Download pdf - Barnavårdsföreningen Årsberättelse | Vuosikertomus 2012 · n Lapsiystävällisempi yhteiskunta JärJeStön arVot n Lapsen etu n arvostus n Luottettavuus n Turvallisuus ViSio n

BarnavårdsföreningenÅrsberättelse | Vuosikertomus 2012

Barnavård

sfören

ingen

Årsberättelse | Vuosikertomus 2012


© 2013 Barnavårdsföreningen i Finland r.f. Ansvarig utgivare: Pia Sundell, Barnavårdsföreningen i Finland r.f.

Arbetsgruppen: Anna Alenius (red.), Lena Granqvist, Elisabeth Grönroos, Tommi Hiltunen

Grafisk form: Oy Graaf Ab

Tryck: Waasa graphics

Barnavårdsföreningen i Finland Stenbäcksgatan 7 B 00250 Helsingfors09 3294 511bvif.fi

VuOSikErTOmuS 2012 § 3

innehållVerksamhetsledarens hälsning . . . . . . . . . . . . . . . 5Barnavårds föreningen i Finland r.f. . . . . . . . . . . . . . 6Styrelsen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8Personalen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Föreningsverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Föreningens verksamhetsformer . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Familjearbete . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Stöd av föräldraskap . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Stödgruppsverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23Vi i klassen-projektet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27Lägerverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29Habiliterande verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Vård utom hemmet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Dagvård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40Dagvård och eftisverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

Ekonomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

Föreningens 16 enheter i siffror . . . . . . . . . . . . . . . . . 60

Sisältö Toiminnanjohtajan tervehdys . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5Suomen Lastenhoitoyhdistys . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6Hallitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8Henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12Järjestötyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Yhdistyksen toimintamuodot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Perhetyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Vanhemmuuden tukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Pidetään huolta lapsista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22Vertaistuellinen ryhmätoiminta . . . . . . . . . . . . . . . 25Lomatoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30kuntouttava toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Sijaishuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35”mulla on nyt taas isoveli!” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

Päivähoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40Päivähoito ja iltapäivähoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

Yhdistyksen 16 yksikköä lukuina . . . . . . . . . . . . . . . . 60

kuVA

JOuk

O kE

Ski-S

änTT

i

4 § ÅrSBEr äT TELSE 2012

kuVA

JOuk

O kE

Ski-S

änTT

i


n Barnavårdsföreningens grundare Anna af Schultén sade i sitt andliga testament 1939 att ”det gäller för föreningens sty-relse att aldrig glömma att stillastående är tillbakagång, redan därför att den omgivande världens oavbrutna frammarsch lämnar de orörliga bakom sig”. Dessa kloka ord vill jag värna om och hålla i tankarna då jag leder vårt lands äldsta barnskydds-organisation, vår förening.

Att arbeta för barn och barnfamiljer kräver målmedvetet arbete och en stark tro på arbetets påverkan, men också mod. under året fick även BF känna av den globala ekonomiska regressionen och vi har fått jobba hårt för vårt arbete med barn och deras familjer. under ekonomiskt kärva tider gäller det för en förening inom den tredje sektorn att vara om möjligt ännu mer målmedveten, stark och modig.

Barnavårdsföreningen har trots ekonomiska utmaningar lyckats utveckla och föra arbetet framåt. Vårt arbete har möjlig-gjorts tack vare bidrag från Stiftelsen Brita maria renlunds minne, Stiftelsen Barnens Dag, Penningautomatföreningen rAY och Päivikki ja Sakari Sohlbergs stiftelse. Till vår stora glädje har föreningen även uppgjort avtal om köp med kommuner. Dess-utom har BF mottagit bidrag från privatpersoner som kommit till stor hjälp för vårt arbete.

under året fastslogs föreningens värdegrund, mission, vision och strategi för åren 2012–2015. Det känns bra att arbeta i en organisation där värdegrunden genomsyrar hela organi-sationen, en organisation vars vision är ambitiös men dock uppnåelig. missionen en bra barndom, ett starkare föräldraskap och ett barnvänligare samhälle är något vi alla BF:are står stolta bakom och jobbar målmedvetet för.

Barnavårdsföreningen utvecklas och fortsätter jobba profes-sionellt tack vare engagerad och yrkeskunnig personal. Genom att vara en bra arbetsgivare lyckas vi rekrytera kunnig personal, genom att erbjuda anställda möjligheter till personlig utveckling lyckas vi hålla arbetsglädjen uppe och genom motiverad perso-nal kan vi erbjuda landets bästa service för barn och familjer på svenska och finska.

min tro på föreningen är stark och jag ser fram emot ett nytt verksamhetsår då föreningen fyller 120 år.

med vänlig hälsning

Verksamhetsledarens hälsning

Pia Sundell

n Yhdistyksen perustaja Anna af Schultén sanoi henkisessä testamentissaan vuonna 1939: ”Järjestön hallituksen tulee aina muistaa, että paikalle jääminen on yhtä kuin taantumista, jo siksi että ympäröivän maailman jatkuva eteenpäin meneminen jättää liikkumattomat taakseen”. näitä viisaita sanoja pyrin noudattamaan johtaessani maamme vanhinta lastensuojelujär-jestöä, meidän järjestöämme.

Työskentely lasten ja lapsiperheiden hyväksi edellyttää päättäväistä työskentelyä ja vahvaa uskoa työn vaikuttavuu-teen, mutta myös rohkeutta. Globaalin taantuman vaikutukset ovat tuntuneet myös meillä ja olemme saaneet tehdä lujasti töitä, jotta työmme lasten ja perheiden parissa olisi mahdol-lista. Taloudellisesti haastavien aikojen vallitessa, kolmannen sektorin järjestön on oltava entistä vahvempi, päättäväisempi ja rohkeampi.

Barnavårdsföreningen on taloudellisista haasteista huolimatta pystynyt kehittämään ja viemään sosiaalityötä eteenpäin. Työmme on mahdollistunut Brita maria renlundin säätiön, Lasten Päivän säätiön, raha-automaattiyhdistys rAY:n ja Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä saamien tukien johdosta. Suureksi iloksemme järjestö onnistui myös laatimaan ostopalvelusopimuksia kuntien kanssa. näiden lisäksi BF on vastaanottanut lahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä, mikä on ollut suureksi hyödyksi työmme toteuttamisessa.

Vuoden aikana määriteltiin järjestön arvot, missio, visio sekä strategia vuosille 2012–2015. Tuntuu hienolta työskennellä yhteisössä jossa arvot ohjaavat toimintaa läpi koko organisaa-tion, organisaatiossa, jossa visio on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa. missiomme on työskennellä hyvän lapsuuden, vahvemman vanhemmuuden ja lapsiystävällisemmän yhteis-kunnan puolesta. Tätä toiminta-ajatusta vaalimme ja viemme määrätietoisesti eteenpäin koko henkilöstön voimin.

Barnavårdsföreningen kehittyy ja jatkaa ammatillisesti työtään sitoutuneen ja ammattitaitoisen henkilöstön ansiosta. Olemalla hyvä työnantaja onnistumme rekrytoimaan osaavaa henkilöstöä. Tarjoamalla työntekijöille mahdollisuuksia henki-lökohtaiseen kasvuun ylläpidämme työiloa ja motivoituneen henkilökunnan ansiosta pystymme tarjoamaan maan parhaita palveluja lapsille ja perheille, sekä suomen että ruotsin kielellä.

minulla on vahva usko järjestöömme ja odotan innolla tule-vaa toimintavuotta, jolloin järjestö viettää 120-vuotis juhliaan.

Ystävällisin terveisin

Toiminnanjohtajan tervehdys

Barnavårds föreningen i Finland r.f.

Suomen Lastenhoitoyhdistys

n Barnavårdsföreningen i Finland r.f., Suomen lastenhoi-toyhdistys, perustettiin 1893 ja on Suomen vanhin lastensuo-jeluyhdistys. Yhdistys (BF) työskentelee lapsen parhaaksi, lasta kunnioittavalla, tasa-arvoisella ja ammattitaitoisella tavalla. BF seuraa aktiivisesti yhteiskunnan kehitystä ja on valmis ennakkoluulottomasti kehittämään työtään lasten ja perheiden tarpeita vastaavaksi.

Yhdistys tarjoaa lastensuojelua, päivähoitoa, perhetyötä, kuntoutusta sekä tiedotusta ja koulutusta sosiaali- ja tervey-denhuollon alalla. kohderyhmänä ovat ruotsin- ja suomenkieli-set lapsiperheet, lapset ja nuoret sekä alan ammattihenkilöstö.

Luomme toiminnallamme paremmat edellytykset hyvälle ja turvalliselle lapsuudelle mahdollisimman monelle lapselle. Tuemme lapsiperheiden arkea vahvistamalla vanhemmuutta.

Helsingissä toimintaan kuuluu kuusi päiväkotia, kolme iltapäiväkerhoa, Adhd-keskus, Töölön lastenkoti ja perheyksikkö Perhelinja. Sipoossa toimii yksi iltapäiväkerho, Tammisaaressa perheyksikkö Perhenurkkaus ja Lappohjassa Loma- ja kurs-sikeskus Högsand. Yhdistyksen hallinto sijaitsee Helsingin Töölössä.

Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan ostosopimuksilla, rAY:n avustusmäärärahoituksella ja Brita maria renlundin säätiön ja muiden avustusten antajien avulla.

BF on yksi Lasten Päivän Säätiön perustajajärjestöistä. Sää-tiö ylläpitää Linnanmäen huvipuistoa, jonka tuotto käytetään lastensuojelujärjestöjen tukemiseen.

n Barnavårdsföreningen i Finland r.f. (BF) grundades 1893 och är Finlands äldsta barnskyddsorganisation. Föreningen arbetar med barnet i fokus på ett respektfullt, jämlikt och professionellt sätt. BF följer aktivt med i samhällets utveckling och är redo att fördomsfritt utveckla sin verksamhet så att den fyller barnets och familjens behov.

Verksamheten omfattar barnskydd, barndagvård, arbete med familjer, habilitering samt information och utbildning inom social- och hälsovårdssektorn. Verksamheten riktar sig till svensk- och finskspråkiga barnfamiljer, barn och unga, samt till personal inom vårdsektorn.

Genom föreningens verksamhet skapar vi bättre förutsätt-ningar för en bra och trygg barndom för möjligast många barn. Vi stöder barnfamiljers vardag genom att stärka föräldraskapet.

i Helsingfors upprätthåller BF sex daghem, tre eftermid-dagsklubbar, Adhd-center, Tölö barnhem och Familjelinjen. i Sibbo verkar en eftermiddagsklubb, i Ekenäs Familjehörnan och i Lappvik Ferie-och kurscentret Högsand. Föreningens adminis-tration är belägen i Tölö i Helsingfors.

Föreningens verksamhet finansieras genom köpavtal med kommuner, medel från Penningautomatföreningen rAY och Stiftelsen Brita maria renlunds minne samt andra bidragsgivare.

BF är en av grundarorganisationerna för Stiftelsens Barnens Dag. Stiftelsens uppgift är att bedriva Borgbackens nöjespark, som varje år donerar medel till barnskyddsarbete.

Verksamhetsledare n Toiminnanjohtaja Pia Sundell

Styrelsen Styrelsens ordförande n Hallituksen puheenjohtaja

Martina Andersin

Föreningens årsmöte n Yhdistyksen vuosikokous

Ekonomichef Talouspäällikkö

Sonja Gummerus

BarnhemsföreståndareLastenkodin johtaja

Tommi Hiltunen

PersonalchefHenkilöstöpäällikkö

Anne Toivanen

DagvårdschefPäivähoitopäällikkö

Lena Granqvist

UtvecklingschefKehityspäällikkö

Elisabeth Grönroos

PErSonaL SammanLagT 119 n HEnKiLöSTö yHTEEnSä 119


FöreningenS SYFte Sedan 1893 n Verka för en sund och ändamålsenlig barnavård n Vårda och fostra värnlösa barn och

sörja för deras yrkesutbildning n Bistå föräldrar i vården och fostran av deras barn n Främja undervisning i barnavård och barnfostran

MiSSion n En bra barndom n Ett starkare föräldraskap n Ett barnvänligare samhälle

Värdegrund n Barnets bästa n respekt och ödmjukhet n Förtroende n Trygghet

ViSion n Vi erbjuder landets bästa service för barn

och familjer på svenska och finska n Vi är en känd och ansedd aktör inom

barnskyddsarbetet och en föregångare för utvecklandet av branschen

n Vi är landets bästa arbetsgivare

JärJeStön taVoitteet VuodeSta 1893 n Toimia terveen ja tarkoituksenmukaisen

lastenhoidon hyväksi n Turvattomien lasten hoito ja kasvatus

sekä koulutuksesta huolehtiminen n auttaa vanhempia lastensa

hoitamisessa ja kasvattamisessa n Lastenhoidon ja – kasvatuksen

opetuksen edistäminen

MiSSio n Hyvä lapsuus n Vahvempi vanhemmuus n Lapsiystävällisempi yhteiskunta

JärJeStön arVot n Lapsen etu n arvostus n Luottettavuus n Turvallisuus

ViSio n Tarjoamme maamme parhaita lapsi- ja

perhepalveluja ruotsin ja suomen kielellä n olemme tunnettu ja arvostettu lastensuojelualan

toimija ja alan kehittämistyön edelläkävijä n olemme maan paras työnantaja

kuVA JOukO kESki-SänTTi


n Föreningens högsta beslutande organ är årsmötet och föreningens styrelse är det högsta verkställande organet. För-eningens styrelse består av åtta ordinarie medlemmar och fyra suppleanter. Styrelsemedlemmarnas mandatperiod upphör vid utgången av följande årsmöte.

Årsmötet den 22 mars 2012 valde till ordinarie styrelsemed-lemmar martina Andersin, Alexander Bargum, Annika Jansson, Susanna Lindberg, Susanna renlund, Christian Wentzel, Tuomas Westerback och ingeborg Åkermarck. Till suppleanter valdes maj-Britt Grönholm, Pia Sundell, Georg-Henrik Wrede och mari-anne Zilliacus.

Styrelsen valde inom sig martina Andersin till ordförande, Susanna renlund till viceordförande och Alexander Bargum till skattmästare. Styrelsen sammanträdde under året sex gånger.

Verksamhetsledaren styr föreningens operativa ledning. För att förstärka verksamhetsledarens beslutskraft har en ledningsgrupp bestående av verksamhetsledare, ekonomichef och personalchef utnämnts. Ledningsgruppen sammankommer varannan vecka och deltar i styrelsemöten.

Ledningsgruppen förstärkt med förmännen för de olika verksamhetsområdena bildar föreningens utvidgade lednings-grupp. Den utvidgade ledningsgruppen sammankommer en gång per månad. under året arbetade den utvidgade lednings-gruppen intensivt kring föreningens vision, mission, värdegrund samt strategi för åren 2012–2015. Dessutom fortsatte arbetet med att utveckla Ferie- och kurscentret Högsand.

n Yhdistyksen ylin päättävä elin on sen vuosikokous ja hallitus on yhdistyksen ylin toimeenpaneva elin. Yhdistyksen sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä. Jäsenet valitaan seuraavaan vuosi-kokoukseen asti.

Varsinaisiksi jäseniksi valittiin vuosikokouksessa 22.3.2012 martina Andersin, Alexander Bargum, Annika Jansson, Susanna Lindberg, Susanna renlund, Christian Wentzel, Tuomas Wes-terback ja ingeborg Åkermarck. Varajäseniksi valittiin maj-Britt Grönholm, Pia Sundell, Georg-Henrik Wrede ja marianne Zilliacus.

Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi martina Andersin, varapuheenjohtajaksi Susanna renlund ja rahaston-hoitajaksi Alexander Bargum. Hallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä kuusi kertaa.

Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen operatiivisesta johdosta. Vahvistaakseen toiminnanjohtajan päätösvaltaa on nimitetty johtoryhmä, jonka muodostaa toiminnanjohtaja, ta-louspäällikkö ja henkilöstöpäällikkö. Johtoryhmä kokoontuu joka toinen viikko ja johtoryhmän jäsenet osallistuvat hallituksen kokouksiin.

Yhdistyksen laajennettu johtoryhmä koostuu johtoryhmästä vahvistettuna eri toiminta-alueiden esimiehillä. Laajennettu johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Vuoden aikana laajennettu johtoryhmä työskenteli intensiivisesti yhdistyksen vision, mission ja arvojen sekä vuosien 2012–2015 strategian parissa. Jo aloitettu työ Loma- ja kurssikeskus Högsandin kehit-tämisen eteen jatkui.

Styrelsen Hallitus


arbetsutskottet/työvaliokunta: n ordförande/Puheenjohtaja: martina andersin n medlemmar/Jäsenet: alexander Bargum, ingeborg

Åkermarck, Pia Sundell och Sonja gummerus

revisorer/tilintarkastajat: n Ernst & young oy, Eva Bruun Cgr, marina rindell-Skult Cgr



n En motiverad och behörig personal är en förutsättning för att effektivt och kvalitativt arbete ska kunna utföras. Ett gott arbetsklimat är ett resultat av många faktorer och föreningen har även detta år satsat mycket resurser, både tidsmässiga och ekonomiska, för att upprätthålla och främja arbetshälsan. Perso-nalens välmående och trivsel ses som nyckeln till framgång och fortgående utveckling.

BF erbjuder sin personal en omfattande arbetshälsovård. Genom att erbjuda arbetspsykologbesök vid behov, gratis influensavaccinering och riktade arbetsplatsbesök försöker vi inte bara upprätthålla arbetshälsan utan också förebygga dålig

arbetshälsa. Tyngdpunkten ligger på den förebyggande hälso-vården och detta kan tolkas enbart som en positiv trend. under året har BF även understött arbetstagarnas fysiska och psykiska välmående genom att subventionera kultur- och motionssedlar (40 biljetter/arbetstagare/år).

För att upprätthålla och utveckla kompetensen hos arbets-tagarna har BF ordnat interna utbildningar. Personalen har även uppmuntrats till att delta i andra utbildningar. under året har personalen deltagit i totalt 468 utbildningsdagar.

under året ordnades bl.a. tre utbildningsdagar inom fören-ingen där temat var nyfamiljer. De två första dagarna riktade sig till samtliga enheter i föreningen och behandlade nyfamiljernas utmaningar och tillgångar ur olika synvinklar. Den tredje utbild-ningsdagen vände sig till personalen på familjearbetsenheterna. utbildare var psykolog Pekka Larkela från uusperheellisten liitto i Åbo.

BF hade också möjlighet att bjuda in pedagogen Lou rossling från Sverige som inledare för dagvårdspersonalens inspirationsdag. rossling lyfte i sin föreläsning fram att vi vuxna behöver lära känna oss själva och vårt inre för att förstå barnen. rossling poängterade också vikten av att vi tycker om vårt arbete och hur mycket vårt sätt att bemöta barnen påverkar deras liv. Föreläsningen kunde förverkligas med hjälp av under-stöd från kulturfonden och tack vare samarbete med Stiftelsen Sedmigradsky.

Föreningen har fattat ett strategiskt beslut att speciellt utbilda och stöda föreningens förmän på alla nivåer. under året ordnades tre förmansdagar där alla BF:s förmän kom samman och diskuterade sitt ledarskap. Två av dagarna ordnades på våren på BF:s Ferie- och kurscenter Högsand och en dag ord-nades på hösten i Helsingfors.

Barnavårdsföreningen har även senaste år målmedvetet gett möjlighet åt unga vuxna att via läroavtal studera till närvår-dare och därmed få behörighet som barnskötare på daghem. De studerande har deltagit i teoristudier en dag i veckan på

n Personalstatistik 2012Personalvolym, antal årslöner 119

medelålder 41,4

Utbildningsdagar 468

Utbildningsdagar per person 3,9

antal besök hos arbetshälsovården per person 3,8

Personalen

Barnhem 19 %

Dagvård 45 %

admin 17 %

n arbetshandledning 2012

Familje-arbete 19 %

yrkesinstitutet Prakticum. inlärning i arbetet, som innebär 80 % av studierna, har utförts på daghemmet fyra dagar i veckan med stöd av en från personalen utsedd handledare. Alla läroavtalsstuderande har en individuell studieplan, men för de flesta tar studierna ca 2,5 år. Tre personer fick 2012 sin närvår-darexamen och därmed även behörighet och möjlighet till fast anställning. Att ta emot studerande på läroavtal är en viktig linjedragning inom föreningen.

Arbetshandledningen är en viktig stödåtgärd för personalen. under året har personalen deltagit i antingen individuell- eller grupphandledning. Grupphandledningen för förmän i den utvidgade ledningsgruppen fortsatte under året. Grupphand-ledningen har visat sig vara ett värdefullt verktyg, ett uppskattat forum för diskussioner samt av stor betydelse för utvecklandet av ledarskapet.

Arbetshälsogruppen, den s.k. TT-gruppen, består av 6 med-lemmar. Gruppen har verkat sedan 2008 för att utveckla och upprätthålla arbetsmotivationen. TT-gruppen har en verksam-hetsplan som är gjord i samråd med Pensions-Fennia. Planen uppdateras årligen. i april startades projektet BF-kom igång. målsättningen var att uppmuntra personalen att motionera. De flesta enheter deltog i tävlingen och de tre bästa enheterna be-lönades. TT-gruppen stod även för personaljulfestens program.

under föregående verksamhetsår beslöt BF:s ledningsgrupp att påbörja ett förändringsarbete på Ferie- och kurscentret Hög-sand. Förändringsarbetet firades då hela personalen fick inbjudan till Högsands Grand Opening den 25 april. målsättningen med dagen var att deltagarna fick bekanta sig med varandra och ta del av verksamhetsformer som används på anpassningskurserna och barnlägren. Högsands kurs- och lägerpersonal svarade för programmet som omkring 80 BF:are deltog i.

inom föreningen har man valt att slå ihop verksamheten där arbetarskyddskommittén och förtroendemännen samlas. Den s.k. Samarbetsgruppen träffas 2–4 gånger per år. Samar-betsgruppen behandlar föreningens budget, verksamhetsplan

och årberättelse, frågor som gäller arbetarskyddet samt andra ärenden som berör personalen.

under året var föreningens personalstyrka omräknat till hela arbetsår 119 personer.

FörtJänSttecken BF utdelar årligen följande förtjänsttecken till arbetstagare enligt uppnådda tjänsteår: bronsmärke för 10 år, silvermärke för 20 år och guldmärke för 30 år.


På årsmötet utdelades följande förtjänsttecken:

Märket i silver: n matti Sankkinen/ Tölö fastighet n Eero Huttunen/ Bostads ab Valborgsvägen 1

Märket i brons: n mauno aspelin/ Tallbo fastighet n maria Qvickström/ Daghemmet B.E. von Schantz n mia niemi/ Daghemmet arbetets Vänner

På personaljulfesten utdelades dessutom följande förtjänsttecken:

Märket i guld: n Pirjo Jakobsson/ Ferie- och kurscentret Högsand

Märket i brons: n Elisabeth grönroos/ Utvecklingschef för familjearbetet


n motivoitunut ja pätevä henkilökunta on edellytys laaduk-kaalle ja tehokkaalle sosiaalityölle. Vuoden aikana yhdistys on halunnut jatkaa panostamistaan henkilökuntaansa, sekä taloudellisesti että ajallisesti.

Yhdistys tarjoaa henkilökunnalle työterveyshuollon palveluja erittäin kattavasti. Tarjoamalla erityispalveluja, kuten esimerkiksi työterveyspsykologinpalvelut, suunnatut työpaikkaselvitykset sekä influenssarokotteen, pyrimme edistämään henkilökunnan työterveyttä ja työssä jaksamista. Työntekijöitä kannustetaan myös liikuntaan tai osallistumaan

kulttuuritapahtumiin tarjoamalla heille mahdollisuutta ostaa kulttuuri- ja liikuntaseteleitä omavastuuhintaan (40 lippua/työntekijä/vuosi).

Jotta henkilökunnan työmotivaatio ja pätevyystaso pysyi-sivät korkealla, on yhdistys vuoden aikana järjestänyt omia koulutuksia henkilökunnalle, sekä kannustanut työntekijöitä osallistumaan myös yhdistyksen ulkopuolella järjestettäviin koulutuksiin. Vuoden aikana henkilöstö osallistui yhteensä 468:lle koulutuspäivälle.

Vuoden aikana on omalle henkilökunnalle järjestetty kolme koulutuspäivää teemalla uusperheet. kaksi ensimmäistä päivää oli suunnattu yhdistyksemme kaikille yksiköille ja sisälsi luen-toja uusperheiden haasteista ja voimavaroista. kolmas päivä oli suunnattu perhetyöyksiköiden henkilökunnalle. kouluttajana toimi psykologi Pekka Larkela uusperheellisten liitosta Turussa.

Yhdistys kutsui myös kasvatustieteilijä Lou rosslingin luen-noimaan päivähoitohenkilökunnan inspiraatiopäiville. ruotsalai-nen rossling painotti luennossaan itsensä tuntemisen tärkeyttä lapsien kanssa tehtävässä työssä. Hänen mukaansa jokaisen on ensin tunnettava itsensä ja tiedostettava omat tunteensa voidakseen ymmärtää lapsia. Hän puhui myös työssä viihty-vyyden merkityksestä ja siitä miten aikuisten käyttäytyminen ja tapa kohdata lapsia vaikuttavat lapsen elämään. Saatu avustus Svenska kulturfondenilta ja yhteistyö Stiftelsen Sedmigradskyn kanssa mahdollisti luennon toteutumisen.

Yhdistyksessä on tehty strateginen päätös erityisesti esimiesten tukemisesta sekä heidän koulutukseensa panos-tamisesta. Vuoden aikana järjestettiin kolme esimiespäivää, kaksi keväällä BF:n Loma- ja kurssikeskus Högsandissa ja yksi syksyllä Helsingissä.

Yhdistys on viimeisien vuosien aikana määrätietoisesti panostanut oppisopimusopetukseen jotta nuorilla aikuisilla olisi mahdollisuus opiskella lähihoitajaksi. Opiskelijat ovat opiskelleet teoriaa kerran viikossa Prakticum ammattioppilaitoksessa. itse käytännön opiskelu on tapahtunut päiväkodeissamme neljänä

Henkilöstö

Lastenkoti 19 %

Päivähoito 45 %

Hallinto 17 %

n työnohjaus 2012

Perhetyö 19 %

n Faktoja henkilöstöstä 2012Vuosipalkallista 119

Keski-ikä 41,4

Koulutuspäivää 468

Koulutuspäivää per henkilö 3,9

Työterveyskäyntiä per henkilö 3,8

päivänä viikossa. Oppisopimus-oppilasta on ohjannut yksi nimetty työntekijämme. Vaikka jokaisella oppisopimusoppilaalla on yksilöllinen opinto-suunnitelma, voidaan kuitenkin sanoa että keskimääräinen opiskeluaika on 2,5 vuotta. Vuoden 2012 aikana kolme oppilasta valmistui lähihoitajaksi ja täten heillä oli mahdollisuus saada vakituinen työsopimus.

Työnohjaus on tärkeä osa henkilökunnan jaksamisen tuke-mista. Vuoden aikana henkilökunta on osallistunut joko yksilö- tai ryhmätyönohjaukseen. Erillistä esimiesryhmätyönohjausta pidettiin niin onnistuneena ja tärkeänä työvälineenä, että sitä päätettiin jatkaa.

Työhyvinvointi-ryhmä, eli TT-ryhmä, koostuu 6 jäsenestä ja on toiminut vuodesta 2008 alkaen. ryhmän tarkoituksena on lisätä ja ylläpitää työmotivaatiota ja työkykyä. TT-ryhmällä on erillinen toimintasuunnitelma, joka on laadittu yhteistyössä Eläke-Fennian kanssa. Suunnitelma päivitetään vuosittain. ke-väällä huhtikuussa ryhmä järjesti BF-liikkeelle, eli leikkimielisen haastekisan yksiköiden välille. Tavoitteena oli saada henkilöstö liikkumaan niin paljon kuin mahdollista. Osallistumisaste oli suuri ja kolme parasta yksikköä palkittiin. myös vastuu joulujuh-lan ohjelman järjestämisestä kuuluu TT-ryhmälle.

BF:n johtoryhmä päätti edellisenä toimintavuotena merkit-tävistä muutostöistä Högsandin loma- ja kurssikeskuksessa. Yhdistyksen koko henkilökunta kutsuttiin kurssikeskuksen Grand Opening-tilaisuuteen 24. huhtikuuta, tutustumaan tehtyihin muutoksiin. Päivän tavoitteena oli tarjota työntekijöille tilaisuus tutustua toisiinsa ja loma- ja kurssikeskuksessa järjestettävien sopeutumisvalmennuskurssien ja lastenleirien ohjelmasisältöön. Ohjelman suunnittelusta ja totutuksesta vas-tasi Högsandin leiri- ja kurssihenkilökunta ja päiville osallistui noin 80 työntekijää.

Yhdistyksessä työsuojeluorganisaation sekä luottamus-miehen toiminnat on yhdistetty. Yhteistyöryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. kokouksissa käsitellään henkilökunnan yh-teisiä asioita, esitetään yhdistyksen talousarvio, vuosikertomus

sekä toimintasuunnitelma. ryhmä käsittelee myös työsuojeluun liittyviä kysymyksiä.

Vuoden 2012 aikana yhdistys maksoi palkkoja kokonaisiksi työvuosiksi laskettuna 119 henkilölle.

anSioMerkit BF jakaa vuosikokouksen yhteydessä ansiomerkkejä työs-säolovuosien kertyessä; pronssinen ansiomerkki 10 vuoden palveluksesta, hopeinen ansiomerkki 20 vuoden palveluksesta ja kultainen ansiomerkki 30 vuoden palveluksesta.


Vuosikokouksessa jaettiin ansiomerkit seuraavasti:

Hopeinen ansiomerkki: n matti Sankkinen/ Töölön kiinteistö n Eero Huttunen/ asunto oy Valpurintie 1

Pronssinen ansiomerkki: n mauno aspelin/ Tallbon kiinteistö n maria Qvickström/ Daghemmet B.E. von Schantz n mia niemi/ Daghemmet arbetets Vänner

Henkilöstön joulujuhlissa jaettiin lisäksi ansiomerkit seuraavasti:

Kultainen ansiomerkki: n Pirjo Jakobsson/ Loma- ja kurssikeskus Högsand

Pronssinen ansiomerkki: n Elisabeth grönroos/ Perhetyön kehitysjohtaja


Föreningsverksamhet n En av BF:s viktiga uppgifter är att delta i samhällsdebatten.

Föreningen vill vara med och påverka landets socialpolitik i en barnvänligare riktning. En viktig arena för detta arbete är Centralförbundet för barnskydd, där BF har varit en aktiv aktör. även SOSTE ry är som social- och hälsorganisationernas takor-ganisation en viktig samarbetspart för BF. Genom att föreningen varit representerad i SOSTE har vi kunnat påverka aktuella soci-alpolitiska frågor. Genom deltagande i finlandssvenska nätverk kunde vi även påverka angelägenheter där svenska språket haft en central roll. Tryggandet av svenskspråkig socialservice har varit en viktig fråga.

FöreningenS daMkoMMittéFöreningens frivilligverksamhet bedrivs av Damkommittén som 2012 hade 24 medlemmar. Damkommittén sammanträdde fem gånger och som dess ordförande fungerade ingeborg Åkermarck.

Damkommittén grundades 1951 och stöder Tölö barnhem. kommittén har bl.a. skapat en s.k. startslant, som ges till de ungdomar som flyttar till eget boende. Slanten kan ungdo-marna använda till att skaffa kärl, möbler och diverse husgeråd. Damkommittén bistår även barnhemmet genom att dela ut medel till julklappar samt övriga evenemang, resor och inför-skaffningar.

För att finansiera verksamheten ordnas årligen en populär höstbasar, som arrangerades på Svenska Teatern den 4 no-vember. Basaren gav en intäkt på 2 900 euro. i år arrangerades även den 3 oktober en konsert, som inbringade 3 680 euro i biljettintäkter. Damkommittén har även egna sponsorer och donatorer som delar ut bidrag för att stöda barnhemmet. Totalt fick barnhemmet 12 300 euro i bidrag.

Järjestötyö n Yhdistyksen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu osallistuminen

yhteiskunnan sosiaalipoliittiseen keskusteluun ja toimia lapsiystävällisemmän yhteiskunnan puolestapuhujana. Tätä työtä tehdään ennen kaikkea yhteistyössä Lastensuojelun keskusliiton kanssa. myös valtakunnallinen kattojärjestö SOSTE ry on tärkeä yhteystyökumppanimme. näin ollen yhdistys on edustuksen myötä ollut mukana vaikuttamassa ajankohtaisiin sosiaalipoliittisiin kysymyksiin. Osallistumalla ruotsinkielisiin verkostoihin olemme olleet mukana edistämässä ruotsinkielis-ten sosiaalipalvelujen saantia.

YHdiStYkSen naiStoiMikuntaYhdistyksen vapaaehtoistyöstä vastaa naistoimikunta, jolla oli 26 jäsentä vuonna 2012. naistoimikunta kokoontui viisi kertaa ja puheenjohtajana toimii ingeborg Åkermarck.

naistoimikunta perustettiin vuonna 1951 ja on ottanut tehtä-väkseen tukea Töölön lastenkotia. Toimikunta tukee rahallisesti lastenkotia mm. jakamalla ns. starttirahaa itsenäistyville nuorille heidän muuttaessaan omilleen, avustamalla lasten joululahjoja sekä tukemalla erilaisia tapahtumia ja hankintoja.

rahoittaakseen toimintaansa naistoimikunta järjestää vuosittain myyjäiset. myyjäisten tuotto oli tänä vuonna 2 900 euroa. Lokakuussa järjestettiin myös konsertti, joka tuotti 3 680 euroa. naistoimikunnalla on myös omia tukijoita ja avustuksen antajia. Yhteensä lastenkoti sai 12 300 euroa avustusta naistoi-mikunnalta.


Medlemskap och representation

Representation på årsmöten n ab Det finlandssvenska kompetenscentret

inom det sociala området (FSKC) *PS, Eg n Centralförbundet för Barnskydd rf *PS, Eg n Delegationen för småbarnsfostran *PS n Familjecenterverksamheten i H:fors och i raseborg *Eg n Familjerum (projekt), *PS (styrgruppen) n Finlands lek-och leksaksmuseums vänner rf *CW n Finlands social och hälsa rf (SoSTE) *PS n Penningautomatföreningen ray *PS, Sg n SaBir , Barnets röst (KaSTE-projekt) *Lg (styrgruppen) n Socialbranschens arbetsgivare rf (EK) *PS, aT n Specialvårdsorganisationernas förbund rf (EHJä)*PS, aT n Stiftelsen Barnens Dag *PS, Sg, ma, iÅ

(styrelse, delegation) n Svenska studieförbundet rf *PS, Sg n Sydkustens landskapsförbund r.f./Ledningsgruppen

för eftis och klubbverksamhet *Lg n Bostadsaktiebolag Valborgsv. 1 *Sr

Jäsenyys ja edustus

Edustus vuosikokouksissa n ab Det finlandssvenska kompetenscentret

inom det sociala området (FSKC), *PS, Eg n Erityishuoltojärjestöjen Liitto EHJä ry *PS, aT n Familjecenter-toiminta Helsingissä ja raaseporissa *Eg n Familjerum (projekti), *PS (ohjausryhmä) n Lasten Päivän Säätiö *PS, Sg, ma, iÅ

(hallitus, valtuuskunta) n Lastensuojelun keskusliitto ry, *PS, Eg n raha-automaattiyhdistys ray * PS, Sg n SaBir , Lapsen ääni (KaSTE-projekti) *Lg (ohjausryhmä) n Sosiaalialan työnantajat ry (EK) *PS, aT n Suomen leikki-ja lelumuseon ystävät ry *CW n Suomen sosiaali ja terveys ry (SoSTE) *PS n Svenska studieförbundet rf *PS, Sg n Sydkustens landskapsförbund r.f./

iltapäiväkerhotoiminnan johtoryhmä *Lg n Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta *PS n as oy Valpurintie 1 *Sr

aT anne Toivanen, CW Christian Wentzel, Eg Elisabeth grönroos, iÅ ingeborg Åkermarck,Lg Lena granqvist, ma martina andersin, PS Pia Sundell, Sg Sonja gummerus, Sr Susanna renlund


Föreningens verksamhetsformer Yhdistyksen toimintamuodot

n Verksamhetsområdet % av verksamheten (kostnader) / toimintamuodot % toiminnasta (kulut)2009 2010 2011 2012 %

Familjearbete/Perhetyö 1 802 1 807 1 928 2 224 30 %

Dagvård och eftis/ Päivähoito ja ip-kerhot 2 679 2 683 2 612 2 695 37 %

Vård utom hemmet /Sijaishuolto 1 227 1 268 1 352 1 415 19 %

Stödfunktioner / Tukitoiminnot 943 921 1 011 1 039 14 %

6 650 6 678 6 903 7 374

Familjearbete/ Perhetyö 30 %

Barndagvård/ Päivähoito37 %

Vård utom hemmet/Sijaishuolto

19 %

Stödfunktioner/ Tukitoiminnot

14 %

Familjearbete / Perhetyö

Vård utom hemmet / Sijaishuolto

Dagvård / Päivähoito

I

II

III


Familjearbete/Perhetyö I

n i familjer med barn vars beteende är krävande känner föräldrarna sig ofta otillräckliga och utmattade. målsättningen med BF:s familjearbete är att hjälpa föräldrar att hitta nya verktyg för att förbättra familjens vardag. Syftet med de olika arbetsmetoderna är även att förbättra samverkan mellan föräld-ern och barnet. BF strävar till att erbjuda stöd för föräldrar med barn i alla åldersgrupper.

rådgiVning Familjer kan vända sig till BF per telefon och via e-post för att få råd och hjälp. Föräldrar har även möjlighet till ett avgiftsfritt kundbesök. under kundbesöket kartläggs familjens situation och behov av stöd, vilket innebär att rätt stödfunktioner kan erbjudas så tidigt som möjligt. under året deltog 61 familjer i ett avgiftsfritt kundbesök.

FaMilJeSkolan PoP® Familjeskolan är ett tio veckor långt program för familjer med överaktiva barn i åldern 3–6 år, vars beteende är en utmaning för föräldrarna. i familjeskolan deltar föräldrar och barn i skilda program. i föräldragruppen får deltagarna kunskap om positiva metoder och redskap i hur de ska vägleda barnen. Barnen trä-nar i den egna gruppen bl.a. hur följa regler och beakta andra.

BF arrangerar Familjeskolan POP® i Helsingfors och Ekenäs. i Helsingfors arrangerades fyra familjeskolor i vilka 28 föräldrar deltog. i assistentutbildningen deltog 35 personer. Tre av famil-jeskolorna arrangerades på finska och en på svenska. i Ekenäs ordnades en svenskspråkig familjeskola, i vilken 5 föräldrar deltog.

StödgruPP För utagerande barn ocH deraS FöräldrarFörutom Familjeskolan POP®, som arrangeras regelbundet, kan BF vid behov ordna verksamget för grupper med specifika behov. Hösten 2012 ordnade BF i samarbete med Esbo svenska familjerådgivning en pilotgrupp i vilken det deltog fem utage-rande pojkar i åldern 6–7 och deras föräldrar. Gruppen samla-des tio gånger i familjerådgivningens utrymmen. Föräldrarna fick möjlighet att tillsammans med en ledare bekanta sig bl.a. med familjeskolans metoder, samt tillfälle att diskutera med andra föräldrar i liknande livssituation. Barnen fick under tiden träning i sociala färdigheter. Träffarna avslutades med en gemensam stund för barnet och föräldern/föräldrarna, där de fick prova på olika lekar, olika sätt att umgås och ha roligt tillsammans.

FaMilJeHandledning Familjehandledning är en stödform, vars avsikt är att hjälpa föräldrar att få vardagen att fungera på ett bättre sätt. Den personliga handledningen strävar till att hitta konkreta metoder för att underlätta familjens vardag. Familjehandledning består av fem möten, varav ett kan förverkligas hemma hos familjen. 17 familjer fick familjehandledning under året, sammanlagt 82 gånger á 90 minuter.

FöräldrakurSerPaRRelationskraft PARK ®En god parrelation grundar sig på bl.a. vänskap och positiv atmosfär, där jämställdhet och respekt har en central roll. Dessutom bygger den också på god kommunikation och en förmåga att inte låta negativa tankar och känslor ta överhand.

i samarbete med Föreningen De utvecklingsstördas Väl arrangerades en samtalsgrupp för föräldrar som har barn med

30 %

Stöd av föräldraskap


specialbehov. Samtalsgruppen gav föräldrarna en möjlighet att reflektera kring frågor som berör parrelationen. modellen har som mål att stöda paret och individen så att de kan reflektera över sin parrelation. För att underlätta deltagande ordnas sam-tidigt eget program för barnen. Sammanlagt deltog tre par och sex barn i de 10 träffarna.

De otroliga åren De otroliga åren är ett 12 veckors program som följer en metod utvecklad av psykologen Carolyn Webster-Stratton. kursen är en praktisk handledning för föräldrar. under året deltog personal från föreningen i ledarutbildningen som arrangerades av Omai-set mielenterveystyön tukena uusimaa ry.

100

80

60

40

20

02008

81

2009

59

2010

63

2011

51

2012

67

n antal besök i adhd-center -rådgivning, 2008–2012

100

80

60

40

20

02008

45

2009

28

2010

69

2011

57

2012

82

n Familjehandledning 2008–2012, antal familjebesök

30

25

20

15

10

5

02008

25

2009

19

2010 2011 2012

n Familjeskolan PoP 2008–2012, antal familjebesök

19 24 24

Vi i klassen

ViK tema

DiSa

Stödgruppsverksamhet för barn

Familjeläger

Stödsamtal

Föräldragrupper

Utbildning

Familjearbete

n Familjearbete 2012 all verksamhet fördelning

Theraplay projektet


Familjearbete / Perhetyö I

n Haastavasti käyttäytyvien lapsien vanhemmat kokevat usein itsensä riittämättömiksi ja uupuneiksi. Yhdistyksen tavoitteena on auttaa vanhempia löytämään uusia menetelmiä ja työkaluja helpottamaan perheen arkea. Eri työmenetelmien keskeisenä päämääränä on parantaa vanhempien ja lasten keskinäistä vuorovaikutusta. Yhdistys tarjoaa apua ja tukea kaiken ikäisten lasten vanhemmille.

neuVonta Perheet voivat saada tietoa ja apua puhelimitse ja sähköpostit-se. Vanhemmilla on mahdollisuus myös yhteen maksuttomaan asiakaskäyntiin ammattihenkilön vastaanotolla (ns. kartoi-tuskäynti). näin voidaan kartoittaa perheen tilanne ja tuen tarve sekä tarjota oikeanlaisia tukitoimia mahdollisimman varhain. Vuoden aikana tarjottiin maksutonta neuvontaa 61 perheelle.

PerHekoulu PoP ® Perhekoulu on 10 viikkoa kestävä ohjelma, joka on tarkoitettu 3–6-vuotiaiden haastavasti käyttäytyvien, ylivilkkaiden lasten perheille. Perhekoulussa lapsille ja vanhemmille on järjestetty erillistä ohjelmaa. BF järjestää perhekouluja Helsingissä ja Tammisaaressa. Helsingissä järjestettiin neljä perhekoulua, joihin osallistui 28 vanhempaa. Ohjaajakoulutukseen osallistui 35 henkilöä. Perhekoulusta kolme järjestettiin suomen- ja yksi ruotsinkielellä. Tammisaaressa toteutettiin yksi ruotsinkielinen perhekoulu jossa oli viisi vanhempaa.

tukirYHMä HaaStaVille laPSille Ja Heidän VanHeMMilleenSäännöllisesti toteutettavien Perhekoulu POP ® -ryhmien lisäksi voidaan järjestää tarpeen mukaan suunniteltuja ryhmiä. Syksyllä 2012 järjestettiin yhteistyössä Espoon ruotsinkielisen

perheneuvolan kanssa ryhmä haastavasti käyttäytyville 6–7-vuotiaille pojille ja heidän vanhemmilleen. Tämä viiden perheen ryhmä kokoontui ohjaajan johdolla kymmenen kertaa perheneuvolan tiloissa. Vanhempainryhmässä käytiin läpi Per-hekoulu POP® -menetelmän mukaisia keinoja ja samanaikai-sesti lapset saivat ohjaajien opastuksella harjoitella sosiaalisia taitoja. Tapaamiset päätettiin yhteishetkeen, jossa lapset saivat leikin varjolla pitää hauskaa vanhempiensa kanssa.

PerHeoHJauS Perheohjaus on vanhemmuuden voimavaroja ja arjen hallintaa lisäävä tukitoimi. Yksilöllisen ohjauksen tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja helpottamaan arkea lasten ja nuorten perheissä. Perheohjaus koostuu viidestä tapaamisesta, joista yksi voi toteutua perheen kotona. Perheohjauksessa oli vuonna 2012 17 perhettä ja yhteensä 82 käyntiä á 90 minuuttia.

VanHeMPien kurSSitParisuhdevoima – PaRRelationskraft PARK ®Hyvä parisuhde perustuu mm. ystävyyteen ja positiiviseen ilmapiiriin, jossa tasa-arvolla ja kunnioituksella on keskeinen rooli. Lisäksi parisuhde perustuu myös hyvään vuorovaikutuk-seen ja kykyyn päästä yli kielteisistä ajatuksista ja tunteista.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille järjestettiin keskusteluryhmä yhteistyössä Föreningen De utvecklingsstör-das Väl -järjestön kanssa. keskusteluryhmä tarjosi vanhemmille mahdollisuuden yhdessä pohtia omia parisuhteeseen liittyviä ajatuksiaan. Tapaamisissa käytettiin Folkhälsanin kehittämää menetelmää.

keskusteluryhmän tavoitteena on tukea niin pariskuntia kuin yksilöäkin tarkastelemaan omaa parisuhdettaan. Lisäksi ta-voitteena on auttaa osallistujia löytämään miellyttävämpi suun-ta kasvuun riittävän hyvässä parisuhteessa. Helpottaakseen

Vanhemmuuden tukeminen


vanhempien osallistumista keskusteluryhmään on lapsille samanaikaisesti järjestetty omaa ohjelmaa. kymmenen kertaa järjestettyihin tapaamisiin osallistui yhteensä kolme pariskuntaa ja kuusi lasta.

Vanhemmuuden kurssi Ihmeelliset vuodetihmeelliset vuodet -kurssi on 12 viikkoa kestävä ohjelma, joka antaa käytännön ohjausta vanhemmuuteen. kurssilla käydään läpi menetelmiä, jotka perustuvat psykologi Carolyn Webster-Strattonin ihmeelliset vuodet -ongelmanratkaisuohjelmaan. Vuonna 2012 osa yhdistyksen henkilökunnasta osallistui ohjaa-jakoulutukseen. koulutuksen järjesti Omaiset mielenterveystyön tukena uusimaa ry.

100

80

60

40

20

02008

81

2009

59

2010

63

2011

51

2012

67

n käynnit adhd-keskuksessa -neuvonta, 2008–2012

100

80

60

40

20

0

30

25

20

15

10

5

0

2008

2008

45

25

2009

2009

28

19

2010

2010

69

2011

2011

57

2012

2012

82

n Perheohjaus 2008–2012, perhekäyntien lkm

n Perhekoulu PoP 2008–2012, perhekäyntien lkm

19 24 24

Vi i klassen

ViK teema

DiSa

Lasten vertaistukiryhmät

Perheleirit

Keskustelut

Vanhempienryhmät

Koulutus

Perhetyö

n Perhetyö 2012, toiminnan jakautuminen

Theraplay projekti

kuVA

JOuk

O kE

Ski-S

änTT

i


Pidetään huolta lapsista n Perheitä tukevaa työtä tehtäessä

halutaan auttaa mahdollisimman monia ja vieläpä mahdollisimman monella eri tavalla. Halutaan, että perheittäin vaihtelevat, yksilölliset tuen tarpeet tulisi huomioiduiksi. mikään taho yksin ei pysty tähän moninaiseen tarpeeseen riittävän tehokkaasti vastaamaan.

Vuonna 2012 käynnistyi raha-automaattiyhdistyksen Emma & Elias –avustusohjelma, jonka päämääränä on edistää lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Barnavårdsföreningenin Adhd-keskus sekä Pienperheyhdistys ry, Folkhälsan Syd Ab, marttaliitto ja marthaförbundet, Suomen Vanhempainliitto ry, Walter ry, Helsinkimissio, Väestöliitto ry, Pesäpuu ry, Pelastakaa Lapset, Perhehoitoliitto, Suo-men kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry,

Leijonaemot ry, ja miessakit ry lähtivät yhdessä toteuttamaan tätä päämäärää.

Tavalliset perheet tarvitsevat joskus erityistä apua. Haastavasti käyttäytyvien lasten vanhemmat kaipaavat erityisiä keinoja selvitä tavallisestakin arjesta. Adhd-keskus antaa erityistietämyk-sensä käyttöön juuri näihin arjessa haastetta tuottaviin tilanteisiin. Emma & Elias –avustusohjelman puitteissa meillä on tavoitteena entisestään lisätä perheiden tukemiseksi suunnattujen toimintamuotojen joustavuutta ja saa-tavuutta. Aivan uutena on käynnistetty työparipankki –toiminta. Sen lisäksi, että työskentelemme suoraan yksittäisen perheen kanssa, tarjoamme lisäksi erityistietämystämme neuropsykiatrisista häiriöistä sekä haastavasti käyttäytyvän lapsen myönteisestä tukemisesta

perheiden kanssa työskenteleville am-mattihenkilöille. Asiantuntijamme lähtee mielellään työpariksi vaikkapa kunnan perhetyöntekijälle.

Levittämällä osaamista ja tietoa neuropsykiatristen häiriöiden mukanaan tuomista arjen haasteista ja niistä myönteisistä keinoista, joilla arki saadaan toimimaan, voimme tukea montaa eri-tyistä ja tavallistakin taivalta. Ja monesti niin vanhemmat kuin ammattilaisetkin kaipaavat vahvistusta Emma & Elias -ohjelman erään iskulauseen sanoin: ”Ole sinä aikuinen ja anna lapsen olla lapsi.”

Silve Serenius-Sirve yksikönjohtaja Adhd-keskus

Adhd-keskus on mukana raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Emma & Elias –avus-tusohjelmassa. Ohjelman toteuttamista koordinoi Lastensuojelun keskusliitto. Emma & Elias -avustusohjelma (2012–2017) kokoaa yhteen eri järjestöjen hankkeita, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.

Ole sinä aikuinen ja anna lapsen olla lapsi>

© E

mm

A &

ELiA

S-Pr

OJEk

Ti



Stödgruppsverksamhet n Grupper som erbjuder referensstöd är en av de viktigaste

verksamhetsformerna inom familjearbetsenheterna Adhd-center, Familjelinjen, Familjehörnan och Ferie-och kurscentret Högsand. målsättningen med referensstödgrupper är att deltagarna får dela sina känslor och tankar med andra i liknande livssituation. Grupperna har yrkeskunniga ledare och verksamheten grundar sig på teoretiska och vetenskapliga referensramar. referensstödgrupperna är strukturerade helheter vars syfte bl.a. är att förstärka självbilden hos gruppdeltagarna. Grupperna samlas 10–15 gånger 2–3 timmar per vecka.

Temat för grupperna som erbjuder referensstöd kan vara skilsmässa i familjen, psykisk sjukdom i familjen, missbruk hos någondera föräldern eller neuropsykiatriska störningar hos barn. Temat för grupperna skräddarsys enligt behov och efterfrågan. Den största målgruppen inom stödverksamheten 2012 var barn med separerade föräldrar. Totalt 13 föräldrar och 20 barn deltog i verksamheten.

under verksamhetsåret har BF även arrangerat diskus-sionsgrupper för föräldrar som har barn med neuropsykiatriska störningar (adhd, Asperger, Tourette) samt stödgrupper för barn med sociala svårigheter och deras föräldrar.

Vi i klaSSenBF:s projekt Vi i klassen erbjuder nyländska skolor skräddarsydd verksamhet, Friends-programmet och temadagar. målsättningen är att stärka elevers och lärares välmående i klassen samt att förebygga våld och aggressivt beteende. Projektet genomförs 2012–2015 med hjälp av stöd från rAY och Päivikki ja Sakari Sohlbergs stiftelse. Vi i klassen sker i samarbete med Hem och skola, Folkhälsan och Stationens barn. Läs mer om verksam-heten i kapitel Vi i klassen-projektet skapar mer samarbete och mindre bråk i skolklasser.

Vi i klassen: skräddarsydd verksamhetSkräddarsydd verksamhet består av 10 träffar med en klass, föräldramöte och 1–3 handledningsträffar med läraren. Verk-samheten beställs av skolan, leds av två personer från BF och målet med träffarna kan vara att förbättra samarbetet i klassen, träna på sociala färdigheter och/eller att stärka självkänslan. under året jobbade enheterna Familjehörnan och Familjelinjen i 20 klasser, vilket betyder att 305 elever tog del av skräddarsydd Vi i klassen verksamhet.

Vi i klassen: Friends Friends-programmets målsättning är att främja skolelevers psykiska välmående samt stärka deras självkänsla och tilltro till den egna förmågan. Programmet strävar också till att involvera föräldrarna i att stöda barnen att känna igen och behandla olika känslor samt uppmuntra dem att använda sig av positiva tankemodeller.

Friends-programmet är utvecklat av psykolog Paula Barrett i Australien. i Finland ansvarar Stationens Barn r.f. för att utbilda Friends-ledare och anpassa materialet för finländska förhål-landen. BF erbjuder Friends-programmet på svenska. Skolan beställer en ledare av BF, som genomför programmet tillsam-mans med läraren i klassen under 12 lektioner. Sammanlagt 164 barn har deltagit i Friends-programmet 2012.

Vi i klassen: Temadagarmålsättningen med temadagarna är att förbygga våld och ag-gressivt beteende i skolan. De erbjuds både elever och lärare. Skolan beställer temadagar, som består av 1-2 lektioner/klass och pedagogisk eftermiddag för lärare. under temadagarna behandlas respekt och trygghet, bland annat genom diskus-sion, grupparbeten och olika övningar. En del av stommen till temadagarna kommer från Folkhälsans material ”kärlek börjar inte med bråk”. Två ledare från BF leder temadagarna. under året deltog 71 lågstadieelever, 103 högsta-dieelever samt 7 skolpsykologer och -kuratorer i temadagarna.

© E

mm

A &

ELiA

S-Pr

OJEk

Ti

Vi i

klass

en



diSa (dePreSSion in SwediSH adoleScentS) n Syftet med DiSA-programmet är att förebygga stress och

depressiva symptom hos tonårsflickor. materialet har under verksamhetsåret anpassats så att det även passar för pojkar. i DiSA-grupperna lär sig flickorna och pojkarna att identifiera negativa tankar och vända dem till något positivt, samt att stärka sin sociala förmåga och sin självkänsla. Eleverna lär sig också strategier för att lösa olika problem samt att göra mera sådant som de mår bra av. under året förverkligade BF 21 DiSA-grupper i flera högstadier i Västra nyland. Detta var en markant ökning från tidigare verksamhetsår. i grupperna deltog 175 elever. Verksamheten fick stöd av rAY.

traPPan- StödJande kriSSaMtal Med barn SoM uPPleVt Våld i FaMilJen

n Trappan är en arbetsmodell för stödjande krissamtal med barn som har upplevt våld i familjen. Syftet med samtalen är att barnet gradvis ska kunna tala om våldet och sätta ord på sina upplevelser. modellen består av 4–8 individuella samtal med barnet uppdelade i tre steg: kontakt-rekonstruktion-kunskap, samt förberedande och avslutande samtal med barnets föräldrar. Trappan samtal kan erbjudas åt barn mellan 4 och 18 år. modellen har utvecklats av inger Ekbom och Ami Arnell på rädda Barnen i Sverige. under hösten 2012 fick sex personer från olika enheter i Barnavårdsföreningen utbildning i Trappan-modellen. utbildningen fortsätter våren 2013.

kuVA

JOuk

O kE

Ski-S

änTT

i


Vertaistuellinen ryhmätoiminta n Vertaistuen tarjoaminen on yksi tärkeimmistä toiminta-

muodoista perhetyötä tekevissä yksiköissä. Vertaistuellisissa ryhmissä osallistujilla on mahdollisuus jakaa tunteitaan ja ajatuksiaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien minäkuvaa ja itsetuntoa. ryhmät ovat jäsenneltyjä kokonaisuuksia, ja ne kokoontuvat 10–15 kertaa, 2–3 tuntia viikossa, ammattitaitoisen ohjaajan johdolla.

Vertaistukiryhmien teema, eli käsiteltävät asiasisällöt, voidaan sopia tarpeiden ja kysynnän mukaan. Teemana voi olla esimerkiksi avioero, psyykkinen sairaus perheessä, van-hemman päihteidenkäyttö tai lapsen neuropsykiatrinen häiriö. Suurimpina kohderyhminä vertaistuellisessa ryhmätoiminnassa ovat vuonna 2012 olleet lapset, joiden vanhemmat ovat eroa-massa tai eronneet. Vuoden aikana 13 vanhempaa ja 20 lasta osallistuivat tähän toimintaan.

Vi i klaSSen -HankeBF:n Vi i klassen -hanke tarjoaa uudellamaalla ruotsinkielisille kouluille yksilöllisesti suunniteltua toimintaa, Friends-ohjelman sekä teemapäiviä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa oppilai-den ja opettajien hyvinvointia luokissa sekä ennaltaehkäistä väkivaltaa ja aggressiivista käyttäytymistä. Vi i klassen -hanke saa tukea rAY:ltä sekä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä, ja sitä toteutetaan vuosina 2012–2015. Yhteistyökumppaneina toimivat Hem och Skola, Folkhälsan sekä Aseman Lapset ry. Lue lisää kappaleesta Vi i klassen-projektet skapar mer samarbete och mindre bråk i skolklasser.

Vi i klassen: yksilöllisesti suunniteltu toiminta koululuokissa koulut tilaavat toimintaa, jonka tavoitteena voi olla esimerkiksi yhteistyön parantaminen luokassa, oppilaiden sosiaalisten taitojen ja/tai itsetunnon kehittäminen. Tämä tarpeiden mukaan suunniteltu toiminta koostuu kymmenestä tapaamisesta luokan kanssa, vanhempainkokouksesta sekä 1–3 ohjauksellisista ta-paamisista opettajan kanssa. ryhmässä toimivat kaksi ohjaajaa BF: ltä. Vuonna 2012 Perhenurkkaus ja Perhelinja työskentelivät 305 oppilaan kanssa 20 luokassa.

Vi i klassen: Friends -ohjelmaFriends -ohjelman tavoitteena on tukea oppilaiden mielen hyvinvointia sekä vahvistaa heidän itsetuntemustaan ja uskoa omiin kykyihinsä. Ohjelmassa pyritään saamaan myös van-hempia osallistumaan tukemaan lapsiaan erilaisten tunnetilojen

käsittelemisessä sekä kannustamaan heitä myönteisten ajatus-mallien käyttöön.

Friends -ohjelma on australialaisen psykologi Paula Barret-tin kehittämä. Suomessa ohjaajien koulutuksesta sekä Friends -aineiston tuottamisesta vastaa Aseman Lapset ry. BF tarjoaa Friends -ohjelmaa ruotsinkielellä.

koulu tilaa ohjaajan, joka toteuttaa ohjelmaa yhdessä opettajan kanssa luokassa 12 oppitunnin aikana. Vuonna 2012 BF:n pitämiin Friends -ohjelmiin osallistui 164 oppilasta luokka-asteilta 3–6.

Vi i klassen: Teemapäivät Teemapäivien tavoitteena on ennaltaehkäistä väkivaltaa ja aggressiivista käyttäytymistä kouluissa. koulut tilaavat teema-päivän, joka koostuu 1–2 oppitunnista luokkaa kohden. Oppi-tunnin aikana käsitellään toisten kunnioitusta ja turvallisuutta muun muassa keskustelemalla sekä ryhmätöitä ja harjoituksia tekemällä. Osa teemapäivien rungosta on peräisin Folkhälsanin ”kärlek börjar inte med bråk”-materiaalista. Teemapäiviä pitää kaksi oh-jaajaa BF: ltä. Vuoden aikana teemapäiviin osallistui yh-teensä 71 alakoululaista ja 103 yläkoululaista sekä 7 henkilöä koulujen henkilökunnasta.

Vi i

klass

en



diSa (dePreSSion in SwediSH adoleScentS)DiSA –ohjelma perustuu menetelmään, jonka avulla pyritään ennaltaehkäisemään teinityttöjen stressiä ja masennusoi-reita. menetelmää on sovellettu sopimaan myös teinipojille. DiSA-ryhmissä tytöt ja pojat oppivat tunnistamaan kielteisiä ajatuksiaan ja kääntämään ne myönteisiksi sekä vahvistamaan sosiaalisia taitojaan ja itsetuntoaan. Vuoden aikana BF toteutti 21 DiSA-ryhmää Länsi-uudenmaan yläasteilla, mikä on selkeästi enemmän kuin aikaisempina vuosina. ryhmiin osallistui yh-teensä 175 oppilasta. Toimintaa tuki rAY.

traPPan – tukea tarJoaVa kriiSikeSkuSteluMenetelMä PerHeVäkiValtaa kokeneille laPSilleTrappan on keskustelumenetelmä, joka tarjoaa tukea per-heväkivaltaa kokeneille lapsille. keskustelujen avulla lapselle annetaan mahdollisuus puhua väkivallasta ja asteittain löytää kokemuksiaan selittäviä sanoja. Työmenetelmä koostuu 4–8 kahdenkeskisestä tapaamisesta lapsen kanssa, sekä kahdesta tapaamisesta vanhempien kanssa. keskustelut jaetaan kol-meen askelmaan: yhteys, uudelleenkertominen ja tietoisuus. Trappan-menetelmä soveltuu käytettäväksi 4–18-vuotiaiden lasten kanssa. menetelmä on kehitetty ruotsin Pelastakaa lapset -yhdistyksessä inger Ekblomin ja Ami Arnellin toimesta.

Syksyllä 2012 kuusi henkilöä BF:n henkilökunnasta osallistui Trappan-koulutukseen. koulutus jatkuu keväällä 2013.

kuVA

JOuk

O kE

Ski-S

änTT

i


Vi i klassen-projektet skapar mer samarbete och mindre bråk i skolklasser

n i början av året körde projektet Vi i klassen igång. Det arbete som görs inom ramen av projektet har redan utförts i många år av familjearbetsenheterna Familjehörnan och Familjelinjen i skolor i nyland, men 2012 fick detta arbete ett eget namn. med hjälp av bidrag av rAY och Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö kan Barnavårdsföreningen erbjuda Vi i klassen-verksamhet kostnadsfritt. Skolorna kan välja mellan skräddarsydd verksamhet i klassen, Friends-program-met eller temadagar.

Det finns många orsaker till varför en lärare kontaktar oss och önskar utom-stående hjälp. i klassen kan läraren ha utmaningar med oroliga, stökiga, tysta eller utagerande elever. i vissa klasser kan även negativa kommentarer och svårighet att acceptera olikheter skapa utmaningar. Tillsammans med eleverna och läraren jobbar BF:s sakkunniga le-dare för att skapa en positivare atmosfär i skolmiljön. Ledarna kan även vid behov fokusera på att minska på våldsamt beteende.

Den skräddarsydda verksamheten består bl.a. av samarbetsövningar, social

färdighetsträning och övningar som stärker självkänslan. Verksamheten inleds med ett möte mellan vår och skolans personal. under mötet kommer vi till-sammans överens om praktiska detaljer, men pratar också om målsättningen för arbetet. Ju konkretare målsättning desto lättare är det för vår personal att planera rätt verksamhet och lämpliga övningar för eleverna och läraren. målsättningen fungerar också som ett viktigt verktyg då verksamheten efteråt utvärderas.

Vi i klassen startar en process i elev-ernas vardagsmiljö i skolan. unikt med arbetet är att alla i klassen inkluderas, inte bara de elever som är i behov av extra stöd. På det här sättet förstärks sammanhållningen i klassen, vilket fung-erar förebyggande.

under Vi i klassen-timmarna gör vi mycket med eleverna. Temat för träf-fen samt elevernas styrkor avgör hur vi jobbar. Ofta får eleverna jobba dels hela klassen tillsammans och dels i mindre grupper. Värderingsövningar och samarbetsövningar görs ofta hela klas-sen tillsammans. Timmarna dras av våra ledare som innehar en aktivt roll. även

”Trots att jag inte närvarat under lektionerna så har jag med beundran tagit del av innehållet i era arbets-pass. Jag tycker att vår skola och de tre klasser där ni jobbar kan känna sig lyckligt lottade och privilegierade som har fått ett såhär fint program. Jag hoppas att vi också i framtiden kan få er hjälp med klasser som har svårt att jobba fram en bra klass-anda.” Rektors feedback

läraren deltar i övningarna, vilket ofta uppskattas av eleverna.

Vi tänker oss att ett förändringsarbe-te gynnas av att jobba med eleverna, att ha läraren med under lektionen och att inbegripa föräldrarna. Elevernas föräldrar involveras i arbetet, framförallt genom regelbunden kontakt via skolornas elektroniska Wilma-program. Före start skickas information om verksamheten och efter varje träff får föräldrarna en kort sammanfattning av vad eleverna

Vi i

klass

en



funderat på och jobbat med under tim-men.

under tiden verksamheten pågår erbjuder vi också 1–3 handledningsträffar för läraren. Efter att arbetet i klassen av-slutats samlas vi åter med personalen på skolan. Genom att involvera både lärare

och föräldrar finns förutsättningar för att arbetet fortsätter utan våra utomstående ledare. För att underlätta skolornas möjlighet att själva fortsätta jobba med eleverna, har en handbok börjat skrivas.

Vi i klassen har tagits emot väldigt bra i skolorna och det har visat sig att det

finns ett enormt behov av den här typen av verksamhet.

Malin Melleriprojektkoordinator

200

150

100

50

0

180160140120100806040200 104 158 8 54 42 74 29

n deltagarna enligt hemkommun n deltagarnas fördelning enligt årskurs

Helsi

ngfo

rs

Esbo

Sibbo

Borg

åKy

rkslä

ttra

sebo

rg

Hang

ö

antal deltagare

731

7564

87

36

169

ÅK 1 ÅK 2 ÅK 3 ÅK 4 ÅK 5 ÅK 6 ÅK 7 ÅK 8 ÅK 9 ÅK 10

0 0 0


Lägerverksamhet n BF upprätthåller Ferie- och kurscentret Högsand i Lappvik

som finns i Hangö, 120 km västerut från Helsingfors. Högsand ligger vid havet och har verksamhet året om. Högsand används för föreningens egen kurs- och lägerverksamhet men även andra föreningar och organisationer hyr utrymmen för liknande verksamhet. under året var antalet inkvarteringsdygn 8039, varav 3937 utgjordes av BF:s egen verksamhet.

Semesterverksamhet för barn och ungdomar med specialbehovinom ramen för finansiering av rAY kan BF erbjuda möjlighet till meningsfull samvaro och positiva semesterupplevelser för barn och ungdomar med specialbehov. Deltagarna har diagnoser som adhd, Asperger, Tourette syndrom eller liknande problema-tik samt sociala svårigheter. målsättningen med verksamheten är att stöda barnens och ungdomarnas utveckling samt att beakta de individuella behoven. under verksamhetsåret deltog 56 barn och unga i de sex veckolägren och de två tredelade veckoslutslägren.

i samarbete med raseborgs stad ordnades därutöver ett veckolångt läger för 10 barn med övervikt.

Semesterverksamhet för barn och ungdomar med flykting- och invandrarbakgrundmed bidrag från rAY arrangerar BF semesterverksamhet för barn och ungdomar med flykting- och invandrarbakgrund. Lägren förverkligas i samarbete med organisationer som arbetar med invandrarfamiljer. i lägren deltar barn med gemensam bakgrund och gemensamt språk, vilket gör det möjligt för deltagarna att värna om den egna kulturen och de egna traditionerna. Samtidigt får barnen stöd att på bästa möjliga sätt anpassa sig till sitt nya hemland. Sammanlagt deltog 98 barn och ungdomar i verksamheten 2012.

korttidSVårdKorttidsvård för hemmaboende utvecklingsstörda barn och ungdomarkorttidsvård för hemmaboende utvecklingsstörda barn och ungdomar ordnades för 15 barn under 10 veckoslut. Deltagarna kom från raseborg och Helsingfors. målsättningen med verksamheten är att stöda familjerna genom avlastning och erbjuda barnen en meningsfull verksamhet i en trygg miljö. i verksamheten beaktas barnens individuella behov och sam-tidigt stöder verksamheten barnen och ungdomarna i att bli mera självständiga.






Lomatoiminta n BF:n loma- ja kurssikeskus Högsand sijaitsee meren

rannalla Lappohjassa, 120 km Helsingistä länteen. Toimintaa Högsandissa on ympäri vuoden, ja BF:n oman kurssi- ja leiritoi-minnan lisäksi myös toiset yhdistykset ja järjestöt vuokraavat tiloja ja palveluja vastaavanlaiseen toimintaansa. Vuonna 2012 majoitusvuorokausia oli yhteensä 8039, joista yhdistyksen oman toiminnan osuus oli 3937 vuorokautta.

Lomatoiminta erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille ja nuorilleBF järjestää rAY:n avustuksella erityistuen tarpeessa oleville lapsille ja nuorille mahdollisuuden kokea hauskaa yhdessäoloa ja onnistumisia leireillä. Leireille osallistuvilla lapsilla on usein jo-kin neuropsykiatrinen diagnoosi, kuten adhd, Aspergerin oireyh-tymä tai Touretten oireyhtymä. monella on lisäksi vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä. Vuoden aikana viikkoleireille ja viikonloppuleireille osallistui 56 lasta ja nuorta.

Yhteistyössä raaseporin kaupungin kanssa järjestetylle ylipainoisille lapsille suunnatulle leirille osallistui 10 lasta.

Lomatoimintaa maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisille lapsille ja nuorilleBF järjestää rAY avustusten turvin lomatoimintaa myös lapsille ja nuorille, joilla on maahanmuuttaja- ja pakolaistausta. Leirit toteutetaan yhteistyössä maahanmuuttajaperheiden parissa työskentelevien järjestöjen kanssa. Leireille osallistuu lapsia, joilla on yhteinen tausta ja kieli, mikä mahdollistaa heidän oman kulttuurinsa ja perinteidensä vaalimisen. Samanaikaisesti pyrkimyksenä on tukea heitä sopeutumaan parhaalla mahdol-lisella tavalla uuteen kotimaahansa. Toimintaan osallistui yhteensä 98 lasta ja nuorta.

lYHYtaikaiSHoitoLyhytaikaishoitoa kotona asuville kehitysvammaisille lapsille ja nuorillekotona asuville kehitysvammaisille lapsille ja nuorille järjestettiin vuoden aikana toimintaa kymmenenä viikonloppuna. Toimin-taan osallistui 15 lasta ja nuorta raaseporista ja Helsingistä. Toiminnan tavoitteena on tukea perheiden jaksamista ja samal-la tarjota lapsille mielekästä ja itsenäistä toimintakykyä tukevaa toimintaa yksilölliset edellytykset huomioiden.




Habiliterande verksamhet n BF:s habiliterande verksamhet har 2012 bestått av anpass-

ningskurser för familjer, adhd-coaching för ungdomar samt Theraplay för familjer.

anPaSSningSkurSer, FaMilJekurSerAnpassningskurserna riktar sig till familjer med barn som har di-agnosen adhd, Asperger eller Tourette syndrom. målsättningen är att ge föräldrarna information om diagnosen, stöda familjen i problemsituationer i vardagen och framför allt att träffa familjer som befinner sig i motsvarande situation. referensstödet är ovärderligt för både barnet, syskonen och föräldrarna. Anpass-ningskurserna består av två helheter, en kursvecka och en uppföljningsdel inom sex månader.

På anpassningskurserna stärks barnets eller den ungas självkänsla genom att man övar sig på att fungera i grupp och stärker de sociala färdigheterna. Den kunniga kurspersonalen stöder barnen i att lyckas. Anpassningskurserna finansieras av Folkpensionsanstalten. Varje kurs har plats för 8 familjer och FPA handhar ansöknings- och urvalsprocessen.

2012 förverkligades sammanlagt 15 anpassningskurser för sammanlagt 105 familjer.

De rAY finansierade anpassningskurserna under året bestod av två veckoslut för familjer som har stödfamilj och två veckoslut för familjer där föräldrarna har separerat. under kur-serna ordnas stödgruppsverksamhet för föräldrarna och barnen separat samt gemensamt program för alla kursdeltagare. Sam-manlagt deltog 57 personer.

barnSkYddSarbete Med FaMilJerBF erbjuder kommuner och specialsjukvården möjlighet att köpa terapeutiskt arbete till familjer. Vanligtvis är det barnskyd-det eller den psykiatriska poliklinikens barnmottagning som fungerar som beställare och köpare. Familjearbetet ges till familjer som är i behov av hjälp i en påfrestande livssituation. utomstående hjälp kan behövas för utagerande barn, som stöd av föräldraskap, vid svåra skilsmässor eller då någon familje-medlem mår psykiskt illa.

Ofta utförs arbetet i form av hembesök. i arbetet involveras hela familjen och man arbetar med familjemedlemmarna i olika konstellationer. under året fick sju familjer terapeutiskt familjearbete.

tHeraPlaY BF erbjuder individuell Theraplay för föräldrar och barn. målsätt-ningen med Theraplay är att stärka samspelet mellan föräldrar och barn. metoden strävar till att genom att öka förälderns förmåga att tolka barnets känslor och behov även öka föräld-erns sensitivitet att fungera i enlighet med dessa.

