Arvioinnilla laatua varhaiskasvatukseen Arviointiagenttikoulutukset syksy 2019
Fasilitaattorit:Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, KarviSanna Parrila, kehitysjohtaja, EdivaMarina Lundkvist (Tindra), yliopistonlehtori, HY
Koulutuspäivän ohjelma:
9.30 – 10 Kahvitarjoilu
10 – 10.15 Ajankohtaista Opetushallituksesta
10.15 – 11.30 Arvioinnilla laatua varhaiskasvatukseen -luento
11.30 – 12.15 Lounas (omakustanteinen)
12.15 – 12.30 Ohjeistus ryhmätyöhön
12.30 – 14 Ryhmätyöskentely (sis. omaehtoinen kahvittelu)
14 – 15 Yhteinen purku ja päivän päätös – miten tästä eteenpäin?
Luennon sisältö
1. Arviointi osana laadunhallintaa
➔ Paikallisella tasolla – yksikkötasolla – ryhmätasolla
2. Indikaattoreista arviointiperusteiksi
3. Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – kansallisen arvioinnin tuloksia
4. Arviointiagentin rooli ja tehtävät (pohdittavaksi ryhmissä)
Kertauksena videolta:
Yhteiset tavoitteet ja käsitteet
▪ Yhteinen arvopohja
▪ Vahva tutkimuksellinen perusta
▪ Rakenteiden ja prosessien laatu
▪ Varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit
▪ Arviointiperusteet eli kriteerit
▪ Kokonaislaadunhallinta
▪ Arvioinnin systemaattisuus
Arviointi osana kokonaislaadunhallintaa
Kuva: bradleym/iStockphoto
Laadunhallinnan suunnittelu paikallisella tasolla
▪ Hyödynnetään jo olemassa olevia johtamisen, suunnittelun sekä arvioinnin
rakenteita ja pyritään luomaan laadunhallinnasta mahdollisimman hyvin
arkitoimintaan kytkeytyvä.
▪ Laadunhallinnan ja arvioinnin rakenteet eivät saisi olla liian raskaita.
▪ Tärkeää on, että keskeinen arviointitieto saadaan riittävän nopeasti
kehittämistyön perustaksi kaikilla eri tasoilla.
Kaikkea ei voi arvioida kerrallaan.
Tärkeä osa arvioinnin suunnittelua on kulloinkin keskeisten arvioinnin
kohteiden hahmottaminen ja rajaaminen. Osa arvioinnin kohteista ja
menettelytavoista määrittyy johdetusti paikalliselta tasolta.
Osa kunkin lapsiryhmän ja yksikön omista tarpeista käsin.
Laadunhallinnan ja arvioinnin vastuuryhmä
▪ Perustetaan vastuuryhmä suunnittelemaan, organisoimaan ja selkiyttämään
laadunhallinnan kokonaisuutta.
▪ Vastuuryhmään voidaan nimetä esim. hallinnon, pedagogiikan toteutumisen,
eri sidosryhmien, asiakasryhmien että yksityisen palveluntuottajien edustajia.
▪ Vastuuryhmän tehtävänä suunnitella ja linjata laadunhallinnan
kokonaisuutta, arvioinnin ja kehittämisen painopistealueita, menettelytapoja
ja tiedonkeruuta yhdessä organisaatio- ja toimialajohdon kanssa.
▪ Vastuuryhmä edistää ja varmistaa, että arviointi toteutuu kaikilla tasoillaan
sille asetettujen velvoitteiden mukaisesti.
➔ Entä yksikkötasoinen vastuuryhmä? Arviointiagentin rooli?
Vastuuryhmän tehtävät
Suunnittelee ja miettii paikallisen tason arvioinnin rakenteet,
painopistealueet, aikataulun, menetelmät ja arvioinnin osalliset:
▪ Miten ja mitä arviointitietoa kerätään kunta- / yksikkötasoisesti vanhemmilta,
lapsilta, henkilöstöltä ja muilta mahdollisilta arviointitahoilta?
