SAMKINORGANISAATIO

UUDISTUU

HUUMAUSAINEET tekevät perjantai-illasta karun

MODERNI HOITOTYÖN oppikirja syntyi paikallisin voimin

OPISKELIJOIDEN BOOT CAMP – työkaluja ideoiden kehittämiseen

4 | 2012

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

2 | AGORA 4/2012

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JULKAISIJA PUBLISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied Sciences

Tiedepuisto 3, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030

PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEFHanna Valtokivi

TOIMITTAJAT EDITORSMarika EloSari Kahri

Käännökset TRANSLATIONS Jarmo Nousiainen

ULKOASU & TAITTO LAYOUTLinda Kuparinen / Vida Design Oy

KANNEN KUVA COVER PHOTOHarri Joensuu

PAINOPAIKKA PRINTEuraprint

PAINOS CIRCULATION3 500 kpl

SÄHKÖPOSTIT EMAILetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

SEURAAVA AGORA ILMESTYYFOLLOWING AGORA WILL BEPUBLISHEDMaaliskuussa 2013/in March 2013www.samk.fi

OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK:agora@samk.fi

ISSN-L 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

PÄÄTOIMITTAJAHanna Valtokivi

4

PÄÄ

KIR

JOIT

US

Hanna kirjoittaa

viestintäpäällikön

näkökulmasta

SAMKin ajankohtai-

sia kuulumisia.

Hän on kissaihmi-

nen, joka harrastaa

taiteita ja astanga-

joogaa.

Joitakin vuosia sitten epäiltiin, että blogikir-

joittelu on tullut tiensä päähän. Arvio oli vää-

rä, sillä hieman tahmea alku olikin vain alku-

kankeutta. Nyt ei voisi kuvitellakaan mediaa

tai julkisuuden henkilöä ilman omaa blogia.

Myös SAMKissa on viritelty blogikirjoittelua

vuosikausia ja yksittäisiä bloggaajia on tullut

ja mennyt. Muutosten ja uudistusten myötä

on havaittu blogin arvo sisäisen ja ulkoisen

viestinnän välineenä. SAMKin toimitusjohtaja

Juha Kämäri on kirjoittanut ”Toimarin lokia”

koko uudistusprosessin ajan. Blogissa on

pohdittu varsin avoimesti uudistuksen linja-

uksia ja korkeakoulupoliittisia kysymyksiä,

kampusrakentamista unohtamatta. Blogi on

suunnattu henkilökunnalle, mutta se on ollut

vapaasti kaikkien luettavissa. Onpa se poiki-

nut muutaman mediahaastattelunkin.

Blogi tuo uudenlaista avoimuutta toimintaan.

Se on esimerkki sisäisen ja ulkoisen viestin-

nän rajojen murtumisesta. Organisaatiolla

ei periaatteessa enää ole sisäistä ja ulkoista

viestintää, koska kaikki viestit voivat päätyä

julkisuuteen. Viestin vastaanottaja päättää,

mikä häntä kiinnostaa ja mitä hän seuraa.

Tämä ei tarkoita sitä, ettei viestintää edelleen

yritettäisi kohdentaa eri ryhmille, mutta lopul-

ta kokonaisuus on jatkuvaa uutisvirtaa, johon

vastaanottaja hyppää jossain kohtaa mukaan

havaitsemaan ja löytämään itseään kiinnos-

tavat asiat.

Blogin ehkä tärkein onnistumisen edellytys

on, että bloggaaja panee persoonansa peliin

ja hänellä on oikeasti jotain sanottavaa. Hä-

nen pitää tarjota uutisia ja skuuppeja. Tai an-

taa lukijaa hyödyttävää tietoa. Hyvä kirjallinen

”supliikki” kruunaa keitoksen.

Edellä mainittuja ominaisuuksia omaa tule-

va TKI- ja yrityspalvelujen vararehtori Cim-

mo Nurmi, joka on aloittanut ”Lentopeliä ja

läpisyöttöjä” -blogin. Tämä vinkiksi kaikille

yhteistyökumppaneillemme, jotka ovat kiin-

nostuneita siitä, mitä SAMKin uudistuva yri-

tysyhteistyö tarkoittaa.

Raumalla puolestaan on virinnyt innostus

käyttää blogia opiskelijarekrytointiin. Ryhmä

logistiikka ja meriteknologia -osaamisalueen

opettajia bloggaa nyt International Business

Rauma -teeman alla sekä suomeksi että eng-

lanniksi. Lehtorien yhteispersoona, virtuaali-

opo Into Rauma on astunut areenalle. Seu-

raamme tilannetta.

toimarinloki.blogspot.fi

lentopelia.blogspot.fi

businessrauma.blogspot.fi

AGORA 4/2012 | 3

1118

4/12

Pääkirjoitus | Editorial

Sisältö | Index

UUDISTUS SAMKin organisaatio uudistuu

| Organisation of SAMK 2013

SAMK alueen elinkeinoelämän uudistajaksi

Organisaatio 2013 alkaen

Nimityksiä

REPORTAASI Open SAMK -Ei ihan tavallinen

kouluvierailu

Modernin hoitotyön oppikirja syntyi paikallisin

voimin | Modern textbook for teachers of nursing

Huumausaineet tekevät perjantai-illasta karun

| Drugs are in our mist

Epäonnistuitko? Ei haittaa | Failure is a possibility

Opiskelijoiden Boot Camp – Työkaluja ideoiden

kehittämiseen

15

18

2022

234 8101213

13

15

20

22

TEKSTI TEXT: Hanna ValtokiviKUVAT PHOTOS: Harri Joensuu & Veera Korhonen

4 | AGORA 4/2012

Hyvinvointia ja suotuisia tuulia. SAMK pa-nostaa toiminnassaan etenkin uusiutuvaan energiaan, esteettömyyteen, hyvinvointitek-nologiaan ja laskennalliseen älykkyyteen. Myös meri ja merellisyys eri muodoissaan on ammattikorkeakoululle tärkeä.

UU

DIS

TUS

AGORA 4/2012 | 5

Satakunnan ammattikorkeakou-

lun organisaatio muuttuu vuoden

2013 alussa. Toimialajakoisesta

organisaatiosta mennään matrii-

siorganisaatioon. Eroa entiseen

on siinä, että sekä opetuksen että

tutkimus- ja kehittämistoiminnan

prosessit läpäisevät kaikki kor-

keakoulutoiminnot, jotka on nyt

ryhmitelty kuudelle osaamisalu-

eille. Lisäksi yrityksille ja yhtei-

söille suunnatut palvelut uudiste-

taan läpikotaisin.

Uudistuksen taustalla vaikuttavat monet yh-teiskunnalliset ja koulutuspoliittiset seikat.

– Meidän on asemoiduttava paremmin tu-levaisuuden haasteisiin, kiteyttää SAMKin toimitusjohtaja Juha Kämäri muutosta, joka on perusteellisin sitten ammattikor-keakoulun syntyaikojen.

Vuonna 2014 voimaan tulevassa ammatti-korkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa korostuvat opetuksen ja TKI-toiminnan tuloksellisuus. Kysymys on viime kädessä siitä, että tutkinnot suoritetaan loppuun ja valmistuminen tapahtuu normiajassa ja että vuosittain opiskellaan riittävä määrä opintopisteitä opiskelijaa kohti. Myös tut-kimus- ja kehittämistoiminnan tulokselli-suus vaikuttaa jatkossa entistä merkittä-vämmin rahoitukseen, vaikka opetuksen tuloksellisuus on edelleen pääosassa.

– Näiden toimintojen tehostaminen on kaik-kien etu. Opiskelijat pääsevät entistä enem-män työelämälähtöiseen toimintaan mu-kaan ja sitä kautta myös työllistyvät entistä paremmin ja nopeammin. Vastaavasti työ-elämä saa entistä osaavampaa työvoimaa, Kämäri ennakoi.

Osaamisalueet SAMKin sampo

Tähän asti SAMKin opetus on keskitty-nyt toimialoille, joita ovat liiketoimin-ta ja kulttuuri, sosiaali- ja terveysala

sekä tekniikka ja merenkulku. Työ-elämäyhteydet ovat kanavoituneet toimialojen tki-toiminnan, täyden-

nyskoulutuskeskuksen, yritys-kiihdyttämön, Soteekin ja Appa-

raatin kautta.

– Opetus tapahtuu jatkossa osaamisalueilla. Entiseen ver-

rattuna uutta on se, että jokai-sella osaamisalueella tehdään

myös tutkimus- ja kehittämistoi-

mintaa sekä tarjotaan yrityspalveluja. Ope-tusprosessilla on oma vararehtorinsa, vas-taavasti TKI- ja yrityspalveluja koordinoi TKI-toiminnan vararehtori.

Osaamisalueet ovat eräänlaisia sampoja, jotka jalostavat vanhaa ja luovat uutta sekä kehittävät toimintaympäristöään.

– Osaamisen kärjet ja erityispiirteet nouse-vat entistä näkyvämmin esiin. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa ammattikor-keakoulujen pro�loituvan entistä paremmin.

Uudet osaamisalueet ovat hyvinvointi, terveys, palveluliiketoiminta, logistiikka ja meriteknologia, energia ja rakentami-nen sekä informaatioteknologia. Kullakin osaamisalueella on johtajansa, ja osaamis-alueen sisällä jakaannutaan edelleen tii-meihin.

– Osaamisalueet ja koko organisaatiouudis-tus on tehty avoimesti henkilöstön kanssa vuoropuhelussa, kertoo toimitusjohtaja Kä-märi, joka on kirjoittanut aiheesta myös jul-kista blogia koko prosessin ajan.

– Uuden organisaation tehtävät on täytetty sisäisellä haulla. Pääosa henkilökunnasta jatkaa samoissa tehtävissä kuin ennenkin, mutta myös uusia tehtäviä on muotoutunut, joten uusia haasteita ja mahdollisuuksia on tarjolla organisaation sisällä.

Täydennyskoulutuskeskusta keskitettynä organisaationa ei vuodenvaihteen jälkeen enää ole. Täydennyskoulutus ei katoa mi-hinkään, vaan sitä toteutetaan osaamis-alueilla ja koordinoidaan osana yrityspal-velua.

– Reagointikyky yritysten aloitteisiin para-nee huomattavasti, jokainen aloite ja yhtey-denotto käsitellään ja vastataan, Kämäri lupaa.

AGORA 4/2012 | 7

ORGANISA-TION OF SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES 2013At the beginning of 2013, Satakunta University

of Applied Sciences (SAMK) will adopt a matrix

organisation. The current faculties (Business

and Culture, Social Services and Health Care,

Technology and Maritime Management) and

the Continuing Education Centre will be re-

placed by six faculties. The faculties are: Wel-

fare, Health, Service Business, Logistics and

Maritime Technolgy, Energy and Construction

and Information Technology.

SAMK’s operations will be managed by the

President–Managing Director and two Vice

Presidents, one of whom is in charge of ed-

ucation and the other in charge of research,

development and innovation activities and

business services. Each faculty has a Dean in

charge of its operations. In addition, SAMK’s

management will comprise the Director of

Higher Education Services in charge of the in-

ternal services and the Director of Finance and

Administration.

Read more:

www.samk.fi /organisation2013

8 | AGORA 4/2012

Organisaatiouudistuksen yhtey-dessä tutkimukseen, kehittämi-seen ja yrityspalveluihin liittyvät toiminnot vahvistuvat ja muut-tavat muotoaan. Näistä toimista vastaa jatkossa Cimmo Nurmi.

Nurmella on selkeät suunnitelmat siitä, mi-ten SAMK tekee jatkossa yhteistyötä.– Olemme keskeinen tekijä alueen elinkeino-elämän ja julkisen sektorin kehittämisessä ja uudistamisessa. Tarjoamme tuote- ja palvelu-kehitystä kasvun ja uudistumisen tukemiseen.

– Vahvistamme yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä uusinta tietoa ja tekno-logiaa hyödyntämällä, Nurmi lupaa.

Keskeisenä työvälineenä ovat kumppanuus-sopimukset, jotka mahdollistavat pitkäjän-teisen yhteistyön.

– Mahdollisia toimintamuotoja voivat olla tut-kimushankkeet, tuote- ja palvelukehityskon-septit, henkilökunnan räätälöidyt koulutukset ja pitkän tähtäimen tutkintokoulutukset.

– Kiinnostava mahdollisuus on myös uuden henkilöstön hidas rekrytointi, mikä tapah-tuisi opiskelijoiden harjoittelua ja opinnäy-tetöiden tekoa hyödyntämällä, Nurmi visioi.

Nurmi kuitenkin toivottaa tervetulleiksi myös suppeammat toimeksiannot. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset markkinointi- ja asiakastyytyväisyystutkimukset, kansain-välistymisselvitykset, yritysviestinnän ke-hittäminen, tapahtumien järjestäminen ja

erilaiset taidehankkeet.

Toteuttajina ja palveluluukkuina toimivat ”vanhat” tutut Soteekki, Apparaatti ja Yrityskiihdyttämö. Niin pienissä kuin suurissa han-keideoissa riittää, kun ottaa yh-teyden SAMKin TKI- ja yritys-palveluihin.

Miksi yritys tai yhteisö valit-sisi yhteistyökumppaniksi juuri SAMKin?

– Meitä on helppo lähestyä ja meillä on nopea vas-

teaika ideasta toteut-tamiseen. Ja meillä on

paljon asiantuntemusta ja resurssia, olemme pysyvä organisaatio, joka hoitaa hommansa kunnolla loppuun. Olemme tehneet yritysten kanssa viimeisen kymmenen vuoden aikana reilusti yli tuhat projektia, siinä on referens-siä, Nurmi painottaa.

Energiaa ja esteettömyyttä

SAMK on pro�loitunut tutkimusammatti-korkeakouluna ja sillä tiellä halutaan jatkaa. Nurmen mukaan perustutkimus jätetään työnjaon mukaisesti yliopistosektorille, jo-ten kilpailuasetelmasta ei ole kysymys.

– Keskitymme teollisuuden ja julkisten pal-velujen tuote- ja palvelukehitykseen. Tavoit-teena on nopeat kaupallistamis- ja hyödyntä-mismahdollisuudet.

– Valintojemme taustalla ovat tilastolliset faktat, joiden mukaan Porin seutu on maan kolmanneksi monipuolisin seutukunta, Sata-kunnassa jalostuksen työllistävyys on maan korkein, teollisuustoiminnan investoinnit kol-manneksi suurimmat ja täällä on vahva hy-vinvoinnin kehittämisen perinne ja pääoma.

Tältä pohjalta SAMK on valinnut neljä mer-kittävää tutkimus- ja osaamiskeskittymää, joihin erityisesti panostetaan: uusiutuva energia, esteettömyys, hyvinvointiteknolo-gia ja laskennallinen älykkyys.

