Download pdf - Kokousmuistio 2/2015 1 (3) Sami Nikander 16.11 · 2015-11-19 · Kumiteollisuus ry Kokousmuistio 2/2015 2 (3) Sami Nikander 16.11.2015 Kaikkien osaprojektien tavoitteena on se, että

Kokousmuistio 2/2015 1 (3)

Sami Nikander 16.11.2015

Kumiteollisuus ry PL 4 Eteläranta 10 Puh. 09 172 841 www.kumiteollisuus.fi Y-tunnus 0217050-5 00131 Helsinki Faksi 09 630 225 Kotipaikka Helsinki

Ympäristöjaoston kokous 2/2015

Aika Maanantai 16.11.2015, klo 12.00-13.45

Paikka Nokian Renkaat Oyj, Nokia

Läsnä Sirkka Leppänen, Nokian Renkaat Oyj (puheenjohtaja) Pertti Turunen, Teknikum Oy Mira Juutilainen, Teknikum Oy Merja Konsti, Teknikum Oy Anne Jokela, Teknikum Oy Timo Wrang, Reka Kumi Oy Jani Järvinen, Contitech Finland Oy Kimmo Ilén, Trelleborg Industrial Products Finland Oy Kaisa Mäkinen, Nokian Renkaat Oyj Sami Nikander, Kumiteollisuus ry (sihteeri)

1 Kokoustilan turvajärjestelyt ja kokouksen avaus

Ennen kokouksen avausta puheenjohtaja kävi läpi kokoustilan turvajärjestelyt. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

2 Esityslistan hyväksyminen

Kokouskutsussa ollut esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

3 Edellisen kokouksen muistio

Edellinen kokous oli pidetty 7.5.2015. Siitä laadittu muistio käytiin lyhyesti läpi ja hyväksyttiin muutoksitta.

4 Kumihuurut ja -pölyt - Tilannekatsaus

Sami Nikander kävi läpi kumihuuruihin ja -pölyihin liittyvän edunvalvontahankkeen tilanteen. Vuosiin 2013-2017 ajoittuvan hankkeen tavoitteena osoittaa, että kumiteollisuuden pitkäaikaiset ja jatkuvasti kehittyneet riskinhallintatoimet, joita on jatkuvasti arvioitu ja parannettu, ovat riittäviä suojelemaan työntekijöitä mahdollisilta karsinogeenisiin, mutageenisiin ja lisääntymisvaarallisiin kemikaaleille altistumiseen liittyviltä riskeiltä. Yksi osaprojekti hankkeessa on ollut arvioinneissa tarvittavan datan tuottaminen. Tämä työ on nyt saatu valmiiksi ja osaprojektin loppuraportti käy vielä läpi lopullisia arviointeja. Raportti julkaistaan 2016 alkupuoliskolla samaan aikaan kahden aiheesta julkaistavan tieteellisen artikkelin kanssa. Toinen suurempi osaprojekti on 2014-2017 läpivietävä Rubber Fumes Assessment Programme, joka sisältää mm. analyysimenetelmien kehittämistä, aineiden priorisointia ja yhteisen ohjeistuksen laadintaa.

Kumiteollisuus ry Kokousmuistio 2/2015 2 (3)


Kaikkien osaprojektien tavoitteena on se, että 2017 uudelleenarvioitava EU:n komission päätös kumihuurujen ja -pölyjen syöpävaarallisuudesta oli sen mukainen, että kumihuuruja ja -pölyjä ei tarvitse lisätä syöpävaarallisuusdirektiivin liitteisiin.

5 Kuulumiset ETRMA:n suunnalta

Sami Nikander kävi läpi ETRMA:n Chemicals Groupin ja Environmental Groupin (H&S Groupin asiat käsiteltiin kohdassa 4) meneillään olevat asiat. Todettiin, että CLP-hanke on käytännössä valmistunut. Hankkeessa tutkittiin 5 renkaissa käytettyä ja 5 teknisissä kumituotteissa käytetyn komponentin liukoisuutta. Johtopäätöksenä oli, että saatujen testitulosten perusteella ei havaittu tarvetta muuttaa kumiseosten luokituksia. Seuraavaksi laaditaan ohjeistus siitä, miten saatuja tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin kumiteollisuudessa. Tämän työn pitäisi olla valmista joulukuussa 2015. Rubber chemicals monitoring reportin osalta todettiin ETRMA:n tekevän hyvää työtä. Sami Nikander kertoi, että norjalaisen tutkimuksen myötä mikromuovit merissä ovat nousseet uudelleen keskusteluun. Merkittävää tutkimuksessa oli se, että kumituotteet, erityisesti renkaat oli mainittu yhtenä mikromuovien päälähteenä. Vastaavaa tutkimusta on meneillään myös Hollannissa. Lisäksi Hollanti toimii EU:n puheenjohtajana 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon. Aihe voi tällöin tulla esille, koska Hollanti on suunnitellut painottavansa kiertotaloutta omalla puheenjohtajakaudellaan. ETRMA on laatinut aiheesta Q&A -dokumentin, jota voi käyttää keskustelun pohjana asian mahdollisesti tullessa esille.

6 Kiertotalous

Sami Nikander kertoi, että EU:n Kiertotalouspakettia odotetaan julkaistavaksi 4.12.2015. Tähän liittyen Kumiteollisuus ry on laatinut aiheesta toimialan näkemykset, jotka ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi. Lisäksi myös ETRMA on tehnyt aiheesta oman kannanottodokumentin.

7 ISO 14001 muutokset

Sami Nikander kävi läpi uudistuneen ISO 14001 -standardin keskeiset muutokset. Uudistuneen standardin myötä ympäristöjärjestelmän suunnittelussa ja käytössä korostuvat toimintaympäristön sekä sidosryhmien tarpeiden ja odotusten huomioiminen. Ympäristöasiat tulee ottaa osaksi organisaation strategiaa. Johdon vastuita ja sitoutumista korostetaan entistä enemmän. Jatkuvan parantamisen painopiste siirtyy ympäristöjärjestelmästä ympäristönsuojeluun. Uudistuksen myötä ympäristönäkökohtien hallinta on laajennettu koskemaan tuotteen tai palvelun koko elinkaarta. Lisäksi kiinnitetään huomiota ulkoistettujen toimintojen ympäristönäkökohtien ohjaamiseen. Nikanderin esitys on osana kokouksen esitysmateriaalia.

8 Strategia ja toimintasuunnitelma 2016

Käytiin läpi Kumiteollisuus ry:n hallituksen laatimat uudet strategiset painotukset sekä vuodelle 2016 kirjattua toimintasuunnitelmaa. Todettiin, että ympäristöjaoston hankkeiden edistyminen on edennyt suunnitellusti ja kesken olevien hankkeiden eteneminen riippuu pitkälti ETRMA:n materiaalien tuotantoaikatauluista.

Kumiteollisuus ry Kokousmuistio 2/2015 3 (3)


9 Muut asiat

Pertti Turunen kertoi, että kokous on hänen viimeinen ennen helmikuussa 2016 tapahtuvaa eläköitymistä. Mira Juutilainen tulee jatkamaan hänen työtään ympäristöjaostossa. Jaosto kiitti Turusta hänen ansiokkaasta panoksestaan kumiteollisuuden eteen ja erityisesti työtä ympäristöjaoston hyväksi.

10 Seuraava kokous

Seuraavan kokous päätettiin pitää torstaina 14.4.2016 klo 13 alkaen. Kokouspaikkana on Nokian Renkaat Oyj.

11 Kokouksen päättäminen

Sirkka Leppänen kiitti osallistujia ja päätti kokouksen.

Liitteet Sami Nikanderin esitysmateriaali, liite 1 ETRMA:n mikromuovit merissä Q&A -dokumentti, liite 2 ETRMA:n Formaldehydi fact sheet, liite 3 Kumiteollisuus ry:n kiertotalousnäkemykset (FI ja EN), liitteet 4-5

Jakelu Jaoston jäsenet ja kokoukseen osallistuneet

Tiedoksi Kumiteollisuus ry:n jäsenyritykset

Kumiteollisuus, ympäristöjaosto, ptk liite 1 16.11.2015

1

Ympäristöjaoston kokous 16.11.2015

Nokian Renkaat Oyj, Nokia

Ehdotus kokouksen työjärjestykseksi

1. Kokoustilan turvajärjestelyt ja kokouksen avaus

2. Esityslistan hyväksyminen

3. Edellisen kokouksen muistio

4. Kumihuurut ja –pölyt ‐ tilannekatsaus

5. Kuulumiset ETMA:n suunnalta

6. Kumiteollisuus ja kiertotalous ‐kannanotto

7. ISO 14001 muutokset

8. Muut asiat

9. Strategia ja toimintasuunnitelma 2016

10. Seuraava kokous

11. Kokouksen päättäminen

18.11.2015 2


2

Kumihuurut ja –pölyt ‐ tilannekatsaus

Strateginen toimintasuunnitelma 2012‐2017● Tausta:

– 2012 EU:n komission päätös pyytää arviointia kumihuurujen ja –pölyjen sisällyttämiseksi syöpävaarallisuusdirektiiviin

– ETRMA suunnitteli ja aloitti monitahoisen strategiaohjelman tavoitteena osoittaa, että kumiteollisuuden pitkäaikaiset ja jatkuvasti kehittyneet riskinhallintatoimet, joita on jatkuvasti arvioitu ja parannettu, ovat riittäviä suojelemaan työntekijöitä mahdollisilta karsinogeenisiin, mutageenisiin ja lisääntymisvaarallisiin kemikaaleille altistumiseen liittyviltä riskeiltä

18.11.2015 4


3

Kumihuurut ja –pölyt ‐ prosessikaavio

18.11.2015 5

Tapahtunut tähän mennessä● OPINION OF THE ADVISORY COMMITTEE ON SAFETY AND HEALTH AT WORK

(ACSHW) – ADOPTED ON 28.11.2013– …industry has undertaken considerable efforts to reduce and / or replace carcinogenic

substances used and / or generated in the rubber‐manufacturing industry. However, rubber fumes and dusts generated during various industrial processes have a complex and / or unknown compositions. In addition, there is uncertainty whether and to what extent these rubber fumes and dusts may still contain carcinogens.

– …work should be carried out to identify and evaluate the scientific aspects with the view to determine the appropriate way to include these carcinogenic substances not already and specifically covered by the CMD.

– …In all cases, it should be recalled that Article 3(2) of Directive 2004/37/EC stipulates, that "In the case of any activity likely to involve a risk of exposure to carcinogens or mutagens, the nature, degree and duration of workers' exposure shall be determined in order to make it possible to assess any risk to the workers' health or safety and to lay down the measures to be taken.

● This opinion should be reviewed within 3 years, taking into account any existing and new scientific publications (e.g. the RAPRA report 2011) and any new information available on the composition of rubber fumes and dusts.”

18.11.2015 6


4

Tapahtunut tähän mennessä

● ANALYSIS OF MORTALITY AND CANCER INCIDENCE AMONG WORKERS FIRST EMPLOYED IN THE EUROPEAN RUBBER MANUFACTURING INDUSTRY SINCE 1975 IPRI : 2013‐ 2016

– Final report received at ETRMA August 2015

– The report has several important strengths:• Largest study ever in the rubber manufacturing industry (DE,IT,SE,PO, UK); based on around 949,000

persons‐year of observation

• The data from national cohorts of high quality and Statistical Analysis Plan was rigorously followed

• States that “The study was partially founded by ETRMA and was conducted and reported in full independence from the sponsor”

• The papers will be signed by scientists amongst the most reputed European epidemiologists, who take full responsibility for the work

• Good and cautious report ‐‐ need for follow up

– 2 peer‐reviewed manuscripts ‐ are expected to be published in scientific journals (1H‐2016); until then the Report is confidential

● Next step: Expert Group to prepare the steps necessary for follow up and develop proposal by end‐2016

18.11.2015 7

Rubber fumes assessment programme 2014 ‐2017

18.11.2015 8


5

18.11.2015 9

RUBBER FUMES SUBSTANCES

Preliminary listing of substances in rubber fumes based on industry knowledge, authorities concerns and literature

COMPLETED

Development of prioritization criteria based on intrinsic properties COMPLETED

Identification of priority substances (3 categories) COMPLETED

TEST METHODS

Preliminary identification of existing quantitative test methods to measure individual substances

COMPLETED

Improvement of the qualitative ISO test method >> ERRLAB To be started

STANDARDISATION ACTIVITES – ISO

Definition of Rubber Fumes COMPLETED

Standardisation/validation of identified quantitative test methods Ongoing

Publication of the literature review as an ISO Technical Standard Processlaunched

18.11.2015 10

SCIENTIFIC ARTICLE

Publication of the scientific article in the journal “Progress in Rubber, Plastics & Recycling Technology”

End-2015

Epidemiological review study (IPRI) –Final Report July 2015

Publication of manuscripts Early 2016

RUBBER INDUSTRY EXPOSURE DATA

Collection of existing industry rubber fumes exposure data COMPLETED

Evaluation of collected data Ongoing

Collection of new data (targeted data collection campaigns) 1H 2016

RISK ASSESSMENT IN THE RUBBER INDUSTRY

Identification of existing substance specific OELs COMPLETED

Analysis of exposure data VS existing OELs 2H 2016

Identification of risk and establishment of riskreduction/elimination strategies

2017


6

18.11.2015 11

OTHER MAJOR DELIVERABLE (not included in previous tables)

Industry guidance for substance detection / RMO 2017

COMMUNICATION WITH 3RD PARTIES

Communication with the Finnish Occupation Institute Mid-2015

Communication with EU Commission and other national/EU authorities

NOT STARTED

H&S Group (viimeisin kokous pidetty 24.1.2014)

● Työn painopiste RFTF ‐toiminnassa

– Strategy on rubber fumes 2014‐2016 toteutus

– ETRMA:n asiantuntijoiden ja TTL:n tvuoropuhelu jatkunut• ETRMA:n RFTF pohtii, miten TTL:n hanketta voitaisiin hyödyntää

• Parhaillaan fokus on yksittäisiä aineita mittaavien testimenetelmien standardisoinnissa

• Ajatuksena on mahdollisesti hyödyntää TTL:n osaamista altistustiedon tuottamisessa sitten, kun nämä menetelmät ovat valmiina

• TTL toteuttaa vulkanointihuurujen genotoksisuutta selvittävään hankeosion kuluvan vuoden aikana

– Ei voida odottaa laajemman hankekokonaisuuden toteutumista, vaan toteutettava erillisenä ja rahoituksesta johtuen vain yhdessä yrityksessä

13.11.2015Sami Nikander 12


7

Kuulumiset ETRMA:n suunnalta

Chemicals Group (viimeisin kokous pidetty 8.10.2015)● CLP classification of uncured rubber mixtures

– Kumiteollisuuden eurooppalainen järjestö ETRMA:n johdolla viety läpi kumiseosten uudistuvaan luokitukseen (ns. CLP‐luokitus) kohdistuvaan selvitys‐ ja tutkimushanke, jossa

• tutkittiin CLP‐luokituksen vaikutuksia kumiseosten kannalta ja luoda niihin liittyvään luokitukseen tarvittava tietomäärä hankkeessa mukana olevien tahojen käyttöön.

• Kumiteollisuus ry osallistui tutkimuksen rahoitukseen, joten tieto on jäsenyritysten käytössä. Erityisen kriittinen on uusi, liukoisuuteen liittyvän tiedon hankinta. Olemalla mukana yhteishankkeessa vältytiin siltä riskiltä, että jäsenyritykset joutuisivat hankkimaan tarvittavat tiedot itse.

– Tutkimuksessa käytiin läpi 5 rengas‐ ja 5 GRG‐komponenttia



8


– Tutkimuksessa käytiin läpi 5 rengas‐ ja 5 GRG‐komponenttia• Menetelmä EN 12873‐1:2014

• Altistusolosuhteet 3x72h @ 20°C into acidified & neutral



– ETRMA:n CG on käynyt tutkimuksen tehneen SmithersRapran analyysitulokset ja raportit läpi ja päätynyt seuraavaan päätelmään:

• Ei vaikutusta ADR velvoitteisiin

• Ei vaikutusta SEVOSO vaatimuksiin

– Ryhmä ei suosita jatkotutkimuksia

– Seuraavaksi valmistellaan ohjeistus siitä, miten nyt tutkittujen aineiden tuloksia sovelletaan yleisemmin

– Aikataulu Joulukuu 2015



9

Chemicals Group (viimeisin kokous pidetty 8.10.2015)● Rubber chemicals monitoring report

• 8. versio julkaistu

• New chapter “ECHA Compliance check: Substances potentially subject to compliance checks during 2015”

● Risk Management Option Analysis (RMOA) under development on rubber substances

– Tiedonkeruun tärkeyttä korostettu, koska aineet voivat päätyäkandidaattilistalla ja lopulta jopa REACH:n liite XIV mukaiseenlupamenettelyyn.

– Kolmas tiedonkeruuprosessi käynnissä, poislukien ne aineet jotka on jo priorioistu ja ne, joiden suhteen ei ole katsottu tarvetta toimenpiteisiin

• Deadline 5.12.2015

● Rubber chemicals prioritization process

– Toinen vaihe aikana kerätty informaatio (Suomi kommentoi myös) analysoitu ja toimenpide‐ehdotukset tehty.

– Seuraavaksi EHS SG:n käsittelyssä 2.12.2015 kokouksessa – Suomennäkemykset?


Chemicals Group (viimeisin kokous pidetty 8.10.2015)● Synthetic rubber definition

– Taustalla keskustelu silikonikumien tulliluokittelusta. Nyt luokassa 39, kun ETRMA haluaisia luokkaan 40. ‐ Keskustelut jatkuvat, viimeisin kokous 13.10.2015

● Food contact ‐ Developing migration testing guidelines for non‐plastics materials

– ETRMA vastuussa TPE ja kumia käsittelevien ohjeiden laadinnasta.

– Onko asia akuutti Suomessa?

● SCHC‐aineet esineissä yli 0,1 % pitoisuuksissa– ETRMA selvittää lakimiesten kanssa sitä, miten tämä pitäisi tulkita vulkanisoiduissa

kumituotteissa (ja myös metalli‐ ja tekstilikoordit renkaissa)

● ETRMA fact sheet on the use of Formaldehyde in the rubber industry

● Pseudoaineet – ETRMA pyytää näkemyksiä

● Boraatit – uhkana lupamenettely, otettu mukaan priorisointiprosessiin



10

Environmental Group (viimeisin kokous pidetty 30.6.2015)● Kiertotalous

– oma kohtansa agendalla

● Mikrovuovit merissä– Norjalainen tutkimus nosti renkaat yhdeksi suurimmaksi mikromuovien

lähteeksi merissä• Tutkimuksen laatu on kyseenalainen

• Hollannissa menossa myös aiheeseen liittyvä tutkimus, joka valmistuu 2015 loppuun mennessä

– Mikromuovit ovat keskeisesti esillä myös EU:n meristrategiassa

– Hollanti on ottamassa puheenjohtajuuskautensa (2016 ensimmäinen puolisko) agendalle Climate & Circular Economy

• Keskusteluaiheen tiimoilta voi nousta esille kiertotalouden kautta

– ETRMA on laatinut Q&A‐paperin, jossa lienee jo vastaukset moniin esille tuleviin kysymyksiin


Kiertotalous


11

Kiertotalous● EU:n komission Kiertotalous –pakettia odotetaan julkaistavaksi

4.12.2015

● Kumiteollisuus ry on laatinut näkemyksensä aiheesta– Yrittää katsoa asiaa niin renkaiden kuin teknisen kumin

kokonaisuudesta

– Saatavilla suomeksi ja englanniksi

● ETRMA myös laatinut aiheesta kantapaperin– Rengaspainotteinen

– Dokumentissa esitetyt näkemykset hyvin linjassa Kumiteollisuus ry:n dokumentin kanssa


ISO 14001 muutokset


12

ISO 14001:2015 – Uuden sukupolven ympäristöasioiden hallintajärjestelmä● Uusimistyön taustaa:

– Ensimmäinen ISO 14001 julkaistiin 1996, pieniä muutoksia vuonna 2004

– Ympäristöasioiden hallinnan vaatimukset laajentuneet ympäristön pilaantumisen ehkäisystä kokonaisvaltaisemman kestävän kehityksen ympäristöpilarin hallinnan suuntaan (resurssien kestävä käyttö, jäte, ilmastonmuutos, biodiversiteetti, sidosryhmien vaatimukset…)

– Myös johtamisen käytännöissä oli tapahtunut muutoksia

● Ennen uusimistyön aloittamista tehtiin laaja pohjatyö:– Kansainvälinen strategiaryhmä pohjusti hallintajärjestelmästandardeille yhtenäisen

rakenteen, joka viimeisteltiin laatu‐ ja ympäristökomiteoiden yhteistyönä

– Kansainvälinen ympäristöjohtamisen komitea kartoitti ympäristöasioiden hallintaan liittyvät nykyiset ja lähitulevaisuuden haasteet ns. Future Challenges of EMS –työssä

● Pohjatyö loi mandaatin uusimistyölle, jossa keskeiset määrittävät tekijät olivat:

– Integrointi muiden hallintajärjestelmien sekä liiketoimintastrategioiden kanssa, riskipohjainen lähestymistapa, sidosryhmien asema, kokonaisvaltainen ympäristönsuojelu, suorituskyvyn parempi mittaaminen, elinkaariajattelu ja viestintä

18.11.2015 23

ISO 14001:2015 vs. edellinen versio

18.11.2015 24

Lähde: Susan LK Briggs, uudistamistyön puheenjohtaja


13

Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen

● Organisaatiolle ja sen ympäristöasioiden hallinnalle keskeisten asioiden strategisen tason ymmärrys

– Sisäisistä (hallinto, strategia, resurssit…) ja ulkoisista tekijöistä (säädökset, sitoumukset teknologia, kilpailutilanne…), jotka vaikuttava mahdollisuuksiin päästä järjestelmän tavoitteisiin

– Oltava selvillä ympäristöolosuhteista, jotka voivat vaikuttaa organisaatioon tai toisinpäin

• Esim. raaka‐aineen hankinnan vaikutus biodiversiteettiin, ilmastomuutoksen vaikutus organisaatioon…

– Sidosryhmien tarpeet on tunnistettava ja otettava huomioon relevantein osin

• Sidosryhmien tunnistamisen merkitys korostuu entisestään

18.11.2015 25

Riskipohjainen lähestymistapa

● Ympäristötavoitteet merkittävien ympäristönäkökohtien, sitovien velvoitteiden ja riskien pohjalta

● Priorisoidaan ne asiat, jotka vaikuttavat järjestelmän tavoitteiden toteutumiseen ja varmistavat jatkuvan parantamisen toteutumisen

● Organisaatio voi itse valita asiat, jotka priorisoi

● Standardi ei vaadi virallisen riskinarviointimenetelmän käyttämistä

18.11.2015 26


14

● Environmental aspects

● Local/regional environmental conditions

● Compliance obligations

● Changing regulations

● Environmental performance

● Interested party concerns

● Financial/economic situation

● New product development

● Changes in operations

● Technologies, e.g. environmental, IT

● Product life cycle, including supply chain

Issues w/ Potential Risk/Opportunity

18.11.2015 27

Elinkaarinäkökulma

● Entistä selvemmin esillä ja huomioitava osana toiminnan suunnittelua ja ohjausta– Ne ympäristövaikutukset, joita voidaan kontrolloida ja vaikuttaa tuotteen

elinkaaren eri vaiheissa

– Laadittava vaatimukset T&K‐toiminnalle sisältäen kaikki elinkaaren vaiheet

– Vaatimukset hankintatoiminnalle (tuotteet ja palvelut)

– Ympäristövaatimuksista on viestittävä alihankkijoille. Toimittajille…

– Tarkasteltava tarvetta tarjota informaatiota liittyen tuotteiden kuljetusten, käytön, loppukäsittelyn ympäristövaikutuksiin

● Standardi ei vaadi elinkaariarvioinnin tekemistä

18.11.2015 28


15

Viestintään enemmän painotusta● Luotava viestintäprosessi

– Mitä, milloin, kenen kanssa, kenelle, kuinka, sisäisesti & ulkoisesti

● Tarjottavan informaation on

– oltava yhteensopivaa ympäristöjärjestelmässä muodostetun tiedon kanssa ja luotettavaa

– Tarjottava syötettä/palautetta jatkuvalle parantamiselle

● Ulkoista viestintää tarvittaessa ja sidosryhmien vaatimuksiin vastaavaa

● Dokumentoitava näyttö viestinnästä, kun tarkoituksenmukaista

18.11.2015 29

Dokumentoitu tieto● Järjestelmän soveltamisala● Ympäristöpolitiikka● Riskit&mahdollisuudet● Prosessit, joilla osoitetaan riskien ja

mahdollisuuksien huomioiminen● Ympäristönäkökohdat ja –

vaikutukset● Sitovat velvoitteet● Ympäristötavoitteet● Toiminnan ohjaus – soveltuvat● Valmius ja toiminta hätätilanteissa

Tallenteet● Pätevyys● Sisäinen & ulkoinen viestintä, soveltuvin

osin● Toiminnan ohjaus –soveltuvat● Valmius ja toiminta hätätilanteissa● Monitorointi, mittaaminen, analyysi ja

arviointitulokset● Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin

tulokset● Auditointitoiminnan implementointi● Auditointitulokset● Johdon katselmusten tulokset● Korjaavien toimenpiteiden tulokset,

poikkeamat ja tehdyt toimet

Dokumentaatiovatimuksiin ei merkittäviä muutoksia

18.11.2015 30


16

Johdon rooli korostuu

● Näkyvä tuki, osallistuminen & sitoutuminen on keskeinen tekijä onnistuneen järjestelmän luomisessa

● Ylin johto valvoo, että ympäristöpolitiikka ja –tavoitteet ovat linjassa organisaation strategisen suunnan ja toimintaympäristön kanssa sekä yhdistetty liiketoimintaprosesseihin

● Varmistaa riittävät resurssit haluttujen tulosten savuttamiseen

18.11.2015 31

Kumiteollisuus ry:n strategia ja toimintasuunnitelma 2016


17

18.11.2015 33

Kumiteollisuus ry:n operatiivinen strategia 2016

Viestintä, yhteistyöverkostot

Elinkeino-politiikka- Lainsäädäntö

- Standardisointi

- Vastuullisuus

Työmarkkinat-Työehtosopimukset

- Palkkaratkaisut

- Vuoropuhelu

Uudet liiketoiminta-mahdollisuu-det

- Tilastointi

- Selvitykset

- T&k-hankkeet

Kumiteollisuus ry:n

tarkoituksena on edistää

jäsenyritysten kilpailukykyä

Menestyvät ja vetovoimaiset jäsenyritykset

Toimintasuunnitelma 2016 (mukana vain tärkeimmät)

18.11.2015 34

Toiminta-alue Toimenpiteet 2016

Elinkeinopolitiikka -Lainsäädäntö

Kumihuurut ja –pölyt, REACH, nano, non-toxic environment – vaikutetaan ETRMA:n kautta EU:n päätöksentekijöihin ja kotimaassa Kemianteollisuus ry:n verkostojen kautta sekä itse suoraan fokusoidusti keskeisimpiin sidosryhmiin

Elinkeinopolitiikka -Standardisointi

Standardisointikomitea varmistaa seurannan ja osallistumisen riittävän tason ja toimivat yhteydet standardeja laativiin komiteoihin osana Kemestary:n standardisointitoimintaa.

Elinkeinopolitiikka -Vastuullisuus

Perustetaan kumiteollisuuden turvallisuusasoihin keskittyvä ”kummiverkosto” viemään yhteistyössä läpi käytännön toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan tapaturmataajuuden alentamiseksi asetetun tavoitteen savuttaminen (parhaat käytännöt, yhteiset kehityshankkeet jne.) Kumiteollisuus ry vastaa verkoston koordinoimisesta

Työmarkkinat Valmistaudutaan 2016 TES-kierrokselle. TES-jaosto vastaa toimialan neuvottelutavoitteiden valmistelemisesta.

Työmarkkinat Järjestetään vuoropuhelua ylläpitävä seminaari, jos työmarkkinatilanne sen sallii.


18

Toimintasuunnitelma 2016 (mukana vain tärkeimmät)

18.11.2015 35

Toiminta-alue Toimenpiteet 2016

Uudet liiketoiminta-mahdollisuudet -Yhteisselvitykset

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen esim. biotalouden ja digitalisaation kokonaisuudessa

Uudet liiketoiminta-mahdollisuudet -Tilastointi

Tutkitaan mahdollisuus kerätä kootusti esim. raaka-aineiden hintakehitykseen liittyvää tilastoa

Uudet liiketoiminta-mahdollisuudet –Jäsenyritysten matka

Suunnitellaan ja koordinoidaan jäsenyritysten edustajille tarkoitettu matka

Vuodelle 2015 jo ajoitettua toimintaa● Imago & vetovoima

– Vetovoimahankkeet, webbiviestinnän monipuolistaminen, artikkelit, tilastotiedon kehittäminen, kumiteollisuuden esiin nostaminen esim. biotaloudessa jne.

● Lainsäädäntö– Kumihuurut ja –pölyt, ympäristönsuojelulain uudistus, REACH

● Koulutus– Jaoston toiminnan uudelleenorganisointi ja fokusointi

● Standardisointi– Eurooppalaiseen ja KV‐työhön osallistumisen tehostaminen

● Työmarkkinat– Palkkaneuvottelut 2015, valmistautuminen 2016 tes‐kierrokselle, työmarkkina‐

asioiden koulutus

● Vastuullisuus– End‐of‐life –tiedon jalostaminen lopulliseen muotoon, elinkaari‐informaatioselvitys,

turvallisuus & työhyvintointiselvitys ja jatkotoimet sekä seminaari, työturvallisuuskorttiprojektin läpivienti

18.11.2015 36

ETRMA Q&A on Microplastics and TRWP INTERNAL DOCUMENT Official Questions of the RIVM Dutch in‐depth study on Microplastics

1. What is the size of the particles? 2. Which rubbers and plastics are used? 3. Why is tyre wear regarded as microplastic? 4. What are the alternatives or mitigating measures? 5. How many microplastics end up in the environment / surface water per driven

kilometer? To answer those questions, I suggest that the following questions are listed as part of the Q&A Q1. Which kinds of particles are generated from the tyre‐pavement interaction? Tyre and Road Wear Particles (TRWP) are generated from the friction produced at the pavement/tread surface interface during rolling of the tyre, hence are considered as non‐exhaust traffic related emissions. TRWP consist of approximately equal mass fractions of tyre tread rubber and embedded minerals and other constituents of road dust. Ambient airborne particulate matter can include TRWP, especially in urban environments and locations near roadways. Q2. What do we know about TRWP size? Based on the state‐of‐the‐art of current knowledge, it can be stated that:

Tyre wear generates a broad particle size distribution of TRWP

TRWP has a size range from 1‐350 microns, with a median value between ~80 and 100 microns.

Source: Kreider et al. (2010), Physical and chemical characterization of tyre‐related particles: Comparison of particles generated using different methodologies

Kumiteollisuus, ympäristöjaoston kokous 16.11.2015, ptk liite 2

Hence the size distribution of TRWP is quite different from PM from exhaust emissions which are mostly distributed between 3 and 30 nm (in number of particles) and below 1 micron (in particle mass) i No nanoparticles (Ultra Fine Particles less than 100 nm) are generated from tyre & road wear generated by non‐studded tyres under normal driving conditions. When studded tyres are used, nanoparticles can be generated. Those particles do not arise from tyre wear but from the abrasion of road pavement by the studsii. Q3. Do TRWP significantly contribute to ambient air PM? With the progressive reduction of the contribution of exhaust emissions to PM (Particulate Matter emitted by fuel combustion from vehicles) due to the implementation of EURO standards, non‐exhaust traffic sources ‐ including tyre, brake and clutch wear – are increasingly in the spotlight as they are assumed to significantly contribute to PM emissions. Although conceptually attractive at first sight, this assumption does not reflect the scientific facts on the contribution of TRWP (Tyre & Road Wear Particles) to PM10 and PM2.5 in ambient air. Based on PM10 measurements conducted in 2011/2012 in Europe (France ‐ Paris), in the US (Chesapeake Bay – near Washington) and in Japan (Yodo River Basin, near Kyoto) using state‐of‐the‐art detection techniquesiii, it was demonstrated that: Emitted PM10 particles generated by the tyre – pavement interaction represent in general less than 1% of the total PM10 fraction of ambient air, all origins of PM10 particles being considerediv. They predominantly originate from the road surface. The same sampling and detection techniques were implemented more recently for PM2.5. Results from those measurements in Europe (London), in the US (Los Angeles) and in Japan (Tokyo) are available. Results on the PM2.5 fraction show that: * Emitted PM2.5 particles generated by the tyre pavement interaction represent on average about 0.3% of the total PM2.5 fraction in ambient air. This means that the majority (>99%) of TRWP is sedimentary in nature . Those particulates are too voluminous to stay airborne and will be transported to roadside run‐off. Q4. What is the fate of those TRWP particles in the aquatic environment? ‐ Do we know the partitioning of those quantities into soil, water sediment, water? The following partitionning coefficient is used; 67% to water, 33% to soil (Blok, 2005). ‐ Do we have an idea about the quantity of those particles which could eventually arrive in oceans? Further research is needed to better understand the quantity and fate of those particles in the environment. In freshwater, sediment is the likely recipient of TRWP in the environment. ‐ Fibres are the most commonly encountered form of microplastics in the marine environment1. Can we exclude that TRWP are present in a “fibrous” form in aquatic media or will degrade to a fibrous form? To be further investigated

1 The physical impacts of microplastics on marine organisms: A review, S. Wright et al., Environmental Pollution 178 (2013) – 483‐492


Q5. What is the ecotoxicity of those TRWP particles in the aquatic environment? Subsequent transport of the TRWP into freshwater sediments has raised some concern about the potential adverse effects on aquatic organisms. Therefore acutev and chronicvi ecotoxicity studies of TRWP were conducted: Evaluation of the toxicity of TRWP using sediment, the likely recipient of TRWP in the environment 1. Detection of TRWP in freshwater sedimentsvii of 3 river watersheds By using a novel quantitative pyrolysis‐GC/MS analysis for rubber polymer, TRWP was detected in 97% of the 149 sediment samples collected. The mean concentrations of TRWP were 4500 (n = 49;

range = 62−11 600), 910 (n = 50; range = 50−4400) and 770 (n = 50; range = 26−4600) μg/g dry weight for the characterized portions of the Seine, Chesapeake and Yodo‐Lake Biwa watersheds, respectively. A subset of samples from the watersheds was pooled to evaluate TRWP metals, grain size and organic carbon correlations by principal components analysis (PCA), which indicated that four components explain 90% of the variance. The PCA components appeared to correspond to (1) metal alloys possibly from brake wear (primarily Cu, Pb, Zn), (2) crustal minerals (primarily Al, V, Fe), (3) metals mediated by microbial immobilization (primarily Co, Mn, Fe with TOC), and (4) TRWP and other particulate deposition (primarily TRWP with grain size and TOC). 2. Acute tox studies Toxicity studies of TRWP collected from a road simulator system revealed no acute toxicity to green algae, daphnids, or fathead minnows (fish) at concentrations up to 10,000 mg/kg under conditions representative of receiving water bodies. Under standard test temperature conditions, no concentration response was observed and EC/LC50 values were greater than 10,000 mg/l. Additional tests using D. Magna (daphnids) were performed both with and without sediment in elutriates collected under heated conditions designed. Toxicity was only observed for elutriates generated from TRWP leached under high‐temperature conditions (to promote the release of chemicals from the rubber matrix to understand what environmental factors may influence the toxicity of TRWP) and the lowest EC/LC50 value was 5,000 mg/l. Under those non representative conditions, zinc and aniline were identified as candidate toxicants. However, based on the high EC/LC50 values (10,000 mg/l) and the limited conditions under which toxicity was observed, TRWP should be considered a low risk to aquatic ecosystems under acute exposure scenarios. 3. Chronic toxicity of TRWP to water‐ and sediment‐dwelling organisms In this study, the chronic toxicity of TRWP was evaluated in four aquatic species. Test animals were exposed to whole sediment spiked with TRWP at concentrations up to 10,000 mg/kg sediment or elutriates from spiked sediment. Exposure to TRWP spiked sediment caused mild growth inhibition in larvae (Chironomus dilutes) but had no adverse effect on growth or reproduction in crustaceans (Hyalella azteca). Exposure to TRWP elutriates resulted in slightly diminished survival in larval fishes (Pimephales promelas) but had no


adverse effect on growth or reproduction in water fleas (Ceriodaphnia dubia). No other endpoints2 in these species were affected.

Chironomus dilutes

Hyalella azteca Pimephales promelas

Ceriodaphnia dubia These results, together with previous studies demonstrating no acute toxicity of TRWP, indicate that under typical exposure conditions TRWP in sediments pose a low risk of toxicity to aquatic organisms 4. Studies on the ecotoxicity of TRWP for aquatic marine species To be further investigated. 2. Which rubbers and plastics are used? Q6. What is the chemical composition of TRWP? Chemical analysis of airborne TRWPviii ‐ which can be extended to non airborne TRWP ‐ shows that:

2 A toxic endpoint is the result of a study conducted to determine how dangerous a substance is.


Abbreviations: * TWP has been converted to TRWP (Tyre & Road Wear Particles) as a better description of the composition of TWP.

* RP: Roadway Particles (all particles on the road: from tyres, from pavement and from environmental “dust”, brakes, fuels, and the atmosphere) * TP: Tyre Particles

Comparison of the chemical compositions of the RP, TRWP, and TP can provide insight into what effects the road surface and other traffic related sources can have on particulate generated from tyre use. RP and TRWP have similar compositions, although the RP was comprised of slightly more oils, plasticizers and polymers whereas TRWP had a higher mineral content. TP had more polymer and less mineral content than both the RP and TRWP. The mineral content of the RP and TRWP is expected to include that from the fillers used in the tread compounds, the minerals embedded into the particles from the pavement and road dust during rolling, and “free” minerals from the pavement. Both RP and TRWP contain a significant amount (~50%) of material incorporated either from the road or both the road and the surrounding environment, thus decreasing the contribution, by mass, of rubber to the particulate. 3. Are Tyre & Road Wear Particles microplastics? Q7. Is it correct to assimilate Tyre & Road Wear Particles to microplastics? No, this is not correct even if the RIVM Report includes car tyres as a potential source of microplastics3. The fact is that there is no harmonized definition of microplastics at EU/international level. Therefore, RIVM drafted a Reportix with the aim to open a discussion towards setting a well‐specified and workable microplastics definition. Such a definition would be used when legal or voluntary measures to reduce the emission and effects of microplastics on man and environment are to be implemented. RIVM proposed the following decision scheme for microplastics which is wrongly assimilating all synthetic polymers to microplastics:

3 2.4. Overview


The threshold values are not specified in the decision scheme because these need further discussion. The following questions explain more in detail the difference between rubber & plastics and also correct some related concepts such as synthetic rubber and elastomers Q8. What is the difference between rubber and plastics? What are synthetic rubber & elastomers? The RIVM report proposes definitions which wrongly assimilate rubber and plastics. Quote from the RIVM report: “Rubber is a plastic, but not every plastic is rubber. Plastics are divided into thermoplasts (melt at heating), thermoharders (disintegrate at heating) and elastomers (elastic plastics).

Rubber belongs to the elastomers”. Those definitions deviate from the following more conventional ones: a. Synthetic Rubber New definition of “synthetic rubber” proposed by ETRMA to amend the one reported in Note 4 of Chapter 40 of the HS Nomenclaturex: The expression “synthetic rubber” applies to “synthetic substances which can be


irreversibly transformed by cross‐linking into non‐thermoplastic substances, which, at a temperature between 18 and 29 °C, will not break on being extended to three times their original length and will return, after being extended to twice their original length, within a period of five minutes, to a length not greater than one‐and‐a‐half times their original length. For the purposes of this test, substances necessary for the cross‐linking, such as cross‐linking activators or accelerators, may be added; the addition of any substances that may be removed by standard extraction processes, such as extenders, plasticisers and fillers, and which are not necessary for the crosslinking, is not permitted“.

b. Elastomers “Elastomers consist of flexible polymer chains arranged in a three‐dimensional network held by chemical covalent cross‐links (in rubbers), physical thermo‐reversible fixation points (in thermoplastic elastomers) or the combination of both (in thermoplastic elastomer vulcanisates). At service temperature they have elastic physical properties with low shear modulus allowing the material to be substantially deformed under stress and recover almost its original shape when the stress is removed.” CEN TC252 WG5 (Child use and care articles / Feeding, drinking, sucking and similar functions)

Q9. If TRWP are not microplastics, what are TRWP? Although TRWP can be considered as microparticles resulting from the tyre‐pavement interaction, TRWP are not to be confounded with microplastics.

It is a fact that TRWP are mostly sedimentary in nature, hence hardly contributing to PM2.5 or PM10 in ambient air, therefore most of TRWP will be transported to roadside run‐off, and end up in soils and in aquatic media.

But the nature of TRWP is nevertheless quite different from pure tyre tread rubber particles. TRWP consist of approximately equal mass fractions of tyre tread rubber and embedded minerals and other constituents of road dust.

Moreover, when considering the mass composition of TRWP, only about 26% consists of plasticizers, oils and polymers, the rest being minerals and Carbon Black (filler).

Therefore the approach to classify TRWP as microplastics – based on a similarity with thermosetting plastics ‐ is not correct.

4. What are the alternatives or mitigating measures? As already identified in the “Inventarisatie en prioritering van bronnen en emissies van microplastics, RIVM Briefrapport 20140110, 14 oktober 2014, the technical possibilities to mitigate the impact of litter or TRWP on microparticles are limited4. The overall performance of tyres is a result from a careful balance of conflicting requirements and it is essential that existing safety standards are not compromised. The Industry insists that it is only through integrated policies relating to tyre performances that measurable benefits will be drawn for the legislator, the consumers and the industry. In other words, legislation on any tyre performance characteristic must always consider the effects of any new isolated regulatory prescriptions on the tyre’s other performance characteristics.

4 “Afspoeling verharde oppervlakken » ‐ Ook dit is een verzamelbron: zwerfvuil en bandenslijpsel komen via regen of wind uiteindelijk in het oppervlaktewater terecht. De emissie van bandenslijpsel in Nederland wordt geschat op 17 kton/jaar [21]. De technische mogelijkheden zijn beperkt; het vegen van straten en afvoeren van hemelwater op het riool zijn mogelijkheden om emissie uit deze bron te reduceren. De risicoperceptie van de burger over straatvuil is laag, behalve de visuele hinder, en het onderwerp wordt niet direct geassocieerd met microplastics”.


Secondly, the wear factor (defined as the total amount of material lost per kilometre) varies enormously depending on several parameters such as: a) tyre characteristics with the most important being size (radius/width/depth), tread depth, construction, pressure and temperature, contact patch area, chemical composition, accumulated mileage and set‐up; b) vehicle characteristics such as weight, distribution of load, location of driving wheels, engine power, electronic braking systems, suspension type and state of maintenance; c) road surface characteristics with the most important being material (bitumen/concrete), texture pattern and wavelength, porosity, condition, wetness and surface dressing; d) vehicle operation such as speed, linear acceleration, radial acceleration, frequency and extend of braking and cornering. In order to reduce the wear factor, a holistic approach needs to be considered with a balanced approach encompassing all influencing parameters. As a first priority, road surface characteristics influence on wear needs to be further investigated. 5. How many microplastics end up in the environment / surface water per driven kilometer? Q10. Is marine litter a tyre issue? No. It has to be reminded that marine litter is essentially an issue for plastics. This is consistently confirmed in several marine litter studies. This issue was in fact recognised by the plastics sector and led to a declaration of the global plastics associations for solutions on marine litter. The association between tyres and microplastics is rarely mentioned. The UN GESAMP WG Report (2014), providing the first global assessment on effects, sources and fate of microplastics in the marine environment only mentions once “tyres”as a potential source of secondary microplastics.

“Secondary microplastics result from the fragmentation and weathering of larger plastic items. This can happen during the use phase of products such as textiles, paint and tyres, or once the items have been released into the environment. The rate of fragmentation is controlled by a number of factors (Section 3.2.2)” Q11. What do marine litter studies mention as potential sources of microplastics?

Q12. What do marine litter studies recommend as a solution to curb microplastics effect on the marine environment? The UN GESAMP WG Report (2014) recommends better control of the sources of plastic waste, through applying the principles of the “3 Rs” (Reduce, Re‐use, Recycle), and improving the overall management of plastics as the most efficient and cost‐effective way of reducing the quantity of plastic objects and microplastic particles accumulating in the ocean. The report provides six recommendations:

1. identify the main sources and categories of plastics and microplastics entering the ocean; 2. utilize end‐of‐life plastic as a valuable resource rather than a waste product; 3. promote greater awareness of the impacts of plastics and microplastics in the marine environment; 4. include particles in the nanosize range in future assessments of the impact of plastics in the ocean; 5. evaluate the potential significance of plastics and microplastics as a vector for organisms in future assessments; and 6. future assessments should address the chemical risk posed by ingested microplastics in greater depth.


Q13. As one of the causes of the microplastics relates to plastic waste, are ELTs situation comparable? The following data show the different situation between plastics and tyres in terms of production, demand and waste management.


Source: Plastics production / consumption in EU28 – from PlasticsEurope – Facts & Figures 2014 Compared to the EU plastics production (57 million tonnes in 2013), the EU tyre production represents 4.67 million tonnes, more than a factor 10 lower. Moreover, tyres are not a source of “primary microparticles” and used tyres are well managed.

In terms of tyre waste management in Europe, nearly 100% of used tyres are reused or recovered either through energy or material recovery. This has led to a considerable decline in landfilling over time; a phenomenon which has been accelerated since 2000 further to the implementation of the Landfill Directive and due to the proactive industry initiative of establishing national Producer Responsibility schemes.

2013-10-02_ELT data 2012_Final_no p

In 2012, about 3.4 million tonnes of used tyres were managed in an environmentally sound manner. After sorting out the data of those tyres going for reuse or retreading, an estimated 2.46 million tonnes of end‐of‐life tyres (ELTs) were left to be treated. This material flow went into a variety of recycling applications (1.184.000t), public works and civil engineering (157.000t) or was used as a fuel substitute in cement kilns, boilers and power plants (1.262.000t).


www.etrma.org

Annual UT arisings ~3.4mt (2012)

Evolution of Treatment Routes in Europe

Source: ETRMA

Therefore, contrary to plastics, end‐of‐life phase of tyres (ELTs) are not a source of microplastics. The only source of microparticles is the rolling tyre during its use phase.

Q14. What is the quantity of tread wear/TRWP generated annually in Europe? 1. REACH – Tyre Generic Exposure Scenarios – Service Life Guidance

To better define sERCs (specific Environmental release Categrories) for the service life of tyres, a study was commissioned by ETRMA to Chemrisk which resulted in the ETRMA Tyre Generic Exposure Scenario (GES) – End of Life Tyre Guidance (Chemrisk, 16 December 2009). http://www.etrma.org/uploads/Modules/Documentsmanager/chemrisk‐‐09‐12‐16‐end‐of‐life‐tyre.pdf


In that Guidance, the European TWP (Tread Wear Particles) emission rate is estimated based on the ‘sales approach’ and ‘mileage approach’ estimates presented in Blok (2005)5. The real‐world end of life loss fraction for tyres of 11.5%6 paired with distance or sales information is recommended. These calculations predict that the continental Europe (EU15 + Norway)7 TWP emission rate is approximately 400,000 tonnes per year and that the regional emission rate is approximately 3% of the continental rate, or 11‐12,000 tonnes per year (i.e. for the NL in this particular scenario).

These estimates are comparable to those presented in the EU Risk Assessment Reports (RARs) for aniline (final), Zn metal (final) and CBS (final). In the REACH TGD, a local sewage treatment plant (STP) scenario is included as part of ERC8 10B and other outdoor scenarios. An estimate of per capita annual TWP generation rate for urban areas is recommended to calculate a refined local fraction of the main source required for the local STP scenario. For the sERC9, a TWP release fraction of 67% to water and 33% to soil is recommended based on previous studies of zinc removal (2:1 ratio) from roadways by runoff and drift. Parameters for the ERC and sERC are provided in Table 1. The list of substances found in tyre tread, the concentration range and transformation rate for each substance can be obtained by request to ETRMA. More details and documentation regarding the service life scenario are provided in the remainder of this document.

5 Blok J. 2005. Environmental exposure of road borders to zinc. Sci. Total Environ. 348(1‐3): 173‐ 190. 6 The current average tyre weight loss over the service life of a tyre has been estimated to range from 10% to 12% (Camatini et al., 2001, Blok 2005, OECD 2004). Historical estimates of tread rates from the 1970s are not reliable because modern radial tyres are characterized by a lower wear rate than the bias ply tyres used in the earlier time period (Veith 1992). The recommended loss fraction, representing a real‐world end of life state for a modern tyre, is 11.5% for passenger and truck tyres (Blok 2005). 7 REACH TGD Chapter R.16 indicates that the continental box includes the EU‐15 and Norway 8 Environmental release category 9 Specific Environmental release category


More recent figures from the NL authorities 2. RIVM Study (NL)10 17. 000t of tyre tread wear generated annually to be compared to 12.200t (Blok, 2005) Source: RWS (Rijkswaterstaat, 2014, Emissieschattingen diffuse bronnen. Emissieregistratie. Bandenslijtage wegverkeer. Rijkswaterstaat‐WVL, 22 pages.)

Other questions raised by A. Van Gelderen (RecyBEM)

Is natural rubber a microplastic? No “2.2.2. See Natural and artificial biopolymers Natural polymers such as DNA and proteins are not considered as (micro)plastics, neither are natural polymeric materials as wool, silk, natural rubber, amber and cellulose. Non‐natural analogues of biopolymers can be produced by genetic engineering. These biopolymers should be referred to as artificial biopolymers, e.g., artificial protein, artificial polynucleotide, etc. Particles consisting of natural or artificial biopolymers are not considered microplastics.” Source: RIVM Report

10 Inventarisatie en prioritering van bronnen en emissies van microplastics, RIVM Briefrapport 20140110, 14 oktober 2014 : “Afspoeling verharde oppervlakken »


List of references i Source: https://www.dieselnet.com/tech/dpm_size.php: Diesel particulate size distribution exhibits a nuclei mode (with particle diameters between 3 and 30 nm) which often includes more than 90% of the total particle count whilst most of the mass of the particles being in the accumulation mode (made of sub-micron particles of diameters ranging most often from 30 to 500 nm). ii Sources: Investigation on the potential generation of ultrafine particles from the tire-road interface, M. Mathissen et al., Atmospheric Environment 45 (2011) 6172e6179; Interaction between Road Pavement and Tyre Studs Cause Emission of Nanoparticles, M. Gustafsson et al., (2010), Paper presented at the 18th International Symposium on Transport and Air Pollution, May 18–19, 2010, Dübendorf, Switzerland ; VTI Report 660, NanoWear -Nanoparticles from the abrasion of tyres and pavements, M. Gustafsson et al. (2009) iii Use of a deuterated internal standard with pyrolysis-GC/MS dimeric marker analysis to quantify tire tread particles in the environment, Unice KM, Kreider ML, Panko JM. Int J Environ Res Public Health. 2012 Nov 8;9(11):4033-55. doi: 10.3390/ijerph9114033. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23202830 iv Source: Measurement of airborne concentrations of tire and road wear particles in urban and rural areas of France, Japan, and the United States, J. Panko et al. (2013). v Source: Marwood C., B.L. McAtee, M.L. Kreider, R.S. Ogle, B.L. Finley, L.I. Sweet, and J.M. Panko. 2011. Acute aquatic toxicity of tire and road wear particles to alga, daphnid and fish. Ecotoxicol. 20(8):2079-89 -http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21789673 vi Source: Panko, J.M., M.L. Kreider, B.L. McAtee, and C. Marwood. 2012. Chronic toxicity of tire and road wear particles to water and sediment - dwelling organisms. Ecotoxicology. 2011 Nov; 20(8):2079-89. doi: 10.1007/s10646-011-0750-x. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23001428 vii “Comparison of Tire and Road Wear Particle Concentrations in Sediment for Watersheds in France, Japan, and the United States by Quantitative Pyrolysis GC/MS Analysis. Ken M. Unice, Marisa L. Kreider and Julie M. Panko, published in Environmental Science & Technology. http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/es400871j viii Source: Panko J.M., B.L. McAtee, M.L. Kreider, M. Gustafsson, G. Blomqvist, A.Gudmundsson A, L.I. Sweet, and B.L. Finley. Physio- chemical analysis of airborne tire wear particles. Toxicological Letters, Vol. 189S S205. Presented at Eurotox 2009, Dresden, Germany, September 2009. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378427409009345 ix “Towards a definition of microplastics. Considerations for the specification of physico-chemical properties”, Draft version 17, 22.05.2015 x The Nomenclature governed by the Convention on the Harmonized Commodity Description and Coding System, commonly known as "HS Nomenclature” is an international multipurpose nomenclature which was elaborated under the auspices of the World Customs Organization (WCO)


ETRMA Aisbl Tel +32 2 218 49 40

2/12 Avenue des Arts Fax +32 2 218 61 62

1210 Brussels Belgium www.etrma.org

EC Register : ID 6025320863-10

Brussels, 18 September 2015

FACT SHEET

Use of formaldehyde in the tyre and rubber

industry

Formaldehyde is the starting material for the production of melamine-formaldehyde condensed resins

and for the manufacturing of phenolic resins. This paper describes the uses of such resins to

manufacture tyres and certain technical rubber goods (belts, conveyer belts, hoses, high tech textiles,

vibration/impact absorbers etc.) and their importance in conferring special properties to the final

products.

1. Tackifying resins

Phenolic resins are also needed to confer essential tackifying properties to rubber compounds that are

used in the production of laminated rubber articles.

These resins are an indispensable element effecting product performance and safety since they promote

adhesion between various tyre components.

One of the most important uses is in tyre carcass compounds, to ensure adhesion with nearby

compounds and with reinforcing materials like textiles from rayon, nylon, aramid, polyester and

adhesion with steel cords. Other typical uses include applications in conveyor and power transmission

belts, and pneumatic and hydraulic hoses.

In some technical rubber goods, these resins are used to permit adhesion between metallic materials

and rubber to combine the benefit of a rigid material to the softness of the rubber, such as used in

vibration /impact absorbers and sealing articles.

2. Hardening resins

The use of methylated melamine-type resins serving as crosslinking agents in combination with phenolic

novolac resins contributes to the physical hardness of rubber compounds. Various types of these

phenolic resins can be added to rubber mixtures to reach the appropriate balance of hardness, elasticity

and durability. In tyres, these mixtures are particularly necessary in the bead area to obtain appropriate

performance properties.

3. Resorcinol-Formaldehyde-Latex adhesives

Textiles that are used in tyres and technical rubber goods are impregnated with particular adhesives

made of a mixture of resorcinol, formaldehyde and rubber latex (RFL adhesives). Such a treatment is

fundamental to guarantee appropriate physical and chemical adhesion between textile fibers and

rubber compounds. Inappropriate adhesion of the textile would compromise the integrity of the tyre, of

vessels or belts leading to premature failure during service life. All these technical textiles are treated

with RFL adhesives.


ETRMA Aisbl Tel +32 2 218 49 40

2/12 Avenue des Arts Fax +32 2 218 61 62

1210 Brussels Belgium www.etrma.org

EC Register : ID 6025320863-10

Apart from RFL adhesives, sometimes resorcinol or resorcinol derivatives, formaldehyde or

formaldehyde donors as methylene components and silica are added to the compound. These so-called

RFS bonding systems are used for improving adhesion of rubber to textiles and metals.

4. Curing resins

Phenol-formaldehyde resins are also used as vulcanising agents instead of sulphur and peroxide

substances. This particular process allows the crosslink of unsaturated elastomers like butyl and EPDM

through in situ formation of graft polymers. Certain technical thermoplastic elastomers (TPV) use these

curing resins to improve the processing characteristics of the TPV and achieve improvements in

compression, permeability properties, thermal resistance, moisture resistance, oil resistance and ozone

resistance.

Extensive R&D investments are being made by the industry to find alternative materials that could

replace the use of phenolic resins and RFL adhesives while ensuring the highest safety and other

performance standards for tyres and technical rubber goods. Despite these efforts, currently, there are

no ready alternatives.

For further clarification please contact ETRMA:

• Lorenzo Zullo - Coordinator, Chemicals & Environment: [email protected]


Raportti 1 (2)


Kumiteollisuus ja kiertotalous

Kirjoita tähän

Tausta pähkinänkuoressa Komission kiertotaloutta koskevan tiedonannon taustalla on Eurooppa 2020 -strategia ja sen yhteydessä esitetty EU:n resurssitehokkuutta koskeva lippulaivahanke. Komissio laati vuonna 2011 etenemissuunnitelman kohti resurssitehokasta Eurooppaa (KOM (2011) 571). Siinä esitettiin puitteet resurssitehokkuustoimille sekä korostettiin tarvetta integroidulle lähestymistavalle, joka kattaa useita politiikan aloja ja tasoja. Etenemissuunnitelman keskeisiä ajatuksia kehitetään edelleen EU:n seitse-männessä ympäristöalan toimintaohjelmassa. Lisäksi Euroopan korkean tason resurssitehokkuusfoorumi (European Resource Efficiency Platform, EREP) on kehottanut ryhtymään toimiin siirtymiseksi kohti kiertotaloutta, joka perustuu aiempaa suu-remmassa määrin uudelleenkäyttöön sekä korkeatasoiseen kierrätykseen ja huomattavasti vähem-mässä määrin primaariraaka-aineisiin. Esitettyjen näkemysten mukaan taloudessamme hukataan tällä hetkellä materiaaleja. Rajallisten ja niukkojen resurssien kysyntä ja niistä käytävä kilpailu lisääntyvät jatkuvasti, ja resursseihin kohdistu-vat paineet huonontavat entisestään ympäristön tilaa ja lisäävät sen haavoittuvuutta. Kiertotaloudessa resurssit säilytetään taloudessa silloinkin, kun tuote on saavuttanut käyttöikänsä lopun, jotta ne voi-daan käyttää yhä uudestaan tuottavalla tavalla, ja saavuttaa siten lisäarvoa. Siirtyminen kiertotalou-teen edellyttää muutoksia koko arvoketjussa aina tuotteen suunnittelusta uusiin liiketoiminta- ja mark-kinointimalleihin sekä kulutuskäyttäytymiseen. Viime kädessä kyse on siitä, miten tuotteiden sisältä-mät materiaalit ja aineet saadaan pidettyä kierrossa. Suomalainen kumiteollisuus ja kiertotalous Suomessa toimiva kumiteollisuus on toiminnassaan noudatellut kiertotalouden ajatuksia jo pitkään. Käytöstä poistetusta kumimateriaalista renkaat muodostavat suurimman osan. Renkaidenkierrätyk-seen on panostettu ja suomalaista renkaiden kierrätystä voidaan pitää menestystarinana. Miltei kaikki käytöstä poistuvat renkaat kerätään kierrätykseen ja uudelleen hyötykäyttöön, hyödyntämisaste lä-hentelee sataa prosenttia. Uusiokäyttökohteita on useita ja innovointi materiaalin hyödyntämiseksi jat-kuvaa. Esimerkkejä renkaiden hyötykäyttöratkaisuista löydät Suomen Rengaskierrätys Oy:n sivus-tolta. Kumiteollisuuden tuotannossa tai asiakkailla syntyvän kumijätteen hyötykäyttöön kehitetään jatkuvasti uusia ratkaisuja. Toimivan kierrätystoiminnan aloittamisen haasteena on monesti jätemateriaalin mo-nikomponenttisuus ja materiaalivirtojen vähäisyys. Tätä on pyritty ratkomaan mm. hyödyntämällä pe-rinteisen jätehuollon logistiikkaa suurempien hyötykäytettävien massojen aikaansaamiseksi. Hyöty-käyttöratkaisuja on kehitetty tai kehitteillä useita. Yhtenä kiinnostavana ratkaisuna voidaan pitää kumi-jätteen hajottamista takaisin kemiallisiksi komponenteiksi tai alkuaineiksi joko plasmateknologian tai pyrolyysiteknologian avulla. Kehitystyö on jatkuvaa, mutta paljon on vielä tehtävää. Toimialan kehitystä seurataan myös alan omien indikaattoreiden avulla. Elinkaariajattelu ohjaa toimintaa Vaikka kiertotalouteen liittyvä keskustelu painottuu nyt pitkälti jätteisiin ja niiden hyödyntämiseen, ku-miteollisuus pyrkii tarkastelemaan asiaa koko arvoketjun näkökulmasta elinkaariajattelun mukaisesti.

Kumiteollisuus, ympäristöjaosto 16.11.2015, ptk liite 4

Kumiteollisuus ry Raportti xx/xxxx 2 (2)


Raaka-aineiden osalta tuotekehitys on jatkuvaa ja siinä on huomioitava kaikki kumituotteelle asetetut toiminnalliset, laatu-, turvallisuus- ja ympäristövaatimukset. Valmistettavan tuotteen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa. Luonnollisesti jatkuvasti etsitään uusia raaka-ainelähteitä ja komponentteja. Öljypohjaisia raaka-aineita pyritään korvaamaan biopohjaisilla (mm. bioelastomeerit, uudet raakaku-milähteet, mäntyöljy jne.). Myös yhteistyö asiakkaiden oman tuotekehityksen kanssa on avainase-massa, erityisesti teknisten kumituotteiden valmistuksessa. Tuotesuunnittelulla pyritään jatkuvasti hakemaan uusia, kevyempiä, kestävämpiä ja vähemmän mate-riaaleja kuluttavia ratkaisuja. Kumiteollisuus onkin ennakkoluulottomasti yhdistänyt erilaisia materiaa-leja ja hakee jatkuvasti uusia yhdistelmiä sekä uusia toiminnallisuuksia tuotteisiinsa, mm. hyödyntä-mällä biomimetiikkaa. Myös tuotteiden uudelleenkäyttö ja liisaus ovat asioita, joita huomioidaan jo osana tuotekehitystä. Kumituotteiden tuotannossa energia- ja materiaalitehokkuus ovat osa bisneslogiikkaa. Prosesseja py-ritään ajamaan mahdollisimman tehokkaasti jo kustannussyistä. Tuotannon raaka-aineita ei siis ha-luta hukata, vaan käyttää esim. tuotteiden valmistuksessa ylijäänyt materiaali uudelleen mahdollisim-man tehokkaasti. Kumituotteiden käyttötarkoitus määrittää paljolti sen, miten tuotteen uudelleenkäyttö tai kierrätys on mahdollista. Renkaiden osalta tämä on jo arkipäivää uudelleenpinnoituksen ja eri kierrätyssovellusten myötä. Luonnollisesti myös erityisesti ammattikäytössä olevan kaluston renkaiden liisaus on yksi ren-kaiden osalta käytössä oleva toimintamalli. Teknisten kumituotteiden osalta kierrätysmahdollisuudet riippuvat pitkälti siitä, missä tuotetta käytetään. Monesti mahdollisuudet määräytyvät lopputuotteen mukaan, joskin myös teknisten kumituotteiden kierrätys on yleistä (esim. kuljetinmatot, autojen sisäl-tämät kumituotteet jne.) Haastavinta on monesti löytää soveltuvat käyttötarkoitukset käytöstä poiste-tulle kumituotteelle. Toimintaympäristön on tuettava kiertotaloutta Kumiteollisuus on omalta osaltaan valmis kiertotalouteen. Toimintaympäristö on vain saatava tuke-maan sitä. Kumiteollisuuden näkökulmasta ainakin seuraaviin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota, kun kehitetään kiertotalouteen liittyviä pelisääntöjä:

Sitovat kierrätys- tai uudelleenkäyttötavoitteet eivät edistä kiertotalouden edistämistä kumiteol-lisuudessa. Kierrätyksen kehityksessä on keskityttävä luomaan toimivat ja korkeat laatuvaati-mukset täyttävät kierrätysmateriaalimarkkinat EU:n alueelle, jotka mahdollistavat uudet sovel-lukset (esim. kumia sisältävät tiepinnoitteet). Keinoina voidaan hyödyntää esim. vihreitä julki-sia hankintoja ja alempaa arvonlisäveroa tämän tyyppisille tuotteille.

Johtuen kumituotteiden laajasta kirjosta ja käyttösovelluksista, jätehierarkian tiukka soveltami-nen ei toimi kumituotteiden osalta. Energiahyödyntäminen tulee edelleen nähdä tehokkaana keinona kumijätteen määrän vähentämiseksi ja vähentää riippuvuutta fossiilista raaka-aineista energiantuotannossa. Lisäksi yhdistettynä esimerkiksi plasma- tai pyrolyysiteknologiaan, ener-giahyödyntäminen auttaa toteuttamaan kiertotalouden pääasiallista tavoitetta eli aineiden jat-kuvaa kiertoa.

Kemikaaliasetuksen edellyttämä REACH-rekisteröinti vaikeuttaa joidenkin kiertotalouden tuot-teiden kehittämistä ja markkinoille pääsyä. kemikaalilainsäädäntö voi jopa estää uusien kierrä-tysraaka-aineiden hyödyntämisen kumiteollisuudessa.

Kumiteollisuus, ympäristöjaosto 16.11.2015, ptk liite 4

1 (3)


Rubber manufacturing industry and Circular Economy

Political background in nutshell The European Commission (EC) communication on Circular Economy is based on the Europe 2020 strategy and EU Resource Efficiency Flagship Initiative. In 2011, EC published a road map towards a resource efficient Europe (Com (2011) 571). The document describe a framework for action in re-source efficiency and highlighted the need for an integrated approach including several policy sectors and levels. Key elements of this framework were further developed in the EU 7th Environmental Action Program (EAP). In addition to this, the European Resource Efficiency Platform, EREP made a statement, which de-mands for action to use more re-used raw materials and to create high quality recycling processes and much less primary raw materials. According to views presented in the EC communication, our present economy is unnecessarily wast-ing materials at the same time when the demand and competition related to limited and scarce re-sources is increasing. Pressures related to these resources are decreasing the quality of the environ-ment and increasing the vulnerability of it. In Circular Economy resources are kept within the material flow of the economy even after the point when the product has reached its end-of-life stage in such way that it increases added value. Transformation to the Circular Economy will mean changes in the whole value chain from R&D phase of the product to consumer behaviour and creating totally new business models. At the end of the day, the question is how substances included in products are kept in circulation. Finnish Rubber manufacturing industry and Circular Economy The rubber manufacturing industry operating in Finland has been following the principles of circular economy for a long time. In volume basis rubber material entering waste streams of society is origi-nated mostly from used tyres. The technical development in creating well-functioning recycling sys-tem for tyres has been a focus of the industry and it can be said that recycling of used tyres has been a success story in Finland. Practically all tyres used in Finnish markets are collected for recycling or re-use in other applications. The recycling rate at the moment is almost 100% and innovation for find-ing new re-use applications is ongoing. More information can be found in the webpages of Suomen Rengaskierrätys Oy (http://www.rengaskierratys.com/en/ ) The recycling system for tyres has addi-tionally shown it usefulness when seeking recycling possibilities for certain types of general rubber goods as well (e.g. used rubber mats and rubber material used in conveyor belts) The Finnish rubber manufacturing industry is continuously looking for new ways for reducing, recy-cling and re-using of rubber waste from its own operations and customer applications. This is a chal-lenging process because of the multi-component properties of rubber products and also because of small material flows, which in many cases hinder finding cost-effective ways for material circulation. The rubber manufacturing industry has co-operated with the waste management business segment e.g. trying to find opportunities for using their logistics in creating a more centralized collecting system in order to increase volume of material streams for recycling and re-use. Already there has been de-velopments in this area or is under development new re-use applications. In the case of the philoso-phy of circular economy, one of the most interesting solutions could be breaking rubber waste back into chemical compounds of even back into chemical elements by using plasma or pyrolysis technol-ogy. This kind of technological application would really close the loop, but still needs more research and development.

ETRMA:n mikrovuovit merissä Q&A -dokumentti, liite 5

Kumiteollisuus ry 2 (3)


The Finnish rubber manufacturing industry has also developed a set of sector indicators, which help to follow the development in the area of circular economy among many other things. Life cycle thinking leads actions Even if the recent discussion is mostly focused on the recycling of waste, the rubber manufacturing industry operating in Finland considers circular economy from a value chain point of view by following life cycle thinking. In raw materials R&D is continuous and it has to take into account all functional quality-, safety-, health and environmental requirements set for the rubber product. It is also essential that the pro-duced product fits its aimed purpose. Naturally companies are seeking new raw material sources and components to be used in their products. The substitution of oil-based raw materials by bio-based (e.g. bioelastomers, potential new sources for natural rubber, tall oil etc.) raw materials. The co-oper-ation with customer R&D is also in key positions especially in the case of general rubber goods. R&D is continuously seeking new, lighter, more durable and less material intensive solutions. The Finland based rubber manufacturing industry has a long tradition of combining different kinds of mate-rials. Efforts for finding new functionalities for products are also an essential part of R&D work. The re-use and leasing of products are also issues to be taken into account during the R&D process. In manufacturing of rubber products, the energy- and material efficiency is part of company business logic. Production processes are operated as efficiently as possible already for the sake of cost effi-ciency. The rubber industry does not want to waste its raw materials. If possible, leftovers from pro-duction are used in production again. The end application of rubber products determines mainly that, how it is possible to organize re-use or recycling of rubber products. With tyres, recycling is already a part of daily operations, as well as the leasing of tyres, especially for professional use. In case of general rubber goods, the possibilities for recycling depends on the end application of the products. In many cases, opportunities follow the recycling options of the final products in which general rubber goods are a part. Of course there are already several product categories of general rubber goods where recycling is possible, like rubber materials used in conveyor belts, rubber products in cars etc. Usually, most challenging is to find pos-sible re-use or recycling options for general rubber goods entering to end-of-life phase. The operational environment shall support the transition to Circular Economy The rubber manufacturing industry is ready for Circular Economy. The biggest challenge is to modify operational environments to support this transition. From the rubber manufacturing industry point of view at least the following points need to be taken into account when developing rules for Circular Economy:

Binding recycling and re-use targets do not accelerate Circular Economy in the rubber manu-facturing industry. The focus should be on the development of functional and high quality re-quirements filling recycling material markets within the EU. This creates opportunities to de-velop new kinds of re-use and recycling applications (e.g. rubber asphalt). Green public pro-curement criteria, reduced VAT could serve as a tool, when developing market demand for these kind of products.


Kumiteollisuus ry 3 (3)


Because of vast range of rubber products and their end-use applications, the strict application of waste hierarchy does not work with rubber products. The possibility for energy recovery will be seen as an effective material system-wide way to reduce rubber waste and dependency from fossil raw material in energy production. In combination with e.g. plasma or pyrolysis technology energy recovery will help to fulfil the main goal of Circular Economy, continuous circulation of substances.

It can be seen that REACH registration will cause difficulties in the development of some prod-ucts of Circular Economy and will hinder market access of these products. It is also possible that chemicals legislation will even prevent the use of new secondary raw material in the rub-ber manufacturing industry.