▪ Miten toteutetaan paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen
arviointi eri toimintamuodoissa?
▪ Miten kerättyä tietoa analysoidaan, kootaan ja julkistetaan?
▪ Miten varmistetaan arviointitiedon kulku päätöksenteon ja johtamisen
rakenteissa?
▪ Miten varmistetaan arviointitiedon hyödyntäminen kehittämisen ja
päätöksenteon perustana?
Toimivalla
laadunhallinta-
järjestelmällä
varmistetaan
arviointitiedon
läpivirtaus
organisaatiossa
Toimialajohtaja
Päätöksentekijät
Vaka johtaja
Aluevastaavat, suunnittelijat
Yksiköiden esimiehet
Henkilöstö ryhmätasolla
Jokaisella tasolla on
lisäksi omat
laadunhallinnan ja
arvioinnin rakenteensa
Mistä tavoitteet arvioinnille?
Kunnan strategiset tavoitteet
Paikalliseen vasuun kirjatut
tavoitteet
Lapsiryhmästä nousevat tarpeet
Varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit
Indikaattoreista arviointiperusteiksi
Kuva: bradleym/iStockphoto
Varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit
▪ Indikaattori on laatulausuma,
eli konkreettinen ja todennettavissa
oleva kuvaus laadukkaan varhaiskasvatuksen
olennaisista ja tavoiteltavista ominaisuuksista.
▪ Laatuindikaattorien tarkoitus on tarjota
varhaiskasvatuksen toimijoille selkeät,
kansallisesti yhtenäiset kuvaukset siitä,
mitä varhaiskasvatuksessa tulee tapahtua,
jotta se olisi laadukasta ja lapsen edun
mukaista.
Arviointiperuste eli kriteeri
▪ Indikaattorista johdetaan laadun arviointiperusteet, joita kutsutaan
kriteereiksi.
▪ Kriteerit ovat selkeitä, käytäntöä kuvailevia väittämiä ja kysymyksiä.
▪ Kriteerejä voidaan arvioida ennalta määrätyllä skaalalla
➔ Toteutuu erittäin hyvin, toteutuu hyvin, toteutuu kohtalaisesti, ei toteudu.
➔ Tai yksinkertaisesti kyllä / ei -vaihtoehdoilla
▪ Kriteerin avulla voidaan todentaa ja tarkastella sitä, miten hyvin indikaattorit
toteutuvat toiminnassa.
▪ Kriteerit auttavat konkretisoimaan myös paikallista vasua sekä
yksiköiden tai ryhmien mahdollisia toimintasuunnitelmia!
Miten kriteerejä muodostetaan?
▪ Ensin päätetään, mitä tavoitellaan – esimerkiksi mihin vuorovaikutuksen osa-
alueeseen huomiota tulisi kiinnittää.
▪ Jos valittu indikaattori on esim.:
”Vuorovaikutus on myönteistä, välittävää, kannustavaa ja hellää. Henkilöstö
sitoutuu lapseen ja lapsiryhmään.”
▪ Käydään tiimissä arvokeskustelu ➔ mitä tarkoittaa myönteinen ja hellä
vuorovaikutus? Miltä se näyttää, kun kohdataan lapsi?
▪ Muodostetaan kriteerit:
▪ Kriteeri (esimerkki 1): ”Lapsille puhutaan myönteiseen äänensävyyn
kaikissa tilanteissa.”
▪ Kriteeri (esimerkki 2): ”Henkilöstö varmistaa päivittäin, että kaikille lapsille
osoitetaan lämpöä, kiintymystä ja hyväksyntää.”
Esimerkkejä erilaisista kriteereistä toiminnan itsearviointiin:
(kyllä / ei)
▪ Olemme yhdessä miettineet ryhmämme kaikelle toiminnalle pedagogiset perusteet.
▪ Ryhmämme henkilöstö osallistuu lasten leikkeihin päivittäin.
▪ Olemme rakentaneet ja muunnelleet oppimisympäristöjä yhdessä lasten kanssa
säännöllisesti.