– Olemme valmiit ottamaan myös kansallis-ta vetovastuuta näiden ympärille kehittyvis-tä toimintaympäristöistä.

Muitakaan tutkimusaloja ei suljeta pois. Ta-voitteena on aikaan saada toimintaa myös muille Satakunnan kannalta tärkeille alu-eille, yhtenä merkittävänä meriteknologia.

AGORA 4/2012 | 9

Juha Kämäri

Toimitusjohtaja, rehtori

Anne Pohjus

Vararehtori, opetus

Cimmo Nurmi

Vararehtori, TKI- ja yrityspalvelut

Jari Iisakkala

Korkeakoulupalvelujen johtaja

Tuul

a R

ouh

iain

en-V

alo

Hyv

invo

inti-

osaa

mis

alue

en jo

htaj

aE

eva-Liisa Mo

isioTerveys-osaam

isalueen johtaja

Timo Mattila

Palveluliiketoiminta -osaamisalueen johtaja

Jaana Vase

Logistiikka ja meriteknologia-osaamisalueen johtaja

Petteri Pulkkinen

Energia ja rakentaminen-osaamisalueen johtaja

Ari-Pekka Kainu

Informaatioteknologia-osaamisalueen johtaja

10 | AGORA 4/2012

OPETUSOpetus vastaa koko organisaatiota käsittävän

opetusprosessin ohjauksesta ja strategisesta

johtamisesta. Opetusprosessin tehtävänä on

kehittää tutkintoon johtavan koulutuksen tu-

loksellisuutta, vaikuttavuutta ja laatua sekä

toteuttaa kehittämisen vaatimia järjestelmä-

tason toimia ja arviointeja. Opetusprosessia

johtaa opetuksen vararehtori.

TKI- JA YRITYSPALVELUTTKI- ja yrityspalvelut vastaa koko organi-

saatiota käsittävän tutkimuksen, opiske-

lijayritysyhteistyön, opiskelijayrittäjyyden,

maksullisen palvelutoiminnan, täydennys-

koulutuksen ja yritysmyynnin ohjauksesta

ja strategisesta johtamisesta. Operatiivinen

toiminta tapahtuu osaamisalueilla TKI-va-

rarehtorin ja tiiminvastaavien johdolla.

KORKEAKOULUPALVELUTKorkeakoulupalvelut ovat koko korkea-

koulun, myös opiskelijoiden, toimintaa

tukevia keskitettyjä palveluja. Niihin kuu-

luvat tietohallintopalvelut, opiskelijapalve-

lut, avoimen ammattikorkeakoulun palvelut,

kansainvälisen liikkuvuuden palvelut, kirjas-

topalvelut sekä keskitetyt projektipalvelut.

TALOUS JA HALLINTOTalous ja hallinto vastaa talousarvion valmis-

telusta, talouden seurannasta, raportoinnista

ja ennustamisesta, keskeisten sopimusten

valmistelusta, henkilöstöhallinnosta, kiinteis-

tö-, tila- ja turvallisuuspalveluista sekä han-

kintapalveluista ja arkistotoimesta.

OSAAMISALUEETKunkin osaamisalueen tehtäväkenttään

kuuluvat sekä opetus että TKI-toiminta ja

yrityspalvelut.

HyvinvointiOsaamisalue tarjoaa fysioterapeutin, ge-

ronomin, kuvataiteilijan, kuntoutuksen oh-

jaajan ja sosionomin AMK-tutkintoja sekä

kuntoutuksen ja sosiaalialan ylempiä AMK-

tutkintoja. Fysioterapian koulutusta on

sekä suomeksi että englanniksi (Bachelor

of Health Care).

Terveys Osaamisalueelle kuuluvat sairaanhoitajan ja

terveydenhoitajan AMK-tutkinnot. Ylemmän

AMK-tutkinnon voi suorittaa terveyden

edistämisen tai hyvinvointiteknologian alalla.

AGORA 4/2012 | 11

OSAAMISALUEET

Toimitusjohtaja/rehtori

Hyv

invo

inti

Terv

eys

Pal

velu

liike

toim

inta

Log

isti

ikka

ja m

erit

ekno

log

ia

Ene

rgia

ja r

aken

tam

inen

Info

rmaa

tio

tekn

olo

gia

OpetusTKI- ja yrityspalvelut

KorkeakoulupalvelutTalous ja hallinto

Suunnittelu ja kehittäminen

Viestintä

PalveluliiketoimintaOsaamisalueeseen kuuluvat tradenomin

tutkintoon liittyvät liiketoiminnan ydinalu-

eet: talous ja rahoitus, myynti ja markki-

nointi, yritysviestintä, yritysjuridiikka ja

julkishallinto. Englannin kielellä voi opis-

kella tutkinnon innovatiivisissa liiketoi-

mintapalveluissa (Bachelor of Business

Administration). Matkailun opinnot johta-

vat restonomin tutkintoon. Viestinnästä

valmistuu medianomeja. Ylemmän AMK-

tutkinnon voi suorittaa yrittäjyyden ja liike-

toimintaosaamisen ohjelmassa.

Logistiikka ja meriteknologiaOsaamisalue keskittyy kansainväliseen lii-

ketoimintaan, logistiikkaan, tuotantotalou-

teen, merenkulkuun sekä kone- ja tuotan-

totekniikkaan. Osaamisalueelta valmistuu

tradenomeja, insinöörejä ja merikapteene-

ja. Ylemmän AMK-tutkinnon voi suorittaa

merenkulun hallinnossa. Englannin kielellä

voi opiskella kansainvälisen liiketoiminnan

AMK-tutkinnon (Bachelor of Business Ad-

ministration) sekä yrittäjyyden ja liiketoi-

mintaosaamisen ylemmän AMK-tutkinnon

(Master of Business Administration).

Energia ja rakentaminenOsaamisalue tarjoaa insinöörin tutkintoon

johtavaa koulutusta automaatiotekniikassa,

kemiantekniikassa, rakennustekniikassa,

sähkötekniikassa sekä englannin kielellä

ympäristötekniikassa (Bachelor of Engineer-

ing). Energian tutkimus- ja osaamiskeskus-

toiminta kohdentuu uusiutuvan energian,

energiatehokkaan rakentamisen, älykkään

automaation ja sähkötekniikan alueille.

InformaatioteknologiaOsaamisalue tarjoaa insinöörin tutkinto-

ja tietotekniikassa, tradenomin tutkintoja

tietojenkäsittelyssä sekä ylempiä ammat-

tikorkeakoulututkintoja hyvinvointiteknolo-

giassa. Lisäksi sillä on opetusvastuu mate-

maattis-luonnontieteellisistä aineista sekä

kielistä ja viestinnästä. Osaamisalue vastaa

kahdesta tutkimus- ja osaamiskokonaisuu-

desta: hyvinvointiteknologia ja laskennalli-

nen älykkyys.

12 | AGORA 4/2012

NIM

ITY

KS

IÄRehtoriJUHA KÄMÄRIMaatalous- ja metsätieteiden tohtori ja Sata-kunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitus-johtaja Juha Kämäri toimii 1.1.2013 alkaen myös Satakunnan ammattikorkeakoulun reh-torina. Kämäri tuli osakeyhtiön palvelukseen vuonna 2011. Tätä ennen hän toimi Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtajana.

