Estäen ei hyvästi käy
Jyrki J.J. Kasvi - Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE
Uusi tilanne
• Tietoyhteiskunnan oikeudet, -vapaudet javelvollisuudet on määriteltävä uudelleen– Kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa (2007-2015)
kansalaisoikeuksia ei mainita sanallakaan
• Esim. Onko yhteys nettiin oikeus vai etuoikeus– Voiko nettiyhteyden ottaa pois rangaistukseksi kuin
ajokortin?
– Onko yhteiskunnan kustannettava nettiyhteys heillejoilla ei ole siihen varaa
• Onko sähköisten palveluiden saavutettavuus jaesteettömyys kansalaisoikeus?– Jos nettiyhteys katsotaan perusoikeudeksi, silloin
sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästisaavutettavissa
Sähköisiä kynnyksiä
• Noin 15 prosentilla Euroopan väestöstä on jokin
vamma, ja joka viidennellä työikäisellä
eurooppalaisella on jokin vaiva, joka edellyttää
esteettömiä ratkaisuja.
– Jokainen meistä on jossain elämän vaiheessa
jollain tapaa toimintarajoitteinen
– Tarvitaanko reuman ja alzheimerin tuntevia
suunnittelijoita?
• Me emme saa rakentaa uusia sähköisiä
kynnyksiä purkamiemme fyysisten kynnysten
tilalle!
– Oikeus tietoon ja palveluihin koskee meitä kaikkia!
Saavutettavuus ja esteettömyys
• Esteetön palvelu on mahdollisimman monien
käyttäjäryhmien saavutettavissa
– Käytännössä keskitytään eri tavoin toimintarajoitteisiin
tkäyttäjäryhmiin ja heidän käyttämiinsä apuvälineisiin
• Sosiaalinen elämä, ostokset, raha-asiat, yhteydet
viranomaisiin, kaikki siirtyy tietoverkkoihin
– Tivi-tekniikan ja sähköisten palveluiden on oltava myös
eri tavoin esteellisten kansalaisten käytössä
• Digitaalisten sisältöjen saatavuus esteettömissä
muodoissa
– Sisältöjen muuttaminen DRM:n sitä estämättä
mahdollista vain kansallisella tasolla
W3C WAI WCAG 2.0
• World Wide Web Consortium (W3C) Web Accessibility
Initiative (WAI) Web Content Accessibility Guidelines
(WCAG) 2.0
– Esteettömyystasot: A, AA, AAA
• Käytännössä esimerkiksi
– Sivut käytettävissä puhe- ja braille-selaimilla
– Sivuista saatavilla selkeä, korkean kontrastin versio
– Tekstin koon suurentaminen mahdollista
– Sivuston käyttö mahdollista ilman hiirtä
– Kuville ja videoille vaihtoehtoinen tekstisisältö
• Kaikki kehitystyökalut eivät tuota esteettömiä sivuja
– Tarjolla myös arviointityökaluja: www.imergo.com
19.5.2009www.kasvi.org
7Wikimedia Commons
Selkokieltä ruudulle
• Selkokeskus: Selkokieli on erityisryhmille
suunnattu kielimuoto. Se on sisällöltään,
sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä
luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi
mukautettua kieltä niitä ihmisiä varten, joilla on
vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä (tai
molemmissa).
• Käytännössä yksinkertaistettua selkeää ja
helposti ymmärrettävää yleiskieltä.
Uutta teknologiaa kehitetään
Tulevaisuudessa uusi teknologia voi hyödyttää ihmisiä.
Erilaisten tekniikoiden yhdistäminen voi avata meille uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi tietotekniikkaa, biotekniikkaa ja geenitekniikkaa voidaan yhdistää nanotekniikkaan. Nanotekniikka on tekniikkaa, jossa valmistetaan äärimmäisen pieniä rakenteita tai laitteita. Kun eri teknologioita yhdistellään, meille avautuu aivan uusia mahdollisuuksia.
Vain mielikuvitus on rajana teknologian käyttämisessä. Siksi tarvitaan myös lakeja, jotta tekniikkaa käytetään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lakeja tarvitaan pian, jotta uusia keksintöjä voidaan tehdä.
Tulevaisuudessa seuraavat asiat ovat tärkeitä:
– Kuka tahansa voi käyttää hyödykseen viranomaisten tietoja.
– Kansalaisten oikeudet ja henkilötiedot turvataan tietoverkoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tietoa kerätään sähköisiin tietoverkkoihin, varmistetaan, että sitä ei voida käyttää väärin.
– Sähköiset palvelut, esimerkiksi viranomaisten tarjoamat palvelut, ovat esteettömiä ja kaikkien käytettävissä.
Monimuotoinen kielivähemmistö
• Selkokieltä tarvitsee 150.000-300.000 suomalaista– Lukemis- ja kirjoittamishäiriöiset.
– Useat eri vammaisryhmät
– Vanhukset
– Suomen kieltä opettelevat
• Tekstin tueksi tarvitaan kuvia, kuvaajia ja listoja– Esteettömyyttä unohtamatta, esim. näkövammaiset
• Näyttöruutu vaatii muutenkin selkeämpää kieltäkuin paperi– Silti sähköiset mediat käyttävät selkokieltä vain vähän
Vuoden myöhässä
• Vain 5,3 % EU-maiden julkishallinnon verkko-
sivustoista ja vielä huomattavasti harvempi
kaupallinen sivusto oli v. 2009 täysin
esteettömyysstandardien mukaisia.
– Vain kahdella pankilla oli puhuvia pankkiautomaatteja
• EU: Vuonna 2010 kaikkien julkisten sähköisten
palveluiden oli oltava esteettömiä
– Apuvälinekäyttö, luettavuus, selkokielisyys
– Jos vapaaehtoinen tavoite ei toteudu, EU säätää
jäsenmaita sitovan asetuksen
• Valtava liiketoimintapotentiaali
Tahtotila on
• ”Yhteiskunnallisesti ja kaupallisesti merkittävien sekä arjen sujuvuuden kannalta tärkeiden sähköisten palvelujen on oltava esteettömästi toteutettuja niin, että palvelut ovat myös vammaisten ja ikäihmisten käytettävissä.”
• ”Varmistetaan, että kaikki voivat osallistua tieto-yhteiskuntaan ja digitaaliseen maailmaan esteettömästi varallisuudesta, terveydentilasta, taloudellisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta”
• ”Sähköisten palveluiden esteettömyys turvataan ja ikääntyvän väestön erityistarpeet huomioidaan.”
19.5.2009www.kasvi.org
13
19.5.2009www.kasvi.org
14
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo