SAMKINORGANISAATIO
UUDISTUU
HUUMAUSAINEET tekevät perjantai-illasta karun
MODERNI HOITOTYÖN oppikirja syntyi paikallisin voimin
OPISKELIJOIDEN BOOT CAMP – työkaluja ideoiden kehittämiseen
4 | 2012
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS
2 | AGORA 4/2012
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS
JULKAISIJA PUBLISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied Sciences
Tiedepuisto 3, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030
PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEFHanna Valtokivi
TOIMITTAJAT EDITORSMarika EloSari Kahri
Käännökset TRANSLATIONS Jarmo Nousiainen
ULKOASU & TAITTO LAYOUTLinda Kuparinen / Vida Design Oy
KANNEN KUVA COVER PHOTOHarri Joensuu
PAINOPAIKKA PRINTEuraprint
PAINOS CIRCULATION3 500 kpl
SÄHKÖPOSTIT [email protected] [email protected]
SEURAAVA AGORA ILMESTYYFOLLOWING AGORA WILL BEPUBLISHEDMaaliskuussa 2013/in March 2013www.samk.fi
OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK:[email protected]
ISSN-L 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)
PÄÄTOIMITTAJAHanna Valtokivi
4
PÄÄ
KIR
JOIT
US
Hanna kirjoittaa
viestintäpäällikön
näkökulmasta
SAMKin ajankohtai-
sia kuulumisia.
Hän on kissaihmi-
nen, joka harrastaa
taiteita ja astanga-
joogaa.
Joitakin vuosia sitten epäiltiin, että blogikir-
joittelu on tullut tiensä päähän. Arvio oli vää-
rä, sillä hieman tahmea alku olikin vain alku-
kankeutta. Nyt ei voisi kuvitellakaan mediaa
tai julkisuuden henkilöä ilman omaa blogia.
Myös SAMKissa on viritelty blogikirjoittelua
vuosikausia ja yksittäisiä bloggaajia on tullut
ja mennyt. Muutosten ja uudistusten myötä
on havaittu blogin arvo sisäisen ja ulkoisen
viestinnän välineenä. SAMKin toimitusjohtaja
Juha Kämäri on kirjoittanut ”Toimarin lokia”
koko uudistusprosessin ajan. Blogissa on
pohdittu varsin avoimesti uudistuksen linja-
uksia ja korkeakoulupoliittisia kysymyksiä,
kampusrakentamista unohtamatta. Blogi on
suunnattu henkilökunnalle, mutta se on ollut
vapaasti kaikkien luettavissa. Onpa se poiki-
nut muutaman mediahaastattelunkin.
Blogi tuo uudenlaista avoimuutta toimintaan.
Se on esimerkki sisäisen ja ulkoisen viestin-
nän rajojen murtumisesta. Organisaatiolla
ei periaatteessa enää ole sisäistä ja ulkoista
viestintää, koska kaikki viestit voivat päätyä
julkisuuteen. Viestin vastaanottaja päättää,
mikä häntä kiinnostaa ja mitä hän seuraa.
Tämä ei tarkoita sitä, ettei viestintää edelleen
yritettäisi kohdentaa eri ryhmille, mutta lopul-
ta kokonaisuus on jatkuvaa uutisvirtaa, johon
vastaanottaja hyppää jossain kohtaa mukaan
havaitsemaan ja löytämään itseään kiinnos-
tavat asiat.
Blogin ehkä tärkein onnistumisen edellytys
on, että bloggaaja panee persoonansa peliin
ja hänellä on oikeasti jotain sanottavaa. Hä-
nen pitää tarjota uutisia ja skuuppeja. Tai an-
taa lukijaa hyödyttävää tietoa. Hyvä kirjallinen
”supliikki” kruunaa keitoksen.
Edellä mainittuja ominaisuuksia omaa tule-
va TKI- ja yrityspalvelujen vararehtori Cim-
mo Nurmi, joka on aloittanut ”Lentopeliä ja
läpisyöttöjä” -blogin. Tämä vinkiksi kaikille
yhteistyökumppaneillemme, jotka ovat kiin-
nostuneita siitä, mitä SAMKin uudistuva yri-
tysyhteistyö tarkoittaa.
Raumalla puolestaan on virinnyt innostus
käyttää blogia opiskelijarekrytointiin. Ryhmä
logistiikka ja meriteknologia -osaamisalueen
opettajia bloggaa nyt International Business
Rauma -teeman alla sekä suomeksi että eng-
lanniksi. Lehtorien yhteispersoona, virtuaali-
opo Into Rauma on astunut areenalle. Seu-
raamme tilannetta.
toimarinloki.blogspot.fi
lentopelia.blogspot.fi
businessrauma.blogspot.fi
AGORA 4/2012 | 3
1118
4/12
Pääkirjoitus | Editorial
Sisältö | Index
UUDISTUS SAMKin organisaatio uudistuu
| Organisation of SAMK 2013
SAMK alueen elinkeinoelämän uudistajaksi
Organisaatio 2013 alkaen
Nimityksiä
REPORTAASI Open SAMK -Ei ihan tavallinen
kouluvierailu
Modernin hoitotyön oppikirja syntyi paikallisin
voimin | Modern textbook for teachers of nursing
Huumausaineet tekevät perjantai-illasta karun
| Drugs are in our mist
Epäonnistuitko? Ei haittaa | Failure is a possibility
Opiskelijoiden Boot Camp – Työkaluja ideoiden
kehittämiseen
15
18
2022
234 8101213
13
15
20
22
TEKSTI TEXT: Hanna ValtokiviKUVAT PHOTOS: Harri Joensuu & Veera Korhonen
4 | AGORA 4/2012
Hyvinvointia ja suotuisia tuulia. SAMK pa-nostaa toiminnassaan etenkin uusiutuvaan energiaan, esteettömyyteen, hyvinvointitek-nologiaan ja laskennalliseen älykkyyteen. Myös meri ja merellisyys eri muodoissaan on ammattikorkeakoululle tärkeä.
UU
DIS
TUS
AGORA 4/2012 | 5
Satakunnan ammattikorkeakou-
lun organisaatio muuttuu vuoden
2013 alussa. Toimialajakoisesta
organisaatiosta mennään matrii-
siorganisaatioon. Eroa entiseen
on siinä, että sekä opetuksen että
tutkimus- ja kehittämistoiminnan
prosessit läpäisevät kaikki kor-
keakoulutoiminnot, jotka on nyt
ryhmitelty kuudelle osaamisalu-
eille. Lisäksi yrityksille ja yhtei-
söille suunnatut palvelut uudiste-
taan läpikotaisin.
Uudistuksen taustalla vaikuttavat monet yh-teiskunnalliset ja koulutuspoliittiset seikat.
– Meidän on asemoiduttava paremmin tu-levaisuuden haasteisiin, kiteyttää SAMKin toimitusjohtaja Juha Kämäri muutosta, joka on perusteellisin sitten ammattikor-keakoulun syntyaikojen.
Vuonna 2014 voimaan tulevassa ammatti-korkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa korostuvat opetuksen ja TKI-toiminnan tuloksellisuus. Kysymys on viime kädessä siitä, että tutkinnot suoritetaan loppuun ja valmistuminen tapahtuu normiajassa ja että vuosittain opiskellaan riittävä määrä opintopisteitä opiskelijaa kohti. Myös tut-kimus- ja kehittämistoiminnan tulokselli-suus vaikuttaa jatkossa entistä merkittä-vämmin rahoitukseen, vaikka opetuksen tuloksellisuus on edelleen pääosassa.
– Näiden toimintojen tehostaminen on kaik-kien etu. Opiskelijat pääsevät entistä enem-män työelämälähtöiseen toimintaan mu-kaan ja sitä kautta myös työllistyvät entistä paremmin ja nopeammin. Vastaavasti työ-elämä saa entistä osaavampaa työvoimaa, Kämäri ennakoi.
Osaamisalueet SAMKin sampo
Tähän asti SAMKin opetus on keskitty-nyt toimialoille, joita ovat liiketoimin-ta ja kulttuuri, sosiaali- ja terveysala
sekä tekniikka ja merenkulku. Työ-elämäyhteydet ovat kanavoituneet toimialojen tki-toiminnan, täyden-
nyskoulutuskeskuksen, yritys-kiihdyttämön, Soteekin ja Appa-
raatin kautta.
– Opetus tapahtuu jatkossa osaamisalueilla. Entiseen ver-
rattuna uutta on se, että jokai-sella osaamisalueella tehdään
myös tutkimus- ja kehittämistoi-
mintaa sekä tarjotaan yrityspalveluja. Ope-tusprosessilla on oma vararehtorinsa, vas-taavasti TKI- ja yrityspalveluja koordinoi TKI-toiminnan vararehtori.
Osaamisalueet ovat eräänlaisia sampoja, jotka jalostavat vanhaa ja luovat uutta sekä kehittävät toimintaympäristöään.
– Osaamisen kärjet ja erityispiirteet nouse-vat entistä näkyvämmin esiin. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa ammattikor-keakoulujen pro�loituvan entistä paremmin.
Uudet osaamisalueet ovat hyvinvointi, terveys, palveluliiketoiminta, logistiikka ja meriteknologia, energia ja rakentami-nen sekä informaatioteknologia. Kullakin osaamisalueella on johtajansa, ja osaamis-alueen sisällä jakaannutaan edelleen tii-meihin.
– Osaamisalueet ja koko organisaatiouudis-tus on tehty avoimesti henkilöstön kanssa vuoropuhelussa, kertoo toimitusjohtaja Kä-märi, joka on kirjoittanut aiheesta myös jul-kista blogia koko prosessin ajan.
– Uuden organisaation tehtävät on täytetty sisäisellä haulla. Pääosa henkilökunnasta jatkaa samoissa tehtävissä kuin ennenkin, mutta myös uusia tehtäviä on muotoutunut, joten uusia haasteita ja mahdollisuuksia on tarjolla organisaation sisällä.
Täydennyskoulutuskeskusta keskitettynä organisaationa ei vuodenvaihteen jälkeen enää ole. Täydennyskoulutus ei katoa mi-hinkään, vaan sitä toteutetaan osaamis-alueilla ja koordinoidaan osana yrityspal-velua.
– Reagointikyky yritysten aloitteisiin para-nee huomattavasti, jokainen aloite ja yhtey-denotto käsitellään ja vastataan, Kämäri lupaa.
AGORA 4/2012 | 7
ORGANISA-TION OF SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES 2013At the beginning of 2013, Satakunta University
of Applied Sciences (SAMK) will adopt a matrix
organisation. The current faculties (Business
and Culture, Social Services and Health Care,
Technology and Maritime Management) and
the Continuing Education Centre will be re-
placed by six faculties. The faculties are: Wel-
fare, Health, Service Business, Logistics and
Maritime Technolgy, Energy and Construction
and Information Technology.
SAMK’s operations will be managed by the
President–Managing Director and two Vice
Presidents, one of whom is in charge of ed-
ucation and the other in charge of research,
development and innovation activities and
business services. Each faculty has a Dean in
charge of its operations. In addition, SAMK’s
management will comprise the Director of
Higher Education Services in charge of the in-
ternal services and the Director of Finance and
Administration.
Read more:
www.samk.fi /organisation2013
8 | AGORA 4/2012
Organisaatiouudistuksen yhtey-dessä tutkimukseen, kehittämi-seen ja yrityspalveluihin liittyvät toiminnot vahvistuvat ja muut-tavat muotoaan. Näistä toimista vastaa jatkossa Cimmo Nurmi.
Nurmella on selkeät suunnitelmat siitä, mi-ten SAMK tekee jatkossa yhteistyötä.– Olemme keskeinen tekijä alueen elinkeino-elämän ja julkisen sektorin kehittämisessä ja uudistamisessa. Tarjoamme tuote- ja palvelu-kehitystä kasvun ja uudistumisen tukemiseen.
– Vahvistamme yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä uusinta tietoa ja tekno-logiaa hyödyntämällä, Nurmi lupaa.
Keskeisenä työvälineenä ovat kumppanuus-sopimukset, jotka mahdollistavat pitkäjän-teisen yhteistyön.
– Mahdollisia toimintamuotoja voivat olla tut-kimushankkeet, tuote- ja palvelukehityskon-septit, henkilökunnan räätälöidyt koulutukset ja pitkän tähtäimen tutkintokoulutukset.
– Kiinnostava mahdollisuus on myös uuden henkilöstön hidas rekrytointi, mikä tapah-tuisi opiskelijoiden harjoittelua ja opinnäy-tetöiden tekoa hyödyntämällä, Nurmi visioi.
Nurmi kuitenkin toivottaa tervetulleiksi myös suppeammat toimeksiannot. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset markkinointi- ja asiakastyytyväisyystutkimukset, kansain-välistymisselvitykset, yritysviestinnän ke-hittäminen, tapahtumien järjestäminen ja
erilaiset taidehankkeet.
Toteuttajina ja palveluluukkuina toimivat ”vanhat” tutut Soteekki, Apparaatti ja Yrityskiihdyttämö. Niin pienissä kuin suurissa han-keideoissa riittää, kun ottaa yh-teyden SAMKin TKI- ja yritys-palveluihin.
Miksi yritys tai yhteisö valit-sisi yhteistyökumppaniksi juuri SAMKin?
– Meitä on helppo lähestyä ja meillä on nopea vas-
teaika ideasta toteut-tamiseen. Ja meillä on
paljon asiantuntemusta ja resurssia, olemme pysyvä organisaatio, joka hoitaa hommansa kunnolla loppuun. Olemme tehneet yritysten kanssa viimeisen kymmenen vuoden aikana reilusti yli tuhat projektia, siinä on referens-siä, Nurmi painottaa.
Energiaa ja esteettömyyttä
SAMK on pro�loitunut tutkimusammatti-korkeakouluna ja sillä tiellä halutaan jatkaa. Nurmen mukaan perustutkimus jätetään työnjaon mukaisesti yliopistosektorille, jo-ten kilpailuasetelmasta ei ole kysymys.
– Keskitymme teollisuuden ja julkisten pal-velujen tuote- ja palvelukehitykseen. Tavoit-teena on nopeat kaupallistamis- ja hyödyntä-mismahdollisuudet.
– Valintojemme taustalla ovat tilastolliset faktat, joiden mukaan Porin seutu on maan kolmanneksi monipuolisin seutukunta, Sata-kunnassa jalostuksen työllistävyys on maan korkein, teollisuustoiminnan investoinnit kol-manneksi suurimmat ja täällä on vahva hy-vinvoinnin kehittämisen perinne ja pääoma.
Tältä pohjalta SAMK on valinnut neljä mer-kittävää tutkimus- ja osaamiskeskittymää, joihin erityisesti panostetaan: uusiutuva energia, esteettömyys, hyvinvointiteknolo-gia ja laskennallinen älykkyys.