(ei koskaan – yksittäisiä kertoja – kuukausittain – viikoittain – päivittäin)
▪ Ryhmässämme on toteutettu suunnitelmallista toimintaa, jossa kaikki lapset hengästyvät.
▪ Ryhmässämme on toteutettu suunnitelmallista ja ohjattua kuvataidekasvatusta (esimerkiksi
maalaaminen, piirtäminen, näyttelyt, multimediaesitykset).
ERILAISET ARVIOINTIMENETELMÄT, MITTARIT
Tavoitetila / laatutekijä
Tavoitetilaa kuvaava ominaisuus
(indikaattori)
Tavoitetilaa kuvaava ominaisuus
(indikaattori)
Arviointiperuste
(kriteeri) Arviointiperuste
(kriteeri)Arviointiperuste
(kriteeri)
Arviointiperuste
(kriteeri)
Reflektoiva keskustelu arviointituloksista, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden
tunnistaminen ja kehittämistoimet (Vaikutukset ja kehittämiskohteet)
Tavoitepohjaisen arvioinnin rakenne - Esimerkki
ERILAISET ARVIOINTIMENETELMÄT, MITTARIT
Tavoitetila / laatutekijä
Tavoitetilaa kuvaava ominaisuus
(indikaattori)
Tavoitetilaa kuvaava ominaisuus
(indikaattori)
Arviointiperuste
(kriteeri) Arviointiperuste
(kriteeri)Arviointiperuste
(kriteeri)
Arviointiperuste
(kriteeri)
Reflektoiva keskustelu arviointituloksista, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden
tunnistaminen ja kehittämistoimet (Vaikutukset ja kehittämiskohteet)
Päiväkodissa on
pysyviä ja muuttuvia
leikkialueita, joihin
leikin voi jättää sen
jatkamista varten
Henkilöstön ja lasten yhdessä suunnittelema ja rakentama
pedagoginen oppimisympäristö kannustaa lapsia leikkimään,
liikkumaan, tutkimaan, luomaan ja ilmaisemaan.
Oppimisympäristöä arvioidaan ja muokataan säännöllisesti
lasten tarpeiden ja mielenkiinnonkohteiden mukaisesti siten, että
se haastaa ja innostaa lapsia oppimaan.
Henkilöstö rakentaa myönteisen oppimisympäristön lapsille.
Ryhmän ilmapiiri on turvallinen, lämmin, oppimaan innostava
ja välittävä.
Toimintakulttuuria kehitetään leikkiä ja
vuorovaikutusta tukevaksi
Henkilöstö
havainnoi ja
dokumentoi leikkiä
viikoittain
Henkilöstö varmistaa
päivittäin että kaikki
lapset pääsevät
mukaan leikkiin ja
liittyvät ryhmään
Henkilöstö on
päivittäin mukana
lasten leikeissä
Tunnistetaan vahvuudet, päätetään kehittämistoimet.
Tavoitepohjaisen arvioinnin rakenne - Esimerkki
Toimintayksiköiden oma laadunhallinta
▪ Perustuuko yksikkötasolla ja tiimipalavereissa tapahtuva arviointi
suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti kerättyyn arviointitietoon vai
”mututuntumaan”?
▪ Miten tiimeissä tuotettu ja siellä käsitelty arviointitieto liikkuu yksikön eri
tasoilla (esim. yksikkötason pedagogiset palaverit)?
▪ Onko ryhmillä toiminnan suunnittelua tukeva työväline (esim. ryhmävasu,
ryhmän toimintasuunnitelma tms.)?
▪ Jos on – niin käytetäänkö sitä tarkoituksenmukaisesti myös systemaattisen
arvioinnin, dokumentoinnin ja kehittämisen perustana? Miten ja milloin?
▪ Ovatko toimintaa ohjaavat, kirjatut pedagogiset tavoitteet riittävän
konkreettisia, kattavia ja arvioitavissa olevia?