Theraplay-metoden arrangeras också i gruppverksamhet. Samspelsgrupper lämpar sig för alla barn då barnens behov styr gruppens innehåll. BF:s personal har lett grupper på daghem och i skolor.

På Familjehörnan arrangerade man under året Theraplay för sju familjer.

annan Habiliterande VerkSaMHet Personlig adhd-coaching / -handledning Adhd-coaching är en målinriktad och planerad verksamhet som utgår från klientens behov. Handledarens uppgift är att lära ut nya handlingsmodeller för att hjälpa klienten behärska olika vardagssituationer. Coachen samarbetar med klienten för att uppnå de mål de tillsammans ställt. Handledningen är lösningsfokuserad, vilket på ett positivt sätt stärker klientens självuppfattning och förmåga att klara sig. Centralt för handled-ningen är att stöda klienten att få kontroll över sitt liv och skapa sig en fungerande vardag.

2012 fick fem familjer coach–handledning på Adhd-centret under sammanlagt 26 besök.

Den personliga adhd-coachutbildningen HECO® ordnas i samarbete mellan Adhd-centret och Järvenpään invalidiliiton koulutuskeskus. Över 100 adhd-coacher har tillsvidare utexami-nerats från utbildningen.



kuntouttava toiminta n BF:n järjestämä kuntouttava toiminta on vuonna 2012

koostunut perhesopeutumisvalmennuskursseista, nuorille suun-natusta adhd-coach –toiminnasta sekä Theraplay -hoidosta.

SoPeutuMiSValMennuSkurSSit, PerHekurSSitPerhekurssit ovat tarkoitettu perheille joissa lapsella on adhd, Aspergerin oireyhtymä tai Touretten oireyhtymä. Tavoitteena on jakaa perheille tietoa diagnoosista, opastaa arkipäivän ongelmatilanteiden ratkaisemisessa ja ennen kaikkea tarjota mahdollisuus tavata muita samankaltaisessa tilanteessa olevia perheitä. Vertaistuki on niin lapselle, sisaruksille kuin koko perheellekin hyvin tärkeää. Perhekurssit koostuvat kahdesta kokonaisuudesta; viikonpituisesta kurssista ja siitä kuuden kuukauden kuluttua järjestettävästä neljän päivän seurantajak-sosta.

Perhekurssilla vahvistetaan lapsen ja nuoren itsetuntoa ja sosiaalisia valmiuksia muun muassa harjoittelemalla ryhmässä toimimista. Asiantunteva kurssihenkilökunta kannustaa lasta onnistumisiin.

kurssit ovat kela:n rahoittamaa kuntoutusta. kurssiha-kemukset toimitetaan kelalle, joka tekee päätökset kurssille osallistumisesta. Yhdelle kurssille voidaan ottaa 8 perhettä.

Vuonna 2012 toteutettiin yhteensä 15 sopeutumisvalmen-nuskurssia.

Lisäksi ray: n rahoittamana järjestettiin kaksi perhekurssia tukea saaville perheille ja heidän tukiperheilleen, sekä kaksi perhekurssia eronneille vanhemmille ja heidän lapsilleen. kurs-silla järjestettiin vertaisryhmätoimintaa vanhemmille ja lapsille omissa ryhmissään sekä yhteistä ohjlemaa kaikille.

laStenSuoJelullinen tYöSkentelY PerHeiden PariSSa BF tarjoaa kunnille ja erityissairaanhoidolle mahdollisuuden ostaa terapeuttista perhetyötä. Pääasiallisina ostajina toimivat lasten-suojelu sekä lastenpsykiatrian vastaanotot. Tavallisesti perhetyös-sä käsitellään lapsen oireilua, vanhemmuuden tukemista, vaikeaa avioeroa tai jonkun perheenjäsenen psyykkistä pahoinvointia.

Perhetyö toteutetaan pääosin perheiden kodeissa: koko perhe osallistuu ja perheenjäsenten kanssa työskennellään eri kokoonpanoissa. Vuoden aikana terapeuttista perhetyötä tehtiin 7 perheen kanssa.

tHeraPlaY BF tarjoaa yksilöllistä Theraplay-hoitoa vanhemmille ja lapsille. Tavoitteena on vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja korjaaminen. Theraplay -hoidossa lisätään vanhemman kykyä tulkita lapsen tunteita ja tarpeita sekä herk-kyyttä toimia niiden mukaisesti.

Theraplay-hoitoa järjestetään myös ryhmämuotoisena. Vuorovaikutusryhmä sopii kaikille lapsille, sillä lapsen tarpeet ohjaavat ryhmän toimintaa. BF on järjestänyt ryhmiä päiväko-deissa ja koululuokissa.

Perhenurkkaus tarjosi vuoden aikana Theraplay-hoitoa seitsemälle perheelle.


Perhekurssit ovat tarkoitettu perheille joissa lapsella on adhd, Aspergerin oireyhtymä tai Touretten oireyhtymä

67666564636261605958

n anpassningskurser på Högsand

61

63

66

År 2012 År 2012År 2011

antal familjer

Perheiden määrä

FaMilJernaS HeMkoMMuner / PerHeiden kotikunnat



Muu kuntouttaVa toiMinta Henkilökohtainen adhd-coach/ohjaaja-palvelu Adhd-coach -toiminnassa ovat lähtökohtana asiakkaan omat tarpeet ja toiveet. Ohjaajan tehtävänä on opettaa uusia toiminta-malleja arjen tilanteisiin ja yhteistyössä mahdollistetaan asiakkaan tavoitteiden saavuttaminen. Ohjauksen ratkaisu- ja voimavarakes-keisyys edistää myönteisellä tavalla ohjattavan käsitystä itsestään sekä omista kyvyistään selviytyä. keskeisiä asioita ohjauksessa ovat elämänhallinnan ja arjen sujumisen tukeminen.

Vuoden 2012 aikana coach-ohjausta annettiin Adhd-kes-kuksessa viidelle perheelle (käyntejä yht. 26 kpl). Henkilökoh-tainen adhd-coach/-ohjaaja -koulutusta (HECO®) järjestetään yhteistyössä Adhd-keskuksen ja Järvenpään invalidiliiton koulutuskeskuksen kanssa. koulutuksista on tähän mennessä valmistunut yhteensä yli 100 adhd-ohjaajaa.

Keskeisiä asioita ohjauksessa

ovat elämänhallinnan ja arjen

sujumisen tukeminen.


Vård utom hemmet / Sijaishuolto II 19 %

Vård utom hemmet

tölö barnHeM n Tölö barnhem grundades 1910 och erbjuder vård åt om-

händertagna barn och ungdomar i 5–17-års ålder. Vid behov kan en ungdom öva sig att bo självständigt i barhemmets stödbostäder fram till det att han/hon fyller 21 år.

under året bodde 19 olika barn i åldern 6–18 i barnhem-met. Två ungdomar som uppnått myndig ålder flyttade till stödbostäder, ett barn flyttade till en annan enhet och ett barn omplacerades hos egna släktingar. Vid årsskiftet bodde ett barn på överplats under den maximala tillåtna tiden, dvs. tre må-nader. Samtliga barn var omhändertagna och omplacerade av kommuner i huvudstadsregionen (Helsingfors, Esbo och Vanda).

ungdomar som håller på att bli självständiga stöddes 2012 mer än tidigare. Barnhemmet fick våren 2012 en deltidsanställd ergoterapeut som fokuserade på att stöda och utvärdera dessa ungdomars handlingsförmåga. i sitt arbete inkluderade ergoterapeuten testning av barnens handlingsförmåga (med Locta-, mohost- och iCF-metoder), habiliterande ergoterapi på individnivå och verksamhet i smågrupper.

under året deltog barnhemmets föreståndare i styrgrupper-na för vår samarabetspartner Ehjä rf:s projekt ”Kadonnutta van-hempaa etsimässä” och Stöd i självständighetsprocessen (”Tukea itsenäistymiseen”). Genom projektet Stöd i självständig-hetsprocessen strävar vi till att årligen erbjuda 1–2 stödpersoner till de ungdomar som håller på att bli självständiga. i samarbete med våra samarbetsorganisationer var vi under våren med om att planera, verkställa och delta i ett seminarium kring eftervård och en förmansutbildning som riktades till ansvariga fostrare. Läs mera om samarbetet i kapitel Mulla on taas isoveli.

Familjearbete vid vård av barn utom hemmetTölö barnhem har fr.o.m. 2008 aktivt arbetat med att utveckla modeller inom familjearbetet. År 2012 fastställdes tre olika kate-gorier för familjearbetet vid Tölö barnhem:

1. Arbete med omplacerade barnFör arbetet står barnets egenvårdare och ansvariga fostrare. i arbetet ingår regelbunden kontakt med barnets familj eller andra anhöriga samt barnets vård- och fostringsdiskussioner.

2. Utvärderande familjearbeteFör detta arbete ansvarar barnhemmets förmän som fått utbild-ning i familjearbetets utvärderingsmodell.

3. Habiliterande familjearbetePlaneras och förverkligas familjevis i samarbete med perso-nalen på barnhemmet och de sakkunniga vid föreningens familjearbetsenheter.

under året nyttjade barnhemsbarnen och deras familjer mer än tidigare föreningens egna psykologers och familjeterapeuters specialkunnande. Tre familjer fick stöd av föreningens sak-kunniga inom familjearbete och en ungdom genomgick en neuropsykologisk undersökning. Familjernas behov var speci-fika, varpå förmännen på barnhemmet i samarbete med fören-ingens familjearbetsteam tagit fram skräddarsydda lösningar i enlighet med den enskilda familjens behov.


Vård utom hemmet / Sijaishuolto II

Personal och utbildningi barnhemmets tjänst jobbade 2012 16 fastanställda. För att upprätthålla och understöda personalens professionella kun-nande och utveckling arrangeras regelbundet utbildning och handledning för barnhemmets personal. Vi ser multiprofessio-nellt vård- och fostringsarbete som en styrka och personalens olika specialkunnande utnyttjas såväl inom barnhemmet som hela föreningen.

Därtill har två av barhemmets fostrare Silta-ledarskapsut-bildning. Silta-metoden är en arbetsmodell för vård av barn utom hemmet, utarbetad av samarbetsorganisationen rädda Barnen rf. med metoden strävar man till att skapa och förbättra interaktionen mellan det omplacerade barnet, dennes föräldrar och egenvårdaren.

Personalen har gått första hjälp-utbildning och brandsläck-ningskurs. Dessutom har de deltagit i följande kompletterande utbildningar: neuropsykiatriska problem–utbildning, Bonus-familj–utbildning, mAPA (Management of Actual or Potential Aggression), Familjeskolan POP®–ledarutbildning, Silta–ledar-skapsutbildning och Trappan.

Sijaishuoltotöölön laStenkoti

n Vuonna 1910 perustettu Töölön lastenkoti tarjoaa las-tensuojelun sijaishuoltoa 5–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Tarvittaessa itsenäistyvä nuori aikuinen voi asua jälkihuollon tukitoimena lastenkodin itsenäistymisasunnossa 21-vuotiaaksi asti.

Vuoden 2012 aikana lastenkodissa asui eri aikoina yhteensä 19 eri lasta iältään 6–18 vuotta. kaksi nuorta muutti täysi-ikäisyyden myötä jälkihuollon tukiasuntoon, yksi lapsista siirtyi toiseen laitokseen ja yksi lapsi siirtyi sukulaisperhesijoitukseen puolen vuoden lastenkodissa asumisen jälkeen. Vuoden vaih-teessa oli yksi lapsi ylipaikalla sallitun alle 3 kuukauden ajan. kaikki lapset olivat pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo ja Vantaa) huostaan ottamia ja sijoittamia.

itsenäistyviä nuoria tuettiin entistä enemmän vuonna 2012, kun kevääksi 2012 palkattiin osa-aikainen toimintatera-peutti lastenkodille. Toimintaterapeutti keskittyi tukemaan ja arvioimaan itsenäistyvien nuorten toimintakykyä. Työskentely sisälsi erilaisia toimintakyvyn testauksia (Lotca-, mohost- ja iCF-menetelmiä hyväksikäyttäen), yksilöllistä kuntouttavaa toimintaterapiaa ja pienryhmä toimintaa.

Lastenkodin johtaja osallistui vuoden 2012 aikana yhteis-työjärjestö Ehjä ry:n Kadonnutta vanhempaa etsimässä ja Tukea itsenäistymiseen -projektien ohjausryhmiin. Tukea itsenäistymiseen projektin kautta on tarkoitus saada joka vuosi 1–2 tukihenkilöä Töölön lastenkodista itsenäistyville nuorille. Olimme myös mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja osallistumassa yhteistyöjärjestöjemme kanssa keväällä 2012 pidettyä jälkihuoltoseminaaria sekä vastaaville kasvattajille suunnattua lähiesimieskoulutusta.

Sijaishuollossa tehtävä perhetyöVuodesta 2008 alkaen Töölön lastenkodissa on pyritty aktiivi-sesti kehittämään perhetyön malleja. Vuonna 2012 lastenkodis-sa määriteltiin sijaishuollossa tehtävää perhetyötä kolmeen eri kategoriaan:

1. Sijoitettujen lasten perheiden kanssa työskentelyTyöstä vastaavat omahoitajat ja vastaava kasvattaja. Työhön sisältyy säännöllinen yhteydenpito lapsen perheeseen tai mui-hin lapsen läheisiin sekä lapsen hoito- ja kasvatusneuvottelu. ku

VA JO

ukO

kESk

i-Sän

TTi


2. Arvioivaa perhetyötäLastenkodin esimiehet, jotka ovat saaneet perhetyön arviointi-menetelmäkoulutuksen vastaavat tästä.

3. Kuntouttavaa perhetyötäPerhekohtaisesti suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä las-tenkodin henkilökunnan ja perhetyön asiantuntijoiden kanssa.

Yhdistyksen psykologien ja perheterapeuttien erityisosaamista hyödynnettiin lastenkodin lasten ja perheiden kanssa työsken-telyssä entistä enemmän. kaiken kaikkiaan kolme perhettä sai tukea yhdistyksen perhetyön asiantuntijoilta. Yhdelle nuorelle tehtiin neuropsykologiset tutkimukset. Perheiden tarpeet olivat yksilöllisiä, joten lastenkodin esimiesryhmä, yhteistyössä yh-distyksen perhetyöntiimin kanssa räätälöi palveluita yksittäisen perheen tarpeiden mukaisesti. Lue yhteistyöstä lisää kappa-leessa ”Minulla on taas isoveli”.

Henkilökunta ja koulutusLastenkodin palveluksessa vuonna 2012 oli 16 vakituista työnte-kijää. Lastenkodin työntekijöille järjestetään säännöllisesti kou-lutusta ja työnohjausta ammattitaidon ylläpitämiseksi. näemme moniammatillisuuden hoito- ja kasvatustyössä vahvuutena. Työntekijöiden erityisosaamista hyödynnetään lastenkodin sekä koko yhdistyksen tasolla.

Lastenkodin kaksi kasvattajaa koulutettiin Silta-ohjaajiksi. Silta-menetelmä on yhteistyöjärjestö Pelastakaa Lapset ry:n sijaishuoltoon kehittämä työskentelymalli, jolla pyritään luo-maan ja parantamaan sijoitetun lapsen, hänen vanhempansa ja omahoitajan välistä suhdetta ja vuorovaikutusta.

Ensiapu- ja sammutuskoulutuksen lisäksi lastenkodin henkilökunta on saanut seuraavanlaisia täydennyskoulutuksia: neuropsykiatriset häiriöt – koulutus, uusioperhekoulutus, mAPA (management of Actual or Potential Aggression), Perhearviointi-koulutus, Perhekoulu POP®-ohjaajakoulutus, Silta-ohjaajakoulu-tus ja Trappan-menetelmän koulutus.

kuVA

JOuk

O kE

Ski-S

änTT

iku

VA JO

ukO

kESk

i-Sän

TTi


Vård utom hemmet / Sijaishuolto II

”mulla on nyt taas isoveli!” n Lastenkodin perhetyön ja varsinkin

kuntouttavan perhetyön kehittämisen tarve on viime vuosina noussut pinnalle. Lasten-kodin asiakasperheissä oli monimutkaisten perhesuhteiden vuoksi huutava pula perhetyölle ja kuntien sosiaalitoimien odo-tukset olivat korkealla liittyen sijoitettujen lasten perheiden kanssa työskentelylle.

BF vastasi tarpeeseen kokoamalla moniammatillisen työryhmän, joka koostui sekä lastenkodin että Perhenurk-kauksen työntekijöistä. Palvelua tarjottiin perheelle johon kuuluu äiti, kodin ulkopuolelle sijoitettu 15-vuotias poika ja kotona asuva 10-vuotias tyttö.

Puolentoista vuoden aikana olemme järjestäneet lukuisia perhetyötapaamisia. Lisäksi sovimme yhdessä perheen ja kunnan vastuusosiaalityöntekijän

kanssa, että järjestämme myös räätälöi-tyjä perheleirejä, joihin osallistuu koko perhe, myös kotona asuvat sisarukset. Viikonloppuleirejä on ollut 5 ja viimeinen perhetyön päätösleiri on vielä tämän perheen kanssa edessä keväällä 2013.

Perhetyöntekijä:”Asiakasperheen tilanteen haastavuus ja prosessin nopea alkaminen toivat omat haasteensa perheen kanssa työskentelyyn. Hyvin nopeasti löysimme työmuodon, joka kehittyi läpi prosessin. nyt puolitoista vuotta myöhemmin voidaan todeta, että ensimmäisen yhteisen asiakasperheen kanssa työ on ollut onnistunutta. Lisäksi uusi tapa toimia perheiden hyväksi on tiivistänyt yhteistyötä yksiköiden välillä.

Perhetyölle asetettiin heti aluksi selkeät tavoitteet. koko ryhmä, niin perhe kuin työntekijätkin sitoutuivat ja pitivät määrätietoisesti kiinni tavoitteista. Aluksi selviteltiin perheen haastavaa kokonais-tilannetta ja luotiin turvalliset edellytykset työskentelylle.”

Äiti:”Aluksi ei oikein tiedetty mitä tapahtuu ja aiemmin ei ollut voinut luottaa. Olenko syyllinen? Tultiin vähän tukka pystyssä ensi tapaamiseen. Ensimmäinen leiri oli hieman hankala, oma parisuhde oli krii-sissä, jännitteitä kotona ihmisten välillä.”

