnonvarojen säilyttäminen ja jätehuolto

Ympäristö 2010: Tulevaisuutemme valinta -ohjelman tavoitteena

ei ole vain ympäristönsuojelu nyt ja tulevaisuudessa vaan myös

meidän kaikkien elämänlaadun parantaminen.

4

Lyhyesti sanottuna meidän on pyrittävä luomaan yhteiskunta,

jossa autot eivät saastuta ilmaa, jätteet voidaan kierrättää tai

tuhota turvallisesti eikä energiantuotanto johda ilmastonmuu-

tokseen. Lapsiamme ei pidä altistaa leluista tai ruoasta

aiheutuville haitallisille kemikaaleille, eikä kehitys saa vaaran-

taa maisemia ja luontoa.

Vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä edessämme ole-

vat ympäristöhaasteet ovat maailmanlaajuisia, eivätkä ympä-

ristöongelmat tunne valtioiden välisiä rajoja. Ympäristön

pilaantuminen muissa maissa vaikuttaa yhteiseen ympä-

ristöömme ja siten kaikkien elämänlaatuun. Voitaisiin väittää,

että eurooppalaiset kuluttavat enemmän kuin heille kuuluvan

osuuden maapallon luonnonvaroista. Toisaalta EU on ottanut

johtavan aseman tärkeissä ympäristön suojelua koskevissa

kansainvälisissä neuvotteluissa.

Ympäristö ei ole vain poliitikkojen tai teollisuuden asia vaan

koskee jokaista. Ympäristöongelmia, kuten ilmastonmuutos-

ta, ei kukaan pysty ratkaisemaan yksin: tarvitaan koordi-

noituja kansainvälisiä ponnisteluja. Jokaisen on suoritettava

oma osuutensa – yksilöiden, työnantajien ja työntekijöiden,

hallitusten, kuluttajien ja vanhempien – koska kyseessä on

tulevaisuutemme valinta.

08 6th EAP FI 11/05/01 15:19 Page 4

tapauksessa. Infrastruktuurit on sopeutettava kestämään

äärimmäisiä sääolosuhteita, ja terveys- ja hätäapupalveluja on

parannettava, jotta ne suoriutuisivat todennäköisesti yhä

yleisemmiksi tulevista vatsa- ja muista sairauksista.

Päämääränä on vakauttaa kasvihuonekaasujen määräilmakehässä tasolle, joka ei aiheuta luonnottomia vaihtelui-ta maapallon ilmastossa.

❚ Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä pyrkimyksenä on vähentää kasvi-huonekaasupäästöjä 8%:lla vuoden 1990 tasosta vuosina 2008–2012(Kiotossa sovitun mukaisesti);

❚ Pitemmällä aikavälillä vuoteen 2020 mennessä päästöjä on vähennettävämaailmanlaajuisesti 20–40%:lla vuoden 1990 tasosta;

❚ Ohjelmassa tunnustetaan ensimmäistä kertaa, että hallitustenvälisenilmastopaneelin asettamaan tavoitteeseen, joka on päästöjen vähentämi-nen pitkällä aikavälillä 70%:lla, on pyrittävä vakavasti.

Toimenpiteet:❚ Kansainvälisen yksimielisyyden saavuttaminen Kioton pöytäkirjasta ja

pöytäkirjan toteuttaminen käytännössä;

❚ Alakohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden aset-

taminen tärkeimmille talouden aloille;

❚ Kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmän käyttöönotto Euroopan

unionissa vuoteen 2005 mennessä;

❚ Uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, käytön

tukeminen

❚ Jäsenvaltioiden auttaminen niiden valmistautuessa ilmastonmuutoksen

seurauksiin.

Ilmastonmuutoksen torjuminenIlmastonmuutoksesta on kiistämätöntä näyttöä. Ihmisten

toiminta nostaa maapallon lämpötiloja. Viimeisten sadan

vuoden aikana Euroopan keskilämpötila on noussut noin 0,8

asteella ja nousee todennäköisesti edelleen 1–6 asteella vuo-

teen 2100 mennessä. Tällaisen ilmastonmuutoksen seuraukset

ovat viime aikoina olleet sangen selvät: pahat tulvat ja myrskyt

antavat osviittaa tulevasta.