Tiimipalavereissa toteutuva arviointi
(Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset, s. 32)
▪ Varhaiskasvatuksen opettajan johdolla
tiimi pysähtyy säännöllisesti pohtimaan,
mistä tarvitaan tarkempaa arviointitietoa ja
miksi.
▪ Osa arvioinnin tavoitteista määritellään
paikallisella tasolla, osa ryhmän tarpeista.
Lapsen tarkoituksenmukainen ja mielekäs osallisuus arvioinnissaTukee lapsen oppimista, kehitystä ja hyvinvointia
▪ Turvaa lapsen oppimisen jatkumon, tukee lasta oppijana
▪ Auttaa näkemään, mikä on merkityksellistä lapsen oppimisen edistämisessä
▪ Auttaa näkemään, mikä on merkityksellistä lapsen hyvinvoinnin edistämisessä
▪ Auttaa tunnistamaan tehostetun ja erityisen tuen tarpeita
Mahdollistaa lapsesta/lapsista lähtevän varhaiskasvatuksen suunnittelun
▪ Havainnointi/arviointitieto lapsikohtaisen suunnittelun perustana
▪ Havainnointi/arviointitieto toiminnan- ja toimintaympäristön suunnittelun perustana
Mahdollistaa lapsen osallisuuden varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja arvioinnissa
▪ Auttaa tavoittamaan lapsen omat mielipiteet, toiveet, tarpeet, mielenkiinnonkohteet ja
kokemukset
▪ Myös lapsen arvioinnin tulisi kohdentua oppimisympäristöön ja toteutettuun
varhaispedagogiseen toimintaan (laajemmin ajateltuna)
(Sanna Parrila 2019)
LAPSI ARVIOITSIJANA – miten tavoittaa lapsen oma kokemus
(Sanna Parrila 2019)
KAKSI NÄKÖKULMAATIEDON TUOTANTOON
HENKILÖSTÖN LAPSIPERSPEKTIIVI
- toiminnan strukturoitu /avoin havainnointi,
vanhempien haastattelu
LASTEN OMA PERSPEKTIIVI
- sadutus, strukturoitu / avoin haastattelu, lasten
vapaat keskustelut, ”jutustelu”, valokuvaus,
piirrokset…
EPÄSUORA SUORA
Kun lapsi itse arvioi, on tärkeää huomioida…
▪ Arvioitavan asian konkreettisuus ja ajallinen läheisyys
▪ Paras keino tavoittaa lapsen kokemus on jutella lapsen kanssa mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa
(esim. Leikkiessä, pukiessa, riisuessa, päiväunille mennessä, herätessä jne.)
▪ Erillinen haastattelutilanne saattaa korostaa lapsen halua vastata oikein ts. niiden olettamusten
ohjaamana, mitä aikuinen toivoo hänen vastaavansa
▪ Vastaako lapsi eri tavalla jos asiaa kysyy vanhempi eikä henkilöstö?
▪ Voiko tietoa kerätä sekä henkilöstö että vanhemmat?
▪ Haastateltaessa tärkeää varmistaa että lapsi ymmärtää arviotavan asian halutulla tavalla
▪ Jos käytetään erilasia symboleja arviointiasteikkona, täytyy varmistaa että lapsi ymmärtää ne
tarkoitetulla tavalla (esim. Hymynaamat tms.)
▪ Huomioon arviointitilanteen ajallinen kesto, tila ym.
▪ Tärkeää, että lapset saavat arvioida ja ilmaista mielipiteensä muustakin kuin omasta suoriutumisestaan
ja oppimisestaan ➔ mahdollisuus vaikuttaa ja arvioida toimintaa ja toimintaympäristöä
▪ Tärkeää, että arvioinnin jälkeen lapselle välittyy kokemus siitä, että hänen arvioinnistaan seuraa jotain
➔ arviointitulosten käsittely ja hyödyntäminen!
(Sanna Parrila 2019)
Vanhempien / huoltajien osallisuus arvioinnissa
▪ Käytetään joustavasti eri menetelmiä ➔ muutakin, kuin kuntakohtaisia
asiakaspalautekyselyitä
▪ Kerätty arviointiaineisto pitää käsitellä ja tuloksista, sekä niistä seuranneista toimenpiteistä
tulee tiedottaa vanhempia. ➔ Vanhemmilta kerätyn palautteen tai arviointitiedon tulee siis
johtaa kehittämiseen!
Esimerkki 1)
▪ Ryhmässä havaitaan, että useampi huoltaja on ihmetellyt ja antanut palautetta ulkoiluun
liittyvistä periaatteista ➔ päätetään kerätä vanhemmilta laajempi arviointiaineisto ulkoilun
ja/tai ulkotilojen toimivuudesta.
Esimerkki 2)
▪ Huoltajien osallisuutta arvioinnissa halutaan vahvistaa ”kuukauden arviointikysymyksillä”
➔ kysymykset kohdennetaan erityisesti ryhmän tarpeista nousseisiin, tärkeisiin ja
ajankohtaisiin teemoihin.
Kuva: bradleym/iStockphoto
Varhaiskasvatuksen laatu arjessa –kansallisen arvioinnin tuloksia
1) Miten vasun perusteiden asettamat
sisällölliset tavoitteet toteutuvat
päiväkodeissa ja
perhepäivähoidossa?
2) Mitkä tekijät edistävät tai estävät
vasun perusteiden toteutumista
päiväkodeissa ja
perhepäivähoidossa?
www.karvi.fi/varhaiskasvatus
Arvioinnin tarkoitus
▪ Tuottaa tietoa, jonka avulla varhaiskasvatuksen henkilöstö voi nähdä ja
tunnistaa oman toimintansa kehittämiskohteita ja vahvuuksia.
▪ Arviointi on tarkoitettu työn tueksi ja keskustelun pohjaksi päiväkodeissa ja
perhepäivähoidossa ja työvälineeksi johtajille, järjestäjille ja palveluntuottajille.
▪ Arvioinnin pohjalta kansallisella ja paikallisella tasolla voidaan tehdä päätöksiä,
jotka parantavat varhaiskasvatuksen laatua entisestään.
▪ Arvioinnin avulla voidaan tarkastella lasten yhdenvertaisuuteen ja tasa-
arvoon liittyviä kysymyksiä
Arvioinnin kohteena oli varhaiskasvatuksen henkilöstön pedagoginen toiminta, jota he itse arvioivat suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa
asetettuihin tavoitteisiin.
Vasujen toteutuminen arjessa – arvioinnin tulokset
Vasun perusteiden asettamat sisällölliset tavoitteet eivät kaikkialla toteudu perusteiden edellyttämällä tavalla.
Suurelta osin tavoitteet toteutuvat hyvin, mutta osassa päiväkoteja ja perhepäiväkoteja
tavoitteet toteutuvat heikosti.
Pedagogisen toiminnan vahvuudet
Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan
vahvuuksia ovat erityisesti:
▪ Leikkipedagogiikka
▪ Ryhmien myönteinen ilmapiiri
▪ Liikkumiseen kannustava toiminta
▪ Ruokailukasvatus
”Kävimme sirkuksessa, harjoittelimme päiväkodilla esityksiä ja suunnittelimme asut, myimme lippuja ja aikuinen auttoi etsimään asut
ja musiikin, kutsuttiin lapsia yleisöksi, leikki kesti monta päivää – kunnes tuli täiepidemia.”
Pedagogisen toiminnan vahvuudet:Ilmapiiri ja leikki
Pedagogisen toiminnan vahvuudet:Liikunta ja ruokailukasvatus
Pedagogisen toiminnan
kehittämiskohteet
Vastauksista kokonaisuutena piirtyi pedagogisen toiminnan keskeisten aihealueiden paikoin heikko toteutuminen.
”Ryhmässä ei ole erikseen musiikkituokioita, koska talossa on kerran viikossa muskari talon ulkopuolelta. Mutta tähän ei kaikki lapset osallistu eli he, jotka eivät ole muskarissa niin heillä ei ole musiikkia päiväkodissa lainkaan. Lapsille on päivittäin puukynät ja paperit tarjolla piirtämiseen.”