Vararehtori, opetusANNE POHJUSTekniikan tohtori Anne Pohjus on toiminut ammattikorkeakoulukentällä viimeiset kym-menen vuotta. SAMKissa hän on tehnyt koulutusjohtajan, toimialajohtajan ja vara-rehtorin tehtäviä. Hän on aiemmin toiminut insinöörinä vientiteollisuudessa sekä tutki-jana yliopistossa. Koko korkeakoulu-uransa ajan hän on myös opettanut.

Vararehtori, TKI- ja yrityspalvelutCIMMO NURMISovelletun matematiikan tohtori Cimmo Nurmi on toiminut SAMKissa tutkimus-johtajana vuodesta 2005 lähtien. Hän on aiemmin työurallaan toiminut mm. vakuu-tusmatemaatikkona ja IT-suunnittelutehtä-vissä. Nurmella on kokemusta useamman yrityksen toimitusjohtajuudesta ja hallitus-työskentelystä. Hänen tutkimusalansa on laskennallinen älykkyys.

Korkeakoulupalvelujen johtajaJARI IISAKKALAHallintotieteiden lisensiaatti Jari Iisakkala on työskennellyt SAMKissa toimialajohtaja-na keväästä 2007 lähtien. Tätä ennen hän on ollut kehittämisjohtajana Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:ssä, Porin kaupungin elinkeinojohtajana ja suunnittelusihteerinä sekä tutkimus- ja opetustehtävissä Tampe-reen yliopistossa. Lisäksi hän on toiminut yksityisyrittäjänä yritysvalmennuksen alalla.

Talous- ja hallintojohtajaTOMMI TAMMINENKauppatieteiden maisteri, eMBA Tommi Tamminen on SAMKin uusi talous- ja hallin-tojohtaja, joka aloittaa tehtävässään helmi-kuussa 2013. Tätä ennen hän on työsken-nellyt Hollming-konsernin talousjohtajana (Senior Vice President Finance & CFO). Ai-emmin hän on ollut taloushallinnon johto- ja asiantuntijatehtävissä DNA:lla, Satakunnan Puhelimessa ja Suomen Euromasterilla.

Hyvinvointi-osaamisalueen johtajaTUULA ROUHIAINEN-VALOValtiotieteiden maisteri Tuula Rouhiainen-Valo on työskennellyt SAMKin johtotehtä-vissä vuodesta 1997 lähtien ja sitä ennen

Porin sosiaalialan oppilaitoksessa. SAMKis-sa hänen vastuualueellaan on ollut sosiaa-lialan, kuntoutuksen ja vanhustyön opetus ja johtaminen. Hän vetänyt kehittämishank-keita ja osallistunut järjestötoimintaan sekä sosiaalialan koulutuksen kehittämiseen ja arviointiin ministeriöiden työryhmissä.

Terveys-osaamisalueen johtajaEEVA-LIISA MOISIOKasvatustieteen tohtori Eeva-Liisa Moisio on toiminut SAMKissa vuodesta 1997 al-kaen, muun muassa koulutusjohtajana ja toimialajohtajana. Tätä ennen hän on ollut terveysalan opetustehtävissä.

Palveluliiketoiminta-osaamisalueen johtaja TIMO MATTILAVaratuomari Timo Mattila on työskennellyt SAMKissa vuodesta 2002 yritysjuridiikan opettajana, lehtorina ja viimeksi koulutus-johtajana. Hän on toiminut juridisissa tehtä-vissä myös yksityisellä ja julkisella sektorilla työntekijänä sekä yrittäjänä.

Logistiikka ja meriteknologia –osaamisalueen johtajaJAANA VASEFiloso�an maisteri Jaana Vase on työsken-nellyt SAMKissa vuodesta 1997 erilaisissa johtotehtävissä, viimeksi koulutusjohtajana. Hän on toiminut myös aikuiskoulutuksen apulaisrehtorina, aikuiskoulutusjohtajana sekä lehtorina.

Energia ja rakentaminen -osaamisalueen johtajaPETTERI PULKKINENTekniikan tohtori Petteri Pulkkinen on työs-kennellyt SAMKissa vuodesta 2009 alkaen sähkötekniikan yliopettajana ja koulutusoh-jelmajohtajana. Tätä ennen hän työskenteli Tampereen teknillisessä yliopistossa tutki-jana ja opettajana. Hänen tutkimustyönsä keskittyi prosessiteollisuuden tuotannon optimointiin.

Informaatioteknologia-osaamisalueen johtajaARI-PEKKA KAINUKasvatustieteen maisteri Ari-Pekka Kainu on työskennellyt SAMKissa vuodesta 2004 lähtien kehittämispäällikkönä Tekniikan ja merenkulun toimialalla, projektipäällikkönä ja asiantuntijatehtävissä useissa tekniikan alan tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä Yrityskiihdyttämön kiihdyttämöpäällikkönä. Tätä ennen hän on työskennellyt henkilös-tökonsulttina ja koulutuspäällikkönä Nokia Mobile Phonesissa sekä kehittämispäällik-könä Nokia Ventures -organisaatiossa.

Diplomi-insinööri Jari Lahti työskentelee kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkönä. Hän on aiemmin toiminut SAMKin Täydennyskou-lutuskeskuksen koulutuspäällikkönä ja sitä ennen mm. Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä täydennyskoulutuskeskuk-sen koulutusjohtajana.

Kasvatustieteen maisteri Pia Lamminen työskentelee TKI- ja yrityspalveluissa myyn-tipäällikkönä. Hän on tätä ennen toiminut SAMKissa koulutussuunnittelijana.

Terveystieteiden tohtori Anne Kärki työs-kentelee TKI- ja yrityspalveluissa tutkimus-päällikkönä. Hän on tätä ennen toiminut SAMKissa sosiaali- ja terveysalan tutkimus-johtajana.

Valtiotieteiden maisteri Teppo Lundell työs-kentelee TKI- ja yrityspalveluissa yrittäjyys-päällikkönä. Hän on tätä ennen toiminut SAMKissa lehtorina, Apparaatti-toiminnan vetäjänä ja Yrityskiihdyttämön mentorina.

1.1.

2013

alk

aen

Kiinteistö- ja turvallisuus-päällikköJARI LAHTI

Tutkimus-päällikköANNE KÄRKI

YrittäjyyspäällikköTEPPO LUNDELL

MyyntipäällikköPIA LAMMINEN

AGORA 4/2012 | 13

RE

PO

RTA

AS

I

TEKSTI TEXT: Marika Elo KUVAT PHOTOS: Marika Elo ja Jatta Lehtonen

OpenSAMK oli Rauman kampuksella järjestetty avoimet ovet -tapahtuma, jossa vierailijoilla oli mahdollisuus tutustua SAMKin koulutustarjontaan infotilaisuuksissa, standeilla ja mielenkiintoisissa työpajoissa. Mukana oli myös alueen merkittäviä yrityksiä ja muita vaikuttajia.

1 Valmet Automotive esitteli katseita kiinnit-

tävää Fisker Karma -urheiluautoa. Toivo uu-

sista työntekijöistä ei suoranaisesti tuonut

Valmet Automotivea tapahtumaan, kuitenkin

itsensä tietoisuuteen tuominen on tärkeää.

– Tarkoituksemme on tuoda itseämme näky-

väksi ja kuuluvaksi. Kerromme vähän, keitä

olemme, mitä teemme ja miltä meidän tulevai-

suus näyttää. Työnantajana arvostamme koulu-

tusta, tiimityöskentelykykyä ja kansainvälisenä

yrityksenä kielitaitoa. Teemme paljon töitä po-

rukassa ja jokaisen työ vaikuttaa toisen työhön.

Kehottaisinkin jo opiskeluaikana kiinnittämään

huomiota pienryhmässä tai parin kanssa töitä

tehdessä, että ne tehdään hyvin, ei vain alta

pois, Tomi Salo Valmet Automotivelta kertoo.

2 Rauman Lukon markkinointisuunnittelija

Kaisa Juurinen piti vierailijoille tietovisaa

sekä kertoi omasta työllistymisestään Lu-

kolle. Ura lähti liikkeelle SAMKissa opiskelun

aikana fanishopin pyörittämisestä. SAMKin

ja Lukon yhteistyö toimii hyvin.

– Tultiin sen takia, että ollaan kanssakäymises-

sä opiskelijan kanssa. Meitä ei tarvitse pelätä,

vaikka ollaankin aika iso organisaatio Raumal-

la. Me ollaan aika helposti lähestyttävissä.

3 Tapahtumassa kuhisi paljon SAMKin opis-

kelijoita, jotka esittelivät potentiaalisille ha-

kijoille koulutuksia toiminnallisin menoin.

Mukaan mahtoi kilpailuja, tietovisoja, työ-

näytöksiä ja paljon muuta.

– Kiva tapahtuma. Ruokalasta tullessa soi

musiikki. Täällä on tosi rentoa. Ei ollenkaan

huono, sanoo markkinointitutori Riina Nurmi.

4 Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat esittelivät

työhön liittyviä välineitä. Kanylointipisteellä

pääsi seuraamaan työnäytöstä ja tervey-

denhoitajan vastaanotolla mittauttamaan

vaikka verensokerin.

– Täällä on painoa ja pituutta, verenpaineen

ja verensokerin mittausta. Sitten täällä on

noita sisäelimiä ja luurankoa ja muuta, että

voi vähän tsekkailla. Ihmiset saa tulla vas-

taanotolle.

1

2

2

4

3

14 | AGORA 4/2012

VINKKIKatso spotteja tapahtumista SAMKin Facebook-sivulta tai YouTubestawww.facebook.com/opensamk

6

7

8

8

5

5 OpenIDEA kilpailussa vierailijat pääsivät Bu-

siness Idea Workshopissa kehittelemään ka-

nanmunalle uusia käyttötarkoituksia. Voittajien

ideana oli yksinpakattu egomuna opiskelijalle.

Paukkauksen kanteen pystyy laittamaan mai-

noksen, joka voi olla eri sesonkien mukainen.

– Ideat oli nuoruuden innolla tehtyjä. Voittajan

idean pienellä tuunauksella toimiva ja kaupan

hyllyyn sopiva sekä logistisesti mahdollinen, sa-

noo SAMKin lehtori Teppo Lundell.

6 Vierailleet opiskelijat odottivat jännittyneenä

palkintojen jakoa, jossa arvottiin muun muas-

sa tandem-laskuvarjohyppy.

7 Winnovasta merenkulun koulutuksesta

OpenSAMKiin vierailulle tullut Jussi Ellä ehti

käymään kahvilla ja oli seuraavaksi menossa

kiertelemään paikkoja.

8 OpenSAMKissa haluttiin tuoda esille myös

korkeakoulun kansainvälisyyttä. International

Caféssa vierailijoille kahvia, pientä purtavaa

ja palan kulttuuria tarjosivat eri maiden vaih-

to- ja tutkinto-opiskelijat.

9 Tapahtumassa esille oli SAMKin yrityskiihdyt-

tämön nuoria yrittäjiä, jotka kannustivat vie-

railijoita yrittäjyyteen ja aloittamaan toiminnan

jo mahdollisimman varhain opiskelun aikana.

Sähkötekniikka neljättä vuotta opiskeleva Vil-

le Vimpari kertoo, että opiskelun ja yrittäjyy-

den yhdistäminen vaatii sumplimista, mutta

sen saa onnistumaan.

– Joskus täytyi lähteä koulusta vähä aikaisem-

min, mutta aina opettajan kanssa pystyy keskus-

telemaan asioista. Ei ole koskaan ollut ongelma.

Pystyy hyvin suorittamaan samaan aikaan, sa-

noo Ville Jarwi Goup Oy:sta.

10 Harjavallan lukion rehtori ja opinto-ohjaaja Ju-

hani Juvela piti tapahtumaa onnistuneena.

– Tämä on hyvään aikaan tässä syksyllä. Pääsee

tutustumaan koulutukseen täällä ja lisätietoa saa

sitten vielä halutessaan vaikka Studia-messuilla,

hän kertoi.

– Opiskelijat ovat olleet täällä kuin kalat ve-

dessä. Itse pidän tärkeänä, että täällä on

näytteillä myös yrityspuoli. Silloin opiskelijat

näkevät paremmin konkreettisen jatkumon,

että ensin opiskellaan ja sitten siirrytään työ-

elämään. Vaikka täällä näytillä oleviin yrityksiin

tai muualle.

9 10

MODERNI HOITOTYÖN OPPIKIRJA SYNTYI PAIKALLISIN VOIMIN

Mistä on hyvä oppikirja tehty? Viiden tehokkaan naisen tiimistä, rauhallisista tiloista, kahvista ja pullasta, mökkiretkistä, tukiver-kostosta, hyvästä kustannustoimittajasta ja paljon muusta.

Satakunnan ammattikorkeakoulun lehtorit Hanna Rautava-Nurmi, Tarja Henttonen, Airi Westergård ja Mirja Ojala sekä Diakonia ammattikorkeakoulun Sinikka Vuorinen saivat viiden vuoden prosessin päätökseen ja julkaisivat teoksen; Hoitotyön taidot ja toiminnot.

TEKSTI TEXT: Marika Elo KUVAT PHOTOS: Mikko Tornivuori

16 | AGORA 4/2012

– Kirjassa on käytännönläheisiä vinkkejä tiedonhakuun ja ajankohtaisiin hoitotieteen tutkimuksiin, toimintaohjeita hoitotoimiin ja esimerkkejä hoitotyön prosessin eri vaiheista ja hoitosuunnitelman tekemisestä, Hanna kertoo.

Teos on suunnattu sairaanhoitajaopiskeli-joille, mutta se toimii myös hoitotyön am-mattilaisen käsikirjana.– Opetuksessa on nykyään vähämmän lähi-tunteja kuin aikaisemmin. Kirja tukee sitä, että opiskelija voi opiskella itsenäisesti, kir-joitusryhmäläiset toteavat.

Ihminen tarvitsee ihmisen

Pitkän opetusuran tehneet naiset ovat uran-sa varrella nähneet kirjan jos toisenkin. Liikkeelle lähtiessä oli tärkeää muistaa asi-oiden selkeys. Yhtenä perusasiana on, että ihminen tarvitsee ihmisen, ei robottia.

– Ideana oli tärkeät perusasiat, millä raken-netaan sokkeli yksien kansien sisässä, kirjoi-tusryhmä valottaa kirjan ideaa. Lisäksi kirja on potilaslähtöinen. Ihminen on otettu lähtö-kohdaksi, ei systeemi.

Ihmisen tuntemus ja kohtaaminen sekä kä-den taito ovat tärkeitä. Lisäksi monikulttuu-risuus unohtuu usein.

– Samantyyppisiä kirjoja on, joista puuttuu monikulttuurisuus. Nykyään sairaanhoitaji-en pitää mennä myös Satakunnan ulkopuolel-le, Mirja muistuttaa.

