Kaivospäästöjen aiheuttamat terveysriskit vesistöissä

1

Kaivospäästöjen aiheuttamat terveysriskit vesistöissä

Tutkimusprofessori Hannu Komulainen

Terveydensuojeluosasto

Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio

2

Kaivostoiminnan päästöt vesistöihin

Esityksen sisältö:

• Päästöt kaivoksilta ympäristöön ja vesistöihin

• Mitä kuuluisi arvioida vesistöjen/pintaveden suhteen

• Pintavesiin liittyvät haitat ja terveysriskit kaivosympäristössä

• Esimerkkejä


3

Kaivostoiminta Erilaisia kaivoksia - erilaisia päästöjä:

• Suomessa n. 50 toimivaa kaivosta

• Metallimalmikaivokset (12 kpl), muut kaivokset (teollisuusmineraaleja, mm. talkkia, 38 kpl)

• Potentiaalisesti ongelmia syntyy eniten kun kaivos sijaitsee vesistön äärellä (päästöt vesistöihin) ja kun kaivos tuottaa varsinaista jätevettä

• Kaivostoiminnan päästöt ensisijassa pilaavat ympäristöä (ympäristövaikutukset)

• Ekotoksiset ja ekologiset vaikutukset , erityisesti juuri pintavesistöt (joet, järvet; vaikutukset vedenlaatuun; vesieliöt, vesistöjen rehevöityminen)

• Vaikutukset (kemialliset epäpuhtaudet) ihmisiin ympäristön pilaantumisen kautta, tässä juuri pintavedet tärkein tarkasteltava asia

• Kaivostoiminta näkyy aina ympäristössä, ja jättää jäljet!


4

Kaivostoiminta • Kaivos, jossa pelkkä louhinta (avolouhinta, maanalainen kaivos);

• Malmi/kivi louhitaan

• Murskataan rikasteeksi

• Tavara viedään rikastettavaksi (metallien erotus) muualle

• Jää kaivosmontut, sivukivikasat


5

Kaivostoiminta • Kaivos, jossa pelkkä louhinta (avolouhinta, maanalainen kaivos);

• Päästöt ympäristöön:

• Pöly (kivipölyä, joskus likaavaa grafiittia)

• Melu (malmin murskaus, räjäytykset)

• Tärinä (räjäytykset)

• Kaivosalueelta ja sivukivikasoista (sade)vesiin liukenevat/suotautuvat aineet (myös, ja erityisesti kaivostoiminnan päätyttyä, vuosia, vuosikymmeniä, kulkeutuvat vaihtelevasti ympäristön vesistöihin)

• Kaivoksilta lähtevälle vedelle aina jokin vedenkäsittely/puhdistusprosessi (takaisinkierrätys, saostusaltaat, kosteikkojen läpi)

• Pääsääntöisesti pienempiä pintavesiongelmia ympäristössä

• Ei synny prosessijätevesiä

• (Hieman) kohonneita epäorgaanisten aineiden/metallien pitoisuuksia kaivoksen lähiympäristössä, myös vesistön sedimentissä


6

Kaivostoiminta • Kaivos, jossa louhinta + rikastus:

• Malmin louhinta, murskaus

• Rikasteen erottaminen malmista (liuotus)

• Rikaste viedään muualle jatkojalostukseen (jatkopuhdistus) viedään rikastettavaksi (metallien erotus) muualle

• Päästöt ympäristöön:

• Pöly (kivipölyä)

• Melu (murskaus, räjäytykset)

• Tärinä (räjäytykset)

• Haju (prosessikemikaalit, erityisesti rikkivety)

• Päästöt pintavesiin

• Muutoksia pohjaveden laadussa

• Kaivosalueella ja aivan kaivoksen välittömässä läheisyydessä

• Jo luontaisesti poikkeava kallioperä

• Ei näy edempänä kaivovesien laadussa (merkittävänä muutoksena)


7

Kaivostoiminta • Kaivos, jossa louhinta + rikastus:

Päästöt pintavesiin:

• Puhdistetut prosessijätevedet

• Tärkein, toiminnan aikana jatkuvaa

• Isot vesivolyymit (pyritään kierrätykseen)

• Potentiaalisesti pilaantuneinta vettä

• Metallit (Ni, Co, Cu, Mn jne.), muut epäorgaaniset aineet (esim. sulfaatti)

• Prosessikemikaalit eivät ole ongelma

• Osaa aineista säädellään maksimipäästömäärillä/vuosi myönnetyissä luvissa, aina jotakin menee ympäristöön

• Rikastushiekka-altaiden suodosvedet ympäristöön

• Hitaasti, jatkuva prosessi (suodattuminen allaspadoista)

• Malmissa olleita epäorgaanisia aineita

• Jatkuu myös kaivoksen sulkemisen jälkeen, toiminnan jäännöspäästö (vuosia, vuosikymmeniä)

• Kaivosalueelta ja sivukivikasoista (sade)vesiin liukenevat/suotautuvat aineet

• Vähiten ongelmallinen suhteessa muihin lähteisiin


Luikonlahden kaivos, Kaavi (Kuva: Kylylahti Copper Oy, Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2011)

Valtakunnallinen 36. ympäristöterveyspäivä, 28.5.2015, Kuopio 8

Luikonlahden kaivos, Kaavi Rikastushiekka-allas (Kuva: Tommi Kauppila, GTK)


Kittilän kultakaivos Rakenteilla oleva rikastushiekka-allas (Kuva: Tommi Kauppila, GTK)


11

Kaivostoiminta

• Metallikaivostoiminnan prosessit, päästöt ja päästöjen vaikutusten arviointi: MINERA-hanke

• Loppuraportti:

• http://www.gtk.fi/tietopalvelut/julkaisut/julkaisut/uusimmat/tiivistelma/TR199.html

• Internet: http://opasnet.org/fi/Minera-hanke


12

Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Vesistöihin liittyvää terveysriskiä (epäpuhtauksien toksisuuteen

perustuvaa haittaa) syytä arvioida (tärkeysjärjestyksessä!):

• Epäpuhtauksien saantina vesitöistä pyydetyssä kalassa

• Vettä peseytymisvetenä

• Uimavetenä

• Löylyvetenä

• Saantina kasteluvedestä ravinnossa

• Juomavetenä

• Raakavesilähteenä vesilaitoksille

• Riskinarvio perustuu vedessä epätavallisena pitoisuutena esiintyviin aineisiin, niiden pitoisuuteen vedessä/saatuun annokseen vedestä (= altistumiseen)

=> vesistöissä vaikutusalueet, joilla riski isompi

• Virtaavassa vedessä pitoisuus muuttuu (joki, bolus, ohimenevä, nopeasti

laimeneva), seisovassa vedessä pysyvämpi tila

• Pahimmillaan kerrostuminen (suuret pitoisuudet pohjavedessä, gradientti) ja luontaisen vuosikierron estyminen


13

Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio Juomavesi:

• Järvi- ja jokivettä ei pitäisi käyttää/käytetä juomavetenä, ruoanlaittoon

• Mikrobiologiset riskit, yleinen suositus

• Olisi ehdottomasti tärkein ja pahin altistumisreitti (nielty annos), kaikki muu altistuminen vedessä on toissijaista!

Talvivaara:

• Suositus annettu erityisesti Talvivaaran tapauksen yhteydessä (vettä ei pidä juoda)

• Jos esimerkiksi Kivijärven vettä käytettäisiin, jatkuvasti/pysyvästi juomavetenä, siitä seuraisi varmasti

• oireita (sulfaatti; mahaoireet, kun yli 500 mg/l)

• jopa vakavia terveyshaittoja (mangaani; neurotoksiset vaikutukset aivoissa, erityisesti lapset)

• Mangaanin nykyinen enimmäispitoisuussuositus juomavedessä 100 µg/l

• Huom! Talousveden raja-arvot eivät ole oikea, suora vertailukohta pintavesien riskinarvioon, koska ne perustuvat juomavesikäyttöön (nielty annos)!


14

Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Altistuminen epäpuhtauksille vesistä pyydetyssä kalassa:

• Metallien kertyminen kaloihin olisi potentiaalinen riski (esim. Ni, As, Pb, elohopea/metyylielohopea)

• (Kaivosvesipäästöissä ei tule vesiin merkittävissä määrin orgaanisia aineita/epäpuhtauksia (esim. PCB, dioksiineja yms.), ne olisivat suurempi ongelma!)

• Metallit/epäorgaaniset aineet kertyvät kuitenkin huonosti kaloihin, niiden syötävään osaan

• => yksittäisten aineiden pitoisuus kalassa saattaa hieman nousta

• => saanti lisää hieman aineen kokonaissaantia (pääasiassa muista lähteistä)

• Mutta tiedossa ei ole Suomessa yhtään tapausta, joissa metallien saanti kaivosympäristön kaloissa olisi kohonnut terveydelle haitalliseksi tiedetylle tasolle

• Ei ole ollut tarvetta rajoittaa paikallisen kalan käyttöä

(Päästöt sinänsä syvänteissä kaloille haitallisia? Erityisesti mangaani?)


15


• Elohopea/metyylielohopea olisi haitallisinta: Muuttuneen vesikemian vaikutus metyylielohopean syntymiseen vesistössä?

• Elohopea:

• On pääasiassa metyylielohopeaa (neurotoksista, erityisesti lapset)

• Petokaloissa (hauki, isot ahvenet, isot kuhat)

• Esiintyy kaikissa järvivesissä (humuspitoiset järvet), luontaista vaihtelua (0.3-0.5 mg/kg hauessa tavallista)

• EU-asetus: hauki max 1.0 mg/kg Hg, muu kala max. 0.5 mg/kg Hg

• EVIRA-suositus:

• Lapset, nuoret, hedelmällisessä iässä olevat: haukea enintään 1-2 kertaa kuussa

• Raskaana olevat, imettävät äidit: ei lainkaan

• Muut kalaa päivittäin syövät: vähennä riskilajeja, syö eri lajeja


16


• Talvivaara:

• Erityistä huolta aiheuttanut kipsisakka-allasvuodon vaikutukset (marraskuu 2012), kalojen erityisseuranta

• Toistaiseksi ei ole havaittu merkittäviä muutoksia kalojen metallipitoisuuksissa

• Elohopeakaan ei ole ollut erityinen ongelma

• Kadmium ohimenevästi koholla (yksittäisiä särkiä, vuodenaikaiskiertoa?)


17

Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Uimavesi

• Uitaessa iho altistuu vedessä oleville epäpuhtauksille (pintaveden pitoisuudet; kuinka usein uidaan, kuinka kauan uidaan)

• Metallit vedestä eivät aiheuta uimareille iho-oireita (esim. Talvivaarassa todettuina pitoisuuksina)

• Psykologinen kysymys uida vedessä, jossa tietää olevan epäpuhtauksia, viihtyvyyshaitta?

• Veden muu huonontunut laatu saattaa aiheuttaa oireita (levät, erityisesti limalevät; jotkin muut mikrobiologiset tekijät, järvisyyhy?, hapan vesi?)

• Vesistön rehevöityminen (mm. sulfaatti) – sinilevien lisääntyminen

Talvivaara:

• Esim. Kivijärvellä todetut iho-oireet todennäköisesti johtuneet alentuneesta veden yleisestä laadusta, varsinaista tekijää vedessä ei tiedetä, vaikea selvittää, suositus välttää uimista toistaiseksi voimassa.


18

Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio • Peseytymisvesi (kesämökeillä, saunassa)

• Metallit eivät pääse terveen ihon läpi elimistöön pesuvedestä (hyvin vähäistä)

• Metallit pesuvedestä (järvivesissä esiintyvinä pitoisuuksina) eivät aiheuta ihoärsytystä, allergiaa, muita ihoreaktioita

• Altistuminen lyhytaikaista -> ei metallien suhteen terveysriski

• Muuten huonolaatuinen vesi (vrt. uimavesi) saattaa aiheuttaa herkimmille iho-oireita, ärsyttää limakalvoja

• Talvivaara: Järvissä, joissa suositus olla uimatta, myös suositus, että vettä ei käytettäisi peseytymisvetenä


19

Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Löylyvesi

• Altistuminen kiukaalle heitetystä vedestä metalleille (aerosoli,

hengitettynä) ? Erityisesti mangaani?

• Asiasta ei ole tutkimustietoa

• Annettu varovaisuusperiaatteella suositus: hyvin mangaanipitoista vettä ei tulisi käyttää (milligrammoja/litra)

• Talvivaara: Suositus, että vettä ei käytettäisi löylyvetenä:

• Vesistöt Oulujoen vesistön suuntaan Kolmisoppeen saakka (se mukaan lukien)

• Vesistöt Vuoksen vesistön suuntaan Kivijärveen saakka (se mukaan lukien)


20

Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Saanti kasteluvedestä ravinnossa:

• Lisää metallien kokonaissaantia, mutta ei merkittävästi?

• Puutarhan/kasvimaan kastelu järvivedellä, tapauskohtainen asia

• Metallien kertyminen maaperään, kertyminen siitä kasveihin

• Epäpuhtauksien päätyminen suoraan syötävien kasvien pinnoille (salaatit, marjat)

• Kasvit keräävät hyvin eri tavoin eri metalleja maaperästä, vielä eri osiin kasveja

• Saanti pintakontaminaatiosta vähenee huuhtelulla

• Esim. kadmium olisi haitallisimmasta päästä (elinikäinen kertyminen elimistöön)

• Talvivaara-keisissä asia ei ole ollut esillä


21

Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Epäpuhtaudet raakavedessä vesilaitoksille

• Ei tiedossa olleita ongelmia

• Vesilaitokset (jos ottavat pintavettä raakavedekseen), kaukana vesistöjen alajuoksuilla

• Kaivostoiminta ei näy enää merkittävästi veden laadussa (voimakas laimeneminen)

• Pienillä muutoksilla (esim. veden sulfaatti) ei ole merkitystä terveyden kannalta


22

Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio

• Eli, kaivospäästöt pintavesiin eivät näyttäisi helposti aiheuttavan varsinaiseen päästöjen toksisuuteen liittyvää terveyshaittaa

• Mutta, ympäristön pilaantuminen aiheuttaa (pahimmillaan)

merkittäviä epäsuoria vaikutuksia:

• Nämä epäsuorat vaikutukset aiheuttavat terveyshaittaa/riskiä

• Vaikutus ja asia on hyvin yksilöllistä


23

Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio • Epäsuorat vaikutukset:

• Voi olla merkittävä viihtyvyyshaitta (ympäristön pilaantuminen)

• Vesistön virkistyskäyttö huononee/estyy (uinti, kalastus)

• Pelko ja ihmisten epätietoisuus terveyshaitoista

• Taloudelliset menetykset (omaisuuden arvon lasku, vaikutus yritystoimintaan, ns. sosioekonomiset vaikutukset)

( = ”henkinen altistuminen”)

=> Epäsuorat vaikutukset terveyteen:

• Mielipaha, ärtymys tilanteesta

• Stressi ja sen seuraukset (unettomuus, vaikutus verenpaineeseen, keskittymiskykyyn jne.)

• Vaikeaa todeta ja mitata, mutta todennäköistä: erityisesti ennestään huonontuneen terveydentilan paheneminen


24

Pintavesiin liittyvä terveysriskin arvio

• Terveysvaikutukset ja –riskit arvioidaan osana ympäristövaikutusten arviointi-prosessia (YVA-arvio, YVA-selostus)

kaivoksen toimintalupien käsittelyvaiheessa

• Velvoitetarkkailuohjelman tulosten tarkastelu kaivoksen toiminnan aikana

Onko asiassa jotain, jota emme vielä tiedä/osaa hahmottaa?


Technology

Kaivospäästöjen aiheuttamat terveysriskit vesistöissä