Perhetyöntekijä:”Työn alkaessa perheen oli vaikea luottaa viranomaisiin. Prosessin edetessä

kuVA

JOuk

O kE

Ski-S

änTT

i


”Perhetyö on vähän kuin legojen tekoa,

koko ajan tulee lisää ja valmiiksi ei koskaan”

Pikkusisko 10 v

perheen luottamus lastenkotiin ja per-hetyöryhmäämme, sekä yleensä sosiaa-litoimeen on vahvistunut ja parantunut. Perhe on uskaltanut tuoda vaikeatkin asiat mukanaan tapaamisiin. niistä on kyetty puhumaan avoimesti ja ratkaisu-keskeisesti. Perhe on myös uskaltanut kyseenalaistaa työtapaa ja olla eri mieltä. Tilanteisiin olemme kuitenkin pystyneet löytämään kaikkia tyydyttävän ratkaisun.”

Poika:”Ensin kun uusi työntekijä, perhetera-peutti, tuli mukaan tuli tunne, että hän tuli kontrolloimaan meitä.”

Äiti: ”Tämä perhetyö on lisännyt uskoa itseeni vanhempana, itsetuntoni on vahvistunut. Välillä kun katsoin peiliin näin vain

oman kuvan. nyt näen jo enemmän ja syvemmälle. matkan varrella syyllisyyden tunteet ovat kadonneet. Ei enää uskota, että vika pelkästään minussa.”

Perhetyöntekijä:”Työmenetelmät ovat olleet suureksi osaksi toiminnallisia. Yhdessä on raken-nettu perheen historiaa mm. aikajanaa ja sukupuuta apuna käyttäen. Työmenetel-mämme ovat olleet voimavarakeskeisiä ja perustuneet avoimeen dialogiin. Yhdessäolemisen kautta ollaan leikkiä käyttäen lähestytty ja työstetty vaikeita-kin kokemuksia.”

Poika:”Ollaan kuitenkin päästy eteenpäin. koto-na ollaan oltu enemmän yhdessä”

Perhetyöntekijä:”Yksi tärkeimmistä tavoitteista oli tukea sijoitetun pojan mahdollista kotiinmuut-toa. koko prosessin aikana perhe on ollut hyvin sitoutunut kehittämään elämäänsä toimivammaksi arjessa. Työskentelyn aikana tavoite kotiutumisesta on muuttu-nut todennäköisemmäksi.”

Pikkusisko:”Parasta on ollut olla yhdessä ilman koneita ja laitteita. isoveli on alkanut auttamaan enemmän äitiä kotona. Tun-tuu että me oltais nyt parempi perhe ja tultu lähemmäs toisiamme. mulla on nyt taas isoveli!”


Dagvård/Päivähoito

III

kuVA

JOuk

O kE

Ski-S

änTT

i


37 %

Dagvård och eftisverksamhet n Föreningen har sex svenskspråkiga daghem i Helsingfors.

Fram till 31.7 såldes 217 dagvårdsplatser genom köpavtal till Helsingfors stad.

under våren deltog föreningen i upphandlingen gällande svensk daghemsvård i Helsingfors och från och med 1.8.2012 ingicks avtal med Svenska linjen för dagvård och utbildning vid utbildningsverket i Helsingfors gällande alla dagvårdsplatser i föreningen.

Daghemmet Språklinjen upphörde med språkbadsverksam-heten 31.7.2012 eftersom BF beslöt att inte delta i Socialverkets upphandling våren 2012. Orsaken var att stadens prisvillkor för språkbadsverksamhet inte kunde accepteras av föreningen.

Det nya daghemmet Anna öppnades 1.8.2012 i Språklinjens tidigare utrymmen på Andra Linjen 12. På Tölö daghem utö-kades kapaciteten från 63 till 70 platser och det totala antalet dagvårdsplatser i avtalet med staden är därmed 224. Det nya

treåriga avtalet gäller 1.8.2012–31.7.2015, med möjlighet till två optionsår.

kValitet ocH VärdegrundDaghemmens målsättning är att erbjuda kvalitativ dagvård med välplanerad verksamhet som stöder barnets utveckling, beaktar dess individuella behov, stärker det svenska språket samt utvecklar barnets sociala kunskaper. Föreningens nya värdegrund och strategier har under året präglat diskussionerna på daghemmen och implementerats i verksamheten.

BF har även en egen specialpedagog, för att stöda dag-hemspersonalen och familjerna i arbetet med barn i behov av särskilt stöd.


Dagvård/PäivähoitoIII

arbetSModeller Arbetsmodellen Tidigt familjestöd används i alla föreningens daghem. Tidigt familjestöd innebär bland annat fokus på dagisstarten och att varje barn har en namngiven egenvårdare. modellen används för att stöda både barnets emotionella utveckling och föräldrarnas roll som fostrare.

På daghemmen har man fortsatt att jobba med projektet Konst är lek under ledning av Ami Lindqvist och Tove Sandell. kurser i konstfostran har ordnats för personal från alla daghem. Personalen har fått en möjlighet att ta del av ett nytt tankesätt om konst och skapande på dagis och kan på ett nytt sätt uppmuntra barnen till att undersöka och uttrycka sina känslor med konstens medel.

Grupptheraplay metoden har fortsättningsvis använts på daghemmen. metoden går ut på att stöda barnens växelverkan inom gruppen. På dagis är grupptheraplay en välplanerad lek-stund med en förutbestämd grupp barn och vuxna. målet med stunden är att erbjuda barnen utmaningar, känslan av att lyckas och att uppmuntra dem till positiv kontakt med de andra i grup-pen. Den empatiska förmågan tränas aktivt via lekarna.

egna kök Med kValitatiV koStAlla BF:s daghem har egna tillredningskök. De egna köken ger möjligheter att erbjuda barnen en välplanerad, näringsrik kost av hög kvalitet. Daghemmen har ökat användningen av

ekologiska råvaror och utvecklat mer fungerande och enhetliga matlistor.

Det är viktigt att kökspersonalen och daghemsförestån-darna gör ett utvecklingsarbete tillsammans eftersom dag-hemsmaten och måltiderna även har en pedagogisk betydelse. kökspersonalen deltar ofta i måltidsstunderna och då får barnen både se, fråga och förstå hur och av vad maten tillretts. Samtidigt får barnen en personlig relation till dem som tillreder och serverar maten. De egna köken uppskattas av både barn, personal och föräldrar.

eFterMiddagSVård För Skolbarn Föreningen har fyra eftermiddagsklubbar med 104 platser. klubbarna verkar i samband med lågstadieskolorna Cygnaeus, kårböle och Drumsö i Helsingfors samt Salpar i Sibbo.

målsättningen med eftis är att erbjuda meningsfull verk-samhet och fritidsaktiviteter för skolbarn efter skoldagens slut. Eftermiddagarna på eftis ger barnen en möjlighet att umgås med kompisar under uppsyn av pålitliga vuxna.

Den lagstadgade eftermiddagsverksamheten ordnas för barn i årskurserna 1-2. Förutom den lagstadgade verksamheten har det under året ordnats privat morgonverksamhet på Gillebo eftis i kårböle. På Gillebo eftis deltog under vårterminen några elever från åk 3 i verksamheten och i Salpar eftis kunde man under hösten erbjuda några tredjeklassister plats.



Päivähoito ja iltapäivähoito

PäiVäHoito Ja iltaPäiVäHoito n Yhdistyksellä on kuusi ruotsinkielistä päiväkotia Helsingissä.

Helsingin kaupunki osti ostopalveluna 217 päivähoitopaikkaa 31.7. asti.

keväällä yhdistys osallistui Helsingin kaupungin ruotsinkie-listen päivähoitopaikkojen hankintaan ja Opetusviraston kanssa solmittiin sopimus kaikista yhdistyksen päivähoitopaikoista 1.8. lähtien.

Päiväkoti Språklinjen lopetti kielikylpytoimintansa 31.7., johtu-en BF:n päätöksestä olla osallistumatta sosiaaliviraston kilpailu-tuksessa keväällä 2012. Syynä oli kaupungin hintaedellytys, jota yhdistys ei voinut hyväksyä.

uusi päiväkoti Anna avattiin 1.8. Språklinjenin vanhoihin tiloihin, Toinen Linja 12. Töölön päiväkodissa siirryttiin 63:ta pai-kasta 70:een, jonka johdosta sopimus kaupungin kanssa kattaa yhteensä 224 päivähoitopaikkaa. uusi kolmivuotinen sopimus on voimassa 1.8.2012–31.7.2015, lisäoptiona kaksi vuotta.

laatu Ja arVotPäiväkotien tavoitteena on tarjota laadukasta ja hyvin suunniteltua päivähoitoa tukemaan lasten kehitystä. Työskentelyssä pyritään huomioimaan jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet, vahvistamaan ruotsinkieltä sekä kehittämään sosiaalisia taitoja. Vuoden aikana yhdistyksen uudet arvot ja strategiat ovat sävyttäneet päiväkodeil-la käytyjä keskusteluja sekä toteutettu toiminnassa.

Yhdistyksellä on oma erityslastentarhanopettaja, joka toimii päiväkotihenkilökunnan ja erityistuen tarpeessa olevien lasten kasvatustyön apuna.

toiMintaMallitYhdistyksen päiväkodeissa käytetään Varhaisen tuen- toiminta-mallia. Painopiste on lasten päiväkodin aloituksen tukemisessa ja jokaiselle lapselle nimetään omahoitaja. mallin avulla edistetään lapsen tunne-elämän kehitystä ja tuetaan vanhempia heidän kasvatustyössään.

kuVA

JOuk

O kE

Ski-S

änTT

i


Päiväkodeissa on jatkettu Taide on leikkiä- projektia, Ami Lindqvistin ja Tove Sandellin johdolla. Taidekasvatuskursseja on järjestetty jokaisen yksikön henkilökunnalle. Henkilökunnalle on tarjottu mahdollisuus ottaa käyttöön uuden tavan käsitellä taidetta ja tekemistä päiväkodissa, ja osaavat näin innostaa ja rohkaista lapsia ilmaisemaan tunteitaan taiteen keinoin.

Päiväkodeissa on edelleen käytössä ryhmätheraplay menetelmät. menetelmällä tuetaan lasten vuorovaikutusta ryhmässä. Päiväkodeissa ryhmätheraplay on aikuisten ja lasten välistä, sekä lapsiryhmäkeskeisesti, etukäteen suunniteltua leikkiä ja toimintaa. ryhmätheraplay on vuorovaikutuksellinen, hoivaava ja kuntouttava hoitomenetelmä, jonka tavoitteena on tarjota lapselle haasteita, onnistumisen kokemuksia, myönteistä vuorovaikutusta ja rohkaisua.

laadukaSta raVintoa oMiSta keittiöiStä kaikissa BF:n päiväkodeissa toimii oma valmistuskeittiö. Omat valmistuskeittiöt mahdollistavat hyvin suunnitellun, terveellisen ja laadukkaan ravinnon. Päiväkodit ovat lisänneet ekologisten raaka-aineiden käyttöä ja kehittäneet toimivammat ja yhdenmukaiset ruokalistat.

kehitystä työstetään keittiöhenkilökunnan ja päiväkotijoh-tajien yhteistyönä, sillä päiväkotiruoalla ja ruokailuhetkillä on

myös kasvatuksellinen merkitys. keittiöhenkilökunta osallistuu usein yhteisiin ruokailuhetkiin, jolloin lapsilla on mahdollisuus tutustua henkilöihin jotka ruoan valmistavat ja tarjoilevat. Samalla lapset voivat kysyä ruuasta ja sen valmistuksesta. Sekä lapset, vanhemmat kuin henkilökunta arvostavat näitä omia valmistuskeittiöitä.

iltaPäiVäHoitoa koululaiSilleYhdistyksen neljässä iltapäiväkerhossa on yhteensä 104 ker-hopaikkaa. Helsingissä iltapäiväkerhot toimivat Cygnaeuksen, Lauttasaaren ja kaarelan ruotsinkielisten alakoulujen yhteydes-sä ja Sipoossa Salparin alakoulun yhteydessä.

iltapäiväkerhotoiminnan tavoitteena on tarjota koululaiselle mielekästä toimintaa koulupäivän jälkeen, luotettavien aikuisten ja hyvien ystävien seurassa.

Lakisääteistä iltapäiväkerhoa järjestetään ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille kaikissa iltapäiväkerhoissa. keväällä Gillebon kerhoon osallistui pari kolmasluokkalaista ja Salparin kerholla oli mahdollisuus samaan syksyllä. Gillebon kerhossa on lakisääteisen toiminnan lisäksi tarjottu myös yksityistä aamutoimintaa.


Ekonomi

n Föreningens resultat för räkenskapsperioden är ett överskott på 1 615 euro efter ordi narie avskrivningar och fondöverföringar (1 302 euro år 2011). Av de anbragta fondernas disponibla medel har utdelats i bidrag till verksamheten 164 000 euro (278 000 euro år 2011). SEB Gyllenberg sköter de anbragta fondernas aktieportfölj.

i resultaträkningen visas över- eller underskottet för varje verksamhetsområde skilt. Adhd-center och Ferie-och kurscen-tret Högsand hör till verksamhetsområdet Familjearbete men presenteras i resultaträkningen var för sig.

Familjearbete i resultaträkningen innehåller enheterna Fa-miljelinjen och Familjehörnan. Familjearbetet finansieras med understöd (91 %), avgifter (4 %) samt resten med egna medel. De största bidragen är från Stiftelsen Brita maria renlunds minne (64 %) och Penningautomatföreningen rAY (17 %). Penningautomatföre ningen rAY finansierad verksamhet inom Familjearbetet är projekten DiSA och Vi i klassen samt Familje-skolan POP i Ekenäs.

Adhd-center innehåller Adhd-centrets verksamhet i sin helhet, d.v.s. Familjeskolan POP i Helsingfors, Stöd och information, Habilitering, utbildning, och adhd-coaching.

Adhd-centret har finansierats med understöd (73 %) och avgifter (9 %). Bidragen är främst från Penningautomatföre-ningen rAY (51 %), Stiftelsen Brita maria renlunds minne (12 %) och andra bidragsgivare. Avgifterna består av vad familjerna och Fpa betalar i form av vårdavgifter och kursavgifter.

På Ferie- och kurscentret Högsand ordnas verksamhet som finansieras med ersättning ar från Fpa (35 %) och kommuner (6 %), med bidrag från Penningautomatföreningen rAY, Stif-telsen Brita maria renlunds minne och övriga bidragsgivare (tillsammans 28 %) samt med deltagaravgifter (21 %).

Högsands underskott, 110 795 euro (77 481 år 2011), beror på att verksamhet inte har ordnats i tillräckligt stor omfattning. underskottet hade varit 80 000 euro större utan bidraget från de anbragta fonderna (118 000 euro år 2011). målsättningen är att avsevärt öka användningen av Högsand och på så sätt förbättra de ekonomiska förutsättningarna. Elisabeth Grönroos, familjearbetets utvecklingschef, tog över ledarskapet för enhe-ten från oktober 2012.

under året installerades ett nytt brandvarningssystem i Högsands fastighet.

Barnhemmets alla 14 platser var fyllda vid årets slut. Verksam-hetens underskott, 260 euro (757 euro år 2011) är ett bra resultat. Barnhemmets brukningsgrad har i genomsnitt varit högre än föregående år. Barnhemmet har emottagit bidrag totalt 41 025 euro från föreningens Damkom mitté och andra bidragsgivare. De övriga bidragsgivarna har varit bl.a. Eileen Starck johann och Thelma Starckjohann-Bruuns stiftelse, Stiftelsen 7:nde mars Fonden och maj Töttermans stiftelse.

Barndagvården omfattar föreningens alla sex daghem. under året har Språklinjens verksamhet upphört och istället har Dag-hemmet Anna fortsatt i samma utrymmen med svenskspråkig dagvård. De övriga daghemmen är: Tölö daghem, Daghemmet Brita maria renlund, Daghemmet Arbetets Vänner, Daghemmet B.E. von Schantz och Daghemmet Tallbo.

Helsingfors stad har köpt daghemmens hela kapacitet för perioden augusti 2012 till juli 2015. Daghemmen har under året fått 4 s.k. kulturpaket från Svenska kulturfonden (á 500 euro) och andra bidrag. Verksamhetens underskott är 348 euro (462 euro år 2011).

Eftermiddagsvård för skolbarn innehåller eftermiddagsklub-barna Cygnaeus eftis, Drumsö eftis, Gillebo eftis samt Salpar eftis.


kostnaderna för eftermiddagsklubbarna i Helsingfors täcks med bidrag från Helsingfors stad (37 %), bidrag från Stiftelsen Brita maria renlunds minne och andra bidragsgivare (30 %) och vårdavgifter (32 %) samt resten med föreningens egna medel (underskottet 2 643 euro).

kostnaderna för Salpar eftis i Sibbo täcks med bidrag från Sibbo kom mun (16 %), bidrag från Stiftelsen Brita maria renlunds minne (35 %) och vårdavgifter (16 %) samt med fören-ingens egna medel (33 % dvs underskottet 18 843 euro).

Stödfunktionerna innehåller kostnadsställena Stödbostäder, Personalbostäder, Berghälls fastighet, Tölö fastighet, Tallbo fastighet samt Administrationen (kansliet).

Personalmängden på administrationen har ökat. Den senaste tillökningen i personalen är den nya informatören Anna Alenius. Administrationsavgiften har höjts från 4 % till 6 % för att en större del av administrationens kostnader skall fördelas

på enheterna. Administrationsavgiften räknas på basen av lönekostnaderna.

Fastigheternas skick kartläggs med hjälp av utomstående expertis och en långsiktig underhållsplan är under arbete. kart-läggningen förverkligas i faser och slutförs under 2013. Ett nytt program, rYHTi, har tagits ibruk för uppföljning av fastigheternas energi- och resursanvändning samt för dokumentation av un-derhållsåtgärder. i Berghälls fastighet är hyresgästen mi Casita, ett spanskt daghem, uppsagd till 31.12.2012. Planeringsarbetet för utrymmena har inletts. Det finns ett stort behov av mera utrymme för den snabbt expanderande verksamheten inom Familjearbetet.

Då resultatet för stödfunktionerna är ett underskott på 323 160 euro (335 900 euro år 2011) innebär det att stödfunktio-nerna står för 60 % av det totala underskottet av föreningens ordinarie verksamhet (70 % under föregående år).

n Löner / Palkat 70 %

n övriga personalkostnader / muut henkilöstökulut 2 %

n Förnödenheter / Tarvikkeet 5 %

n Lägenhetskostnader / Huoneistokulut 11 % minus kostnad för intern hyra

n Tjänster / Palvelut 9 %

n avskrivningar / Poistot 2 %

n övriga kostnader / muut kulut 0 %

n kostnadsfördelningen 2012 (%), kulujakauma

n Stödsfunktionern Barnhemn Barndagvårdn Högsandn aDHD-centern Familjearbete

n kostnadernas volym 2008–2012 (teur), kulujen volyymi

8000

7000

6000

5000

4000

3000

2000

1000

02008 2010 2011 20122009


Vi tackar alla organisationer, stiftelser, personer och företag som har understött bF:s arbete under det gångna året.

12 800,00 Damkommittén (BF)

500,00 Drumsö stiftelse

7 555,00 Eileen Starckjohann och Thelma Starckjohann - Bruuns stiftelse

3 670,00 Finlands adelsförbund (Tigerstedts fond)

164 000,00 Fonderna (bidrag anbragta fonder, många olika)

15 000,00 Föreningen granatenhjelm rf

450,00 Föräldraförening Daghemmet arbetets Vänner

150,00 Föräldraförening Daghemmet Språklinjen

75 211,67 Helsingfors stad

500,00 Kulturfonden för Sverige och Finland

300,00 Kuvatoimisto Kuvio

500,00 Lady Lions Ekenäs

12 000,00 maj Töttermans stiftelse

50,00 odd Fellows rebeckaloge nr 2

600,00 odd Fellows rebeckalägret nr 7 Trifolium

586 797,12 Penningautomatföreningen ray

30 000,00 Päivikki och Sakari Sohlbergs stiftelse

135,36 Senatorskan Julie Thiléns fond

1 000,00 Sophie von Julins stiftelse

270,05 Sparbanksstiftelsen i Sibbo

1 000,00 Sparbanksstiftelsen i Tenala

5 000,00 Stiftelsen 7:nde mars Fonden

420 260,00 Stiftelsen Barnens Dag

686 000,00 Stiftelsen Brita maria renlunds minne

20 000,00 Stiftelsen Emilie och rudolf gesellius fond

1 700,00 Stiftelsen Tre Smeder

1 200,00 Svenska Folkskolans Vänner

6 240,00 Svenska kulturfonden (Kulturpaket SLS)

2 000,00 William Thurings Stiftelse

535,00 övriga anonyma bidrag

2 055 424,20 totalt

donationer mottagna av damkommittén:

2 000,00 adelsförbundets Understödsförening

7 500,00 Boehringer ingelheim Finland Kb


11 000,00 totalt


n Kommuner/Kunnat 56 %n Fpa / Kela 6 %n Bmr 10 %n ray 9 %n anbragta fonder / omakatteiset rahastot 2 %n Stiftelsen Barnens dag /

Lasten Päivän Säätiö 6 %n övriga bidrag / muut avustukset 3 %n avgifter / maksut 8 %

n Finansiering 2012 (%), rahoitus

n Kommuner/Kunnat 2 %n Fpa / Kela 13 %n Bmr 24 %n ray 21 %n anbragta fonder / omakatteiset rahastot 6 %n Stiftelsen Barnens dag /

Lasten Päivän Säätiö 15 %n övriga bidrag / muut avustukset 5 %n avgifter / maksut 14 %

n Finansiering utan barnhem och dagvård 2012 (%), rahoitus ilman sijaishuoltoa ja päivähoitoa

n röda fjädern / Punainen sulkan avgifter / maksutn övriga bidrag / muut avustuksetn Stiftelsen Barnens dag /

Lasten Päivän Säätiön anbragta fonder /

omakatteiset rahastotn ray n Bmrn Fpa / Kelan Kommuner/Kunnat

n Finansiering utan barnhem och dagvård 2008–2012, rahoitus ilman lastenkotia ja päivähoitoa (teur)

3000

2500

2000

1500

1000

500

02008 2010 2011 20122009


Talous

n Yhdistyksen tuloslaskelma osoittaa ylijäämää 1 615 euroa säännönmukaisten poistojen ja rahastosiirtojen jälkeen. Vuonna 2011 ylijäämä oli 1 302 euroa. Omakatteisten rahastojen avustus toimintaan oli 164 000 euroa (278 000 euroa vuonna 2011).

Tuloslaskelmassa näytetään ali- ja ylijäämä erikseen toiminta-aloittain. Adhd-keskus sekä Loma-ja kurssikeskus Högsand jotka kuuluvat Perhetyö-toiminta-alueeseen ovat tuloslaskelmassa esitetty yksiköittäin.

Perhetyö sisältää yksiköiden Perhelinjan (Familjelinjen) ja Per-henurkkauksen (Familjehörnan) tuloksen.

Perhetyö rahoitetaan avustuksilla (91 %), maksuilla (4 %) ja loput muilla avustuksilla tai omin varoin. Stiftelsen Brita maria renlunds minne-muistosäätiö (Bmr) on suurin avustuksen-antaja (64 %) ja rAY (17 %) toiseksi suurin. rAY:n rahoittamia projekteja ja kohteita ovat DiSA ja Vi i klassen-projektit sekä Perhekoulu POP Tammisaaressa.

Adhd-keskuksen toiminta koostuu seuraavista kustannuspai-koista: Perhekolu POP Helsingissä, Tiedotus ja tuki, kuntoutus, koulutus sekä adhd-coaching.

Adhd-keskuksen toiminta rahoitetaan saaduilla avustuk-silla (73 %) ja perityillä maksuilla (9 %). Avustukset on saatu pääasiassa rAY:ltä (51 %), Stiftelsen Brita maria renlunds minne-muistosäätiöltä (12 %) ja muilta avustuksen antajilta. Perheet ja kela maksavat osan kustannuksista hoitomaksujen ja kurssimaksujen muodossa.

Loma- ja Kurssikeskus Högsandissa järjestetään toimintaa jota rahoittaa kela (35 %) ja kunnat (6 %), avustukset rAY:ltä, Stiftelsen Brita maria renlunds minne-muistosäätiöltä ja muilta avustuksen antajilta (yhteensä 28 %) sekä osallistumismaksuilla (21 %).

Toiminnan alijäämä, 110 795 euro (vuonna 2011 euroa 77 481) johtuu siitä että toimintaa ei ole järjestetty tarpeeksi laajamit-taisesti. Alijäämä ilman omakatteisten rahastojen avustusta olisi

ollut 80 000 euroa suurempi (vastaava luku vuonna 2011 oli 118 000 euroa). Tavoitteena on käyttöasteen huomattava nos-taminen jotta taloudelliset edellytykset toiminnan turvaamiseksi toteutuisivat. Elisabeth Grönroos, perhetyön kehityspäällikkö, on lokakuusta 2012 lähtien johtanut yksikköä.

Vuoden 2012 aikana Högsandin kiinteistöön asennettiin uusi palohälytysjärjestelmä.

Lastenkodin kaikki 14 paikkaa olivat vuoden lopussa käytössä. Toiminnan alijäämä, 260 euroa (757 euroa vuonna 2011) on hyvä tulos. Lastenkodin käyttöaste oli keskimäärin edellistä vuotta korkeampi.

Lastenkoti on vastaanottanut yhteensä 41 025 euroa yhdis-tyksen omalta naistoimikunnalta ja muilta avustuksen antajilta (31 332 euroa vuonna 2011). Avustuksen antajat ovat olleet naistoimikunnan lisäksi m.m. Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun-säätiö, Stiftelsen 7:nde mars Fonden säätiö sekä maj Töttermanin säätiö.

Päivähoito sisältää yhdistyksen kaikki kuusi päiväkotia. kielikylpypäiväkoti Språklinjenin toiminta lakkasi kesän jälkeen ja Päiväkoti Anna jatkoi samoissa toimitiloissa elokuun alusta ruotsinkielisellä päivähoidolla. Yhdistyksen muut viisi päiväkotia ovat: Tölö daghem, Daghemmet Brita maria renlund, Daghem-met Arbetets Vänner, Daghemmet B.E. von Schantz sekä Daghemmet Tallbo.

Helsingin kaupunki on ostanut päiväkotien koko kapasi-teetin kaudella elokuu 2012 –heinäkuu 2015. Päiväkodit ovat vuoden aikana vastaanottaneet Svenska kulturfondenin myön-tämiä kulttuuripaketteja (á 500 euroa) yhteensä 4 kappaletta sekä muita avustuksia. Päivähoidon toiminnan alijäämä on 348 euroa (vuonna 2011 alijäämä oli 462 euroa).

Iltapäivähoito sisältää toiminnan seuraavissa yksiköissä: Cyg-naeus eftis, Drumsö eftis, Gillebo eftis ja Salpar eftis.


ray

800 000

700 000

600 000

500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0Bmr övriga LionsBarnens dag anbragta

fonder

586 797

686 000

420 000

198 627

164 000

Helsingissä toimivien iltapäiväkerhojen kulut katetaan avus-tuksilla Helsingin kaupungilta (37 %), Stiftelsen Brita maria renlunds minne-muistosäätiöltä ja muilta lahjoittajilta (30 %), hoitomaksuilla (32 %) sekä yhdistyksen omilla varoilla (alijäämä 2 643 euroa).

Sipoossa toimivan iltapäiväkerhon kulut Salparissa katetaan avustuksilla Sipoon kunnalta (16 %) Stiftelsen Brita maria ren-lunds minne-muistosäätiöltä (35 %), hoitomaksuilla (16 %) sekä yhdistyksen omilla varoilla (33 % eli alijäämä 18 843 euroa).

Tukitoiminnot sisältävät kustannuspaikat: Tukiasunnot, Henkilöstöasunnot, kallion kiinteistö, Töölön kiinteistö, Tallbon kiinteistö sekä Hallinnon (keskuskanslia).

Vuoden aikana keskushallinnon henkilöstömäärä on kas-vanut. Viimeisin rekrytointi on yhdistyksen yhteinen tiedottaja, Anna Alenius. Yksiköiden hallintokulu on nostettu 4 %:sta 6 %:iin.

näin suurempi osuus hallinnon kuluista jyvitetään yksiköiden kannettavaksi. Hallintokulu lasketaan palkkakulujen suhteessa.

kiinteistöjen kuntoa on kartoitettu ja pitkäaikaiset ylläpito-suunnitelmat kiinteistöille tehdään ulkopuolisten asiantunti-joiden avulla. Työ tehdään kiinteistöittäin eri vaiheissa ja se valmistuu vuoden 2013 aikana. uusi ohjelma, rYHTi, on hankittu kiinteistöjen kulunseurantaan ja ylläpitotarpeiden sekä -toimen-piteiden dokumentointia varten. kallion kiinteistön pitkäaikainen vuokralainen, espanjankielinen päiväkotiyhdistys mi Casita, on irtisanottu niin että vuokrasuhde päättyi 31.12.2012. Toimitilojen käyttösuunnitelma on työn alla. Tiloihin suunnitellaan nopeasti kasvavalle Perhetyölle lisää toimitilaa.

Tukitoimintojen alijäämä on 323 160 euroa (335 900 euroa vuonna 2010). Alijäämä on 60 % koko yhdistyksen varsinaisen toiminnan alijäämästä (70 % edellisenä vuonna).

n använda understöd 2012 / käytetyt avustukset

n använda understöd 2008–2012 / käytetyt avustukset

n rayn Bmrn Stiftelsen Barnens dag /

Lasten Päivän Säätiön övriga bidrag / muut avustuksetn anbragta fonder / omakatteiset rahastot

n 2008n 2009n 2010n 2011n 2012


kiitämme kaikkia organisaatioita, säätiöitä, henkilöitä ja yrityksiä jotka ovat tukeneet bF:n toimintaa.

7 555,00 Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann - Bruuns säätiö


75 211,67 Helsingin kaupunki

300,00 Kuvatoimisto Kuvio

500,00 Lady Lions Tammisaari

420 260,00 Lasten Päivän säätiö

500,00 Lauttasaaren säätiö

12 000,00 maj Töttermans stiftelse

12 800,00 naistoimikunta (BF)

600,00 odd Fellows rebeckaleiri nr 7 Trifolium

50,00 odd Fellows rebeckaloosi nr 2

30 000,00 Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö

586 797,12 raha-automaattiyhdistys ray

164 000,00 rahastot (omakatteisten rahastojen avustus)

135,36 Senatorskan Julie Thilénin rahasto

1 000,00 Sophie von Julinin säätiö

270,05 Sparbanksstiftelsen i Sibbo

1 000,00 Sparbanksstiftelsen i Tenala

5 000,00 Stiftelsen 7:nde mars Fonden säätiö

686 000,00 Stiftelsen Brita maria renlunds minne-muistosäätiö

20 000,00 Stiftelsen Emilie och rudolf gesellius fond

1 700,00 Stiftelsen Tre Smeder

500,00 Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto

3 670,00 Suomen aatelisliitto ry (Tigerstedtin rahasto)

1 200,00 Svenska Folkskolans Vänner

6 240,00 Svenska kulturfonden (Kulttuuripaketit SLS)

450,00 Vanhempainyhdistys Daghemmet arbetets Vänner

150,00 Vanhempainyhdistys Daghemmet Språklinjen

2 000,00 William Thurings Stiftelse

535,00 muut nimettömät avustukset

2 055 424,20 Yhteensä

naistoimikunnan vastaanottamat avustukset.

2 000,00 aatelisliiton avustusjärjestö ry

7 500,00 Boehringer ingelheim Finland Ky


11 000,00 Yhteensä


under året anVända underStöd 2012Vuoden aikana käYtetYt aVuStukSet raY Stiftelsen

bMr övriga

Muutanbragta fonder

omakatteisetStiftelsen

barnens dagtotalt

YhteensäFamiljearbete/Perhetyö 146 341,53 490 000,00 48 645,00 10 000,00 694 986,53

Familjelinjen 39 457,93 240 000,00 45 000,00 324 457,93

Familjehörnan 106 883,60 250 000,00 3 645,00 10 000,00 370 528,60

barndagvård/Päivähoito 5 800,00 5 800,00

eftermiddagsvård/iltapäivähoito 77 000,00 76 421,72 5 000,00 158 421,72

tölö barnhem / töölön lastenkoti 41 025,00 41 025,00

adHd-center/adHd-keskus 186 000,00 45 000,00 22 635,36 14 000,00 267 635,36

information/Tiedotus 150 000,00 45 000,00 20 500,00 14 000,00 229 500,00

Familjeskola/Perhekoulu Helsingfors 36 000,00 36 000,00

Habilitering/Kuntoutus 135,36 135,36

Utbildning/Koulutus 2 000,00 2 000,00

Ferie- och kurscentret Högsand 152 455,59 74 000,00 4 100,00 80 000,00 310 555,59

Verksamhet/toiminta 74 000,00 600,00 80 000,00 154 600,00

anpassningskurs/sopeutumisvalmennus 57 240,94 57 240,94

Semester, barn/lasten lomatoiminta 53 684,87 3 500,00 57 184,87

Semester, barn invandrarbakgrund/ maahanmuuttajataust. 41 529,78 41 529,78

Stödfunktioner/tukitoiminta 55 000,00 55 000,00

För allmän verksamhet/Yleisavustus 102 000,00 420 000,00 522 000,00

totalt För VerkSaMHet/toiMintaan YHt. 586 797,12 686 000,00 198 627,08 164 000,00 420 000,00 2 055 424,20

ray = Penningautomatföreningen / raha-automaattiyhdistys

Stiftelsen Bmr = Stiftelsen Brita maria renlunds minne

Stiftelsen Barnens Dag = Lasten Päivän Säätiö


under året anVända underStöd 2012Vuoden aikana käYtetYt aVuStukSet raY Stiftelsen

bMr övriga

Muutanbragta fonder

omakatteisetStiftelsen

barnens dagtotalt

YhteensäFamiljearbete/Perhetyö 146 341,53 490 000,00 48 645,00 10 000,00 694 986,53

Familjelinjen 39 457,93 240 000,00 45 000,00 324 457,93

Familjehörnan 106 883,60 250 000,00 3 645,00 10 000,00 370 528,60

barndagvård/Päivähoito 5 800,00 5 800,00

eftermiddagsvård/iltapäivähoito 77 000,00 76 421,72 5 000,00 158 421,72

tölö barnhem / töölön lastenkoti 41 025,00 41 025,00

adHd-center/adHd-keskus 186 000,00 45 000,00 22 635,36 14 000,00 267 635,36

information/Tiedotus 150 000,00 45 000,00 20 500,00 14 000,00 229 500,00

Familjeskola/Perhekoulu Helsingfors 36 000,00 36 000,00

Habilitering/Kuntoutus 135,36 135,36

Utbildning/Koulutus 2 000,00 2 000,00

Ferie- och kurscentret Högsand 152 455,59 74 000,00 4 100,00 80 000,00 310 555,59

Verksamhet/toiminta 74 000,00 600,00 80 000,00 154 600,00

anpassningskurs/sopeutumisvalmennus 57 240,94 57 240,94

Semester, barn/lasten lomatoiminta 53 684,87 3 500,00 57 184,87

Semester, barn invandrarbakgrund/ maahanmuuttajataust. 41 529,78 41 529,78

Stödfunktioner/tukitoiminta 55 000,00 55 000,00

För allmän verksamhet/Yleisavustus 102 000,00 420 000,00 522 000,00

totalt För VerkSaMHet/toiMintaan YHt. 586 797,12 686 000,00 198 627,08 164 000,00 420 000,00 2 055 424,20

ray = Penningautomatföreningen / raha-automaattiyhdistys

Stiftelsen Bmr = Stiftelsen Brita maria renlunds minne

Stiftelsen Barnens Dag = Lasten Päivän Säätiö

reSultaträkning/tuloSlaSkelMaordinarie VerkSaMHet 1.1–31.12.2012 1.1–31.12.2011Familjearbeteintäkter 739 096,12 610 164,38Kostnader –764 491,46 –25 395,34 –633 923,85 –23 759,47

adHd–centerintäkter 309 431,13 336 746,25Kostnader –364 736,74 –55 305,61 –362 737,62 –25 991,37

Ferie- o kurscentret Högsandintäkter 984 423,85 853 840,18Kostnader –1 095 218,71 –110 794,86 –931 321,03 –77 480,85

barnhemintäkter 1 414 467,17 1 350 991,91Kostnader –1 414 727,19 –260,02 –1 351 748,61 –756,70

barndagvårdintäkter 2 433 256,10 2 351 773,24Kostnader –2 433 603,88 –347,78 –2 352 234,75 –461,51

eftermiddagsvård för skolbarnintäkter 240 021,97 241 744,36Kostnader –261 508,21 –21 486,24 –259 752,05 –18 007,69

Stödfunktionerintäkter 716 152,44 675 190,29Kostnader –1 039 312,30 –323 159,86 –1 011 090,39 –335 900,10

underSkott aV ordinarie VerkSaMHet –536 749,71 –482 357,69Placerade medelintäkter 9 192,96 9 161,36

Medelsanskaffningintäkter 438 242,87 400 705,19Kostnader –6 902,49 431 340,38 –4 375,75 396 329,44

Finansiella intäkterintäkter 2 368,39 1 827,43Kostnader –6 536,57 –25 658,39

överskott/underskott av egen verksamhet –100 384,55 –100 697,85

allmänna understöd 102 000,00 102 000,00

anbragta fonderintäkter 275 892,52 608 416,31Kostnader –275 892,52 0,00 –608 416,31 0,00

räkenskapsperiodens överskott/underskott 1 615,45 1 302,15


balanSräkning/taSe aktiVa 31.12.2012 31.12.2011

a beStående aktiVaimmateriella tillgångarimmateriella rättigheter 39 186,53 43 717,36

Materiella tillgångarmarkområden 178 827,83 178 827,83Byggnader 2 039 547,87 2 085 858,20maskiner och inventarier 49 158,08 2 267 533,78 30 356,24 2 295 042,27

övriga utgifter med lång verkningstid 7 620,66 10 160,88Placeringaraktier i dotterföretag 707 798,10 707 798,10övriga aktier och andelar 67 682,91 775 481,01 67 682,91 775 481,01övriga utgifter med lång verkningstid 0,00 18 067,00anbragta fonder aktier och andelar 2 050 083,83 1 832 917,33 grundreparation, auroragatan 9 13 036,14 17 381,52 Depositioner 61 022,86 2 124 142,83 300 309,31 2 150 608,16

b rörliga aktiVa FordringarLångfristigtFordringar hos dotterföretag 83 711,35 90 012,19Kortfristigt Kontofordringar 477 639,71 415 905,58Fordringar hos dotterföretag 4 773,03 27 807,27resultatregleringar 69 047,04 19 919,51

635 171,13 553 644,55

kassa och bank 127 545,49 62 763,995 976 681,43 5 909 485,22

PaSSiVa

a eget kaPitalegen fond Värderegleringsfond 168 187,93 168 187,93 SVoL-fond 34 747,63 34 747,63 Byggnadsfond, Högsand 400 519,22 421 599,18 Tölö barnavårdsskolas fond 154 278,28 154 278,28 Låneamorteringsfond 47 714,33 47 714,33 Donationsfond 3 585,75 809 033,14 3 585,75 830 113,10Balanserad vinst från tidigare räkenskapsperioder 172 706,49 171 404,34räkenskapsperiodens vinst 1 615,45 1 302,15

anbragta fonder 4 133 740,58 4 052 156,49

b FräMMande kaPitalKortfristigtErhållna förskott 33 998,69 81 254,33Leverantörsskulder 93 673,25 98 076,98övriga skulder 111 798,94 120 908,73resultatregleringar 620 114,89 859 585,77 554 269,10 854 509,14

5 976 681,43 5 909 485,22


noter till reSultat- ocH balanSräkning/liitetiedot 12012 2011

Fördelning av intäkter kostnader intäkter kostnaderordinarie verksamhet 6 836 848,78 7 373 598,49 6 420 450,61 6 902 808,30övrig egen verksamhet 449 804,22 13 439,06 411 693,98 30 034,14allmänna understöd 102 000,00 0,00 102 000,00 0,00anbragta fonder 275 892,52 275 892,52 608 416,31 608 416,31

7 664 545,52 7 662 930,07 7 542 560,90 7 541 258,75

Personalkostnader 2012 2011Löner och arvoden 3 984 294,84 3 739 042,80Pensioner 13 062,48 12 607,32Pensionspremier 680 052,71 626 686,51övriga lagstadg. personalkostnader 194 098,71 189 855,36Personalkostnader totalt 4 871 508,74 4 568 191,99

naturaförmån, beskattningsvärde 29 302,80 29 292,90

anbragta fonder 2012 2011kapital 1.1 4 052 156,49 3 786 059,42ökning av kapital (1/3-del av avkastn.) 83 700,51 193 968,77Förändring i reservering (odisp.medel) –2 116,42 72 128,30kapital 31.12 4 133 740,58 4 052 156,49

odisponerade medel 1.1 1 160 799,03 1 088 670,73överförs från kapital –2 116,42 72 128,30kapital 31.12 1 158 682,61 1 160 799,03

anbragta fonders kapitalEster-margaret von Frenckells fond 149 402,56 140 984,32ökning 3 632,60 153 035,16 8 418,24 149 402,56

Thyra Hanemanns fond 1 480 679,32 1 384 839,35ökning 41 356,43 1 522 035,75 95 839,97 1 480 679,32

Jubileumsfonden 141 099,13 133 282,18ökning 3 373,13 144 472,26 7 816,95 141 099,13

randall nyboms fond 534 970,20 493 790,63ökning 17 769,62 552 739,82 41 179,57 534 970,20

anna nyströms fond 5 256,96 4 907,82ökning 150,66 5 407,62 349,14 5 256,96

Fanny Sinebrychoffs fond 7 462,76 6 842,06ökning 267,84 7 730,60 620,70 7 462,76

Edith Sundelius fond 1 448,30 1 351,32

ökning 41,85 1 490,15 96,98 1 448,30

mary o Wilhelm Thesleffs fond 567 395,41 527 748,19ökning 17 108,38 584 503,79 39 647,22 567 395,41

anna Uschanoffs fond 3 642,82 3 642,82

odisponerade medel 1 158 682,61 1 160 799,03

4 133 740,58 4 052 156,49


noter till reSultat- ocH balanSräkning/liitetiedot 2anbragta fonder 2012 2011Föreningens skuld till de anbragta fonderna 2 009 597,75 1 901 548,33De anbragta fondernas fordran på föreningen 2 009 597,75 1 901 548,33

anbragta fonder, placeringar 2012 2011

Börsnoterade aktier, bokföringsvärde 2 046 599,10 1 829 425,88Börsnoterade aktier, börsvärde 3 011 519,35 2 594 709,32

avskrivningar 2012 2011På byggnaders utgiftsrest 5% 5%På inventarier, planmässigt minst 4 år 4 år 4 årPå inventarier för dagvården enligt nSL 25% på utgiftsrestPå programlicenser bland immateriella rättigheter 5 år 5 årPå övriga utgifter med lång verkningstid 5 år 5 år

Byggnader 86 264,67 87 592,58inventarier o maskiner 21 187,26 12 144,09immateriella rättigheter 4 530,83 4 530,83övriga utgifter med lång verkningstid 2 540,22 2 540,22

114 522,98 106 807,72

Förändring i bestående aktiva 2012 2011Byggnader inventarier Byggnader inventarier

Bokföringsvärde 1.1 2 085 858,20 30 356,24 2 105 169,56 7 404,76ökning 61 034,30 39 989,10 90 470,65 35 095,57avskrivning, resultaträkning –86 264,67 –21 187,26 –87 592,58 –12 144,09avskrivning, byggnadsfond –21 079,96 0,00 –22 189,43 0,00Bokföringsvärde 31.12 2 039 547,87 49 158,08 2 085 858,20 30 356,24

aDB-program licenser anslutningsavgifter aDB-program licenser anslutningsavgifter

Bokföringsvärde 1.1 18 123,31 25 594,05 0,00 20 981,55ökning 0,00 0,00 22 654,14 4 612,50avskrivning –4 530,83 0,00 –4 530,83 0,00Bokföringsvärde 31.12 13 592,48 25 594,05 18 123,31 25 594,05

immateriella rättigheter totalt 31.12 39 186,53 43 717,36

övriga utgifter med lång verkn.tid

övriga utgifter med lång verkn.tid

Bokföringsvärde 1.1 10 160,88 0,00ökning 0,00 12 701,10avskrivning –2 540,22 –2 540,22Bokföringsvärde 31.12 7 620,66 10 160,88

Förändring av eget kapitalByggnadsfond Högsand 1.1 421 599,18 443 788,61avskrivning –21 079,96 –22 189,43Bokföringsvärde 31.12 400 519,22 421 599,18


noter till reSultat- ocH balanSräkning/liitetiedot 3kvar använts kvar använts

i erhållna förskott ingående understöd 31.12.2012 2012 31.12.2011 2011För verksamhetTölö barnhem 4 670,00 2 000,00 2 000,00 600,00Eftermiddagsklubbar 1 700,00 970,05 970,05 2 958,17Ferie- och kurscentret Högsand 0,00 3 500,00 3 500,00 0,00Barndagvård 1 500,00 0,00 1 500,00 0,00Familjearbete 9 500,00 16 000,00 16 000,00 0,00ray 16 628,69 57 284,28 57 284,28 19 822,87

33 998,69 79 754,33 81 254,33 23 381,04

i erhållna förskott ingående understöd från Penningautomatföreningen raY

Semester barn Semester inv. barn anpasssn.kurserBeviljat bidrag för verksamhetsåret 34 000,00 39 800,00* 38 000,00oanvänt från föregående år 21 904,59 4 175,84 31 203,85att användas 55 904,59 43 975,84 69 203,85intäkter under verksamhetsåret 5 680,00 6 410,00 1 350,00Kostnader under verksamhetsåret –59 364,87 –47 939,78 –58 590,94använt bidrag / kostnader –53 684,87 –41 529,78 –57 240,94Förflyttas till följande år 2 219,72 2 446,06 11 962,91* inkl. 7.800 bidrag som utbetalats under året (beviljat för föreg. år)

i erhållna förskott ingående understöd från Penningautomatföreningen raY

2012 2011

Semester för barn 2 219,72 21 904,59Semester för barn med invandrarbakgrund 2 446,06 4 175,84anpassningskurser 11 962,91 31 203,85Totalt 16 628,69 57 284,28

i resultatregleringar ingående understödsom använts i förskott, raY

2012 2011

DiSa 30 346,05 0,00Vi i klassen 18 995,48 0,00Totalt 49 341,53 0,00


noter till reSultat- ocH balanSräkning/liitetiedot 4arrendekontrakt 2012 2011Tallbo fastighet, till 31.12.2025Årsarrende 9 371,75 9 083,39

leasingkontraktavgift följande år 25 598,00 22 194,00avgift senare 40 623,00 58 186,00

66 221,00 80 380,00

tidsbundet hyresavtalHyror följande år 42 519,00 41 430,00Hyror senare 7 086,00 48 335,00

49 605,00 89 765,00

erhållna säkerheter 2012 2011garanti / EJ-asennuspalvelu oy 930,00 930,00garanti/Uudenmaan Pr-lattiat oy 0,00 307,00garanti/rakennusliike Jounin Vire oy 7 521,00 7 521,00garanti/Tmo-Termo oy 663,84 663,84garanti/a.Berglund aB 722,00 722,00garanti / maalausliike Jaristo oy 6 691,82 6 691,82

16 528,66 16 835,66

givna säkerheterBostadsaktiebolaget auroragatan 9:s aktier nr 638–767, bokföringsvärde totalt 16.524,23 euro, har getts som säkerhet till Helsingfors stad/utbild-ningsverket till ett maximalt belopp om 300.000 euro.Säkerheten gäller per 31.12 för dagvårdsverksamheten totalt 227.000 euro.

PensionsansvarEnligt BF:s pensionsstadga 45 200,00 43 600,00


underSkriFter / allekirJoitukSet


Föreningens 16 enheter i siffror / Yhdistyksen 16 yksikköä lukuina

ADHD-cEnTEr / ADHD-KESKUS Enhetsförman YksikönjohtajaSilve Serenius-Sirve Stenbäcksg. 7 A Stenbäckinkatu00250 Helsingfors Helsinki

n 61 perhettä kartoituskäynnillä ammattihenkilön vastaanotolla (ensitietoa tai jatkotoimenpiteiden suunnittelua )

n 17 perhettä perheohjauksessa (yhteensä 6 tapaamiskerran räätälöity menetelmäpaketti arjen haasteiden hallintaan)

n 19 tilaajan tarpeiden mukaan muokattua koulutustapahtumaa eri ammattiryhmille (osallistujia yht. 460)

n yhteensä 115 opiskelijaa käynyt opintokäynnillä (perustietoa adhd:sta sekä keskuksen toiminnasta)

n 28 vanhempaa ja 35 ohjaajaa Perhekoulu PoP® menetelmäkoulutuksessa saamassa apua haastavasti käyttäytyvän lapsen kasvatukseen

n 6 vakituista työntekijää

FaMilJeHörnan / PerHenurkkauS Enhetsförman YksikönjohtajaJutta Lehmus Ystadsgatan 12 Ystadinkatu10600 Ekenäs Tammisaari

n 1 stödgrupp till barn vars föräldrar separerat n 8 verksamheter i klass varav 7 skräddarsydd verksamhet och 1 Friends.

n 21 Disa-grupper, 1 Disa utbildning samt 8 handledningstillfällen

n Trappan-samtal med 4 barn samt deras föräldrar och samarbetspartners

n Terapeutiskt familjearbete med 7 familjer n Terapeutiskt familjearbete tillsammans med Tölö Barnhem med 2 familjer

n Theraplay –projekt med 5 familjer n Familjeskolan PoP® med 5 familjer n 7 arbetshandledningsprosesser n Stödsamtal med 4 familjer n En vårdnadstvistsutredning n Theraplay med 2 barn och deras föräldrar n 4 diskussionskvällar för föräldrar till barn med neuropsykiatrisk problematik

n 6 heltidsanställda

Ferie- ocH kurScentret HögSand/ loMa- Ja kurSSikeSkuS HögSand Enhetsförman YksikönjohtajaBeryl Ekegren Högsandsvägen 30 Högsandintie 10820 Lappvik Lappohja

n inkvarteringsdygn totalt 8039, varav 3937 i egen regi n 15 FPa anpassningskurser (105 familjer deltog) n 5 läger för barn och ungdomar med invandrarbakgrund (98 deltagare)

n 8 sommarläger för barn och ungdomar med speciella behov (56 deltagare)

n 15 familjer har fått avlastning genom korttidsvården under tolv veckoslut

n 2 skilsmässoläger (28 deltagare) n 1 läger för familjer med stödfamilj (29 deltagare) n 4 heltidsanställda


FaMilJelinJen / PerHelinJa Enhetsförman YksikönjohtajaAnne Bjaerre Andra linjen 12 Toinen linja00530 Helsingfors Helsinki

n Stödgrupper för barn, skilsmässa, 3 grupper, 15 deltagare n Stödgrupper för vuxna, skilsmässa, 2 grupper, 13 deltagare n Stödsamtal med 9 föräldrar n Friendsgrupper, 6 st, 135 deltagare n Skräddarsydd verksamhet i 13 klasser, 212 deltagare n 5 stycken temadagar i skolor, 135 deltagare n Stödgrupp för 5 barn och 6 föräldrar n 7 heltidsanställda

tölö barnHeM / töölön laStenkoti FöreståndareYksikönjohtajaTommi Hiltunen Stenbäcksgatan 7 A Stenbäckinkatu00250 Helsingfors Helsinki

n 2 osastoa n 14 paikkaa n sijoittajakunnat: Hki, Vantaa, Espoo n 16 vakituista työntekijää

dagHeMMet anna / PäiVäkotiFöreståndare Heidi Höckert-Palin Andra linjen 12 A 00530 Helsingfors

1.8.–31.12.2012: n 28 kalkylmässiga vårdplatser n 5 anställda

dagHeMMet arbetetS Vänner / PäiVäkoti Föreståndare noora Lohi Annegatan 26 00100 Helsingfors

n 2 barngrupper n 28 kalkylmässiga vårdplatser n 6 anställda

dagHeMMet brita Maria renlund / PäiVäkoti Föreståndare Tove Sandell Wallinsgatan 1 00530 Helsingfors


dagHeMMet b. e. Von ScHantz / PäiVäkoti Föreståndare maria Qvickström Smedsgatan 19 A 00150 Helsingfors


dagHeMMet SPråklinJen / PäiVäkoti Föreståndare Lena Granqvist Andra linjen 12 A 00530 Helsingfors

1.1.2012–31.7.2012: n Språkbadsdagis (Kielikylpypäiväkoti) n 3 barngrupper n 28 kalkylmässiga vårdplatser n 5 anställda

tallbo dagHeM / PäiVäkoti Föreståndare Solveig Fredriksson (till 31.7.2012) Föreståndare rose-maj Backman (från 1.8.2012)Tallbogränden 3 00250 Helsingfors

n 1 barngrupp n 28 kalkylmässiga vårdplatser n 6 anställda till 31.7.2012 n 5 anställda från 1.8.2012


tölö dagHeM / PäiVäkoti Föreståndare Ann-Louise nysandStenbäcksgatan 7 B 00250 Helsingfors

1.1–31.7.2012: n 3 barngrupper n 63 kalkylmässiga vårdplatser n 15 anställda

1.8–31.12.2012: n 4 barngrupper n 70 kalkylmässiga vårdplatser n 16 anställda

cYgnaeuS eFtiS / iltaPäiVäkerHo Ansvarig ledare Emma Siro Bangatan 8, 00120 Helsingfors

n 26 eftisplatser, 24 barn 31.12 n 3 anställda

druMSö eFtiS / iltaPäiVäkerHo Ansvarig ledare marie-Louise Virsu Tallbergsallén 12 00200 Helsingfors


gillebo eFtiS / iltaPäiVäkerHo Ansvarig ledare Gun Suvanto Sorolavägen 2 00420 Helsingfors

n 26 eftisplatser, 17 barn 31.12 n morgonvård, 9 barn 31.12 n 2 anställda

SalPar eFtiS / iltaPäiVäkerHo Ansvarig ledare Johanna Saxén Salparvägen 11 01180 kalkstrand


adMiniStration / Hallinto Stenbäcksgatan 7 B 00250 Helsingfors

n Pia Sundell, Verksamhetsledare / Toiminnanjohtaja n anne Toivanen, Personalchef / Henkilöstöpäällikkö n Sonja gummerus, Ekonomichef / Talouspäällikkö n anna alenius, informatör / Tiedottaja n Lena granqvist, Dagvårdschef / Päivähoitopäällikkö n Elisabeth grönroos, utvecklingschef / kehittämispäällikkö n marika Honkanen, Ekonomisekreterare / Taloussihteeri n Camilla Koskinen, Specialpedagog / Erityispedagogi n ilkka nolvi, Fastighetsförman / kiinteistöesimies n max Pettersson, iT-ansvarig / iT-vastaava n mia Åhman, Ekonomiassistent / Talousassistentti


Barnavård

sfören

ingen

Årsberättelse | Vuosikertomus 2012