MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseenOppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016
Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016@timoaro
SISÄLTÖ
1.Alue- ja väestörakenteen tilannekuva
2. 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa
3.Yhteenveto
1.Alue- ja väestörakenteen tilannekuva
KOHEESIO-POLITIIKKA
KILPAILUKYKY-
POLITIIKKA
Alue- ja väestörakenteen ISOJAmuutostrendejä
1.Kaupungistuminen 2.Keskittyminen3.Ekonomisaatio4.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys5.Alueellinen liikkuvuus6.Demografinen muutos7.Polarisoituminen, eriytyminen
Alueellinen liikkuvuus
900 000 875 000muuttoa keskimäärin vuodessa 2010-luvulla
pendelöi kodin jatyöpaikan välillä (2011)
Muuttojen määrä keskimäärin vuosina 2010-2015
904 000muuttoa
/vuosi
30,3 %Kuntien välinen
muuttoliike
65,1 %Kuntien sisäinen
muuttoliike
4,9 %Maahan- ja
maastamuutot
Joka kolmas muutto ylittää kunnan rajat ja joka 20. Suomen rajat! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike:Analyysi: Timo Aro 2016
Suomen maapinta-alasta vakituisesti asut-tujen ruutujen määrä oli 6,7 % ja asumatto-mien ruutujen määrä 93,3 %.
500 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä asuu noin 4,8 miljoonaa asukasta eli lähes yhdek-sän kymmenestä koko maan asukkaasta (88,3 %).
Maantieteellinen keskipiste on Siikalatvassa Oulun alapuolella.
Väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnan Hauholla: valuu noin yhden kilometrin vuo-dessa kohti etelää ja lounasta (Lähde: Oulun yliopiston GIS-ryhmä).
VÄESTÖMÄÄRÄ 250 X 250 METRIN TILASTORUUDUISSA VUONNA 2015
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
VÄESTÖMÄÄRÄ VYÖHYKKEITTÄIN SUHTEESSA HELSINKIIN (KM) 2015
Joka viides suomalainen asuu 20 kilo-metrin ja joka kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä.
Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä.
Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyys-vyöhykkeellä Helsingistä yhteensä noin 460 000 henkilöllä vuosina 1990-2015.
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui linjan Kokkola-Joensuu – alapuo-lella vuonna 2015.
99,9 %
98 %
88,3 %
69,8 %
56,5 %
33,3 %20,1 %
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 250 X 250 METRIN RUUDUISSA Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (alle 15-vuotiaat) ja
eläkeläisten (yli 64-vuotiaat) osuutta suhteessa työikäi-seen väestöön (15-64-vuotiaat).
Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli keskimäärin 57,1 vuoden 2014 lopussa: vaihteli kunnittain Helsingin 43,4 ja Luhangan 100,8 välillä. Nykykuntarakenteella joka kol-mannessa kunnassa väestöllinen huoltosuhde on yli 100 vuonna 2030.
Noin joka kuudennessa (16 %) asutussa ruudussa ei ollut yhtäkään työikäiseen väestöön kuuluvaa henkilöä!
Huoltosuhde oli alueittain alhaisin Uudellamaalla (49,2), Pirkanmaalla (56,8) ja Varsinais-Suomessa (57,7) sekä korkein Etelä-Savossa (67,1), Keski-Pohjanmaalla (65,4) ja Etelä-Pohjanmaalla (65) vuonna 2014.
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
SIJAINNIN JA LIIKENNEVÄYLIEN MERKI-TYS ON EDELLEEN KOROSTUNUT 2010-LUVULLA 1 (2)
Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin liikenne- ja kasvukäytäviä ”sormikkaana” Helsingistä suhteessa Turkuun, Poriin, Ouluun, Lahteen ja Kotkaan.
Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liiken-nekäytävän (tie tai rautatie keskiössä) varrella asui kaksi kolmesta suomalaisesta (62,1 %).
Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä 571 000 asukkaalla (20,2 %) vuosina 1990-2015 eli kolmen Turun kaupungin nykyisen asukasluvun verran.
Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli 62,3 % koko maan työpaikoista.
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
Rannikko-Suomen 20 kilometrin vyöhykkeen maa-pinta-ala on 8 % koko maan maapinta-alasta vuonna 2015.
Rannikkokaistaleen sisällä asui yhteensä 42,3 % koko maan asukkaista ja sijaitsi 48,2 % työpaikoista.
Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi noin 382000 asukkaalla vuosina 1990-2015 eli lähes Tampereen ja Turun kaupunkien asukasluvun verran.
Suomen rannikkovyöhykkeen alueella olevien maakuntien (8) osuus oli koko Suomen vien-nistä oli 73,6 % vuonna 2015!
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
SIJAINNIN JA LIIKENNEVÄYLIEN MERKITYS ON EDELLEEN KOROSTUNUT 2010-LUVULLA 2 (2)
MAAKUNTIEN KESKUSKAUPUNKIEN VAIKUTUSALUEET
Kartassa kuvataan maakuntien keskuskau-punkien (18) vaikutusalueen laajuutta 30 ja 45 minuutin ajoaikaetäisyydellä.
30 minuutin ajoaikaetäisyydellä maakunti-en (18) keskuskaupungeista asuu enemmän kuin 7/10 suomalaisesta.
Helsingin, Tampereen ja Turun 30 minuutin aikaetäisyydellä asuu noin 2 miljoonaa ja 45 minuutin aikaetäisyydellä 2,4 miljoonaa asu-kasta.
Lähes koko Etelä- ja Lounais-Suomi jää 45 minuutin ajoaikaetäisyyden sisäpuolelle suhteessa alueella sijaitseviin maakuntien keskuskaupunkeihin.
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313) vuosina 2010-2015
100 luonnollinen väestönlisäys positiivinen77 kuntien välinen muuttoliike positiivinen
310 nettomaahanmuutto positiivinen
2.2010-luvun muuttoliike
pähkinänkuoressa
1.Hiipivää2.Valikoivaa3.Polarisoivaa
väitettä muuttoliikkeestä
HiipivääMuutokset tapahtuvat hiipien,hitaasti, huomaamattomasti taustalla ennen kuin pulpah-tavat pintaan!
Kyse ei ole yllättävästä tai yhtäkkisestä ilmiöstä, vaan kehitys on jatkunut pitkään ja johdonmukai-sesti tietyiltä alueilta tietyille alueille!
Kuntien välinen netto-muutto 1970-2014
Muuttovoittoa (6 maakuntaa)
Muuttotappiota (13 maakuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliikeKartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+245.097
+38.084
+47 431
+5.247
+11.575
-28.125
-29.997
-12.021
-11.314
-33.039
-35.711
-31.803
-22.438
-15.216
-12.513
-32.118-33.775
-53.523
KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE MAAKUNNITTAIN PITKÄLLÄ AIKA-VÄLILLÄ (1970-2014)
Pitkällä aikavälillä muuttovoittoa sai kuusi maakuntaa ja muuttotappiota 13 maa-kuntaa.
Uusimaa sai muuttovoittoa yhteensä245000 henkilöä vuosina 1970-2014 eli keskimäärin 0,4 % väestöstä vuodessa.
Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi saivat muuttovoittoa yhteensä 85 500 henkilöä eli keskimäärin 0,20-0,24 % väestöstä vuodessa.
Lappi, Kainuu ja Pohjois-Karjala kärsivät määrällisesti ja suhteellisesti suurimmat muuttotappiot pitkällä aikavälillä.
KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ (1970-2014)
Pitkällä aikavälillä muuttovoittoa on saanut alle joka kolmas kunta (93 kuntaa).
Muuttovoittoiset kunnat keskittyivät ensisijai-sesti laajan metropolialueen vaikutusalueelle, Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Tu-run väliselle käytäväalueelle, Oulun seudulla sekä muille keskisuurille kaupunkiseuduille.
Kymmenen määrällisesti eniten muuttovoit-toa saanutta kuntaa olivat Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Helsingin kehys-kunnat (Nurmijärvi, Kirkkonummi, Järvenpää, Tuusula ja Kerava).
Suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-8 775), Kotka (-8 634) ja Kemi (-8 430).
Kuntien välinen netto-muutto (abs.) vuosina 1970-2014
Muuttovoittoa (93 kuntaa)
Muuttotappiota (224 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliikeKartta ja analyysi: Timo Aro 2016
1. Espoo +75 5182. Vantaa +55 468
3. Tampere +31 588
29. Turku +5 022
4. Oulu +22 500
*Alueluokitus perustuu 1.1.2015 kuntaluokitukseen eli kaikki 1970-2014 kuntaliitokset huomioitu takautuvasti
5. Jyväskylä +15 755
6-10 Helsingin kehys-kunnat + 60 655
ValikoivaaMuuttajissa ovat yliedustettuina nuoret ja nuoret aikuiset, työllisetsekä koulutetut.
Muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2015
MUUTTAJIEN IKÄRAKENNE
12,4 %
alle 15-vuotiaat
35,1 %15-24 -vuotiaat
26,5 %25-34 -vuotiaat
22,7 %35-64-vuotiaat
3,3 %Yli 65-vuotiaat
Alle 35-vuotiaita 74 % muuttajista! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikeAnalyysi: Timo Aro 2016
%Kaikista kuntien välillä muuttaneista 15-29 –vuotiaita vuosina 2010-2015.
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Nuorten nettomuutto kunnittain 2010-2014
muuttovoittoa(18 kuntaa)muuttotappiota(299 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliikeKartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Helsinki +25 009
Tampere +13 025
Turku +11 237
Oulu +6 505
Jyväskylä +6 200
NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2010-2014
Nuorista sai muuttovoittoa vain 18 kuntaa eli 5,7 % kunnista vuosien 2010-2014 välisenä aikana.
Nuorista sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa suuret ja monipuoliset koulutuskaupungit.
Nuorista kärsivät eniten muutto-tappiota suurten kaupunkien kehyskunnat ja yksittäiset maakunta-ja seutukeskukset.
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliikeKartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Työllisten nettomuutto kunnittain 2009-2013
>200 ( 32 kuntaa)
100-199 (22 kuntaa)1-99 ( 61 kuntaa)
-1- -99 ( 122 kuntaa)
-100 - -199 ( 40 kuntaa)
>-200 ( 70 kuntaa)
Helsinki +10 503Vantaa +1 611Espoo +839Nurmijärvi +757
Pirkkala +915
Seinäjoki +880
Tampere -1 994
Jyväskylä -1 797
Joensuu -1 680
Turku -1 552
Oulu -1 388
TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2009-2013
Työllisten nettomuutto on tärkein muuttoliikkeen indikaattori myön-teisten tai kielteisten kerrannais-vaikutusten vuoksi.
Yhden työllisen keskimääräiset tulot noin 30 000 euroa per vuosi ja työt-tömän sekä työvoiman ulkopuolella olevan noin 7 000 euroa.
Työllisistä sai muuttovoittoa yhteen-sä 115 kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin noin joka kolmas kunta.
TYÖTTÖMIEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2013
Työttömien nettomuutto maakunnittain 2010-2013
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot;Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
-1446
523
1405-74
-1142
7
-440
273
545 -304
104
71
-79
-36
77
-438
-62
-14
-1446-440
-438-304
-114-79
-74-62
-36-14
27
7177104
273523545
1405
-2000 -1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000
UusimaaPohjanmaa
LappiKainuu
Kanta-HämeEtelä-SavoSatakunta
Keski-PohjanmaaPohjois-Karjala
AhvenanmaaPäijät-Häme
Etelä-PohjanmaaKymenlaaksoEtelä-KarjalaPohjois-SavoKeski-Suomi
Varsinais-SuomiPohjois-Pohjanmaa
Pirkanmaa
Muuttoalttius (promillea) koulutusasteen mukaan 2014
MUUTTOALTTIUS (1000 ASUKASTA
KOHDEN)
15,3
PERUSASTE
32,5KESKIASTE
8,5ALIN KORKEA-
ASTE
36,2ALEMPI
KORKEA-KOULUASTE
26,1YLEMPI
KORKEA-KOULUASTE
16,7TUTKIJA-
KOULUTUSASTE
Lähde: Tilastokeskus, väestöAnalyysi: Timo Aro 2016
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedotKartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Korkea-asteen netto-muutto kunnittain 2009-2013
muuttovoittoa(178 kuntaa)muuttotappiota(135 kuntaa)
Pirkkala +854Nokia +761Lempäälä +736Ylöjärvi +654 Espoo +1 425
Vantaa +759Nurmijärvi +803Tuusula +640
Kaarina +702
KORKEA-ASTEEN NETTOMUUT-TO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013
Korkea-asteen tutkinnon suoritta-neista sai muuttovoittoa yhteensä 178 kuntaa ja muuttotappiota 135 kuntaa.
Suurten kaupunkien kehyskunnat sai-vat korkea-asteen tutkinnon suorit-taneista määrällisesti ja suhteellisesti eniten muuttovoittoa.
Muuttotappioista kärsivät eniten suuret ja monipuoliset opiskelijakau-pungit: Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa jne.
PolarisoivaaVahvistaa samanaikaisestisekä kasvavien alueidenelinvoimaa että heikentää supistuvien alueiden elinvoi-Maisuutta.
Kokonaisnettomuutto maakunnittain vuosina 2010-2016/9
MUUTTOVOITTOA (10)
MUUTTOTAPPIOTA (8)
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikeKartta ja analyysi: Timo Aro 2016
MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO-NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO
UUSIMAA 27132 45116 72248PIRKANMAA 10748 6467 17215VARSINAIS-SUOMI 3736 7789 11525POHJOIS-SAVO -256 3001 2745PÄIJÄT-HÄME -173 2652 2479KESKI-SUOMI -759 2907 2148POHJANMAA -3808 5710 1902KANTA-HÄME -1474 2696 1222POHJOIS-KARJALA -1985 2723 738ETELÄ-KARJALA -2179 2666 487POHJOIS-POHJANMAA -5320 5033 -287KYMENLAAKSO -4592 4118 -474SATAKUNTA -3619 3066 -553KESKI-POHJANMAA -1497 936 -561ETELÄ-SAVO -3125 2074 -1051ETELÄ-POHJANMAA -3430 2150 -1280LAPPI -5818 3464 -2354KAINUU -3964 1484 -2480
KOKONAISNETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9
+72 248+11 525
+17 215-553
--1 280+1902
-561
-287
-2 354
-2 480
+738+2 745
-1 051
+2 148
-474+1 222+2 479 +487
Kasvukolmio:+101 000
hlöä
080_muutl_tau_203
MUUTTOLIIKE MAAKUNNITTAIN VUOSINA 2010-2016/9
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9
MAAKUNTA2010201120122013201420152016NETTOMUUTTO 2010-2016/9
UUSIMAA188721783123425448025788510027132
VARSINAIS-SUOMI6955812955754366205343736
SATAKUNTA-300-427-362-447-480-755-848-3619
KANTA-HÄME533241-242-249-369-615-773-1474
PIRKANMAA140214591635154917591350159410748
PÄIJÄT-HÄME38429489-264-275-353-48-173
KYMENLAAKSO-376-599-453-678-1008-768-710-4592
ETELÄ-KARJALA-407-432-215-54-281-433-357-2179
ETELÄ-SAVO-325-545-579-373-275-555-473-3125
POHJOIS-SAVO-385-73-2910612203-256
POHJOIS-KARJALA-119-301-292-379-207-311-376-1985
KESKI-SUOMI360-24-589-39665149-759
ETELÄ-POHJANMAA-351-236-293-453-724-808-565-3430
POHJANMAA-441-177-563-644-586-602-795-3808
KESKI-POHJANMAA-173-238-244-291-229-106-216-1497
POHJOIS-POHJANMAA-560-410-613-613-851-1023-1250-5320
KAINUU-601-660-504-688-641-576-294-3964
LAPPI-940-728-830-809-875-935-701-5818
NETTOMAAHANMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9
MAAKUNTA2010201120122013201420152016NETTOMUUTTO 2010-2016/9
UUSIMAA507069327584717980755137513945116
VARSINAIS-SUOMI98310281219128214438409947789
SATAKUNTA3363505015525263044973066
KANTA-HÄME2643545455204122593422696
PIRKANMAA9809498899528968359666467
PÄIJÄT-HÄME3154124274413822324432652
KYMENLAAKSO6125956556987093534964118
ETELÄ-KARJALA4004154344373583472752666
ETELÄ-SAVO2152843972882713272922074
POHJOIS-SAVO3454995694544652833863001
POHJOIS-KARJALA3954353964124482833542723
KESKI-SUOMI3174265134294353104772907
ETELÄ-POHJANMAA3074164263783051471712150
POHJANMAA719906715102510218155095710
KESKI-POHJANMAA115147135134174128103936
POHJOIS-POHJANMAA5866506118768476558085033
KAINUU1962032062632141612411484
LAPPI6035215186034154143903464
KOKONAISNETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9 (SISÄLTÄÄ KUNTIEN VÄLISEN JA NETTOMAAHANMUUTON)
MAAKUNTAKUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTONETTOMAAHANMUUTTOKOKONAISNETTOMUUTTO
UUSIMAA271324511672248
PIRKANMAA10748646717215
VARSINAIS-SUOMI3736778911525
POHJOIS-SAVO-25630012745
PÄIJÄT-HÄME-17326522479
KESKI-SUOMI-75929072148
POHJANMAA-380857101902
KANTA-HÄME-147426961222
POHJOIS-KARJALA-19852723738
ETELÄ-KARJALA-21792666487
POHJOIS-POHJANMAA-53205033-287
KYMENLAAKSO-45924118-474
SATAKUNTA-36193066-553
KESKI-POHJANMAA-1497936-561
ETELÄ-SAVO-31252074-1051
ETELÄ-POHJANMAA-34302150-1280
LAPPI-58183464-2354
KAINUU-39641484-2480
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset 2010-2016
Analyysi: Timo Aro 2016
MAAKUNTAKUNTIEN VÄLINENNETTOMAAHAN-KOKONAISNETTO-
NETTOMUUTTOMUUTTOMUUTTO
UUSIMAA271324511672248
PIRKANMAA10748646717215
VARSINAIS-SUOMI3736778911525
POHJOIS-SAVO-25630012745
PÄIJÄT-HÄME-17326522479
KESKI-SUOMI-75929072148
POHJANMAA-380857101902
KANTA-HÄME-147426961222
POHJOIS-KARJALA-19852723738
ETELÄ-KARJALA-21792666487
POHJOIS-POHJANMAA-53205033-287
KYMENLAAKSO-45924118-474
SATAKUNTA-36193066-553
KESKI-POHJANMAA-1497936-561
ETELÄ-SAVO-31252074-1051
ETELÄ-POHJANMAA-34302150-1280
LAPPI-58183464-2354
KAINUU-39641484-2480
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTOUUSIMAAPIRKANMAAVARSINAIS-SUOMIPOHJOIS-SAVOPÄIJÄT-HÄMEKESKI-SUOMIPOHJANMAAKANTA-HÄMEPOHJOIS-KARJALAETELÄ-KARJALAPOHJOIS-POHJANMAAKYMENLAAKSOSATAKUNTAKESKI-POHJANMAAETELÄ-SAVOETELÄ-POHJANMAALAPPIKAINUU27132107483736-256-173-759-3808-1474-1985-2179-5320-4592-3619-1497-3125-3430-5818-3964NETTOMAAHANMUUTTOUUSIMAAPIRKANMAAVARSINAIS-SUOMIPOHJOIS-SAVOPÄIJÄT-HÄMEKESKI-SUOMIPOHJANMAAKANTA-HÄMEPOHJOIS-KARJALAETELÄ-KARJALAPOHJOIS-POHJANMAAKYMENLAAKSOSATAKUNTAKESKI-POHJANMAAETELÄ-SAVOETELÄ-POHJANMAALAPPIKAINUU451166467778930012652290757102696272326665033411830669362074215034641484KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTOUUSIMAAPIRKANMAAVARSINAIS-SUOMIPOHJOIS-SAVOPÄIJÄT-HÄMEKESKI-SUOMIPOHJANMAAKANTA-HÄMEPOHJOIS-KARJALAETELÄ-KARJALAPOHJOIS-POHJANMAAKYMENLAAKSOSATAKUNTAKESKI-POHJANMAAETELÄ-SAVOETELÄ-POHJANMAALAPPIKAINUU27132107483736-256-173-759-3808-1474-1985-2179-5320-4592-3619-1497-3125-3430-5818-3964NETTOMAAHANMUUTTOUUSIMAAPIRKANMAAVARSINAIS-SUOMIPOHJOIS-SAVOPÄIJÄT-HÄMEKESKI-SUOMIPOHJANMAAKANTA-HÄMEPOHJOIS-KARJALAETELÄ-KARJALAPOHJOIS-POHJANMAAKYMENLAAKSOSATAKUNTAKESKI-POHJANMAAETELÄ-SAVOETELÄ-POHJANMAALAPPIKAINUU451166467778930012652290757102696272326665033411830669362074215034641484
ESRI_MAPINFO_SHEET
ÄLÄ MUOKKAA Vain Esrin käyttöön
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikeKartta ja analyysi : Timo Aro 2016
Kokonaisnettomuutto seutukunnittain vuosina 2010-2016/9
MUUTTOVOITTOA (26)
MUUTTOTAPPIOTA (44)
KOKONAISNETTOMUUTTO SEUTUKUNNITTAIN 2010-2016/9
SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET-NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO
Helsingin 28602 43443 72 045Tampereen 13211 4816 18 027Turun 6779 5812 12 591Oulun 4398 3020 7 418Kuopion 3795 1766 5 561Jyväskylän 3122 2267 5 389Vaasan -186 3036 2 850Lahden -138 2652 2 514Joensuun 558 1788 2 346Hämeenlinnan 72 1677 1 749Seinäjoen 345 1379 1 724Lappeenrannan -795 1949 1 154Porvoon -198 995 797Etelä-Pirkanmaan 99 664 763Mikkelin -384 1115 731Rovaniemen -788 1477 689Porin -888 1449 561Kotka-Haminan -2489 2854 365Kokkolan -532 786 254Tunturi-Lapin 37 204 241
Helsingin
Tampereen
Turun
Oulun
Kuopion
Jyväskylän
Vaasan
Lahden
Joensuun
Hämeen-linnan
4 suurinta:+110 000
hlöä
Taul1
Taul2
Taul3
SEUTUKUNTAKUNTIEN VÄLINENNETTOMAAHAN-KOKONAISNET-
NETTOMUUTTOMUUTTOTOMUUTTO
Helsingin 286024344372,045
Tampereen 13211481618,027
Turun 6779581212,591
Oulun 439830207,418
Kuopion 379517665,561
Jyväskylän 312222675,389
Vaasan -18630362,850
Lahden -13826522,514
Joensuun 55817882,346
Hämeenlinnan 7216771,749
Seinäjoen 34513791,724
Lappeenrannan -79519491,154
Porvoon -198995797
Etelä-Pirkanmaan 99664763
Mikkelin -3841115731
Rovaniemen -7881477689
Porin -8881449561
Kotka-Haminan -24892854365
Kokkolan -532786254
Tunturi-Lapin 37204241
ESRI_MAPINFO_SHEET
ÄLÄ MUOKKAA Vain Esrin käyttöön
kunnasta tai seudusta saa enää muuttovoittoa!
+2 582
-2 016 +7 804
-2 057-2 411
-1 175
-2 943
-4 182
-3 198
-1 298-259
-973-2 097
-1 389-3 114
+228-86
+16 244+2 582
+7 804-2 016
-86+228
-3 114-1 389
-973-2 057
-2 411-1 175
-2 943 -3 198
-4 182
-259-1 298
-2 097
+17 109
+9 556
+4 538
+737
+3 650
+228
+470
+1 805
+2 697
+540
+104
+190
-2 118
-2 439
-1 659
-1 452
-1 455
-1 833
+470
Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014
Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317)
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Muuttovoittoa Muuttovoittoa
Muuttotappiota Muuttotappiota
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastotKartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 4 + 14 + 79
0
30000
60000
90000
120000
150000
180000
210000
240000
270000
300000
330000
360000
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Koko maa 14 suurinta seutua
VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA SUURIMMILLA KAUPUNKISEUDUILLA VUOSINA 1990-2015
Vieraskielisillä tarkoitetaan muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä henki-löitä. Graafissa on verrattu vieraskielisten määrän kehitystä koko maassa ja 14 suu-rimmalla kaupunkiseudulla
Vuonna 1990 koko maassa oli noin 25 000 vieraskielistä eli vain 0,5 % koko väestöstä.
Vuonna 2015 koko maassa oli noin 330 000 vieraskielistä eli 6 % koko väestöstä. Vieras-kielisten määrä 13 kertaistui vuosina 1990-2015.
14 suurimmalla kaupunkiseudulla oli 83,6 % kaikista vieraskielisistä vuonna 2015.
0,5 %(1990)
1,9 %(2000)
4,2 %(2010)
6,0 %(2015)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönlisäys osatekijöittäin vuosina 2010-2016*
95 789Yhteensä
väestönlisäys 2010-2016
35,3 %Luonnollinen väestönlisäys
26,5 %Kuntien välinen
nettomuutto 38,2 %Nettomaahan-
muutto
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike, väestö-muutosten ennakkotiedot;Analyysi: Timo Aro 2016* tammi-kesäkuu 2016
Ja erityisen pirulliseksi muuttoliikkeen tekee…
Väestö kasvaa ennusteen mukaan 111 kunnassa eli noin joka kol-mannessa kunnassa vuosina 2015-2030.
Väestö kasvaa eniten Helsingin metro-polialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalu-eella ja osassa Lappia.
Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupun-kiseutujen reuna-alueilla.
VAIKUTUKSET ALUEIDEN TULE-VAAN VÄESTÖKEHITYKSEEN
Väestöennuste kunnittainvuosina 2015-2030 (%)
> 10 % (33 kuntaa)
5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)
0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)
-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)
> -10 % (106 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteKartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Helsinki +91 578Espoo +49 341Vantaa + 30 231
Oulu + 30 768
Tampere +26 431
Turku + 16 066
Jyväskylä +12 669
Kuopio + 10 281
Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli keskimäärin alle joka kuudennessa kunnassa
Työikäisen väestön määrä kasvaa ensi-sijaisesti vain suurimmilla kaupunkiseu-duilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahvenanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa.
Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteel-lisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %).
JA ERITYISESTI TYÖIKÄISEN VÄES-TÖN MÄÄRÄN KEHITYKSEEN
Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030
> 15 % (3 kuntaa)
5 - 14,9 % (17 kuntaa)
0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)
-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)-5 - -14,9 % (68 kuntaa)
> -15 % ( 164 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteKartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Työikäisen 22-62 –vuotiaan väestön muutos% vuosina 2015-2030SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS
MÄÄRÄLLISESTI VUOSINA 2015-2030
1. Helsinki 344772. Espoo 189193. Vantaa 98684. Oulu 93265. Tampere 81466. Turku 55047. Jyväskylä 28498. Vaasa 28199. Seinäjoki 226010. Pirkkala 178611. Lempäälä 134012. Kuopio 122013. Nurmijärvi 88214. Ylöjärvi 88215. Lieto 84716. Tuusula 73317.
Kirkkonummi 70218. Sipoo 67419. Liminka 65020. Kauniainen 539
SIJOITUS KUNTA TYÖIKÄISEN VÄESTÖN LISÄYS SUHTEELLISESTI VUOSINA 2015-2030
1. Jomala 20,32. Pirkkala 17,63. Luoto 15,84. Liminka 14,25. Lemland 13,66. Espoo 12,57. Kauniainen 11,98. Lempäälä 11,69. Helsinki 9,110. Oulu 8,611. Lieto 8,512. Vantaa 8,213. Hammarland 7,713. Vaasa 7,715. Seinäjoki 716. Sipoo 6,717. Tampere 6,318. Ylivieska 619. Turku 5,319. Ylöjärvi 5,3
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenneKartta ja data: Timo Aro 2016
Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030.
Alle 5555-64,965-74,975-84,985-94,9Yli 95
Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteKartta ja data: Timo Aro 2016
2015 2030
1. Helsinki 44,0
2. Tampere 47,2
3. Vantaa 49,0
4. Turku 49,2
5. Jyväskylä 49,7
6. Espoo 50,2
Maksimi Kuhmoinen 102,8
1. Helsinki 50,0
2. Tampere 54,3
3. Turku 54,9 4. Espoo 56,2
5. Vantaa 56,4
6. Vaasa 57,6
Maksimi Salla 142,3
VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE*1.1.2016 alueluokituksen
mukaan*1.1.2016 alueluokituksen mukaan
Summa summarum
2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa
1.Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt ja keskittynyt yhä harvemmille alueille.
2.Kasvavien kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa on tapahtunut muutoksia.
3.Lisääntyvä maahanmuutto ja maan sisäi-nen muuttoliike aiheuttaa kaksoishaasteen sekä kasvaville että supistuville alueille.
ALUERAKENTEEN TULEVAISUUSVAIHTOEHDOT?
1. Helsinki ja laajenevan metropolialueen Suomi
2. Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmion laajenevaan vaikutusalueeseen perustuva Suomi
3. Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Oulu –vaikutusalueineen
4. Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua)
5. 4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi, jossa kehitys-, kasvu- ja liikennekäytävät ohjaavassa roolissa
6. 18 kehittyvän maakunnan Suomi
7. Koko maan asuttuna pitävä Suomi
TULEVA TOIMINNALLISUUTEEN PERUSTUVA ALUERAKENNE ILMAN NYKYISIÄ KUNTA- JA HALLINTORAJOJAPohjoisen suuralue (Oulu):30 minuuttia: 224.000 hlöä60 minuuttia: 280.000 hlöä90 minuuttia: 347.000 hlöä
Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet(Kuopio, Joensuu ja Mikkeli):30 minuuttia: 430.000 hlöä60 minuuttia: 695.000 hlöä
Pohjanmaiden suuralue(Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola):30 minuuttia: 256.000 hlöä60 minuuttia: 419.000 hlöä
Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue(Helsinki-Turku-Tampere):30 minuuttia: 1.896.000 hlöä60 minuuttia: 2.588.000 hlöä90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
30 min60 min90 min
Timo [email protected]@pori.fi [email protected]
Kiitos!Lisätietoja
mailto:[email protected]:[email protected]
MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?� Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen� Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016SISÄLTÖ1. �Alue- ja väestörakenteen tilannekuvaDia numero 4Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejäAlueellinen liikkuvuusMuuttojen määrä keskimäärin vuosina 2010-2015Dia numero 8VÄESTÖMÄÄRÄ VYÖHYKKEITTÄIN SUHTEESSA HELSINKIIN (KM) 2015Dia numero 10SIJAINNIN JA LIIKENNEVÄYLIEN MERKI-TYS ON EDELLEEN KOROSTUNUT 2010-LUVULLA 1 (2) MAAKUNTIEN KESKUSKAUPUNKIEN VAIKUTUSALUEETVäestönkehityksen osatekijät kunnittain (313) vuosina 2010-2015 2. �2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressaDia numero 16Dia numero 17Dia numero 18Dia numero 19KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ (1970-2014)Dia numero 21Muuttajien ikärakenne vuosina 2010-201551,5 %� NUORTEN 15-24 –VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2010-2014TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN 2009-2013Dia numero 26Muuttoalttius (promillea) koulutusasteen mukaan 2014KORKEA-ASTEEN NETTOMUUT-TO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013Dia numero 29Dia numero 30Dia numero 311/4� Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina 2010-2014VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA SUURIMMILLA KAUPUNKISEUDUILLA VUOSINA 1990-2015Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönlisäys osatekijöittäin vuosina 2010-2016*Ja erityisen pirulliseksi muuttoliikkeen tekee…VAIKUTUKSET ALUEIDEN TULE-VAAN VÄESTÖKEHITYKSEENJA ERITYISESTI TYÖIKÄISEN VÄES-TÖN MÄÄRÄN KEHITYKSEENTyöikäisen 22-62 –vuotiaan väestön muutos% vuosina 2015-2030Dia numero 40Summa summarum2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa ALUERAKENTEEN �TULEVAISUUSVAIHTOEHDOT? TULEVA TOIMINNALLISUUTEEN PERUSTUVA ALUERAKENNE ILMAN NYKYISIÄ KUNTA- JA HALLINTORAJOJADia numero 45