– Olemme valmiit ottamaan myös kansallis-ta vetovastuuta näiden ympärille kehittyvis-tä toimintaympäristöistä.
Muitakaan tutkimusaloja ei suljeta pois. Ta-voitteena on aikaan saada toimintaa myös muille Satakunnan kannalta tärkeille alu-eille, yhtenä merkittävänä meriteknologia.
AGORA 4/2012 | 9
Juha Kämäri
Toimitusjohtaja, rehtori
Anne Pohjus
Vararehtori, opetus
Cimmo Nurmi
Vararehtori, TKI- ja yrityspalvelut
Jari Iisakkala
Korkeakoulupalvelujen johtaja
Tuul
a R
ouh
iain
en-V
alo
Hyv
invo
inti-
osaa
mis
alue
en jo
htaj
aE
eva-Liisa Mo
isioTerveys-osaam
isalueen johtaja
Timo Mattila
Palveluliiketoiminta -osaamisalueen johtaja
Jaana Vase
Logistiikka ja meriteknologia-osaamisalueen johtaja
Petteri Pulkkinen
Energia ja rakentaminen-osaamisalueen johtaja
Ari-Pekka Kainu
Informaatioteknologia-osaamisalueen johtaja
10 | AGORA 4/2012
OPETUSOpetus vastaa koko organisaatiota käsittävän
opetusprosessin ohjauksesta ja strategisesta
johtamisesta. Opetusprosessin tehtävänä on
kehittää tutkintoon johtavan koulutuksen tu-
loksellisuutta, vaikuttavuutta ja laatua sekä
toteuttaa kehittämisen vaatimia järjestelmä-
tason toimia ja arviointeja. Opetusprosessia
johtaa opetuksen vararehtori.
TKI- JA YRITYSPALVELUTTKI- ja yrityspalvelut vastaa koko organi-
saatiota käsittävän tutkimuksen, opiske-
lijayritysyhteistyön, opiskelijayrittäjyyden,
maksullisen palvelutoiminnan, täydennys-
koulutuksen ja yritysmyynnin ohjauksesta
ja strategisesta johtamisesta. Operatiivinen
toiminta tapahtuu osaamisalueilla TKI-va-
rarehtorin ja tiiminvastaavien johdolla.
KORKEAKOULUPALVELUTKorkeakoulupalvelut ovat koko korkea-
koulun, myös opiskelijoiden, toimintaa
tukevia keskitettyjä palveluja. Niihin kuu-
luvat tietohallintopalvelut, opiskelijapalve-
lut, avoimen ammattikorkeakoulun palvelut,
kansainvälisen liikkuvuuden palvelut, kirjas-
topalvelut sekä keskitetyt projektipalvelut.
TALOUS JA HALLINTOTalous ja hallinto vastaa talousarvion valmis-
telusta, talouden seurannasta, raportoinnista
ja ennustamisesta, keskeisten sopimusten
valmistelusta, henkilöstöhallinnosta, kiinteis-
tö-, tila- ja turvallisuuspalveluista sekä han-
kintapalveluista ja arkistotoimesta.
OSAAMISALUEETKunkin osaamisalueen tehtäväkenttään
kuuluvat sekä opetus että TKI-toiminta ja
yrityspalvelut.
HyvinvointiOsaamisalue tarjoaa fysioterapeutin, ge-
ronomin, kuvataiteilijan, kuntoutuksen oh-
jaajan ja sosionomin AMK-tutkintoja sekä
kuntoutuksen ja sosiaalialan ylempiä AMK-
tutkintoja. Fysioterapian koulutusta on
sekä suomeksi että englanniksi (Bachelor
of Health Care).
Terveys Osaamisalueelle kuuluvat sairaanhoitajan ja
terveydenhoitajan AMK-tutkinnot. Ylemmän
AMK-tutkinnon voi suorittaa terveyden
edistämisen tai hyvinvointiteknologian alalla.
AGORA 4/2012 | 11
OSAAMISALUEET
Toimitusjohtaja/rehtori
Hyv
invo
inti
Terv
eys
Pal
velu
liike
toim
inta
Log
isti
ikka
ja m
erit
ekno
log
ia
Ene
rgia
ja r
aken
tam
inen
Info
rmaa
tio
tekn
olo
gia
OpetusTKI- ja yrityspalvelut
KorkeakoulupalvelutTalous ja hallinto
Suunnittelu ja kehittäminen
Viestintä
PalveluliiketoimintaOsaamisalueeseen kuuluvat tradenomin
tutkintoon liittyvät liiketoiminnan ydinalu-
eet: talous ja rahoitus, myynti ja markki-
nointi, yritysviestintä, yritysjuridiikka ja
julkishallinto. Englannin kielellä voi opis-
kella tutkinnon innovatiivisissa liiketoi-
mintapalveluissa (Bachelor of Business
Administration). Matkailun opinnot johta-
vat restonomin tutkintoon. Viestinnästä
valmistuu medianomeja. Ylemmän AMK-
tutkinnon voi suorittaa yrittäjyyden ja liike-
toimintaosaamisen ohjelmassa.
Logistiikka ja meriteknologiaOsaamisalue keskittyy kansainväliseen lii-
ketoimintaan, logistiikkaan, tuotantotalou-
teen, merenkulkuun sekä kone- ja tuotan-
totekniikkaan. Osaamisalueelta valmistuu
tradenomeja, insinöörejä ja merikapteene-
ja. Ylemmän AMK-tutkinnon voi suorittaa
merenkulun hallinnossa. Englannin kielellä
voi opiskella kansainvälisen liiketoiminnan
AMK-tutkinnon (Bachelor of Business Ad-
ministration) sekä yrittäjyyden ja liiketoi-
mintaosaamisen ylemmän AMK-tutkinnon
(Master of Business Administration).
Energia ja rakentaminenOsaamisalue tarjoaa insinöörin tutkintoon
johtavaa koulutusta automaatiotekniikassa,
kemiantekniikassa, rakennustekniikassa,
sähkötekniikassa sekä englannin kielellä
ympäristötekniikassa (Bachelor of Engineer-
ing). Energian tutkimus- ja osaamiskeskus-
toiminta kohdentuu uusiutuvan energian,
energiatehokkaan rakentamisen, älykkään
automaation ja sähkötekniikan alueille.
InformaatioteknologiaOsaamisalue tarjoaa insinöörin tutkinto-
ja tietotekniikassa, tradenomin tutkintoja
tietojenkäsittelyssä sekä ylempiä ammat-
tikorkeakoulututkintoja hyvinvointiteknolo-
giassa. Lisäksi sillä on opetusvastuu mate-
maattis-luonnontieteellisistä aineista sekä
kielistä ja viestinnästä. Osaamisalue vastaa
kahdesta tutkimus- ja osaamiskokonaisuu-
desta: hyvinvointiteknologia ja laskennalli-
nen älykkyys.
12 | AGORA 4/2012
NIM
ITY
KS
IÄRehtoriJUHA KÄMÄRIMaatalous- ja metsätieteiden tohtori ja Sata-kunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitus-johtaja Juha Kämäri toimii 1.1.2013 alkaen myös Satakunnan ammattikorkeakoulun reh-torina. Kämäri tuli osakeyhtiön palvelukseen vuonna 2011. Tätä ennen hän toimi Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtajana.
Vararehtori, opetusANNE POHJUSTekniikan tohtori Anne Pohjus on toiminut ammattikorkeakoulukentällä viimeiset kym-menen vuotta. SAMKissa hän on tehnyt koulutusjohtajan, toimialajohtajan ja vara-rehtorin tehtäviä. Hän on aiemmin toiminut insinöörinä vientiteollisuudessa sekä tutki-jana yliopistossa. Koko korkeakoulu-uransa ajan hän on myös opettanut.
Vararehtori, TKI- ja yrityspalvelutCIMMO NURMISovelletun matematiikan tohtori Cimmo Nurmi on toiminut SAMKissa tutkimus-johtajana vuodesta 2005 lähtien. Hän on aiemmin työurallaan toiminut mm. vakuu-tusmatemaatikkona ja IT-suunnittelutehtä-vissä. Nurmella on kokemusta useamman yrityksen toimitusjohtajuudesta ja hallitus-työskentelystä. Hänen tutkimusalansa on laskennallinen älykkyys.
Korkeakoulupalvelujen johtajaJARI IISAKKALAHallintotieteiden lisensiaatti Jari Iisakkala on työskennellyt SAMKissa toimialajohtaja-na keväästä 2007 lähtien. Tätä ennen hän on ollut kehittämisjohtajana Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:ssä, Porin kaupungin elinkeinojohtajana ja suunnittelusihteerinä sekä tutkimus- ja opetustehtävissä Tampe-reen yliopistossa. Lisäksi hän on toiminut yksityisyrittäjänä yritysvalmennuksen alalla.
Talous- ja hallintojohtajaTOMMI TAMMINENKauppatieteiden maisteri, eMBA Tommi Tamminen on SAMKin uusi talous- ja hallin-tojohtaja, joka aloittaa tehtävässään helmi-kuussa 2013. Tätä ennen hän on työsken-nellyt Hollming-konsernin talousjohtajana (Senior Vice President Finance & CFO). Ai-emmin hän on ollut taloushallinnon johto- ja asiantuntijatehtävissä DNA:lla, Satakunnan Puhelimessa ja Suomen Euromasterilla.
Hyvinvointi-osaamisalueen johtajaTUULA ROUHIAINEN-VALOValtiotieteiden maisteri Tuula Rouhiainen-Valo on työskennellyt SAMKin johtotehtä-vissä vuodesta 1997 lähtien ja sitä ennen
Porin sosiaalialan oppilaitoksessa. SAMKis-sa hänen vastuualueellaan on ollut sosiaa-lialan, kuntoutuksen ja vanhustyön opetus ja johtaminen. Hän vetänyt kehittämishank-keita ja osallistunut järjestötoimintaan sekä sosiaalialan koulutuksen kehittämiseen ja arviointiin ministeriöiden työryhmissä.
Terveys-osaamisalueen johtajaEEVA-LIISA MOISIOKasvatustieteen tohtori Eeva-Liisa Moisio on toiminut SAMKissa vuodesta 1997 al-kaen, muun muassa koulutusjohtajana ja toimialajohtajana. Tätä ennen hän on ollut terveysalan opetustehtävissä.
Palveluliiketoiminta-osaamisalueen johtaja TIMO MATTILAVaratuomari Timo Mattila on työskennellyt SAMKissa vuodesta 2002 yritysjuridiikan opettajana, lehtorina ja viimeksi koulutus-johtajana. Hän on toiminut juridisissa tehtä-vissä myös yksityisellä ja julkisella sektorilla työntekijänä sekä yrittäjänä.
Logistiikka ja meriteknologia –osaamisalueen johtajaJAANA VASEFiloso�an maisteri Jaana Vase on työsken-nellyt SAMKissa vuodesta 1997 erilaisissa johtotehtävissä, viimeksi koulutusjohtajana. Hän on toiminut myös aikuiskoulutuksen apulaisrehtorina, aikuiskoulutusjohtajana sekä lehtorina.
Energia ja rakentaminen -osaamisalueen johtajaPETTERI PULKKINENTekniikan tohtori Petteri Pulkkinen on työs-kennellyt SAMKissa vuodesta 2009 alkaen sähkötekniikan yliopettajana ja koulutusoh-jelmajohtajana. Tätä ennen hän työskenteli Tampereen teknillisessä yliopistossa tutki-jana ja opettajana. Hänen tutkimustyönsä keskittyi prosessiteollisuuden tuotannon optimointiin.
Informaatioteknologia-osaamisalueen johtajaARI-PEKKA KAINUKasvatustieteen maisteri Ari-Pekka Kainu on työskennellyt SAMKissa vuodesta 2004 lähtien kehittämispäällikkönä Tekniikan ja merenkulun toimialalla, projektipäällikkönä ja asiantuntijatehtävissä useissa tekniikan alan tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä Yrityskiihdyttämön kiihdyttämöpäällikkönä. Tätä ennen hän on työskennellyt henkilös-tökonsulttina ja koulutuspäällikkönä Nokia Mobile Phonesissa sekä kehittämispäällik-könä Nokia Ventures -organisaatiossa.
Diplomi-insinööri Jari Lahti työskentelee kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkönä. Hän on aiemmin toiminut SAMKin Täydennyskou-lutuskeskuksen koulutuspäällikkönä ja sitä ennen mm. Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä täydennyskoulutuskeskuk-sen koulutusjohtajana.
Kasvatustieteen maisteri Pia Lamminen työskentelee TKI- ja yrityspalveluissa myyn-tipäällikkönä. Hän on tätä ennen toiminut SAMKissa koulutussuunnittelijana.
Terveystieteiden tohtori Anne Kärki työs-kentelee TKI- ja yrityspalveluissa tutkimus-päällikkönä. Hän on tätä ennen toiminut SAMKissa sosiaali- ja terveysalan tutkimus-johtajana.
Valtiotieteiden maisteri Teppo Lundell työs-kentelee TKI- ja yrityspalveluissa yrittäjyys-päällikkönä. Hän on tätä ennen toiminut SAMKissa lehtorina, Apparaatti-toiminnan vetäjänä ja Yrityskiihdyttämön mentorina.
1.1.
2013
alk
aen
Kiinteistö- ja turvallisuus-päällikköJARI LAHTI
Tutkimus-päällikköANNE KÄRKI
YrittäjyyspäällikköTEPPO LUNDELL
MyyntipäällikköPIA LAMMINEN
AGORA 4/2012 | 13
RE
PO
RTA
AS
I
TEKSTI TEXT: Marika Elo KUVAT PHOTOS: Marika Elo ja Jatta Lehtonen
OpenSAMK oli Rauman kampuksella järjestetty avoimet ovet -tapahtuma, jossa vierailijoilla oli mahdollisuus tutustua SAMKin koulutustarjontaan infotilaisuuksissa, standeilla ja mielenkiintoisissa työpajoissa. Mukana oli myös alueen merkittäviä yrityksiä ja muita vaikuttajia.
1 Valmet Automotive esitteli katseita kiinnit-
tävää Fisker Karma -urheiluautoa. Toivo uu-
sista työntekijöistä ei suoranaisesti tuonut
Valmet Automotivea tapahtumaan, kuitenkin
itsensä tietoisuuteen tuominen on tärkeää.
– Tarkoituksemme on tuoda itseämme näky-
väksi ja kuuluvaksi. Kerromme vähän, keitä
olemme, mitä teemme ja miltä meidän tulevai-
suus näyttää. Työnantajana arvostamme koulu-
tusta, tiimityöskentelykykyä ja kansainvälisenä
yrityksenä kielitaitoa. Teemme paljon töitä po-
rukassa ja jokaisen työ vaikuttaa toisen työhön.
Kehottaisinkin jo opiskeluaikana kiinnittämään
huomiota pienryhmässä tai parin kanssa töitä
tehdessä, että ne tehdään hyvin, ei vain alta
pois, Tomi Salo Valmet Automotivelta kertoo.
2 Rauman Lukon markkinointisuunnittelija
Kaisa Juurinen piti vierailijoille tietovisaa
sekä kertoi omasta työllistymisestään Lu-
kolle. Ura lähti liikkeelle SAMKissa opiskelun
aikana fanishopin pyörittämisestä. SAMKin
ja Lukon yhteistyö toimii hyvin.
– Tultiin sen takia, että ollaan kanssakäymises-
sä opiskelijan kanssa. Meitä ei tarvitse pelätä,
vaikka ollaankin aika iso organisaatio Raumal-
la. Me ollaan aika helposti lähestyttävissä.
3 Tapahtumassa kuhisi paljon SAMKin opis-
kelijoita, jotka esittelivät potentiaalisille ha-
kijoille koulutuksia toiminnallisin menoin.
Mukaan mahtoi kilpailuja, tietovisoja, työ-
näytöksiä ja paljon muuta.
– Kiva tapahtuma. Ruokalasta tullessa soi
musiikki. Täällä on tosi rentoa. Ei ollenkaan
huono, sanoo markkinointitutori Riina Nurmi.
4 Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat esittelivät
työhön liittyviä välineitä. Kanylointipisteellä
pääsi seuraamaan työnäytöstä ja tervey-
denhoitajan vastaanotolla mittauttamaan
vaikka verensokerin.
– Täällä on painoa ja pituutta, verenpaineen
ja verensokerin mittausta. Sitten täällä on
noita sisäelimiä ja luurankoa ja muuta, että
voi vähän tsekkailla. Ihmiset saa tulla vas-
taanotolle.
1
2
2
4
3
14 | AGORA 4/2012
VINKKIKatso spotteja tapahtumista SAMKin Facebook-sivulta tai YouTubestawww.facebook.com/opensamk
6
7
8
8
5
5 OpenIDEA kilpailussa vierailijat pääsivät Bu-
siness Idea Workshopissa kehittelemään ka-
nanmunalle uusia käyttötarkoituksia. Voittajien
ideana oli yksinpakattu egomuna opiskelijalle.
Paukkauksen kanteen pystyy laittamaan mai-
noksen, joka voi olla eri sesonkien mukainen.
– Ideat oli nuoruuden innolla tehtyjä. Voittajan
idean pienellä tuunauksella toimiva ja kaupan
hyllyyn sopiva sekä logistisesti mahdollinen, sa-
noo SAMKin lehtori Teppo Lundell.
6 Vierailleet opiskelijat odottivat jännittyneenä
palkintojen jakoa, jossa arvottiin muun muas-
sa tandem-laskuvarjohyppy.
7 Winnovasta merenkulun koulutuksesta
OpenSAMKiin vierailulle tullut Jussi Ellä ehti
käymään kahvilla ja oli seuraavaksi menossa
kiertelemään paikkoja.
8 OpenSAMKissa haluttiin tuoda esille myös
korkeakoulun kansainvälisyyttä. International
Caféssa vierailijoille kahvia, pientä purtavaa
ja palan kulttuuria tarjosivat eri maiden vaih-
to- ja tutkinto-opiskelijat.
9 Tapahtumassa esille oli SAMKin yrityskiihdyt-
tämön nuoria yrittäjiä, jotka kannustivat vie-
railijoita yrittäjyyteen ja aloittamaan toiminnan
jo mahdollisimman varhain opiskelun aikana.
Sähkötekniikka neljättä vuotta opiskeleva Vil-
le Vimpari kertoo, että opiskelun ja yrittäjyy-
den yhdistäminen vaatii sumplimista, mutta
sen saa onnistumaan.
– Joskus täytyi lähteä koulusta vähä aikaisem-
min, mutta aina opettajan kanssa pystyy keskus-
telemaan asioista. Ei ole koskaan ollut ongelma.
Pystyy hyvin suorittamaan samaan aikaan, sa-
noo Ville Jarwi Goup Oy:sta.
10 Harjavallan lukion rehtori ja opinto-ohjaaja Ju-
hani Juvela piti tapahtumaa onnistuneena.
– Tämä on hyvään aikaan tässä syksyllä. Pääsee
tutustumaan koulutukseen täällä ja lisätietoa saa
sitten vielä halutessaan vaikka Studia-messuilla,
hän kertoi.
– Opiskelijat ovat olleet täällä kuin kalat ve-
dessä. Itse pidän tärkeänä, että täällä on
näytteillä myös yrityspuoli. Silloin opiskelijat
näkevät paremmin konkreettisen jatkumon,
että ensin opiskellaan ja sitten siirrytään työ-
elämään. Vaikka täällä näytillä oleviin yrityksiin
tai muualle.
9 10
MODERNI HOITOTYÖN OPPIKIRJA SYNTYI PAIKALLISIN VOIMIN
Mistä on hyvä oppikirja tehty? Viiden tehokkaan naisen tiimistä, rauhallisista tiloista, kahvista ja pullasta, mökkiretkistä, tukiver-kostosta, hyvästä kustannustoimittajasta ja paljon muusta.
Satakunnan ammattikorkeakoulun lehtorit Hanna Rautava-Nurmi, Tarja Henttonen, Airi Westergård ja Mirja Ojala sekä Diakonia ammattikorkeakoulun Sinikka Vuorinen saivat viiden vuoden prosessin päätökseen ja julkaisivat teoksen; Hoitotyön taidot ja toiminnot.
TEKSTI TEXT: Marika Elo KUVAT PHOTOS: Mikko Tornivuori
16 | AGORA 4/2012
– Kirjassa on käytännönläheisiä vinkkejä tiedonhakuun ja ajankohtaisiin hoitotieteen tutkimuksiin, toimintaohjeita hoitotoimiin ja esimerkkejä hoitotyön prosessin eri vaiheista ja hoitosuunnitelman tekemisestä, Hanna kertoo.
Teos on suunnattu sairaanhoitajaopiskeli-joille, mutta se toimii myös hoitotyön am-mattilaisen käsikirjana.– Opetuksessa on nykyään vähämmän lähi-tunteja kuin aikaisemmin. Kirja tukee sitä, että opiskelija voi opiskella itsenäisesti, kir-joitusryhmäläiset toteavat.
Ihminen tarvitsee ihmisen
Pitkän opetusuran tehneet naiset ovat uran-sa varrella nähneet kirjan jos toisenkin. Liikkeelle lähtiessä oli tärkeää muistaa asi-oiden selkeys. Yhtenä perusasiana on, että ihminen tarvitsee ihmisen, ei robottia.
– Ideana oli tärkeät perusasiat, millä raken-netaan sokkeli yksien kansien sisässä, kirjoi-tusryhmä valottaa kirjan ideaa. Lisäksi kirja on potilaslähtöinen. Ihminen on otettu lähtö-kohdaksi, ei systeemi.
Ihmisen tuntemus ja kohtaaminen sekä kä-den taito ovat tärkeitä. Lisäksi monikulttuu-risuus unohtuu usein.
– Samantyyppisiä kirjoja on, joista puuttuu monikulttuurisuus. Nykyään sairaanhoitaji-en pitää mennä myös Satakunnan ulkopuolel-le, Mirja muistuttaa.
