Kokemuksia tiedolla johtamisesta
Oulun kaupungissa
Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019
Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö
Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki
Toiminnan ja talouden tarkastelu eri
ulottuvuuksien kautta
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä korostuu tulevaisuudessa toiminnan ja
talouden tarkastelun mahdollisuus eri ulottuvuuksien kuten väestötiedon,
aluetiedon, elämänkaaren sekä palvelutarpeen vaativuuden kautta.
• Yhteinen laadukas ja myös kattava tieto ja sen yhteinen tulkinta on keskiössä, kun
suunnitellaan joustavia ja asiakaslähtöisiä palveluita.
• Asukkaille järjestettäviä palveluita tulee kyetä tarkastelemaan organisaatiomallista
tai -rakenteesta riippumattomalla tavalla ja siten kyetä myös ennustamaan sekä
palvelutarvetta että oletettavaa kustannuskehitystä sekä asettamaan tavoitteita ja
seuraamaan niiden toteutumista, kuten perus- ja erityistason integraation
toteutumista.
• Yhteisten tavoitteiden asettamiseksi on olennaista saada ajantasaista tietoa
esimerkiksi koko lapsiperheiden tai ikäihmisten palvelukokonaisuuteen
kohdennettavien resurssien vaikuttavuudesta huomioiden peruskuntien,
maakunnan ja muiden toimijoiden yhteiset panostukset.
Organisaatioriippumaton palvelukokonaisuusmalli
PALVELUKOKONAISUUSAvosairaanhoito
Avoterveydenhoito
Ikäihmisten sosiaalipalvelut
Kehitysvammaisten palvelut
Kuntoutus
Lastensuojelu
Maahanmuuttajapalvelut
Mielenterveyspalvelut
Perheiden tukipalvelut
Perheoikeudelliset palvelut
Perusterveydenhuollon sairaalahoito
Päihdepalvelut
Somaattinen erikoissairaanhoito
Sosiaalihuollon palvelut
Suun terveydenhuolto
Vammaisten palvelut
Organisaatioriippumattoman mallin avulla voidaan arvioida mm. hoidon porrastuksen toteutumista,asiakkuuksia sekä niiden kustannusten kehitystä, hoito- ja palveluketjujen toimivuutta ja painopisteensiirtymistä strategian mukaisesti raskaista palveluista kohti ennaltaehkäiseviä, kevyempiä, varhaisentuen palveluja.
ASUINALUE-NÄKÖKULMA
PALVELUKOKONAISUUS
TOIMINTO
Ikäihmisten sosiaalipalvelut
Ateriat
Kuljetuspalvelut
Kuntouttava päivätoiminta
Kotihoito
Ikäihmisten asumispalvelut
Laitoshoito
Mielenterveys-palvelut
Mielenterveysavopalvelut (SHL)
Mielenterveysavohoito
Mielenterveysasumispalvelut
Psykiatrinen avoesh
Psykiatrinen laitoshoito
OMA TOIMINTA, AVUSTUKSET,
OSTOAPALVELU
AVO-, ASUMIS- JA LAITOSPALVELUT
”PALVELUTASOT/ LIIKENNEVALO-
MALLI”
KUSTANNUS-PAIKKA =
TOIMINNAN JA TALOUDEN
YHDISTELYAVAIN
Mallin toteutus bottom-up -periaatteella
0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0
Avosairaanhoito
Ikäihmisten sosiaalipalvelut
Lääkinnällinen kuntoutus
Mielenterveyspalvelut
Pth:n sairaalahoito
Päihdepalvelut
Somaattinen esh
Sosiaalihuollon palvelut
Suun terveydenhuolto
Vammaisten palvelut
71,4
100,0
14,3
4,3
42,9
2,9
28,6
2,9
14,3
4,3
Omaishoidontuen piirissä olevilla asiakkailla on usein monen eri palvelun käyttöä samanaikaisesti
omaishoidontuen kanssa. Näiden palveluiden käytöstä muodostuu asiakaskohtaiset sote-
palvelujen käytön kokonaiskustannukset.
*ASIAKASMÄÄRÄT EIVÄT OLE
TODELLISIA
Tietojen yhdistämisen mahdollisuudet – Kuvitteellinen esimerkki
omaishoidontuen piirissä olleiden asiakkaiden* (n= 700) eri palveluiden
käytöstä vuoden aikana, %-osuus kaikista asiakkaista
Kustannukset jaetaan kutakin palvelua käyttäneille asiakkaille esim. käyntimäärän, hoitopäivien tai tuntien mukaan.
Tietojen yhdistämisen mahdollisuudet - Kuvitteellinen
esimerkki päivystyksen käytöstä ja jatkohoidosta
• Yhteispäivystyksessä kävi vuoden aikana 4 000* asiakasta, käyntejä heillä oli yht. 5 100*.
• 19,3 % käynneistä (n=800) johti jatkohoitoon joko perusterveydenhuollon sairaalahoidossa (n=
500) tai somaattisessa erikoissairaanhoidossa (n= 300), suurin osa asiakkaista kotiutui.
• Tarkastelua voidaan syventää tarkastelemalla esim.:
• jatkohoitoa erikoisaloittain, yksiköittäin
• hoitojakson kestoa
• diagnooseja hoitojakson päättyessä
• asiakkaan asuinaluetta (hvk-alue)
3550
500
100
0 1000 2000 3000 4000
Koti
Asumispalvelu
Laitoshoito
Mistä asiakas tuli päivystykseen (käynnit, n= 5100)
2900
400
500
300
50
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500
Koti
Asumispalvelu
Pth:n sairaalahoito
Somaattinen esh
Laitoshoito
Mihin asiakas meni päivystyksestä (käynnit, n= 5100)
*ASIAKAS- JA KÄYNTIMÄÄRÄT
EIVÄT OLE TODELLISIA
Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet alueittain lasten ja
nuorten palveluiden kehittämisen näkökulmasta
Yhteiset strategiset tavoitteet (valtuusto): • Alueen lasten, nuorten ja
perheiden hyvinvointi lisääntyy
• Syrjäytyneiden nuorten osuus vähenee
• Lasten ja nuorten osallisuus vahvistuu
• Sosioekonomiset erot sekä hyvinvointierot kaventuvat
• Alueilla omat erityispiirteet -> yhteinen tieto johtamisnäyn taustalla
• Alueellista toimintaa ja sen kehittämistä johtavat alueen sivistys- ja
kulttuuripalveluiden aluepäälliköt ja hyvinvointipalveluiden palvelupäälliköt.
Sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja hyvinvointipalveluiden yhteinen
johtoryhmä ohjaa kokonaisuutta.
Lapset ja nuoret, yhteisiä tavoitteita
tukeva mittaristo
Kustannukset € Kustannukset € Kustannukset €
Tavoitteena lasten ja nuorten
hyvinvoinnin lisääntyminen
- mittareita:mm.
lastensuojelupalvelujen tarve ja
kustannukset, kokonais-
kustannuksetKokemuksellinen
hyvinvointi
Elina Välikangas
9.6.2017
Hyve vihreä3 %
Hyve keltainen6 %
Hyve punainen
7 %Esh keltainen
3 %
Esh punainen4 %
Siku vihreä70 %
Siku keltainen7 %
Siku punainen
0,2 %
Oulun lasten ja nuorten toimintamenot 2016
Toimintamenot yhteensä 481,2 M€10 669 €/alle 18-vuotias
21.9.2017 Sanna Suistio
Väestötason seuranta ja
lapsibudjetointi
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenvrt. tulevaisuudessamaakunta vs. kunta
KIITOS!