Estäen ei hyvästi käy

Jyrki J.J. Kasvi - Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Uusi tilanne

• Tietoyhteiskunnan oikeudet, -vapaudet javelvollisuudet on määriteltävä uudelleen– Kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa (2007-2015)

kansalaisoikeuksia ei mainita sanallakaan

• Esim. Onko yhteys nettiin oikeus vai etuoikeus– Voiko nettiyhteyden ottaa pois rangaistukseksi kuin

ajokortin?

– Onko yhteiskunnan kustannettava nettiyhteys heillejoilla ei ole siihen varaa

• Onko sähköisten palveluiden saavutettavuus jaesteettömyys kansalaisoikeus?– Jos nettiyhteys katsotaan perusoikeudeksi, silloin

sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästisaavutettavissa

Sähköisiä kynnyksiä

• Noin 15 prosentilla Euroopan väestöstä on jokin

vamma, ja joka viidennellä työikäisellä

eurooppalaisella on jokin vaiva, joka edellyttää

esteettömiä ratkaisuja.

– Jokainen meistä on jossain elämän vaiheessa

jollain tapaa toimintarajoitteinen

– Tarvitaanko reuman ja alzheimerin tuntevia

suunnittelijoita?

• Me emme saa rakentaa uusia sähköisiä

kynnyksiä purkamiemme fyysisten kynnysten

tilalle!

– Oikeus tietoon ja palveluihin koskee meitä kaikkia!

Saavutettavuus ja esteettömyys

• Esteetön palvelu on mahdollisimman monien

käyttäjäryhmien saavutettavissa

– Käytännössä keskitytään eri tavoin toimintarajoitteisiin

tkäyttäjäryhmiin ja heidän käyttämiinsä apuvälineisiin

• Sosiaalinen elämä, ostokset, raha-asiat, yhteydet

viranomaisiin, kaikki siirtyy tietoverkkoihin

– Tivi-tekniikan ja sähköisten palveluiden on oltava myös

eri tavoin esteellisten kansalaisten käytössä

• Digitaalisten sisältöjen saatavuus esteettömissä

muodoissa

– Sisältöjen muuttaminen DRM:n sitä estämättä

mahdollista vain kansallisella tasolla

W3C WAI WCAG 2.0

• World Wide Web Consortium (W3C) Web Accessibility

Initiative (WAI) Web Content Accessibility Guidelines

(WCAG) 2.0

– Esteettömyystasot: A, AA, AAA

• Käytännössä esimerkiksi

– Sivut käytettävissä puhe- ja braille-selaimilla

– Sivuista saatavilla selkeä, korkean kontrastin versio

– Tekstin koon suurentaminen mahdollista

– Sivuston käyttö mahdollista ilman hiirtä

– Kuville ja videoille vaihtoehtoinen tekstisisältö

• Kaikki kehitystyökalut eivät tuota esteettömiä sivuja

– Tarjolla myös arviointityökaluja: www.imergo.com

19.5.2009www.kasvi.org

7Wikimedia Commons

Selkokieltä ruudulle

• Selkokeskus: Selkokieli on erityisryhmille

suunnattu kielimuoto. Se on sisällöltään,

sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä

luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi

mukautettua kieltä niitä ihmisiä varten, joilla on

vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä (tai

molemmissa).

• Käytännössä yksinkertaistettua selkeää ja

helposti ymmärrettävää yleiskieltä.

Uutta teknologiaa kehitetään

Tulevaisuudessa uusi teknologia voi hyödyttää ihmisiä.

Erilaisten tekniikoiden yhdistäminen voi avata meille uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi tietotekniikkaa, biotekniikkaa ja geenitekniikkaa voidaan yhdistää nanotekniikkaan. Nanotekniikka on tekniikkaa, jossa valmistetaan äärimmäisen pieniä rakenteita tai laitteita. Kun eri teknologioita yhdistellään, meille avautuu aivan uusia mahdollisuuksia.

Vain mielikuvitus on rajana teknologian käyttämisessä. Siksi tarvitaan myös lakeja, jotta tekniikkaa käytetään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lakeja tarvitaan pian, jotta uusia keksintöjä voidaan tehdä.

Tulevaisuudessa seuraavat asiat ovat tärkeitä:

– Kuka tahansa voi käyttää hyödykseen viranomaisten tietoja.

– Kansalaisten oikeudet ja henkilötiedot turvataan tietoverkoissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tietoa kerätään sähköisiin tietoverkkoihin, varmistetaan, että sitä ei voida käyttää väärin.

– Sähköiset palvelut, esimerkiksi viranomaisten tarjoamat palvelut, ovat esteettömiä ja kaikkien käytettävissä.

Monimuotoinen kielivähemmistö

• Selkokieltä tarvitsee 150.000-300.000 suomalaista– Lukemis- ja kirjoittamishäiriöiset.

– Useat eri vammaisryhmät

– Vanhukset

– Suomen kieltä opettelevat

• Tekstin tueksi tarvitaan kuvia, kuvaajia ja listoja– Esteettömyyttä unohtamatta, esim. näkövammaiset

• Näyttöruutu vaatii muutenkin selkeämpää kieltäkuin paperi– Silti sähköiset mediat käyttävät selkokieltä vain vähän

Vuoden myöhässä

• Vain 5,3 % EU-maiden julkishallinnon verkko-

sivustoista ja vielä huomattavasti harvempi

kaupallinen sivusto oli v. 2009 täysin

esteettömyysstandardien mukaisia.

– Vain kahdella pankilla oli puhuvia pankkiautomaatteja

• EU: Vuonna 2010 kaikkien julkisten sähköisten

palveluiden oli oltava esteettömiä

– Apuvälinekäyttö, luettavuus, selkokielisyys

– Jos vapaaehtoinen tavoite ei toteudu, EU säätää

jäsenmaita sitovan asetuksen

• Valtava liiketoimintapotentiaali

Tahtotila on

• ”Yhteiskunnallisesti ja kaupallisesti merkittävien sekä arjen sujuvuuden kannalta tärkeiden sähköisten palvelujen on oltava esteettömästi toteutettuja niin, että palvelut ovat myös vammaisten ja ikäihmisten käytettävissä.”

• ”Varmistetaan, että kaikki voivat osallistua tieto-yhteiskuntaan ja digitaaliseen maailmaan esteettömästi varallisuudesta, terveydentilasta, taloudellisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta”

• ”Sähköisten palveluiden esteettömyys turvataan ja ikääntyvän väestön erityistarpeet huomioidaan.”

19.5.2009www.kasvi.org

13

19.5.2009www.kasvi.org

14

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo