1
Kaivospäästöjen aiheuttamat terveysriskit vesistöissä
Tutkimusprofessori Hannu Komulainen
Terveydensuojeluosasto
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
2
Kaivostoiminnan päästöt vesistöihin
Esityksen sisältö:
• Päästöt kaivoksilta ympäristöön ja vesistöihin
• Mitä kuuluisi arvioida vesistöjen/pintaveden suhteen
• Pintavesiin liittyvät haitat ja terveysriskit kaivosympäristössä
• Esimerkkejä
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
3
Kaivostoiminta Erilaisia kaivoksia - erilaisia päästöjä:
• Suomessa n. 50 toimivaa kaivosta
• Metallimalmikaivokset (12 kpl), muut kaivokset (teollisuusmineraaleja, mm. talkkia, 38 kpl)
• Potentiaalisesti ongelmia syntyy eniten kun kaivos sijaitsee vesistön äärellä (päästöt vesistöihin) ja kun kaivos tuottaa varsinaista jätevettä
• Kaivostoiminnan päästöt ensisijassa pilaavat ympäristöä (ympäristövaikutukset)
• Ekotoksiset ja ekologiset vaikutukset , erityisesti juuri pintavesistöt (joet, järvet; vaikutukset vedenlaatuun; vesieliöt, vesistöjen rehevöityminen)
• Vaikutukset (kemialliset epäpuhtaudet) ihmisiin ympäristön pilaantumisen kautta, tässä juuri pintavedet tärkein tarkasteltava asia
• Kaivostoiminta näkyy aina ympäristössä, ja jättää jäljet!
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
4
Kaivostoiminta • Kaivos, jossa pelkkä louhinta (avolouhinta, maanalainen kaivos);
• Malmi/kivi louhitaan
• Murskataan rikasteeksi
• Tavara viedään rikastettavaksi (metallien erotus) muualle
• Jää kaivosmontut, sivukivikasat
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
5
Kaivostoiminta • Kaivos, jossa pelkkä louhinta (avolouhinta, maanalainen kaivos);
• Päästöt ympäristöön:
• Pöly (kivipölyä, joskus likaavaa grafiittia)
• Melu (malmin murskaus, räjäytykset)
• Tärinä (räjäytykset)
• Kaivosalueelta ja sivukivikasoista (sade)vesiin liukenevat/suotautuvat aineet (myös, ja erityisesti kaivostoiminnan päätyttyä, vuosia, vuosikymmeniä, kulkeutuvat vaihtelevasti ympäristön vesistöihin)
• Kaivoksilta lähtevälle vedelle aina jokin vedenkäsittely/puhdistusprosessi (takaisinkierrätys, saostusaltaat, kosteikkojen läpi)
• Pääsääntöisesti pienempiä pintavesiongelmia ympäristössä
• Ei synny prosessijätevesiä
• (Hieman) kohonneita epäorgaanisten aineiden/metallien pitoisuuksia kaivoksen lähiympäristössä, myös vesistön sedimentissä
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
6
Kaivostoiminta • Kaivos, jossa louhinta + rikastus:
• Malmin louhinta, murskaus
• Rikasteen erottaminen malmista (liuotus)
• Rikaste viedään muualle jatkojalostukseen (jatkopuhdistus) viedään rikastettavaksi (metallien erotus) muualle
• Päästöt ympäristöön:
• Pöly (kivipölyä)
• Melu (murskaus, räjäytykset)
• Tärinä (räjäytykset)
• Haju (prosessikemikaalit, erityisesti rikkivety)
• Päästöt pintavesiin
• Muutoksia pohjaveden laadussa
• Kaivosalueella ja aivan kaivoksen välittömässä läheisyydessä
• Jo luontaisesti poikkeava kallioperä
• Ei näy edempänä kaivovesien laadussa (merkittävänä muutoksena)
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
7
Kaivostoiminta • Kaivos, jossa louhinta + rikastus:
Päästöt pintavesiin:
• Puhdistetut prosessijätevedet
• Tärkein, toiminnan aikana jatkuvaa
• Isot vesivolyymit (pyritään kierrätykseen)
• Potentiaalisesti pilaantuneinta vettä
• Metallit (Ni, Co, Cu, Mn jne.), muut epäorgaaniset aineet (esim. sulfaatti)
• Prosessikemikaalit eivät ole ongelma
• Osaa aineista säädellään maksimipäästömäärillä/vuosi myönnetyissä luvissa, aina jotakin menee ympäristöön
• Rikastushiekka-altaiden suodosvedet ympäristöön
• Hitaasti, jatkuva prosessi (suodattuminen allaspadoista)
• Malmissa olleita epäorgaanisia aineita
• Jatkuu myös kaivoksen sulkemisen jälkeen, toiminnan jäännöspäästö (vuosia, vuosikymmeniä)
• Kaivosalueelta ja sivukivikasoista (sade)vesiin liukenevat/suotautuvat aineet
• Vähiten ongelmallinen suhteessa muihin lähteisiin
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
Luikonlahden kaivos, Kaavi (Kuva: Kylylahti Copper Oy, Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2011)
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio 8
Luikonlahden kaivos, Kaavi Rikastushiekka-allas (Kuva: Tommi Kauppila, GTK)
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio 9
Kittilän kultakaivos Rakenteilla oleva rikastushiekka-allas (Kuva: Tommi Kauppila, GTK)
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio 10
11
Kaivostoiminta
• Metallikaivostoiminnan prosessit, päästöt ja päästöjen vaikutusten arviointi: MINERA-hanke
• Loppuraportti:
• http://www.gtk.fi/tietopalvelut/julkaisut/julkaisut/uusimmat/tiivistelma/TR199.html
• Internet: http://opasnet.org/fi/Minera-hanke
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
12
Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Vesistöihin liittyvää terveysriskiä (epäpuhtauksien toksisuuteen
perustuvaa haittaa) syytä arvioida (tärkeysjärjestyksessä!):
• Epäpuhtauksien saantina vesitöistä pyydetyssä kalassa
• Vettä peseytymisvetenä
• Uimavetenä
• Löylyvetenä
• Saantina kasteluvedestä ravinnossa
• Juomavetenä
• Raakavesilähteenä vesilaitoksille
• Riskinarvio perustuu vedessä epätavallisena pitoisuutena esiintyviin aineisiin, niiden pitoisuuteen vedessä/saatuun annokseen vedestä (= altistumiseen)
=> vesistöissä vaikutusalueet, joilla riski isompi
• Virtaavassa vedessä pitoisuus muuttuu (joki, bolus, ohimenevä, nopeasti
laimeneva), seisovassa vedessä pysyvämpi tila
• Pahimmillaan kerrostuminen (suuret pitoisuudet pohjavedessä, gradientti) ja luontaisen vuosikierron estyminen
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
13
Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio Juomavesi:
• Järvi- ja jokivettä ei pitäisi käyttää/käytetä juomavetenä, ruoanlaittoon
• Mikrobiologiset riskit, yleinen suositus
• Olisi ehdottomasti tärkein ja pahin altistumisreitti (nielty annos), kaikki muu altistuminen vedessä on toissijaista!
Talvivaara:
• Suositus annettu erityisesti Talvivaaran tapauksen yhteydessä (vettä ei pidä juoda)
• Jos esimerkiksi Kivijärven vettä käytettäisiin, jatkuvasti/pysyvästi juomavetenä, siitä seuraisi varmasti
• oireita (sulfaatti; mahaoireet, kun yli 500 mg/l)
• jopa vakavia terveyshaittoja (mangaani; neurotoksiset vaikutukset aivoissa, erityisesti lapset)
• Mangaanin nykyinen enimmäispitoisuussuositus juomavedessä 100 µg/l
• Huom! Talousveden raja-arvot eivät ole oikea, suora vertailukohta pintavesien riskinarvioon, koska ne perustuvat juomavesikäyttöön (nielty annos)!
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
14
Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Altistuminen epäpuhtauksille vesistä pyydetyssä kalassa:
• Metallien kertyminen kaloihin olisi potentiaalinen riski (esim. Ni, As, Pb, elohopea/metyylielohopea)
• (Kaivosvesipäästöissä ei tule vesiin merkittävissä määrin orgaanisia aineita/epäpuhtauksia (esim. PCB, dioksiineja yms.), ne olisivat suurempi ongelma!)
• Metallit/epäorgaaniset aineet kertyvät kuitenkin huonosti kaloihin, niiden syötävään osaan
• => yksittäisten aineiden pitoisuus kalassa saattaa hieman nousta
• => saanti lisää hieman aineen kokonaissaantia (pääasiassa muista lähteistä)
• Mutta tiedossa ei ole Suomessa yhtään tapausta, joissa metallien saanti kaivosympäristön kaloissa olisi kohonnut terveydelle haitalliseksi tiedetylle tasolle
• Ei ole ollut tarvetta rajoittaa paikallisen kalan käyttöä
(Päästöt sinänsä syvänteissä kaloille haitallisia? Erityisesti mangaani?)
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
15
Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Altistuminen epäpuhtauksille vesistä pyydetyssä kalassa:
• Elohopea/metyylielohopea olisi haitallisinta: Muuttuneen vesikemian vaikutus metyylielohopean syntymiseen vesistössä?
• Elohopea:
• On pääasiassa metyylielohopeaa (neurotoksista, erityisesti lapset)
• Petokaloissa (hauki, isot ahvenet, isot kuhat)
• Esiintyy kaikissa järvivesissä (humuspitoiset järvet), luontaista vaihtelua (0.3-0.5 mg/kg hauessa tavallista)
• EU-asetus: hauki max 1.0 mg/kg Hg, muu kala max. 0.5 mg/kg Hg
• EVIRA-suositus:
• Lapset, nuoret, hedelmällisessä iässä olevat: haukea enintään 1-2 kertaa kuussa
• Raskaana olevat, imettävät äidit: ei lainkaan
• Muut kalaa päivittäin syövät: vähennä riskilajeja, syö eri lajeja
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
16
Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Altistuminen epäpuhtauksille vesistä pyydetyssä kalassa:
• Talvivaara:
• Erityistä huolta aiheuttanut kipsisakka-allasvuodon vaikutukset (marraskuu 2012), kalojen erityisseuranta
• Toistaiseksi ei ole havaittu merkittäviä muutoksia kalojen metallipitoisuuksissa
• Elohopeakaan ei ole ollut erityinen ongelma
• Kadmium ohimenevästi koholla (yksittäisiä särkiä, vuodenaikaiskiertoa?)
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
17
Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Uimavesi
• Uitaessa iho altistuu vedessä oleville epäpuhtauksille (pintaveden pitoisuudet; kuinka usein uidaan, kuinka kauan uidaan)
• Metallit vedestä eivät aiheuta uimareille iho-oireita (esim. Talvivaarassa todettuina pitoisuuksina)
• Psykologinen kysymys uida vedessä, jossa tietää olevan epäpuhtauksia, viihtyvyyshaitta?
• Veden muu huonontunut laatu saattaa aiheuttaa oireita (levät, erityisesti limalevät; jotkin muut mikrobiologiset tekijät, järvisyyhy?, hapan vesi?)
• Vesistön rehevöityminen (mm. sulfaatti) – sinilevien lisääntyminen
Talvivaara:
• Esim. Kivijärvellä todetut iho-oireet todennäköisesti johtuneet alentuneesta veden yleisestä laadusta, varsinaista tekijää vedessä ei tiedetä, vaikea selvittää, suositus välttää uimista toistaiseksi voimassa.