Työtä ja tuskaa
Projekti ei ollut itsestään selvä ja ongelmil-takaan ei vältytty. Oman opetustyön ohessa kirjan valmistuminen vaati paljon. – Kirjoittajat ovat kokeneita alan ihmisiä, mutta kirjoittaminen on työllistävä projekti varsinkin työn ohessa, naiset toteavat.
Ainoaksi ongelmaksi ei jäänyt kirjoittajien oma ajan puute. – Kustannuksessa oli ongelmia. Kirjapaja lo-petti ammattikirjallisuusalansa ja me eukot jäimme ihmettelemään kolmen vuoden työn ja yhdeksänsadan sivun tekstin kanssa, mitäs tässä tehdään. Sitten lähdettiin myymään ideaa WSOY:lle, Hanna muistelee takapak-keja. WSOY halusi kirjan eri muotoon, joten työstäminen jatkui.
– Voisi sanoa, että oli verta, hikeä ja kyynelei-tä, Mirja lisää.
Kielenhuolto ja muuttunut kielioppi lisäsi-vät myös kirjoittajien työtä. – Uskomattomia asioita, joita täytyy ottaa huomioon, Tarja ihmettelee.
– Hoitotyön sanasto on niin erilasta, jonka huomasi tästä. Esimerkiksi injektio oli kir-jaan korjattu ruiskeeksi, mutta ei annettu sitä muuttaa, Sinikka sanoo.
Ei enää ikinä?
Antoisan, mutta vaativan taipaleen onnistu-minen vaati huumoria, ryhmän, perheiden ja kustantajan tukea. Eikä ilman kahvia ja pullaakaan olisi jaksanut. – Yksi, mitä pitää kiittää on SAMKin kirjas-to. Siellä on tuettu ja autettu ja he ovat etsi-neet tietoa viisi vuotta, Airi kiittelee.
Uudesta kirjaprosessista puhuttaessa lähes jokainen kirjoittajista toteaa vuoron perään: ei enää ikinä. Uudet ideat saavat kuitenkin innostumaan, ehkä jatkoa jossakin muodos-sa saadaan vielä.
AGORA 4/2012 | 17AGORA 4/2012 | 17
GA
LLUP
18 | AGORA 4/2012
– Huumausaineet vaikuttavat kaikkeen. Tässä tapauksessa koko perhe kärsi huu-mausaineiden takia, sanoo 27 vuotta po-liisina toiminut komisario Juha Joutsen-lahti. Hän on tullut tunnetuksi laajojen huumerikosjuttujen tutkinnanjohtajana sekä huumeiden vastaisesta työstään luen-noitsijana ja kouluttajana. Perjantain hui-put -seminaarissa Joutsenlahti lyö karua faktaa pöytään rikoksista, huumausaineis-ta ja väkivallasta.
Rikosten nykyaika
Tilastot rikollisuudesta näyttävät melko ankeilta. Pahoinpitelyjen määrät ovat nous-seet. Tähän kuitenkin vaikuttaa perheväki-vallan tilastointi. Lapsia ei saa enää kurittaa fyysisesti, väkivaltaan puututaan ja asiat ovat tulleet virallisen syytteen alaisuuteen.
– Edelleen usko, toivo ja rakkaus pätee. Kaikki rikokset eivät tule poliisin tietoisuu-teen, kun puolisot antavat toisilleen anteek-si. Toisena päivänä rakastetaan ja toisena lyödään.
Tilastoihin vaikuttavat myös päihteiden käy-tön lisääntyminen ja mielenterveysongelmat.
Väkivaltarikollisuus muuttui totaalisesti Jo-kelan ampumisen jälkeen vuonna 2007. – Ei tiedetä tapahtuuko seuraava koulusurma Satakunnassa, mutta siihen on varauduttava. Harjoittelemme yhdessä koulujen kanssa.
Käyttömenetelmiä tulee koko ajan lisää
Yksi rikoksia lisäävä tekijä on päihteet ja huumausaineet. Huumeita jatketaan eri-laisilla aineilla ja käyttömenetelmiä tulee koko ajan lisää. On nuuskaamista, polt-tamista, pommien vetämistä, laastareita, bongia, älyämpäriä ja vaikka mitä. – Nuoret eivät edes tiedä mitä aineita, ko-keilevat vain.
Tärkeää on tunnistaa huumeiden käyttäjä. – Kun on ymmärrystä ja tietoa, havaitsem-me asioita. Se puutummeko, jaksammeko ja rakastammeko, on meistä itsestä kiinni.
Irti huumeista
Huumausaineiden käytön riskiryhmään kuuluvat ne, joiden kotona ongelmia, kave-ripiirin päihdehakuisuus, varhainen alko-holin käyttö ja alueella huumeiden helppo
saatavuus. Tärkeää on ennalta ehkäisevä toiminta. – Tupakka ja alkoholi ovat laillisia. Jos emme pysty estämään lapsiamme niiden käytössä, emme pysty estämään huumausai-neitakaan.
Pitää olla esimerkkinä ja välittää viestiä ”Ei ensimmäistäkään kokeilua”. Mikäli nuori sortuu käyttämään huumeita, on tärkeää saa-da vanhemmat myös ymmärtämään tilanne.
– Vanhemmat usein kiistävät, eivätkä usko, että oman lapsen huumeidenkäyttö on mah-dollista.
Netti lisää rikollisuutta
Joutsenlahti kertoo varjoverkosta eli Too-rista, joka ladataan muistitikulle. Sen avulla saadaan koneen IP-osoite muuttu-maan, eivätkä poliisit tiedä, mistä konetta käytetään. Tor on alun perin tehty soti-laiden käyttöön. Kopioimalla sitä on hyö-dynnetty rikollisuudessa.
–Netti on muuttanut kansainvälisen rikol-lisuuden luonteen. Se, joka osaa käyttää net-tiä, saa myös huumausaineita.
Tyttö oli kokeillut huumeita ja kuulusteluun jouduttuaan oli lopettanut niiden käytön. Poliisi kuuli myöhemmin tytön äidin jääneen huumausai-neiden vaikutuksen alaisena ajaneen henkilön auton alle, kun tyttö oli ol-lut vastasyntynyt. Uusi suhde huumetaustaisen ja väkivaltaisen miehen kanssa tappoi tytön. Tapauksesta järkyttyneenä tytön isä jäi varhaiseläk-keelle ja joutui pitkäksi ajaksi koomaan jäätyään rattijuopon alle.
HUUMAUSAINEET TEKEVÄT PERJANTAI-ILLASTA KARUNTEKSTI TEXT Marika Elo KUVA PHOTO: Shutterstock
AGORA 4/2012 | 19
DRUGS ARE IN OUR MIDSTInspector Juha Joutsenlahti has been
serving the police force for 27 years. At the
“Friday Highlights” seminar, he provided a
wake-up call by telling the audience about
criminality, violence and drugs. Many have
to face these in their work community,
in their circle of acquaintances or on the
street. It is not simple to decide how to act
in such a situation, but Joutsenlahti recom-
mends that people always contact the po-
lice. Drugs constitute a factor that increas-
es criminality, and freedom from substance
abuse needs to be impressed upon young
people from the beginning.
Porissa yleisin huumausaine on kannabis. Se on itse ostettavissa, tilattavissa ja kas-vatettavissa. Kannabis kasvinakin on ran-gaistava teko. Nuoret usein vetoavat kan-nabiksen olevan vain koristeena. – Varsinkin, kun kuivattunakin löytyy, emme usko heitä. Eihän kukaan mummun pelargonioitakaan popsi.