Euroopan unionissa asuu 5% maailman väestöstä, mutta

aiheutetaan 15% maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Maan-

tieliikenne ja energiantuotanto ovat pääsyylliset kasvihuone-

kaasupäästöihin, jotka nostavat lämpötiloja ja siten aiheutta-

vat ilmastossa suuria muutoksia. Näitä kasvihuonekaasuja ovat

hiilidioksidi (CO2), metaani ja typpioksiduuli sekä ns. fluoratut

kaasut.

Euroopan unionissa on ryhdyttävä ensimmäisenä

vähentämään päästöjä. Ensiksi on vähennettävä päästöjä

8%: lla vuoden 1990 tasosta vuosina 2008/2012, kuten Kiotossa

sovittiin. Eurooppalainen liikennepolitiikka on muotoiltava

uudelleen, mikäli aiomme välttää päästöjen ennustetun valta-

van kasvun, joka johtuu auto- ja lentoliikenteen lisääntymi-

sestä alkaneella vuosikymmenellä. Myös energiajärjestelmää

on muutettava siten, että esimerkiksi tuuli- ja aurinkoener-

gian käyttöä lisätään.

Jokaisen on tehtävä osuutensa. Maaperää ja metsiä on suo-

jeltava paremmin, koska ne toimivat ns. hiilinieluina eli sitovat

itseensä ilmakehän hiilidioksidia. Niinikään yritysten on

parannettava energiatehokkuuttaan vähintään yhdellä prosen-

tilla vuosittain. Vaikka onnistuisimmekin vähentämään

päästöjä, jonkinasteinen ilmastonmuutos toteutuu joka

K u u d e s y m p ä r i s t ö ä k o s k e v a E u r o o p a n y h t e i s ö n t o i m i n t a o h j e l m a5

08 6th EAP FI 11/05/01 15:19 Page 5

Olemme riippuvaisia terveestä luonnosta ja haluamme

lastemme kasvavan tietoisina luonnon kauneudesta. On mei-

dän vastuullamme säilyttää nämä luonnonvarat paitsi

itsemme, myös tulevien sukupolvien vuoksi.

Päämääränä on:

❚ Suojella ja tarpeen mukaan palauttaa ennalleen luonnon rakenneja toiminta;

❚ Pysäyttää biologisen monimuotoisuuden katoaminen sekäEuroopan unionissa että muualla maailmassa ja,

❚ Suojella maaperää eroosiolta ja saastumiselta.

Toimenpiteet:❚ Arvokkaimpien elinympäristöjen suojeleminen laajentamalla Euroopan

unionin Natura 2000 -ohjelmaa;

❚ Toimintasuunnitelmien toteuttaminen biologisen monimuotoisuuden

suojelemiseksi;

❚ Strategian laatiminen meriympäristön suojelemiseksi;

❚ Kansallisten ja alueellisten ohjelmien laajentaminen kestävän metsän-

hoidon edistämiseksi;

❚ Uusien toimenpiteiden toteuttaminen maisemien suojelemiseksi ja

ennalleen palauttamiseksi;

❚ Strategian laatiminen maaperän suojelemiseksi ja

❚ Jäsenvaltioiden toimien koordinointi onnettomuuksien ja luonnonkatas-

trofien käsittelyssä.

6K u u d e s y m p ä r i s t ö ä k o s k e v a E u r o o p a n y h t e i s ö n t o i m i n t a o h j e l m a

Luonnonsuojelu Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojeleminen ei

ole vain luonnontieteilijöiden tai lintuharrastajien erityisalaa.

Luonnonsuojelulla on tarkoitus varmistaa, että luonto tuottaa

meille edelleen käyttökelpoista ilmaa, ruokaa ja vettä. Kyse on

myös tulvariskien vähentämisestä siten, että säilytämme metsät

ja käytämme maatalousmaata oikein. Luontoon kohdistuu

monenlaisia uhkia happosateesta ja kemikaalivuodoista aina

riistokalastukseen ja maaseudun tuhoutumiseen asti.

Euroopan unionissa 38% lintulajeista ja 45% perhosista on

uhanalaisia. Pohjois- ja Länsi-Euroopassa 60% kosteikoista on

menetetty. Kaksi kolmannesta EU:n puustosta kärsii saasteista,

ja osissa Etelä-Eurooppaa maaperän eroosio alkaa jo luoda

autiomaita. Näiden korvaamattomien luonnonvarojen suo-

jelemiseksi on toimittava ennen kuin on liian myöhäistä.

Maaperän – arvokkaan luonnonvaran – luominen kestää

tuhansia vuosia, mutta se voidaan menettää kehitykselle het-

kessä tai eroosiolle vähitellen. Toistaiseksi maaperän suojelu ei

ole ollut Euroopan unionin politiikan keskeisiä kysymyksiä,

mutta saastuminen ja eroosio aiheuttavat maaperälle jo sel-

laisen rasituksen, että sen suojeluun on ryhdyttävä.

Meristä on huolehdittava nykyistä paremmin: on vältettävä

liiallista kalastusta ja merenpohjan vaurioittamista ja suojelta-

va meriä öljyn ja kemikaalien aiheuttamalta saastumiselta.

Myös metsät ovat tärkeä luonnonvara, jota on hoidettava

huolellisesti. Yhteisössä on jo käynnistetty ohjelmia, joista

rahoitetaan ympäristöä säästäviä viljelymenetelmiä ja luon-

nontilaisten elinympäristöjen säilyttämistä. Natura 2000

-ohjelmalla perustetaan suojelualueiden verkko, joka kattaa jo

nyt 12% Euroopan unionin pinta-alasta.

08 6th EAP FI 11/05/01 15:20 Page 6

EU:n rannikoiden uimavedet, juomavesi ja ilma ovat kaikki

nykyisin puhtaampia kuin ennen. Saasteet aiheuttavat

kuitenkin edelleen terveysongelmia erityisesti kaupungeissa.

Unionin on varmistettava, että voimassa olevaa lainsäädäntöä

noudatetaan. Vesivarojen käytön on oltava kestävällä pohjalla.

Melu vaikuttaa Euroopan unionin väestöstä ainakin neljännek-

sen terveyteen ja elämänlaatuun. Se lisää stressiä, häiritsee unta

ja voi lisätä sydänsairauksien riskiä. Uusi lainsäädäntö velvoit-

taa viranomaiset laatimaan suunnittelupäätöksiä tehdessään

melukarttoja ja asettamaan melunrajoitustavoitteita.

Päämääränä on saavuttaa sellainen ympäristön laadun taso,jolla ihmisen aiheuttamat epäpuhtaudet eivät merkittävästivaikuta ihmisten terveyteen tai aiheuta sille riskejä.

Toimenpiteet:❚ Ympäristön saastumisen ja ihmisten terveyden välistä vuorovaikutusta

koskevan tietämyksen lisääminen parantamalla tutkimusta;

❚ Sen tarkistaminen, että terveysnormit vastaavat yhteiskunnan haavoit-

tuvimpien ryhmien tarpeita;

❚ Torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvien riskien vähentäminen;

❚ Ilmansaasteita koskevan uuden strategian laatiminen ja

❚ Kemikaalien aiheuttamien riskien valvontajärjestelmän uudistaminen.

K u u d e s y m p ä r i s t ö ä k o s k e v a E u r o o p a n y h t e i s ö n t o i m i n t a o h j e l m a7

Ympäristön ja terveyden välinen yhteysNykyisin ymmärretään ympäristön saastumisen aiheuttavan

monia terveysongelmia allergioista ja hedelmättömyydestä

syöpään ja ennenaikaiseen kuolemaan. Huolimatta ilman-

laadun parantumisesta Euroopan unionissa yhä useammat

lapset sairastuvat astmaan. Myös melusta kärsitään yhä enem-

män. Terveydestä on syytä olla huolissaan – eikä terveydellä

tarkoiteta vain tautien puuttumista vaan myös fyysistä,

henkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Terveyden ja ympäristön välinen suhde on usein monimut-

kainen, ja se olisi ymmärrettävä paremmin. Euroopan unionin

tehtävänä on selvittää vaarat ja asettaa normeja, erityisesti

haavoittuvien ryhmien kuten lasten ja vanhusten suojele-

miseksi. Tämä tarkoittaa toimia ennalta varautumisen ja mah-

dollisuuksien mukaan riskien ehkäisyn hyväksi.

Nykyisin on käytössä noin 30 000 ihmisen kehittämää kemi-

kaalia. Vaikka Euroopan unionissa on voimassa niiden käyttöä

koskevaa tiukkaa lainsäädäntöä, niiden aiheuttamista monista

terveysriskeistä tiedetään varsin vähän. Toisaalta kemikaaleista

on yhteiskunnalle esimerkiksi terveydenhuollon ja teollisuu-

den aloilla valtavasti hyötyä. On siis löydettävä luotettava tapa

arvioida ja vähentää niiden vaikutuksia ihmisten terveyteen

sekä hallittava niiden käyttöä asianmukaisesti.

Maataloudessa käytettäviin torjunta-aineisiin on kiinnitettävä

erityistä huomiota ja etenkin lopetettava niiden joutuminen

pohjavesiin, josta otetaan noin 65% EU:ssa käytetystä juo-

mavedestä. Torjunta-aineita on käytettävä harkiten, sellaisina

määrinä tai voimakkuuksina, että niiden terveydelle aiheutta-

mat riskit ovat mahdollisimman pienet.

08 6th EAP FI 11/05/01 15:20 Page 7

Toimenpiteet:❚ Vaarallisten aineiden yksilöiminen ja valmistajien saattaminen vas-

tuuseen valmistamistaan tuotteista aiheutuvien jätteiden keräämisestä,

käsittelystä ja kierrätyksestä;

❚ Kuluttajien kannustaminen valitsemaan vähemmän jätettä tuottavia tuot-

teita ja palveluja;

❚ Euroopan unionin laajuisen jätteenkierrätysstrategian (jossa asetetaan

tavoitteet ja vertaillaan edistymistä jäsenvaltioissa) laatiminen ja edis-

täminen;

❚ Kierrätettyjen materiaalien markkinoiden edistäminen ja

❚ Erityistoimien kehittäminen yhdennetyn tuotepolitiikan alalla tuotteiden

ekologisen kestävyyden parantamiseksi: esimerkiksi sellaisen ekologisen

tuotesuunnittelun edistäminen, jossa vähennetään tuotteen koko elinkaaren

aikana – suunnittelusta käyttöiän loppuun – syntyviä ympäristövaikutuksia.

Uusi lähestymistapaNäiden ympäristöparannusten toteuttamiseksi tarvitaan uusia,

kekseliäitä keinoja, kaikkien tukea ja yhteistyötä. Lisäksi on

olemassa useita välineitä ja toimenpiteitä, joilla voidaan

vaikuttaa yritysten, kuluttajien ja politiikan suunnittelijoiden

päätöksiin ympäristön tilan parantamiseksi.

Ongelmien lisäksi on syytä tarkastella tapoja, joilla ne aiotaan

ratkaista. Ympäristö 2010: Tulevaisuutemme valinta -ohjelmassa

esitetään onnistumisen avaimiksi seuraavia viittä lähestymis-

tapaa:

1. Lainsäädännön soveltaminen käytännössä

Yhteisön lainsäädännön merkitys on ympäristötavoitteiden

saavuttamisessa edelleen tärkeä. Jäsenvaltioiden hallitusten

velvollisuutena on panna ympäristölainsäädäntö täytäntöön.

8K u u d e s y m p ä r i s t ö ä k o s k e v a E u r o o p a n y h t e i s ö n t o i m i n t a o h j e l m a

Luonnonvarat ja jäte Maapallon uusiutuvat luonnonvarat, kuten vesi, ilma, puu-

tavara ja kalavarat, kuluvat väestönkasvun ja talouskasvun

vuoksi yhä nopeammin, kun taas uusiutumattomien luon-

nonvarojen, kuten metallien ja mineraalien, käyttö muuttaa

ympäristöä lopullisesti.

Eurooppalaisen yhteiskunnan vaurastuminen on tuottanut

yhä enemmän jätettä, joka vie kallisarvoista maapinta-alaa

ja saastuttaa ilmaa ja maaperää. Jätteisiin sisältyy usein

niukkoja materiaaleja, jotka voitaisiin ottaa talteen ja kierrät-

tää. On kehitettävä luonnonvarojen säilyttämiseen pyrkivä

strategia, ja jätteen tuottamisen ja talouskasvun välinen yhteys

on purettava.

Euroopan unionissa on keskityttävä etsimään keinoja, joilla

tuotteita ja palveluja voidaan tuottaa siten, että käytetään

vähemmän luonnonvaroja ja tuotetaan vähemmän jätteitä.

Tuloksiin voidaan päästä jakamalla kuluttajille tietoa, tuke-

malla uusien tuotteiden tutkimusta ja teknologista kehitystä,

luomalla yrityksille hyviä esimerkkejä ja miksei myös perimäl-

lä luonnonvarojen käytöstä veroja.

Jätteen torjunta, kierrätys, hyödyntäminen ja polttaminenasetetaan jätehuollossa etusijalle, ja jätteitä sijoitetaankaatopaikoille vasta viimeisenä vaihtoehtona. Tavoitteenaon vähentää kaatopaikoille loppusijoitetun jätteen määrää20%:lla vuoden 2000 tasosta vuoteen 2010 mennessä janoin 50%:lla vuoteen 2050 mennessä.

08 6th EAP FI 11/05/01 15:20 Page 8

K u u d e s y m p ä r i s t ö ä k o s k e v a E u r o o p a n y h t e i s ö n t o i m i n t a o h j e l m a9

Toimenpiteet:❚ Ympäristöosoittimiin perustuvien säännöllisten raporttien (joissa

kuvataan edistymistä kohti parempaa ympäristön tilaa) laatiminen ja

julkaiseminen ja

❚ Tietojenkeruumenetelmien ja raportoinnin tarkistus; tarkoituksena on antaa

entistä kokonaisvaltaisempi kuva Euroopan ympäristön tilasta.

3. Markkinoiden toimintaan vaikuttaminen

Euroopan unioni pyrkii tilanteeseen, jossa ympäristönhoito on

yrityksille yhtä tärkeää kuin asiakassuhteiden hoito.

Suuret taloudelliset sektorit kuten teollisuus ja liikenne, ovat

aiheuttaneet merkittäviä ympäristöhaittoja. Tätä kehityssuun-

taa on muutettava, mikä ei onnistu ilman teollisuuden sitoutu-

mista asiaan. “Vihreä kasvu” voi tarjota Euroopan yrityksille

huomattavia mahdollisuuksia: parantaa kilpailukykyä, korottaa

voittomarginaaleja ja luoda työpaikkoja.

Euroopan unioni on sitoutunut työskentelemään yhdessä teol-

lisuudenalojen kanssa kehittääkseen uusia lähestymistapoja, jot-

ka auttavat teollisuutta vähentämään haitallisia ympäristövaiku-

tuksiaan ja parantamaan toimintojensa ekologista kestävyyttä.

On olemassa jo useita Euroopan yhteisön aloitteita, jotka kan-

nustavat yrityksiä parantamaan “vihreää” mainettaan. Yrityksiä

on sekä kannustettava hyviin suorituksiin ja palkittava niistä että

uhattava rangaistuksilla ympäristönäkökohtien huomiotta

jättämisestä, jotta ne parantaisivat ympäristönsuojelutoimiaan.

Julkisten laitosten hankinnat vastaavat 14 %:n osuutta Euroopan

unionin markkinoista. Kouluja, kirjastoja ja ministeriöitä kan-

nustetaan hankkimaan ekologisesti kestäviä tuotteita.

Rahoitusala voi myös lainoitus- ja investointipolitiikassaan

suosia ekologisesti kestäviä toimintoja ja kannustaa ympäris-

tönäkökohtien esittämiseen tilinpäätöksissä. On myös varmis-

Mikäli näin ei tehdä, ympäristö kärsii, ja Euroopan komissio

vie asian Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen.

Oikeusprosessi on kuitenkin hidas ja kömpelö, ja voi viedä

vuosia ennen kuin sillä saavutetaan tuloksia. Muiden

menetelmien avulla voidaan kuitenkin nopeuttaa lainsäädän-

nön täytäntöönpanoa: avoimuudella eli saattamalla tietoja laa-

jalti saataville mahdollistetaan yleisön painostus nopeaan

toimintaan ja ne, jotka jättävät toteuttamatta sitoumuksiaan

yhteisen tulevaisuuden pelastamisessa, voidaan paljastaa.

Toimenpiteet:❚ Euroopan yhteisön lainsäädännön soveltamisen valvonta ja säännöllises-

ti ajantasaistettavan tulostaulun julkaiseminen ja

❚ Lainsäädännön noudattamista ja noudattamatta jättämistä eri jäsenval-

tioissa koskevan tiedon julkaiseminen ns. “name, fame and shame” -peri-

aatteen mukaisesti.

2. Ympäristökysymysten saattaminen politiikanytimeen

Ympäristötavoitteet olisi otettava huomioon mahdollisimman

aikaisessa vaiheessa kaikkien alojen politiikan suunnittelussa

maataloudesta talouteen. Tämä on tehty selväksi Amsterdamin

sopimuksessa. Euroopan komissio varmistaa jatkossakin, että

ympäristönäkökohdat ovat sen politiikka-aloitteissa keskeisellä

sijalla.