Työtä ja tuskaa

Projekti ei ollut itsestään selvä ja ongelmil-takaan ei vältytty. Oman opetustyön ohessa kirjan valmistuminen vaati paljon. – Kirjoittajat ovat kokeneita alan ihmisiä, mutta kirjoittaminen on työllistävä projekti varsinkin työn ohessa, naiset toteavat.

Ainoaksi ongelmaksi ei jäänyt kirjoittajien oma ajan puute. – Kustannuksessa oli ongelmia. Kirjapaja lo-petti ammattikirjallisuusalansa ja me eukot jäimme ihmettelemään kolmen vuoden työn ja yhdeksänsadan sivun tekstin kanssa, mitäs tässä tehdään. Sitten lähdettiin myymään ideaa WSOY:lle, Hanna muistelee takapak-keja. WSOY halusi kirjan eri muotoon, joten työstäminen jatkui.

– Voisi sanoa, että oli verta, hikeä ja kyynelei-tä, Mirja lisää.

Kielenhuolto ja muuttunut kielioppi lisäsi-vät myös kirjoittajien työtä. – Uskomattomia asioita, joita täytyy ottaa huomioon, Tarja ihmettelee.

– Hoitotyön sanasto on niin erilasta, jonka huomasi tästä. Esimerkiksi injektio oli kir-jaan korjattu ruiskeeksi, mutta ei annettu sitä muuttaa, Sinikka sanoo.

Ei enää ikinä?

Antoisan, mutta vaativan taipaleen onnistu-minen vaati huumoria, ryhmän, perheiden ja kustantajan tukea. Eikä ilman kahvia ja pullaakaan olisi jaksanut. – Yksi, mitä pitää kiittää on SAMKin kirjas-to. Siellä on tuettu ja autettu ja he ovat etsi-neet tietoa viisi vuotta, Airi kiittelee.

Uudesta kirjaprosessista puhuttaessa lähes jokainen kirjoittajista toteaa vuoron perään: ei enää ikinä. Uudet ideat saavat kuitenkin innostumaan, ehkä jatkoa jossakin muodos-sa saadaan vielä.

AGORA 4/2012 | 17AGORA 4/2012 | 17

GA

LLUP

18 | AGORA 4/2012

– Huumausaineet vaikuttavat kaikkeen. Tässä tapauksessa koko perhe kärsi huu-mausaineiden takia, sanoo 27 vuotta po-liisina toiminut komisario Juha Joutsen-lahti. Hän on tullut tunnetuksi laajojen huumerikosjuttujen tutkinnanjohtajana sekä huumeiden vastaisesta työstään luen-noitsijana ja kouluttajana. Perjantain hui-put -seminaarissa Joutsenlahti lyö karua faktaa pöytään rikoksista, huumausaineis-ta ja väkivallasta.

Rikosten nykyaika

Tilastot rikollisuudesta näyttävät melko ankeilta. Pahoinpitelyjen määrät ovat nous-seet. Tähän kuitenkin vaikuttaa perheväki-vallan tilastointi. Lapsia ei saa enää kurittaa fyysisesti, väkivaltaan puututaan ja asiat ovat tulleet virallisen syytteen alaisuuteen.

– Edelleen usko, toivo ja rakkaus pätee. Kaikki rikokset eivät tule poliisin tietoisuu-teen, kun puolisot antavat toisilleen anteek-si. Toisena päivänä rakastetaan ja toisena lyödään.

Tilastoihin vaikuttavat myös päihteiden käy-tön lisääntyminen ja mielenterveysongelmat.

Väkivaltarikollisuus muuttui totaalisesti Jo-kelan ampumisen jälkeen vuonna 2007. – Ei tiedetä tapahtuuko seuraava koulusurma Satakunnassa, mutta siihen on varauduttava. Harjoittelemme yhdessä koulujen kanssa.

Käyttömenetelmiä tulee koko ajan lisää

Yksi rikoksia lisäävä tekijä on päihteet ja huumausaineet. Huumeita jatketaan eri-laisilla aineilla ja käyttömenetelmiä tulee koko ajan lisää. On nuuskaamista, polt-tamista, pommien vetämistä, laastareita, bongia, älyämpäriä ja vaikka mitä. – Nuoret eivät edes tiedä mitä aineita, ko-keilevat vain.

Tärkeää on tunnistaa huumeiden käyttäjä. – Kun on ymmärrystä ja tietoa, havaitsem-me asioita. Se puutummeko, jaksammeko ja rakastammeko, on meistä itsestä kiinni.

Irti huumeista

Huumausaineiden käytön riskiryhmään kuuluvat ne, joiden kotona ongelmia, kave-ripiirin päihdehakuisuus, varhainen alko-holin käyttö ja alueella huumeiden helppo

saatavuus. Tärkeää on ennalta ehkäisevä toiminta. – Tupakka ja alkoholi ovat laillisia. Jos emme pysty estämään lapsiamme niiden käytössä, emme pysty estämään huumausai-neitakaan.

Pitää olla esimerkkinä ja välittää viestiä ”Ei ensimmäistäkään kokeilua”. Mikäli nuori sortuu käyttämään huumeita, on tärkeää saa-da vanhemmat myös ymmärtämään tilanne.

– Vanhemmat usein kiistävät, eivätkä usko, että oman lapsen huumeidenkäyttö on mah-dollista.

Netti lisää rikollisuutta

Joutsenlahti kertoo varjoverkosta eli Too-rista, joka ladataan muistitikulle. Sen avulla saadaan koneen IP-osoite muuttu-maan, eivätkä poliisit tiedä, mistä konetta käytetään. Tor on alun perin tehty soti-laiden käyttöön. Kopioimalla sitä on hyö-dynnetty rikollisuudessa.

–Netti on muuttanut kansainvälisen rikol-lisuuden luonteen. Se, joka osaa käyttää net-tiä, saa myös huumausaineita.

Tyttö oli kokeillut huumeita ja kuulusteluun jouduttuaan oli lopettanut niiden käytön. Poliisi kuuli myöhemmin tytön äidin jääneen huumausai-neiden vaikutuksen alaisena ajaneen henkilön auton alle, kun tyttö oli ol-lut vastasyntynyt. Uusi suhde huumetaustaisen ja väkivaltaisen miehen kanssa tappoi tytön. Tapauksesta järkyttyneenä tytön isä jäi varhaiseläk-keelle ja joutui pitkäksi ajaksi koomaan jäätyään rattijuopon alle.

HUUMAUSAINEET TEKEVÄT PERJANTAI-ILLASTA KARUNTEKSTI TEXT Marika Elo KUVA PHOTO: Shutterstock

AGORA 4/2012 | 19

DRUGS ARE IN OUR MIDSTInspector Juha Joutsenlahti has been

serving the police force for 27 years. At the

“Friday Highlights” seminar, he provided a

wake-up call by telling the audience about

criminality, violence and drugs. Many have

to face these in their work community,

in their circle of acquaintances or on the

street. It is not simple to decide how to act

in such a situation, but Joutsenlahti recom-

mends that people always contact the po-

lice. Drugs constitute a factor that increas-

es criminality, and freedom from substance

abuse needs to be impressed upon young

people from the beginning.

Porissa yleisin huumausaine on kannabis. Se on itse ostettavissa, tilattavissa ja kas-vatettavissa. Kannabis kasvinakin on ran-gaistava teko. Nuoret usein vetoavat kan-nabiksen olevan vain koristeena. – Varsinkin, kun kuivattunakin löytyy, emme usko heitä. Eihän kukaan mummun pelargonioitakaan popsi.

Rikos ja rangaistus

Huumausaineta, uhkailua ja väkivaltaa voi kohdata missä vain. R-ilmoituksen eli ylei-sen rikosilmoituksen tekeminen usein jää, sillä uhrit pelkäävät kostoa. S-ilmoitus on tällöin hyvä.

– Sekalaisilmoituksessa on kyse muusta tut-kinnasta. Asia saadaan poliisin tietoon ja tarkkaillaan tilannetta. Asiasta voidaan myöhemmin tehdä rikosilmoitus. Pitää myös muistaa omista oikeuksista kiinni pitämi-nen. Asianomaisena tai todistajana voi teh-dä sopimuksia työpaikan puhelinnumeron ja osoitteen käytöstä, sillä tiedoista tulee kuitenkin julkisia ja kuka vain voi ostaa ne.

Puhuttaessa rikoksista, huumausaineista ja väkivallasta, pitää olla tarkkana, mitä kansalle kerrotaan. Koulusurmaajat ovat massiivisen tiedottamisen ansiosta saaneet haluamansa; laajan näkyvyyden teolleen. Se provosoi samanhenkisiä ja tapahtumat saavat ikävän kierteen. Sama pätee huu-mausaineisiin. Valtava tiedottaminen puis-tossa olevista sienistä, joita nuoriso popsii huumausaineina, herättäisi monen kiin-nostuksen.

KANSAINVÄLISEN RIKOLLISUUDEN LUONTEEN ON MUUTTANUT NETTI. SE, JOKA OSAA SITÄ KÄYTTÄÄ, SAA MYÖS HUUMAUSAINEITA.

20 | AGORA 4/2012

Epäonnistuminen koetaan usein noloksi tilanteeksi ja omaa epä-onnistumista ei haluta myöntää. Pyörällä kaatuessa varmistetaan ensimmäisenä, näkikö kukaan, saati fyysisiä vaurioita. Epäonnis-tuminen kartuttaa kuitenkin ko-kemusta ja seuraavalla kerralla ei toista virheitä. Kantapään kautta oppiminen on kautta aikain tuot-tanut tulosta.

SAMKin marraskuinen yrittäjyysviikko huipentui Epäonnistuminen ja ylösnouse-mus -seminaariin. Mukaan mahtui tarinoi-ta epäonnistumisesta, siitä selviämisestä, kantapään kautta oppimisesta, omien unel-mien tavoittelusta, oman uran kehittymi-sestä, innovaatiosta ja hyvistä tyypeistä.

NHL vaihtui huumoriin

Simo Frangénilla oli 10-vuotiaana joka pojan unelma tulla NHL-tähdeksi. Nakki-lan Nastan ykkösnyrkkiä pidemmälle hän ei kuitenkaan päässyt, ja 13–14-vuotiaana haaveet vaihtuivat ydinfyysikoksi. Yhdek-

sännellä luokalla Frangén sai ideoista par-haimman.– Tutustuin silloin huumorilehti Pahkasi-kaan. Se iski kuin halko päähän, enkä ollut sen jälkeen enää oma itseni. Yritin muuttaa kaiken huumoriksi.

Juttuja Frangén kirjoitti monta ennen kuin hänen ja hänen ystävänsä vaalikampanja-juttu meni läpi. Vaalikampanjakin oli mel-ko lailla huvittava.

– Lupasimme kampanjassa kaikkea jo ole-massa olevaa. Kukaan ei voinut sanoa, että olisimme pettäneet lupauksemme!

Sittemmin hän on ehtinyt toimimaan rockyhtyeen basistina ja sanoittajana, ra-dioäänenä, koomikkona, käsikirjoittajana, juontajana… – Tässä on lyhykäisyydessään se, miten pää-sin urani huipulle eli puhumaan teille tänne seminaariin, Frangén kuittasi.

Epäonnistumatta ylöspäin

Frangén ei ainakaan myönnä epäonnistu-mistaan ja siitä herääkin kysymys, miksi

hän on tullut puhumaan tilaisuuteen, jonka aihe on epäonnistuminen.

– Ehkä muistini on valikoiva, mutta ei hir-veästi ole epäonnistumisia. Olen ehkä huono esimerkki tähän seminaariin, mutta olenkin vain juontaja, Frangén virnistää.

Asioita ei pitäisi hoitaa puolivaloilla tai va-semmalla kädellä. Frangén muistuttaa, että paneutuminen ja ahkeruus ovat tärkeitä.– Pitää olla oikeasti innostunut, itse sain harrastuksestani työn.

Prihti tunnustaa mokanneensa monesti

Sampo Rosenlewin toimitusjohtaja Jali Prihti on puolestaan joutunut työssään vetämään luotiliivit päälle, kypärän pää-hän, katsomaan AK47:skaa pari kertaa väärältä puolelta. Hän on antanut alkoho-lia lahjaksi maassa, jossa sen juominen on kielletty, toimittanut puimureita 50 asteen helteeseen ja puhunut medialle miettimät-tä ensin. Prihti on kokenut kaikenlaista ja jokainen kokemus on kasvattanut sekä opettanut.

TEKSTI TEXT: Marika Elo KUVAT PHOTOS: Mikko Tornivuori & Shutterstock

AGORA 4/2012 | 21

– Kerran vein liikekumppanille lahjaksi veit-sen, mikä merkitsee heille haluani tappaa hänet. Sen päälle vielä kehaisin hänen vai-moaan kauniiksi, mikä tarkoittaa, että ha-luan hänen vaimonsa itselleni, Prihti kertoo kantapään kautta opitusta asiasta.

Prihti on omistautunut työlleen ja kiteyttää, että pitää olla periksiantamattomuutta sekä luottoa omaan juttuun. Annetaan palaa vaikka läpi harmaan kiven.– Jos on töissä sellaisessa paikassa, missä ei viihdy, pitää lähteä pois. Hakea niihin hom-miin, mitä haluaa tehdä. Töitä ei tehdä ra-hasta, vaan rakkaudesta lajiin.

Erroristi vai johtaja?

Yli-innovaatioaktiivi Anssi Tuulenmäki Aalto-yliopistosta kehottaa innostumaan rohkeasti ja kokeilemaan kaikkea, vaikka epäonnistumisen mahdollisuus on olemassa. Hän on jopa keksinyt itse oman tittelinsä.

– Virallinen titteli, tutkimusjohtaja, on tylsä ja monella muullakin käytössä. Innovatiivi-set tittelit, kuten Erroristi, Data Danny ja Junior Positivy O� cer herättävät itsessään jo mielenkiintoa, Tuulenmäki lataa.

– Asioilla täytyy olla päämäärä. Pitää olla innostava ja vetää puoleensa. Unelmat pyö-rittävät maailmaa.

Strategiana voidaan pitää kahta asiaa: 1. Tee eri asioita tai 2. Tee samoja asioita eri tavalla kuin muut. – Pitää haastaa konventiota ja merkitystä. Jos kakkulapio voidaan uudistaa, niin mitä vain voi uudistaa, Tuulenmäki viittaa kak-kulapioon, jonka avulla palan saa täydellise-nä omalle lautaselleen.

Tuulenmäki esittää hypoteettisen kysymyk-sen yleisölle: oletteko itse innostuneita ideois-tanne? Jos emme ole, niin eivät muutkaan ole.

Tilaisuuden juontanut Simo Frangén ei ole 30 vuotta kestäneen uransa aikana ehtinyt epäonnistumaan, mutta kokenut ja kokeillut kaikenlaista.

FAILURE IS A POSSIBILITYThe Entrepreneurship Week at Satakunta

University of Applied Sciences culminated

in the seminar entitled “Failure and Resur-

rection”. A failure is often experienced as

an embarrassing situation, and people are

usually not willing to admit they have failed.

Stories about failures, survival, learning by

trial and error, pursuit of personal dreams

and personal career development were told

by Simo Frangén who hosted the event, CEO

Jali Prihti from Sampo Rosenlew Ltd, Chief

Innovation Activist Anssi Tuulenmäki from

Aalto University, and Tuuti Piippo and Miika

Peltola, who have written a book on learning

by trial and error.

A person who fails gains experience and will

not make the same mistakes next time. We

should do things that we like, and do them

wholeheartedly. We should try out all kinds

of new things, be creative and innovative.

Yli-innovaatioaktiivi Anssi Tuulenmäki Toimitusjohtaja Jali Prihti Myhäilevä seminaarin järjestäjä, kiihdyttämöpäällikkö Petri Martikkala

22 | AGORA 4/2012

Uudenlaisessa 24 tunnin ideoin-tipajassa, Boot Campissa, opiske-lijat kehittelevät ideoita ja verkos-toituvat yötä myöten. On hienoa seurata, kun jonkun heittämästä ideasta toinen ottaa kopin ja työs-tää toimivan yritysidean. Saa-daanko ideoiduista yrityksistä to-dellisia, jää vielä nähtäväksi.

Ensimmäinen Boot Camp keräsi 30 opiske-lijaa. Satakunnan ammattikorkeakoulun, Porin yliopistokeskuksen ja Apparaatin jär-jestämän pajan ei odoteta synnyttävän ide-oita, vaan antavan opiskelijoille työkaluja ideoiden kehittämiseen.

– Opiskelijat ovat tosi innokkaina mukana ja uskon, että tästä tulee ihan pysyvä jut-tu. Täällä syntyy mielenkiintoisia asioita ja aihioita, ei välttämättä uusia yrityksiä, mutta ituja. Ne jäävät elämään ihmisten

päähän ja jossain vaiheessa sitten realisoi-tuvat jossakin muodossa, kertoo pajaa ve-tämässä ollut yrittäjyyden professori Ulla Hytti.

Yritysidea nyhjätään tyhjästä

Nuoret olettavat, että yritysidean pitäisi tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta, jotta siihen voisi ryhtyä. Tyhjästä liikkeelle lähte-minen on hankalaa, mutta ryhmässä ajatuk-set ruokkivat toisiaan.

Opiskelijoiden

Boot Camp – työkaluja ideoiden kehittämiseenTEKSTI TEXT & KUVAT PHOTOS: Marika Elo

Ville Vettenranta (vas.), Niko-Markus Alanen ja Reijo Pankka palkittiin tontti-ideasta.

AGORA 4/2012 | 23AGORA 4/2012 | 23

–Opiskelijoita saattaa kiinnostaa yrittäjyys, mutta he ovat sitä mieltä, ettei heillä ole mitään ideoita. Ajatel-laan, että täytyy odottaa siihen asti kunnes idea tulee, selvittää Ulla Hytti Boot Camp -toiminnan taustoja.

Yö tuo villit ideat

Koko illan ja osittain yön aikana kehitellyt ideat esiteltiin heti aamu-tuimaan. Osa ideoista kuulosti aika villeiltä, muttei mahdottomilta. Itselle ei välttämättä tulisi mieleen mennä baariin ottamaan muutamaa miestä väkevämpää ja kuuntele-

maan samalla luentoa. Opiskelijat osasivat kuitenkin myydä idean ”Älykkyys menee baariin”.

– Jos pystyy tekemään rahaa, hyvä konsepti. Jos ei pysty, on silti hyvä konsepti, Ulla Hytti kommentoi.

Opiskelijoiden sparraajina toimivat Ulla Hytin lisäksi Satakunnan am-mattikorkeakoulun Petri Martik-kala ja Teppo Lundell.– Pyritään-sanan sijasta käytetään ”tehdään”. Pyritään on laiskahko ter-mi, joten tarjotaan heti, että tehdään, Teppo Lundell ohjeistaa opiskelijoita.

Tonttien kierrätys kiinnosti yrittäjiä

Porin yrittäjät palkitsivat parhaaksi Boot Camp -ideaksi käyttämättömien omakotitalotonttien kartoittamiseen ja myymiseen perustuvan yri-tysidean www.tontitkiertoon.fi . Idean kehitel-leeseen ryhmään kuuluvat SAMKin opiskelijat Ville Vettenranta, Niko-Markus Alanen ja Jaak-ko Ruusunen; Reijo Pankka Tampereen teknil-lisestä yliopistosta sekä Sampsa Sironen Porin yliopistokeskusta.

– Tällaiselle yritysidealle olisi tarvetta, se on elinkelpoinen ja monistettavissa. Lisäksi pääoman tarve olisi pieni, ker-too raadin edustaja.

Alkuperäistä ideaa työstettiin toimivaksi

Villen ajatuksista lähtöisin oleva idea Suomen miljoonien tonttien myynnistä jalostui Boot Campissä. – Puhdasoppista koko tiimin välistä yhteistyötä. Palasista alettiin yhdessä muodostaa kokonaisuutta, Ville kertoo yhteistyön toimivuudesta.

Alkuperäinen ajatus tonttien ostamisesta ja myymisestä olisi vaatinut alkuunsa valtavan pääoman. Muutos tont-tien välitykseen sai alkukustannukset putoamaan huomat-tavaksi. Lisäksi alkuperäisessä ideassa oli tarkoitus käyttää ihmisiä tonttien etsintään.

– Reijo tuli mukaan ryhmään ja ”koodarina” toi koneen kuvioihin. Miksi työllistää ihmisiä, jos konetta voi käyt-tää, Ville tuumii kulujen minimointia.

– Yrityksessä joudutaan kuitenkin tekemään paljon myyn-tityötä, jotta tontit saadaan kaupaksi. Siihen tarvitaan ihmisiä työvoimaksi, Niko-Markus lisää.

Tuleeko tästä yritys?

– Opinnot ovat loppusuoralla ja yritystoiminnan perustami-nen on yksi vaihtoehto. Perheellisenä on kuitenkin mietittä-vä perheen elatusta. Hyvissä ideoissa on se huono puoli, että joku tekee sen varmasti, jos ei itse tee, Ville pohtii.

– Opiskelut ovat vielä vaiheessa, joten on aina riskinsä aloit-taa bisneksestä, joka ei välttämättä tuota ensimmäisen vuo-den aikana, Niko-Markus miettii omaa tilannettaan. – Riskien minimointi on tärkeää, Reijo tuumaa.

Kaikkia houkuttaa yrityksen perustaminen, mutta jokai-sella on omat huolensa. Opiskelijat ottavatkin puheeksi Kauppalehden yrittäjyyskilpailun, jossa on rahapalkinto. Pienellä lisätuella olisi käyttöä.

Boot Campin tiiviistä tunnelmasta huolimatta ideoita syntyi paljon. Luovuutta heräteltiin post-it-lapuilla.

24 | AGORA 4/2012

Lisätietoja: WWW.SAMK.FI/TAYDENNYSKOULUTUS