Pedagogisen toiminnan kehittämiskohteet
▪ Päiväkotien henkilöstöstä 51 % on perehtynyt vasun perusteisiin enintään
kohtalaisesti.
▪ Vain puolet vastaajista kertoi, että ryhmän lapsille luetaan päivittäin kirjoja.
Vastaavasti vain puolet vastaajista kertoi, että ryhmässä lorutellaan,
riimitellään, tavutellaan ja leikitään sanoilla päivittäin.
▪ Noin 20 % vastaajista kertoo, että ryhmissä on lapsia joilla ei ole kaveria
sekä ryhmissä on lapsia, jotka jäävät toistuvasti leikkien ulkopuolelle.
▪ 10 % vastaajista kertoi, että monilukutaitoa vahvistavaa toimintaa ei ole
tarjolla lainkaan ja 29 % kertoi, että monilukutaitoa vahvistavaa toimintaa on
tarjolla satunnaisesti.
Vastaajien arviot vasun mukaisen toiminnan toteutumisesta olivat yhteydessä vastaajien arvioihin johtamisen ja paikallisen vasun
laadukkuudesta.
Mikäli vastaaja arvioi yksikön johtamisen laadukkaaksi ja resurssit riittäviksi, hän todennäköisimmin arvioi vasun mukaisen työn toteutuvan.
Mikäli vastaaja arvioi paikallisen vasun olevan onnistunut, hän arvioi ryhmässään toteutettua pedagogista toimintaa positiivisesti.
Vasun toteutumista estäviä tekijöitä
▪ Henkilöstö raportoi osaamiseensa liittyviä puutteita.
▪ Tämä näkyi sekä suorina mainintoina tai epäsuorasti siten, että vasun
toteutumisen esteeksi mainittiin lapsiin tai lapsiryhmään liittyviä syitä
▪ esim. lasten ikä, kiinnostuksen kohteet, ryhmien heterogeenisuus,
tuen tarpeet, kielellinen osaaminen, läsnäoloajat.
▪ Henkilöstö raportoi myös asenteiden ja toiminnan suunnittelemattomuuden
olevan esteenä vasun toteutumiselle.
Vasun toteutumista estäviä tekijöitä
”Arki on hetkessä elämistä ja kovin vaihtelevaa. Tilanteita määrittää usean
kasvattajan poissaolo päivittäin. Tämä vaikeuttaa pitkäjänteisesti, yhdessä
suunnitellun kasvatustoiminnan toteuttamista. Vastuullisella ja tiedostavalla
sekä heittäytyvällä kasvattajan roolilla näitäkin elementtejä saadaan arkeen
ujutettua ajoittain.”
▪ Heikkoudet rakenteellisessa laadussa näkyvät heikkoutena vasun
toteutumisessa.
▪ Näitä olivat mm. henkilökunnan riittävyys ja vaihtuvuus, materiaalien puute,
puutteet tiloissa, kiire, arjen rakenteet, puutteet johtamisen rakenteissa →
taloudelliset resurssit.
▪ Esimieheltä saatava tuki ja hyvät johtamisen rakenteet
▪ Tiimin sisäisen yhteistyön toimivuus
▪ Sopiva työkuorma
▪ Hyvin konkretisoitu paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma
▪ Täydennyskoulutus
”Käytiin paljon keskustelua varhaiskasvatussuunnitelman perusteista niiden tullessa voimaan. Käytimme aikaa keskusteluun sekä talopalavereissa että
iltapalavereissa ja pedatiimeissä. Tutustuimme myös opetushallituksen verkkoluentomateriaaleihin.”
Vasun toteutumista edistäviä tekijöitä
Kuva: bradleym/iStockphoto
Pohdittavaksi omassa kunnassa tai organisaatiossa: Mikä on
arviointiagentin rooli ja tehtävät?