Jotta tämä voitaisiin tehdä kunnolla, tarvitaan parempaa tietoa

ja vankkaa tieteellistä pohjaa ympäristöongelmista ja niiden

välisistä vuorovaikutuksista. Myös edistymistä on mitattava.

Osoittimien ja tavoitteiden käytön ansiosta sekä komissio että

suuri yleisö voivat helpommin arvioida edistymistä. Ne osoit-

tavat myös toteutettavien politiikkojen tehokkuuden.

Euroopan ympäristökeskus tukee tätä työtä.

08 6th EAP FI 11/05/01 15:20 Page 9

10K u u d e s y m p ä r i s t ö ä k o s k e v a E u r o o p a n y h t e i s ö n t o i m i n t a o h j e l m a

Toimenpiteet:❚ Tiedon yleisen saatavuuden parantaminen ja

❚ Sellaisten käytännön välineiden tuottamisessa auttaminen, joilla ihmiset

voivat arvioida omia tai kotitaloutensa ympäristövaikutuksia.

5. Maankäytön parantaminen

Maankäytöllä on valtava ja pitkäkestoinen vaikutus ympä-

ristöön. Huonot maankäyttöpäätökset johtavat elinympäristö-

jen ja maisemien tuhoamiseen tai liikennesaasteiden lisään-

tymiseen. Kaupunki- ja rannikkoalueet ovat erityisen haavoit-

tuvia. On tarkasteltava, kuinka paikallisviranomaisia voitaisiin

parhaiten auttaa maankäytön suunnittelussa, jotta ympäristö-

näkökohdat otettaisiin asianmukaisesti huomioon.

Toimenpiteet:❚ Parhaiden käytäntöjen tukeminen ja edistäminen jäsenvaltioissa, jotka

ovat vastuussa maankäytön suunnittelusta ja

❚ Arkkitehdeille, suunnittelijoille, aluekehittäjille ja yleisölle suunnattujen,

kestävää yhdyskuntasuunnittelua koskevien Internet-sivujen luominen

sekä parhaita käytäntöjä koskevien tietojen jakaminen näillä sivuilla.

tettava, että ympäristövahinkojen aiheuttajat saatetaan toimis-

taan vastuuseen ja lisävahingot vältetään. “Saastuttaja mak-

saa” -periaatteen mukaan taloudellinen ja muu vastuu on ja

pysyy saastuttajalla.

Toimenpiteet:❚ Yhä useampien yritysten kannustaminen arvioimaan toimintojensa

ympäristövaikutuksia ja Euroopan unionin ympäristölainsäädännön vaa-

timusten selvittäminen yrityksille;

❚ Ekologisesti kestävällä tavalla toimivien yritysten palkitsemisjär-

jestelmien käyttöönotto;

❚ Verojen ja vihreiden tuotteiden kysyntää edistävien muiden kannustimien

tarkasteleminen ja,

❚ Vihreän sijoittamisen perusteiden kehittäminen yhdessä rahoitusalan kanssa.

4. Ekologisesti kestävien valintojen helpottaminen

Ihmiset haluavat vaikuttaa enemmän siihen, kuinka ympä-

ristöön vaikuttavia päätöksiä tehdään, mikä edellyttää selkeää

ja luotettavaa tietoa. Samanaikaisesti ihmiset voivat kulutta-

javalinnoillaan kannustaa yrityksiä parantamaan toimintojen-

sa ekologista kestävyyttä ja kehittämään innovatiivisia vihreitä

tuotteita ja palveluja. Tämäkin edellyttää luotettavaa tietoa.

Niinpä yhteisö aikoo edistää ympäristökoulutusta ja etsiä tapoja

parantaa yleistä ympäristötietoisuutta. Koulutus on jäsenval-

tioiden omalla vastuulla, ja niitä kannustetaankin ottamaan

ympäristökysymykset osaksi koulujen pakollista oppimäärää.

Euroopan unioni jatkaa hyvien käytäntöjen edistämistä ja

ideoiden jakamista siitä, kuinka ympäristötiedon yleistä

saatavuutta voitaisiin parantaa. Esimerkiksi kannustetaan

Internet-sivujen ja koulutusohjelmien käyttöön ihmisten

elämäntyylien “vihertämiseksi”. Viranomaiset ja kansalaisjär-

jestöt voivat kaikki tuottaa tietoa, joka auttaa ihmisiä suojele-

maan paikallisympäristöään, maaseutua ja luontoa.

08 6th EAP FI 11/05/01 15:20 Page 10

K u u d e s y m p ä r i s t ö ä k o s k e v a E u r o o p a n y h t e i s ö n t o i m i n t a o h j e l m a11

Mitä seuraavaksi?Ympäristö 2010: Tulevaisuutemme valinta – Kuudes ympäristöalan

toimintaohjelma on esitetty kahdessa osassa:

1. Euroopan komission ympäristöpoliittiset linjaukset (eli

komission tiedonanto) ja;

2. Euroopan komission ehdotus ympäristöneuvoston ja

Euroopan parlamentin oikeudellisesti sitovaksi päätökseksi.

Ohjelman pääosa on ympäristöpoliittisissa linjauksissa, jotka

muodostavat komission uuden ympäristöpolitiikan. Komissio

on sitoutunut työskentelemään näissä linjauksissa asetettujen,

tässä esitteessä tiivistetysti esitettyjen päämäärien saavut-

tamiseksi.

Komission ehdotuksesta oikeudelliseksi päätökseksi on vielä

keskusteltava, ja Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston

on molempien muodollisesti hyväksyttävä se. Tämän jälkeen

Euroopan komissio esittää yksityiskohtaisemmat ehdotukset

konkreettisiksi toimenpiteiksi.

Ympäristö 2010: Tulevaisuutemme valinta -ohjelmassa esitetään

ensisijaiset toimet seuraaville 10 vuodelle, mutta ohjelmaa

tarkastellaan viiden vuoden kuluttua uudelleen ja sitä muute-

taan tarvittaessa siten, että siinä otetaan huomioon uudet tiedot

ja kehitys.

Lisätietoja:❚ Ympäristö 2010: Tulevaisuutemme valinta – Kuudes ympäristöä koskeva

toimintaohjelma -asiakirjan koko teksti, ohjelman tiivistelmä ja esittely-

lehtinen sekä sen kehittämistä koskevia tietoja on saatavilla Internet-

osoitteesta: http://www.europa.eu.int/comm/environment/newprg/index.htm

❚ Lisätietoja saa myös ympäristön paäosaston Internet-sivuilta osoitteesta

http://europa.eu.int/comm/environment

Laajentuva Euroopan unioniEhdokasmaiden (Keski- ja Itä-Euroopan maat, Malta ja

Kypros) liittyessä tulevien vuosien aikana Euroopan unioniin

sen väkimäärä kasvaa 170 miljoonalla ja maa-alue 58 %:lla.

Uudet jäsenvaltiot tuovat mukanaan myös laajoja luonnonti-

laisia maisemia. Biologinen monimuotoisuus on näissä mais-

sa laaja ja rikas. EU:hun liittyminen vaurastuttaa näitä maita

ja auttaa osaltaan varmistamaan niiden ympäristön tilaa

yleisesti parantavan kehityksen. Tulevissa jäsenmaissa on

kuitenkin myös ympäristöongelmia, ja yhteisön ympäristö-

lainsäädännön täytäntöönpano on avainasemassa näiden

ongelmien ratkaisemisessa.

Euroopan unionin on myös työskenneltävä yhdessä naa-

puriensa, kuten Välimeren alueen maiden, kanssa yleisen ja

poliittisen ympäristötietoisuuden lisäämiseksi ja ympäristön-

suojelun edistämiseksi. Maailmanlaajuisesti Euroopan unionin

on painostettava voimakkaammin kansainvälisen ympäristö-

toiminnan aikaansaamiseksi.

Toimenpiteet:❚ Yhteistyö EU:hun liittymistä valmistelevien maiden ympäristöjärjestöjen

ja yritysten kanssa;

❚ Sellaisten menetelmien kehittäminen, joilla voidaan arvioida monenvälis-

ten ja kahdenvälisten kauppasopimusten talondellisia, sosiaalisia ja

ympäristövaikuntuksia kestävään kehitykseen;

❚ Ympäristönäkökohtien sisällyttäminen Euroopan unionin kaikkiin ulko-

suhteisiin ja

❚ Kansainvälisten ympäristöalan yleissopimusten täytäntöönpanon varmis-

taminen.

08 6th EAP FI 11/05/01 15:20 Page 11

EUROOPAN YHTEISÖJENVIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO

L-2985 Luxembourg

KH

-33-00-122-FI-C14

08 6th EAP FI 11/05/01 15:20 Page 12