Rikos ja rangaistus
Huumausaineta, uhkailua ja väkivaltaa voi kohdata missä vain. R-ilmoituksen eli ylei-sen rikosilmoituksen tekeminen usein jää, sillä uhrit pelkäävät kostoa. S-ilmoitus on tällöin hyvä.
– Sekalaisilmoituksessa on kyse muusta tut-kinnasta. Asia saadaan poliisin tietoon ja tarkkaillaan tilannetta. Asiasta voidaan myöhemmin tehdä rikosilmoitus. Pitää myös muistaa omista oikeuksista kiinni pitämi-nen. Asianomaisena tai todistajana voi teh-dä sopimuksia työpaikan puhelinnumeron ja osoitteen käytöstä, sillä tiedoista tulee kuitenkin julkisia ja kuka vain voi ostaa ne.
Puhuttaessa rikoksista, huumausaineista ja väkivallasta, pitää olla tarkkana, mitä kansalle kerrotaan. Koulusurmaajat ovat massiivisen tiedottamisen ansiosta saaneet haluamansa; laajan näkyvyyden teolleen. Se provosoi samanhenkisiä ja tapahtumat saavat ikävän kierteen. Sama pätee huu-mausaineisiin. Valtava tiedottaminen puis-tossa olevista sienistä, joita nuoriso popsii huumausaineina, herättäisi monen kiin-nostuksen.
KANSAINVÄLISEN RIKOLLISUUDEN LUONTEEN ON MUUTTANUT NETTI. SE, JOKA OSAA SITÄ KÄYTTÄÄ, SAA MYÖS HUUMAUSAINEITA.
20 | AGORA 4/2012
Epäonnistuminen koetaan usein noloksi tilanteeksi ja omaa epä-onnistumista ei haluta myöntää. Pyörällä kaatuessa varmistetaan ensimmäisenä, näkikö kukaan, saati fyysisiä vaurioita. Epäonnis-tuminen kartuttaa kuitenkin ko-kemusta ja seuraavalla kerralla ei toista virheitä. Kantapään kautta oppiminen on kautta aikain tuot-tanut tulosta.
SAMKin marraskuinen yrittäjyysviikko huipentui Epäonnistuminen ja ylösnouse-mus -seminaariin. Mukaan mahtui tarinoi-ta epäonnistumisesta, siitä selviämisestä, kantapään kautta oppimisesta, omien unel-mien tavoittelusta, oman uran kehittymi-sestä, innovaatiosta ja hyvistä tyypeistä.
NHL vaihtui huumoriin
Simo Frangénilla oli 10-vuotiaana joka pojan unelma tulla NHL-tähdeksi. Nakki-lan Nastan ykkösnyrkkiä pidemmälle hän ei kuitenkaan päässyt, ja 13–14-vuotiaana haaveet vaihtuivat ydinfyysikoksi. Yhdek-
sännellä luokalla Frangén sai ideoista par-haimman.– Tutustuin silloin huumorilehti Pahkasi-kaan. Se iski kuin halko päähän, enkä ollut sen jälkeen enää oma itseni. Yritin muuttaa kaiken huumoriksi.
Juttuja Frangén kirjoitti monta ennen kuin hänen ja hänen ystävänsä vaalikampanja-juttu meni läpi. Vaalikampanjakin oli mel-ko lailla huvittava.
– Lupasimme kampanjassa kaikkea jo ole-massa olevaa. Kukaan ei voinut sanoa, että olisimme pettäneet lupauksemme!
Sittemmin hän on ehtinyt toimimaan rockyhtyeen basistina ja sanoittajana, ra-dioäänenä, koomikkona, käsikirjoittajana, juontajana… – Tässä on lyhykäisyydessään se, miten pää-sin urani huipulle eli puhumaan teille tänne seminaariin, Frangén kuittasi.
Epäonnistumatta ylöspäin
Frangén ei ainakaan myönnä epäonnistu-mistaan ja siitä herääkin kysymys, miksi
hän on tullut puhumaan tilaisuuteen, jonka aihe on epäonnistuminen.
– Ehkä muistini on valikoiva, mutta ei hir-veästi ole epäonnistumisia. Olen ehkä huono esimerkki tähän seminaariin, mutta olenkin vain juontaja, Frangén virnistää.
Asioita ei pitäisi hoitaa puolivaloilla tai va-semmalla kädellä. Frangén muistuttaa, että paneutuminen ja ahkeruus ovat tärkeitä.– Pitää olla oikeasti innostunut, itse sain harrastuksestani työn.
Prihti tunnustaa mokanneensa monesti
Sampo Rosenlewin toimitusjohtaja Jali Prihti on puolestaan joutunut työssään vetämään luotiliivit päälle, kypärän pää-hän, katsomaan AK47:skaa pari kertaa väärältä puolelta. Hän on antanut alkoho-lia lahjaksi maassa, jossa sen juominen on kielletty, toimittanut puimureita 50 asteen helteeseen ja puhunut medialle miettimät-tä ensin. Prihti on kokenut kaikenlaista ja jokainen kokemus on kasvattanut sekä opettanut.
TEKSTI TEXT: Marika Elo KUVAT PHOTOS: Mikko Tornivuori & Shutterstock
AGORA 4/2012 | 21
– Kerran vein liikekumppanille lahjaksi veit-sen, mikä merkitsee heille haluani tappaa hänet. Sen päälle vielä kehaisin hänen vai-moaan kauniiksi, mikä tarkoittaa, että ha-luan hänen vaimonsa itselleni, Prihti kertoo kantapään kautta opitusta asiasta.
Prihti on omistautunut työlleen ja kiteyttää, että pitää olla periksiantamattomuutta sekä luottoa omaan juttuun. Annetaan palaa vaikka läpi harmaan kiven.– Jos on töissä sellaisessa paikassa, missä ei viihdy, pitää lähteä pois. Hakea niihin hom-miin, mitä haluaa tehdä. Töitä ei tehdä ra-hasta, vaan rakkaudesta lajiin.
Erroristi vai johtaja?
Yli-innovaatioaktiivi Anssi Tuulenmäki Aalto-yliopistosta kehottaa innostumaan rohkeasti ja kokeilemaan kaikkea, vaikka epäonnistumisen mahdollisuus on olemassa. Hän on jopa keksinyt itse oman tittelinsä.
– Virallinen titteli, tutkimusjohtaja, on tylsä ja monella muullakin käytössä. Innovatiivi-set tittelit, kuten Erroristi, Data Danny ja Junior Positivy O� cer herättävät itsessään jo mielenkiintoa, Tuulenmäki lataa.
– Asioilla täytyy olla päämäärä. Pitää olla innostava ja vetää puoleensa. Unelmat pyö-rittävät maailmaa.
Strategiana voidaan pitää kahta asiaa: 1. Tee eri asioita tai 2. Tee samoja asioita eri tavalla kuin muut. – Pitää haastaa konventiota ja merkitystä. Jos kakkulapio voidaan uudistaa, niin mitä vain voi uudistaa, Tuulenmäki viittaa kak-kulapioon, jonka avulla palan saa täydellise-nä omalle lautaselleen.
Tuulenmäki esittää hypoteettisen kysymyk-sen yleisölle: oletteko itse innostuneita ideois-tanne? Jos emme ole, niin eivät muutkaan ole.
Tilaisuuden juontanut Simo Frangén ei ole 30 vuotta kestäneen uransa aikana ehtinyt epäonnistumaan, mutta kokenut ja kokeillut kaikenlaista.
FAILURE IS A POSSIBILITYThe Entrepreneurship Week at Satakunta
University of Applied Sciences culminated
in the seminar entitled “Failure and Resur-
rection”. A failure is often experienced as
an embarrassing situation, and people are
usually not willing to admit they have failed.
Stories about failures, survival, learning by
trial and error, pursuit of personal dreams
and personal career development were told
by Simo Frangén who hosted the event, CEO
Jali Prihti from Sampo Rosenlew Ltd, Chief
Innovation Activist Anssi Tuulenmäki from
Aalto University, and Tuuti Piippo and Miika
Peltola, who have written a book on learning
by trial and error.
A person who fails gains experience and will
not make the same mistakes next time. We
should do things that we like, and do them
wholeheartedly. We should try out all kinds
of new things, be creative and innovative.
Yli-innovaatioaktiivi Anssi Tuulenmäki Toimitusjohtaja Jali Prihti Myhäilevä seminaarin järjestäjä, kiihdyttämöpäällikkö Petri Martikkala
22 | AGORA 4/2012
Uudenlaisessa 24 tunnin ideoin-tipajassa, Boot Campissa, opiske-lijat kehittelevät ideoita ja verkos-toituvat yötä myöten. On hienoa seurata, kun jonkun heittämästä ideasta toinen ottaa kopin ja työs-tää toimivan yritysidean. Saa-daanko ideoiduista yrityksistä to-dellisia, jää vielä nähtäväksi.
Ensimmäinen Boot Camp keräsi 30 opiske-lijaa. Satakunnan ammattikorkeakoulun, Porin yliopistokeskuksen ja Apparaatin jär-jestämän pajan ei odoteta synnyttävän ide-oita, vaan antavan opiskelijoille työkaluja ideoiden kehittämiseen.
– Opiskelijat ovat tosi innokkaina mukana ja uskon, että tästä tulee ihan pysyvä jut-tu. Täällä syntyy mielenkiintoisia asioita ja aihioita, ei välttämättä uusia yrityksiä, mutta ituja. Ne jäävät elämään ihmisten
päähän ja jossain vaiheessa sitten realisoi-tuvat jossakin muodossa, kertoo pajaa ve-tämässä ollut yrittäjyyden professori Ulla Hytti.
Yritysidea nyhjätään tyhjästä
Nuoret olettavat, että yritysidean pitäisi tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta, jotta siihen voisi ryhtyä. Tyhjästä liikkeelle lähte-minen on hankalaa, mutta ryhmässä ajatuk-set ruokkivat toisiaan.
Opiskelijoiden
Boot Camp – työkaluja ideoiden kehittämiseenTEKSTI TEXT & KUVAT PHOTOS: Marika Elo
Ville Vettenranta (vas.), Niko-Markus Alanen ja Reijo Pankka palkittiin tontti-ideasta.
AGORA 4/2012 | 23AGORA 4/2012 | 23
–Opiskelijoita saattaa kiinnostaa yrittäjyys, mutta he ovat sitä mieltä, ettei heillä ole mitään ideoita. Ajatel-laan, että täytyy odottaa siihen asti kunnes idea tulee, selvittää Ulla Hytti Boot Camp -toiminnan taustoja.
Yö tuo villit ideat
Koko illan ja osittain yön aikana kehitellyt ideat esiteltiin heti aamu-tuimaan. Osa ideoista kuulosti aika villeiltä, muttei mahdottomilta. Itselle ei välttämättä tulisi mieleen mennä baariin ottamaan muutamaa miestä väkevämpää ja kuuntele-
maan samalla luentoa. Opiskelijat osasivat kuitenkin myydä idean ”Älykkyys menee baariin”.
– Jos pystyy tekemään rahaa, hyvä konsepti. Jos ei pysty, on silti hyvä konsepti, Ulla Hytti kommentoi.
Opiskelijoiden sparraajina toimivat Ulla Hytin lisäksi Satakunnan am-mattikorkeakoulun Petri Martik-kala ja Teppo Lundell.– Pyritään-sanan sijasta käytetään ”tehdään”. Pyritään on laiskahko ter-mi, joten tarjotaan heti, että tehdään, Teppo Lundell ohjeistaa opiskelijoita.
Tonttien kierrätys kiinnosti yrittäjiä
Porin yrittäjät palkitsivat parhaaksi Boot Camp -ideaksi käyttämättömien omakotitalotonttien kartoittamiseen ja myymiseen perustuvan yri-tysidean www.tontitkiertoon.fi . Idean kehitel-leeseen ryhmään kuuluvat SAMKin opiskelijat Ville Vettenranta, Niko-Markus Alanen ja Jaak-ko Ruusunen; Reijo Pankka Tampereen teknil-lisestä yliopistosta sekä Sampsa Sironen Porin yliopistokeskusta.
– Tällaiselle yritysidealle olisi tarvetta, se on elinkelpoinen ja monistettavissa. Lisäksi pääoman tarve olisi pieni, ker-too raadin edustaja.
Alkuperäistä ideaa työstettiin toimivaksi
Villen ajatuksista lähtöisin oleva idea Suomen miljoonien tonttien myynnistä jalostui Boot Campissä. – Puhdasoppista koko tiimin välistä yhteistyötä. Palasista alettiin yhdessä muodostaa kokonaisuutta, Ville kertoo yhteistyön toimivuudesta.
Alkuperäinen ajatus tonttien ostamisesta ja myymisestä olisi vaatinut alkuunsa valtavan pääoman. Muutos tont-tien välitykseen sai alkukustannukset putoamaan huomat-tavaksi. Lisäksi alkuperäisessä ideassa oli tarkoitus käyttää ihmisiä tonttien etsintään.
– Reijo tuli mukaan ryhmään ja ”koodarina” toi koneen kuvioihin. Miksi työllistää ihmisiä, jos konetta voi käyt-tää, Ville tuumii kulujen minimointia.
– Yrityksessä joudutaan kuitenkin tekemään paljon myyn-tityötä, jotta tontit saadaan kaupaksi. Siihen tarvitaan ihmisiä työvoimaksi, Niko-Markus lisää.
Tuleeko tästä yritys?
– Opinnot ovat loppusuoralla ja yritystoiminnan perustami-nen on yksi vaihtoehto. Perheellisenä on kuitenkin mietittä-vä perheen elatusta. Hyvissä ideoissa on se huono puoli, että joku tekee sen varmasti, jos ei itse tee, Ville pohtii.
– Opiskelut ovat vielä vaiheessa, joten on aina riskinsä aloit-taa bisneksestä, joka ei välttämättä tuota ensimmäisen vuo-den aikana, Niko-Markus miettii omaa tilannettaan. – Riskien minimointi on tärkeää, Reijo tuumaa.
Kaikkia houkuttaa yrityksen perustaminen, mutta jokai-sella on omat huolensa. Opiskelijat ottavatkin puheeksi Kauppalehden yrittäjyyskilpailun, jossa on rahapalkinto. Pienellä lisätuella olisi käyttöä.
Boot Campin tiiviistä tunnelmasta huolimatta ideoita syntyi paljon. Luovuutta heräteltiin post-it-lapuilla.
24 | AGORA 4/2012
Lisätietoja: WWW.SAMK.FI/TAYDENNYSKOULUTUS
Recommended