Onko po�laalla roolia po�lasturvallisuudessa?
Eeva Kuuskoski
SOSTE – valtakunnallisten sosiaali-‐ ja terveysjärjestöjen ka�ojärjestö ja vaiku�aja
Mikä on SOSTE? Kolme alan vahvaa toimijaa, STKL, Tekry ja YTY oivalsivat yhteistyön ja yhdistymisen väl�ämä�ömyyden
Toiminta aloite�in 1.1.2012 Budje� n 6 M€ (RAY n. 5 M€) 54 työntekijää (4+2 alueilla) Jäseniä 173 varsinaista, 63 yhteistyöjäsentä yhteensä 236 jäsentä
Toiminnan tarkoitus SOSTEn toiminnan tarkoitus on alueellisella, valtakunnallisella sekä kansainvälisellä tasolla:
1. olla sosiaali-‐ ja terveyspolii�nen vaiku�aja ja asiantun�ja, joka
itsenäises� ja yhteistyössä rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, ihmisten osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa
2. edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä 3. edistää sosiaalista hyvinvoin�a ja tervey�ä 4. toimia yhdenvertaisuuden, yhteiskunnallisen tasa-‐arvon ja
oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi 5. toimia ihmisten perusoikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien
vahvistamiseksi.
Tarkoituksensa toteu�amiseksi
SOSTE vaiku�aa sosiaali-‐ ja terveyspoli�ikkaan ja sen näkökulmasta muihin yhteiskuntapoli�ikan lohkoihin
vahvistaa jäsenyhteisöjensä ja sosiaali-‐ ja terveysalan kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä
kehi�ää sosiaali-‐ ja terveysjärjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja niiden yhteistoimintaa muiden tahojen kanssa
tekee vaiku�amistyönsä tueksi tutkimusta ja �edontuotantoa
Päätöksenteko SOSTEn toimielimet ovat yhdistyksen kokous, valtuusto ja hallitus
Yhdistyksen kokous on kolmen vuoden välein, ensimmäinen pide�in maaliskuussa 2012
Yhdistyksen kokousten välisenä aikana järjestön ylintä päätösvaltaa käy�ää valtuusto, pj. Kris�ina Kumpula, vpj. Pirkko Karjalainen ja Marita Ruohonen
Toimeenpanevana elimenä on valtuuston valitsema 12 jäseninen hallitus, Pj. Tor Jungman, vpj. Leena Rosenberg-‐Ryhänen
Pääsihteeri Ver� Kiukas
SOSTEssa töissä
Jäsenpalvelut johtaa Janne Juvakka, työskentelee 11 henkilöä
Kansalaistoiminta ja järjestöjen toimintaedellytykset
johtaa Eeva Kuuskoski, työskentelee 9 henkilöä Sosiaali-‐ ja terveyspoli�ikka
johtaa Rii�a Särkelä, työskentelee 17 henkilöä Talous-‐, hallinto ja vies�ntäpalvelut, työskentelee 17 henkilöä
SOSTE - kohti hyvinvointitaloutta
SOSTE rakentaa hyvinvoin�talou�a Talouspuhe hallitsee yhteiskunnassa Hyvinvoivan yhteiskunnan perusta on hyvinvoiva talous Hyvinvoin� synny�ää talouskasvua Talouskasvu ei väl�ämä�ä synnytä hyvinvoin�a
Talous väline, ei itseisarvo Hyvinvoin�taloudessa voivat hyvin sekä ihminen e�ä talous Hyvinvoin� syntyy osallisuudesta
Investoin� vai kulu?
Ovatko sijoitukset teihin, ratoihin, koneisiin ja ohjelmistoihin kuluja vai investointeja?
Miten näistä eroavat neuvola, yliopisto, terveyskeskus tai katkaisuasema?
Hyvinvoin�-‐investoinnit rakentavat inhimillistä pääomaa Hyvinvoiva ihminen on itseisarvo ja talouden moo�ori sekä sosiaalisen pääoman rakentaja
Hyvinvoinnin �man� Julkinen sektori:
Val�o Kunnat
Kansalaistoiminta Kolmas sektori
Järjestöt
Markkinat Yritykset
Perhe Läheiset
Järjestö po�laan tukena
SOSTE on 50 po�las-‐ ja vammaisjärjestön jäsenten ääni
SOSTEn jäseninä noin 50 valtakunnallista po�las-‐ ja vammaisjärjestöä, joissa on - Yli 60 000 jäsentä paikallisyhdistyksissä ympäri Suomea
- Yli 4 000 palka�ua työntekijää valtakunnallisella tasolla
SOSTEn jäseninä olevat po�las-‐ ja vammaisjärjestöt edustavat laajaa po�lasjoukko isoista kansansairauksista pieniin erityisryhmiin
ADHD-‐Lii�o ry, Aivolii�o ry, Aivovammalii�o ry, Allergia-‐ ja astmalii�o ry, Au�smi-‐ ja Aspergerlii�o ry, Crohn ja Coli�s ry, Epilepsialii�o ry, Finnilco ry, Förbundet de utvecklingsstördas väl rf, Hengityslii�o Heli ry, Iholii�o ry, Invalidilii�o ry, Kehitysvammaisten Tukilii�o ry, Keliakialii�o ry, Kuulolii�o ry, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien lii�o ry, Kuurojen Lii�o ry, Lihastau�lii�o ry, Mielenterveyden keskuslii�o ry, Munuais-‐ ja maksalii�o ry, Näkövammaiset lapset ry, Näkövammaisten Keskuslii�o ry, Omaiset mielenterveystyön tukena keskuslii�o ry, Omaishoitajat ja Läheiset –Lii�o ry, Pieni-‐ ja Isokenkäiset ry, Psoriasislii�o ry, Suomen cp-‐lii�o ry, Suomen Diabeteslii�o ry, Suomen Kilpirauhaslii�o ry, Suomen Kuurosokeat ry, Suomen Migreeniyhdistys ry, Suomen MS-‐lii�o ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Osteoporoosilii�o ry, Suomen Parkinson-‐lii�o ry, Suomen poliolii�o ry, Suomen Reumalii�o ry, Suomen Sydänlii�o ry, Suomen Syöpäpo�laat ry, Suomen Syöpäyhdistys ry, Suomen vammaisten lasten tuki ry, Svenska Hörselforbundet rf, Syömishäiriölii�o SYLI ry, Tapaturma-‐ ja sairausinvalidien lii�o ry, Tatu ry.
Järjestöjen toiminnan eri tasot
Lähde: SOSTE / ESKO-‐hanke
Järjestöstä po�las löytää vertaisen
Sairaus tai vamma voi edelleen syrjäy�ää yhteisöstä ja yhteiskunnasta Järjestöt tarjoavat
Tietoa Toimintaa Vertaistukea Palveluita
Kokemuskoulutus -‐ Kokemus�eto amma�llisen �edon tueksi
Kokemuskoulutuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa sosiaali-‐ ja terveysalan koulutuksessa käytetään kokemus�etoa muuta opetusta täydentämässä
Kokemuskoulutus antaa mahdollisuuden oppia pitkäaikaissairailta ja vammaisilta, mitä on elää sairauden tai vamman kanssa ja heidän läheisiltään, mitä vaikea sairaus tai vamma tuo läheisen ihmisen elämään
www.kokemuskoulutus.fi
Potilaan rooli terveydenhuollossa
Eurooppalainen po�laan oikeksien peruskirja 1/2 1. Oikeus ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin 2. Oikeus (hoidon) saatavuuteen 3. Oikeus �edon saan�in 4. Oikeus suostumukseen (oikeus saada �etoa ja osallistua sen
pohjalta hoitoon) 5. Oikeus vapaaseen valintaan 6. Oikeus yksityisyyteen ja luo�amuksellisuuteen 7. Oikeus po�laan ajan kunnioi�amiseen
Eurooppalainen po�laan oikeuksien peruskirja 2/2 8. Oikeus laatustandardien nouda�amiseen 9. Oikeus turvallisuuteen 10. Oikeus innovaa�oon 11. Oikeus väl�ää turhaa kärsimystä ja kipua 12. Oikeus henkilökohtaiseen hoitoon 13. Oikeus vali�aa 14. Oikeus korvaukseen (jos kärsinyt vahinkoa)
Lähde: h�p://www.ac�veci�zenship.net/files/pa�ents_rights/civic_assessment/european_pa�ents_rights_day_report_light.pdf
Mitkä ovat potilaan velvollisuudet? Huolenpito itsestä
Yhteistyökumppani, ohjeiden toteuttaja, tapaus, kuluttaja? Po�laan oikeudet ja velvollisuudet vs. asiantun�jan oikeudet ja velvollisuudet Mitä voidaan tehdä yhdessä po�laan kanssa, e�ä hoito onnistuu? Eh�ikö lääkäri tai hoitaja perehtyä po�lasaineistoon, jota kertyy paljon vai odotetaanko po�laan toimivan sanansaa�ajana yksiköstä toiseen?
Mitä potilaan valinnanvapaus tarkoittaa? Tarkastellaanko vain teknisenä asiana? Millä tiedoin ja mitä potilas valitsee? (sijainti,
kustannukset, ideologiat) Mikä merkitys on hoitosuhteella ja sen jatkuvuudella?
Osallisuuden tasot
Tieto-‐osallisuus oikeus �edon saamiseen ja tuo�amiseen Suunni�eluosallisuus osallistuminen itseä koskevan toiminnan suunni�eluun Toimintaosallisuus konkree�sta osallistumista toimenpiteisiin ja tehtäviin Päätösosallisuus osallistumista itseä koskevaan päätöksentekoon
Lähde: Rouvinen-‐Wilenius & Koskinen-‐Ollonqvist 2011
Potilasturvallisuuden haasteita
Sosiaali-‐ ja terveydenhuollon rakennemuutos-‐ Hukkuuko po�las, vahvistuuko osaaminen? Heikentävätkö monituo�ajamalli ja uudet hallintomallit po�laan hoitokokonaisuuden hallintaa? (esim. keikkalääkärit, siirtymävaiheet, sairaalajakson jälkeen ko�u�aminen)
Toisaalta po�laan valinnanvapaus (parhaisiin palveluihin hakeutuminen) ja keskitetymmät palvelut ( esim. paremmat henkilökuntaresurssit ja yhtenäisemmät hoitopolut) voivat parantaa po�lasturvallisuu�a
Teknologian haasteet
Teknologia muu�aa hoidon käytäntöjä Ne�, puhelin, henkilökohtainen kontak�
- Osalle po�laista sähköinen asioin� on luontevaa ja helpo�aa asioiden hoitoa, osalle sähköinen asioin�a ilman apua on mahdotonta
Yhteys�edot
Johtaja Eeva Kuuskoski SOSTE Suomen sosiaali-‐ ja terveys ry
[email protected] Puhelin 040 353 2432