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
18
Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio • Peseytymisvesi (kesämökeillä, saunassa)
• Metallit eivät pääse terveen ihon läpi elimistöön pesuvedestä (hyvin vähäistä)
• Metallit pesuvedestä (järvivesissä esiintyvinä pitoisuuksina) eivät aiheuta ihoärsytystä, allergiaa, muita ihoreaktioita
• Altistuminen lyhytaikaista -> ei metallien suhteen terveysriski
• Muuten huonolaatuinen vesi (vrt. uimavesi) saattaa aiheuttaa herkimmille iho-oireita, ärsyttää limakalvoja
• Talvivaara: Järvissä, joissa suositus olla uimatta, myös suositus, että vettä ei käytettäisi peseytymisvetenä
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
19
Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Löylyvesi
• Altistuminen kiukaalle heitetystä vedestä metalleille (aerosoli,
hengitettynä) ? Erityisesti mangaani?
• Asiasta ei ole tutkimustietoa
• Annettu varovaisuusperiaatteella suositus: hyvin mangaanipitoista vettä ei tulisi käyttää (milligrammoja/litra)
• Talvivaara: Suositus, että vettä ei käytettäisi löylyvetenä:
• Vesistöt Oulujoen vesistön suuntaan Kolmisoppeen saakka (se mukaan lukien)
• Vesistöt Vuoksen vesistön suuntaan Kivijärveen saakka (se mukaan lukien)
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
20
Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Saanti kasteluvedestä ravinnossa:
• Lisää metallien kokonaissaantia, mutta ei merkittävästi?
• Puutarhan/kasvimaan kastelu järvivedellä, tapauskohtainen asia
• Metallien kertyminen maaperään, kertyminen siitä kasveihin
• Epäpuhtauksien päätyminen suoraan syötävien kasvien pinnoille (salaatit, marjat)
• Kasvit keräävät hyvin eri tavoin eri metalleja maaperästä, vielä eri osiin kasveja
• Saanti pintakontaminaatiosta vähenee huuhtelulla
• Esim. kadmium olisi haitallisimmasta päästä (elinikäinen kertyminen elimistöön)
• Talvivaara-keisissä asia ei ole ollut esillä
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
21
Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Epäpuhtaudet raakavedessä vesilaitoksille
• Ei tiedossa olleita ongelmia
• Vesilaitokset (jos ottavat pintavettä raakavedekseen), kaukana vesistöjen alajuoksuilla
• Kaivostoiminta ei näy enää merkittävästi veden laadussa (voimakas laimeneminen)
• Pienillä muutoksilla (esim. veden sulfaatti) ei ole merkitystä terveyden kannalta
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
22
Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio
• Eli, kaivospäästöt pintavesiin eivät näyttäisi helposti aiheuttavan varsinaiseen päästöjen toksisuuteen liittyvää terveyshaittaa
• Mutta, ympäristön pilaantuminen aiheuttaa (pahimmillaan)
merkittäviä epäsuoria vaikutuksia:
• Nämä epäsuorat vaikutukset aiheuttavat terveyshaittaa/riskiä
• Vaikutus ja asia on hyvin yksilöllistä
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
23
Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Epäsuorat vaikutukset:
• Voi olla merkittävä viihtyvyyshaitta (ympäristön pilaantuminen)
• Vesistön virkistyskäyttö huononee/estyy (uinti, kalastus)
• Pelko ja ihmisten epätietoisuus terveyshaitoista
• Taloudelliset menetykset (omaisuuden arvon lasku, vaikutus yritystoimintaan, ns. sosioekonomiset vaikutukset)
( = ”henkinen altistuminen”)
=> Epäsuorat vaikutukset terveyteen:
• Mielipaha, ärtymys tilanteesta
• Stressi ja sen seuraukset (unettomuus, vaikutus verenpaineeseen, keskittymiskykyyn jne.)
• Vaikeaa todeta ja mitata, mutta todennäköistä: erityisesti ennestään huonontuneen terveydentilan paheneminen
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio
24
Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio
• Terveysvaikutukset ja –riskit arvioidaan osana ympäristövaikutusten arviointi-prosessia (YVA-arvio, YVA-selostus)
kaivoksen toimintalupien käsittelyvaiheessa
• Velvoitetarkkailuohjelman tulosten tarkastelu kaivoksen toiminnan aikana
Onko asiassa jotain, jota emme vielä tiedä/osaa hahmottaa?
Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio