Kotiseutukosteikko Life –hanke Virrat, Perräisen kosteikko
Elinympäristö – Tulvasuojelu – Vesiensuojelu – Virkistyskäyttö – Maisema – Biodiversiteetti
Alueen lähtötilanne 04.08.2011
Kuva: Timo Niemelä
Patorakennuspaikalta luoteen suuntaan otettu valokuva ennen puuston poistoa
Kuva: Timo Niemelä
Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat
Hankkeen tavoitteet:- Kehittää suunnittelualuetta vesilintuelinympäristöjen hoidon mallialueena- Lisätä vesilintujen tarvitsemia pesimä- ja poikue-elinympäristöjä sekä laajentaa alueelle jo aiemmin rakennettua kosteikkokohteiden verkostoa- Edistää luonnon monimuotoisuutta- Lisätä elinympäristöjen luonnollista vaihtelua sekä maiseman moni-ilmeisyyttä- Jatkaa ”Huomisen Havanka” –hankkeessa käynnistettyä vesiensuojelutyötä ja
parantaa alapuolisten vesistöjen tilaa kiintoainetta ja ravinteita pidättämällä
Rakentamisen lähtökohdat: - Hankkeen toteuttaminen edellyttää tilusjärjestelyä, jonka myötä kosteikon
vaikutusalue voidaan rajata kahden hankkeeseen osallistuvan tilan maille - Kosteikon suunnittelualue on pääosin viljelykäytöstä poistunutta turvemaapeltoa, joka on osittain metsittynyt
- Kosteikon vedet kertyvät noin 60 hehtaarin suuruiselta valuma-alueelta - Maastonpiirteet ja lähialueen maankäyttö mahdollistavat patoamiseen perustuvan
vedennoston - Kosteikon perustamiseksi on rakennettava yli 100 metriä pitkä patopenger
- Kosteikon käytännön rakennustyön ennakoidaan olevan haastavaa, mikä on otettava huomioon kaluston valinnassa ja patorakentamisen materiaalihankinnoissa
• Kosteikkosuunnitelmassa esitetty karttaluonnos kosteikon vesialueesta ja rakenteellisista yksityiskohdista
Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen lähtökohdat
Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/12.
Kosteikon perustamiseen liittyvät hakkuu- ja maisemasuunnittelun tavoitteet
• Turvata yhtäältä ympäristön avoimuus ja, toisaalta maksimoida suojapaikkojen määrää (matalakasvuiset pensastavat pajukasvustot, kuusialikasvokset, ja latvotut kuusitiheiköt)
• Parantaa maisemaa ja lisätä elinympäristöjen pienipiirteistä vaihtelua polveilevan hakkuualuerajauksen myötä
• Suosia erirakenteistavia hakkuutapoja, jotta vaihettumisvyöhykkeelle kehittyisi mahdollisimman monimuotoinen metsikkörakenne
• Parantaa alueen soveltuvuutta pyyn elinympäristöinä kuusta ja leppää suosivalla vaihettumisvyöhykkeen käsittelyllä
• Sovittaa vedenkorkeus kohteella siten, että se mahdollistaa vähitellen kosteikkoon rajautuvien rämekuvioiden ennallistumisen ja toisaalta tulvavaikutteisten metsien muodostumisen
Puuston poisto • Koska ainespuun kertymä jäi kohteella suhteellisen vähäiseksi, korjattiin kosteikkoalueen
puusto kokonaan energiapuuksi • Hakkuun toteutuksesta vastasivat Metsä Group -konsernin korjuuyrittäjät
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Ari Mäkiharju
Kuva: Seppo PeräinenPyyn elinympäristöjä parannettiin vapauttamalla lepille kasvutilaa ja säästämällä näihin välittömästi kytkeytyviä suojaisia kuusikoita
Reunavyöhykkeisiin luotiin luontaista polveilua ja metsikkörakennetta pyrittiin monipuolistamaan erirakenteistavin hakkuin
Kuva: Seppo Peräinen
Kuva: Seppo Peräinen Kuva: Seppo Peräinen
Hakkuiden yhteydessä latvottiin muutamia tiheimpiä kuusitiheikköjä lintujen suojapaikoiksi…
Kaivinkonetöiden aikana näiden ympärille on tarkoitus rakentaa kosteikon monimuotoisuutta lisääviä vesilintujen pesimä- ja lepäilysaarekkeita
Patorakentamisen valmistelevat työt • Alapuolisen kosteikon aiheuttamaa padotusvaikutusta vähennettiin laskemalla kosteikon
vesipintaa lappoilmiön avulla• Kosteikon rakennustöiden ajalle 03.09.-20.09.2012 osuneen erittäin vähäsateisen jakson
turvin riittävän alhaista vesipinnan tasoa onnistuttiin ylläpitämään lapolla koko rakennushankkeen keston ajan
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Kuva: Ari Mäkiharju
Patorakentamisen valmistelevat työt • Patorakennuspaikalle tuotiin ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista noin 50 kpl 8
metriä pitkiä kuusitukkeja, joiden tyvileikkauksen läpimitta oli 20-25 cm ja latvaläpimitta noin 15 cm
• Tukkeja oli suunniteltu käytettäväksi isoimman ojan kohdalle tehtävässä patopenkereen tukipaalutuksessa
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen kosteikkonotkoon rajautuvilla rinteillä
• Työt käynnistettiin poistamalla ylin pintamaakerros, jotta varsinainen patopenger voitiin rakentaa homogeenisen pohjamaan päälle
• Patopenger rakennettiin peruskallion päälle kerrostuneista rinteen kivennäismaalajeista
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Padon rakentamispaikan muutos• Suunnitteluvaiheessa linjattua padon rakentamispaikkaa muutettiin yläjuoksun
suuntaan, sillä tällöin padon itäpuoli saatiin sijoitettua paremmin kallionokkien välissä olevalle kivennäismaakannakselle
• Uuden rakentamislinjauksen myötä patopenkereen taakse jäävän koskemattoman maakannaksen leveyttä voitiin samalla kasvattaa, mikä lievensi osaltaan padon pohjan epävakauteen liittyviä riskejä
Vanha patorakennuspaikkaUusi patorakennuspaikka
Pohjapadon rakentaminen• Pohjapadon tuki- ja säätöratkaisuksi asennettiin ponttilankuista valmistettu elementtiseinä• Vedenkorkeuden säätäminen tapahtuu patoaukon etupuolen kiskoihin asennettavilla lankuilla• Pohjakynnyksen korkeusasema ja säätövarat on määritetty siten, että kosteikkosuunnitelmassa
esitettyä vedenkorkeuden tasoa voidaan laskea tarvittaessa 40 cm ja nostaa 26 cm.
Pohjapadon tiivisteseinä• Pohjapadon tiivisteseinä rakennettiin kyllästetystä vesiponttilankusta 42 x 145 mm
Tiivisteseinän materiaalikustannukset:
- puutavara n. 500 € sis. alv - rautaosat 50 € sis. alv - kiinnitystarvikkeet n. 50 € sis. alv
Tiivisteseinän mitoitustietoja:
- elementin korkeus 1700 mm - elementin pituus 5800 mm - patoharjan vaakasuora pituus 1000 mm - luiskakaltevuus 1:2 - Vedenkorkeuden säätövara n. 660 mm
Kuva: Timo Niemelä
Pohjapadon rakentaminen• Pohjapato rakennettiin rinteestä saatavista kivennäismaaleista siten, että erityisesti
virtausaukon pohja- luiskarakenteiden verhoilussa käytettiin yksinomaan savea• Kiviverhoilun alle levitettiin Stabilenka lujitekangas 200/45 kN/m• Pohjapadon alapuoleisen luiskan virtausuomaa vahvistettiin vielä maanomistajalta saaduilla
vahvoilla muovikastoilla, jotka suojaavat tehokkaasti padon runkorakenteita virran kuluttavalta vaikutukselta
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Pohjapadon rakentaminen
• Pato verhoiltiin kosteikon läheisyydestä kerätyillä louhoskivillä
• Kivien asettelu tehtiin käsityönä, mikä pienensi osaltaan kohteelle tarvittavan verhoilukiven menekkiä
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Ari Mäkiharju
Patokaivon asennus• Patokaivo asennettiin pohjakynnyksen viereen kovan savimaan päälle • Kaivon vesijuoksun korkeusasema määritettiin siten, että pääosa kosteikkoalueesta
voitaisiin tarvittaessa laskea tyhjäksi ja, ettei kaivon poistoputken pää jäisi alajuoksun puoleisen kosteikon määrittämän vesipinnan alapuolelle
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Patokaivon kustannukset:
- säätösalaojakaivo 800 € sis. alv
- rumpuputket (SN8) ja putkien kiinnitystarvikkeet 250 € sis. alv
Virheellinen toimitus vaikeutti kaivon asennusta• Kaivotoimitus ei vastannut tilattua kaivoa, sillä kaivon lähtevään päähän tarkoitettu 30
asteen kulma olikin rakennettu kaivon tulopuolelle• Valmistusvirhe vaikeutti kaivon sijoittamista, sillä rinteen puolella oli vastassa kallio, eikä
kaivoa kannattanut toisaalta asentaa epävakaammalle turvemaalle, sillä rinteen tyvellä oli pohjapadon kosteikon puoleiselle reunavyöhykkeelle ulottuva kiintosavilusto
Patokaivon kustannukset: - Säätösalaojakaivo 650/600 mm 850 € sis. alv - Rumpuputket SN8, muhvit ja putkien kiinnitystarvikkeet 360 € sis. alv
Patokaivon asennus ja maatäyttö• Rumpuputkiliitokset (tulo 6 m ja poistolinja 6+6 m) varmistettiin haponkestävillä ruuveilla• Patokaivon maatäyttö toteutettiin varoen ja tasaisesti kaivoa kiertäen• Kaivon tuloputken edustalle kaivettiin syvempi lieteallas putken tukkeutumisen estämiseksi
Patokaivon kustannukset: - Säätösalaojakaivo 650/600 mm 850 € sis. alv - Rumpuputket SN8, muhvit ja putkien kiinnitystarvikkeet 360 € sis. alv
Kuva: Timo Niemelä
Patokaivon asentamiseen liittyviä huomioitaPatokaivon yhteisiin liitettävien rumpuputkien arinat tulee pohjustaa erittäin huolellisesti yhtenevään korkeusasemaan, jottei putkien päälle tuleva maatäyttö pääse aiheuttamaan vääntöä kaivon sisärakenteeseen
Kaivomateriaalien laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kosteikkorakennuskohteissa, joissa kaivojen maatäytöt joudutaan toteuttamaan heikosti muotoutuvilla savimailla ja useimmiten erittäin haastavissa työmaaolosuhteissa
Huom. Kaivon periaatekuvassa esitetyt kaivon mitoitustiedot eivät vastaa kohteelle asennettua kaivoa, © Timo Niemelä
Kohteella tilatun kaivon mitoitustietoja: - kaivorungon koko 650/600 mm - tulo- ja poistoyhteiden koko 250/230 mm - kaivon korkeus 2200 mm - lietepesän syvyys 300 mm - kiinteän padotusputken pituus 1050 mm - liikkuvan padotusputken pituus 800 mm - padotuskorkeuden säätövara n. 700 mm
Patopenkereen rakentaminen kosteikkonotkon yli
• Pato rakennettiin rahkaturpeesta, jota kaivettiin ainoastaan kosteikon puolelta• Kustannussyistä rahkaturvetta kaivettiin aluksi heti padon kosteikon puoleiselta alueelta,
jolloin pitkällä puomilla (n. 16 m) varustettu kaivinkone pystyi siirtämään kaivumassat patorungon keskiosiin yhdellä siirrolla
Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen kosteikkonotkon yli
• Patopenkereen eteen muodostunut syvä kaivanto heikensi kuitenkin merkittävästi pohjamaan kantavuutta, jolloin osa patopenkereen massoista nousi ylös kaivannon pohjalle
• Syntyneen massaepätasapainon korjaamiseksi koko kaivanto täytettiin välittömästi rinteestä ja kauempaa kosteikkoalueen puolelta kaivetuilla mailla, joilla padon liike saatiin pysäytettyä
Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen kosteikkonotkon yli
• Pahimmista notkopaikoistaan useita kymmeniä senttimetrejä vajonnut penger saatiin korjattua padon edestä käsin
• Korjaustyön onnistumisen edellytyksenä oli rinteen puolelta kaavitut kuivat maamassat, joista saatiin rakennettua konetta kantava maakannas kaivannon pohjalle jääneen erittäin löysän rahkaturpeen päälle
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen kosteikkonotkon yli
• Padon vajoamisen jälkeen uusia patomassoja jouduttiin käsittelemään kahteen kertaan, jotta patopenkereen eteen jäisi riittävän leveä patorakennetta tukeva koskematon maakannas
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Patorakentamisessa käytetty työtekniikka• Rahkaturpeesta rakennetun padon päällä ei voinut liikkua liki 30 tonnia painavalla
kaivinkoneella, joten koneen oli työskenneltävä padon etupuolella olevalta koskemattomalta maalta käsin
• Uppoamisvaaran vuoksi kaivutöitä tehtiin aluspuiden päältä
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen valtaojan yli• Ojan ylitystä varten toteutettiin paalutus, millä pyrittiin parantamaan patorakenteen tiiviyttä
sekä vähentämään patomassojen liukumista ojan pituussuunnassa• Paalutusta varten kaivinkoneeseen vaihdettiin metsäkoura, jonka avulla tukkien käsittely oli
joutuisaa • Ojan kohdalla kova pohjamaa tuli vastaan noin 5-5,5 m syvyydessä, joten tehtyä paalutusta
varten tukeista sahattiin noin 6 metrin pituisia pätkiä
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen rakentaminen valtaojan yli• Tukipaalutuksen ympärille olevan koskemattoman pintamaan päälle tehtiin kevyt maatäyttö
lujitekankaan asennustyön helpottamiseksi• Koska lujitekankaista leikatut vuodat lomitettiin aina noin 1 metrin verran toistensa päälle,
oli maapintaa tasattava aina ennalta kankaiden asennustyön etenemän verran• Lujitekankaan helma ulotettiin aina padon kosteikon puoleisen etuluiskan tyveen
rakennetun vesikatkon yli, jolloin yksittäisen vuodan pituudeksi muodostui noin 17 metriä
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo NiemeläKuva: Timo Niemelä
Patorakenteen alla käytetty lujitekangas• Lujitekankaan käytön tavoitteena oli parantaa patorakenteen vakautta huonosti kantavalle
pohjamaalle rakennettaessa• Patopenkereen alle asennettiin yhteensä 1000 m2 Stabilenka -nimistä lujitekangasta, jonka
vetolujuus pituussuunnassa oli 200 kN / m poikittaissuunnassa 45 kN / m • Lujitekankaan kustannukset nousivat yksikköhinnalla 2,5 € / m2 + alv yli 3000 euroon
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo NiemeläKuva: Timo NiemeläKuva: Timo Niemelä
Työskentelyolosuhteissa tapahtunut muutos• Ojalinjan ylityksen jälkeen patorakennustyön luonne muuttui olennaisesti, sillä ensinnäkin
seisova vesi heikensi tuntuvasti maan kantavuutta, mikä vaikeutti kaivinkoneen työskentelyä• Veden vaikutus muutti myös selvästi rahkaturpeen ominaisuuksia, eikä veden kyllästämiä ja
veteliä maamassoja voinut käyttää padon rakentamiseen
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo NiemeläKuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen loppuosan rakentaminen• Patopenkereen rakentamista jatkettiin vastarinteen puolelta, josta voitiin vyöryttää
kivennäismaita jo aiemmin rakennettua patopengertä kohti• Yhdistyvien patopengerten keskiosat saatiin täytettyä konetta hyvin kantavan
kivennäismaapadon päältä käsin
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo NiemeläKuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen loppuosan painuminen• Kosteikon muiden rakennustöiden vielä jatkuessa havaittiin muutamien päivien kuluessa
padon valmistumisen jälkeen, että kosteikkonotkon alavimman ja märimmän paikan päälle rakennettu osa padosta oli painunut enimmillään noin 35 cm alle tavoitteena olleen patopenkereen harjakorkeuden (= kohteen ylin suunniteltu padotustaso + 50 cm)
• Patomassojen painumisen vaikutus näkyi selvästi myös patopenkereen luiskissa, kuten kuvasta voi havaita
• Painuman syyksi arvioitiin patomassojen painon seurauksena tapahtunutta veden syrjäytymisvaikutusta, sillä patopatopenkereen alle jäänyt pohjamaa oli veden laskemisesta ja rakennusajan kuivasta ajankohdasta huolimatta erittäin märkä
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo NiemeläKuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Patopenkereen painuman korjaaminen• Ennen koneen poissiirtämistä patopengertä päätettiin korjata lisäämällä painuneeseen
padonosaan kallion päällä kaluttua täyttömaata, jolloin myös padon lommolle painuneet luiskat saatiin muotoiltua uudelleen
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo NiemeläKuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Perräisen kosteikon patorakennustyöt• Kosteikon perustamiseksi rakennettiin pato, jonka pituus on noin 106 m• Patopenkereen korkeus maanpinnasta kosteikon alavimmilla notkopaikoilla jopa 1,5 m
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo NiemeläKuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Patorakennustöiden kustannukset ja työssä käytetty kalusto: - Kaivinkonetyöt 86 h x 110,70 € / h = 9520,20 € sis. alv - Työt toteutettiin Hitachi Zaxis 210 LC -telakaivinkoneella, joka oli varustettu pitkällä 16,5 metrin puomilla ja kallistuvalla luiskakauhalla
Kosteikon kaivinkonetöiden urakointi:
- Kohteen koneurakoinnista vastasi Virtain Kiinteistöpalvelu Oy - Käytännön kaivutöitä suorittivat Arto Ala-Lankoski ja Petri Perämäki
Kuva: Timo Niemelä
Kosteikkoalueen kaivu- ja muotoilutyöt
Tavoitteena kosteikon rakenteellinen monimuotoisuus: - Avovesipinta-alan (n. 2,8 ha) maksimointi mahdollisimman kustannustehokkaasti - Vesilinnuille soveltuvia pesimäsaarekkeita ja suojapaikkoja - Lisätä reunan ja erilaisten pienelinympäristöjen määrää sekä kosteikon syvyysvaihteluita - Parantaa kosteikon merkitystä kiintoaineen ja ravinteiden pidättäjänä - Säilyttää suotuisat edellytykset patoamisen positiivisille linnustovaikutuksille
Kuva: Timo Niemelä
Kosteikkoalueen monimuotoisuutta lisäävien muokkaustöiden kustannukset: - kaivutyöt 20 h x 110,70 € / h = 2214,00 € sis. alv
Kosteikkoalueen kaivu- ja muotoilutyöt
Kuva: Timo Niemelä
Kosteikon kehitystä ja luontovaikutuksia seurataan tiiviisti rakentamisen jälkeen
• Vesilinnut hankkeen luontovaikutusten indikaattoreina
• Maanomistaja toteuttaa laskentaohjelman mukaiset vesilintulaskennat aina vuoden 2015 loppuun asti
Kuvat: Paavo Porkka
Kosteikon vesipinta hurjassa nousussa syksyn rankkasateiden myötä, kuva 11.10.2012
Kuva: Timo Niemelä
Korjaustoimenpiteistä huolimatta pato on painunut ongelmakohdasta jälleen jonkin verran,
tilanne 11.10.2012
Kuva: Timo Niemelä
Kosteikkoalueelle toteutetut rakenteet saavat uutta ilmettä veden noustessa, kuva 11.10.2012
Kuva: Timo Niemelä
Hakkuissa latvotut kuusipuuryhmät luovat vesilintujen tarvitsemaa pesimäsuojaa
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Kosteikkoalueen muokkaustöiden avulla on helppo lisätä rantaviivan ja muiden arvokkaiden
pienelinympäristöjen määrää
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Kosteikon yläjuoksun alava peltoalue tarjoaa runsaasti laadukasta elinympäristöä vesilintujen
käyttöön, vesi nousussa 11.10.2012
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Pohjapadon korjaustyöt 14.01.2013
Kuva: Timo Niemelä
Pohjapadon korjaustyöt 14.01.2013Perräisen kosteikon alkuperäinen pohjakynnys tiivisteseinällä osoittautui rakenteellisesti toimimattomaksi.
→ Ongelma: vesi pääsi kiertämään tiivisteseinän taakse pystylankkuja sitovan vaakasolkilankun alapintaa pitkin
Tiivisteseinän rakennevirheet ja muuta huomioitavaa asennuksessa: - vaakasolkilankku ei olisi saanut ulottua tiivisteseinän päähän asti
- tiivisteseinän olisi pitänyt olla selvästi pitempi, jotta elementin olisi saanut tiivistettyä virtausaukon päistä paremmin maamassoilla
- tiivisteseinän olisi kannattanut asentaa heti padon kosteikon puoleiseen etuluiskan jatkeeksi eikä padon keskelle, kuten nyt virheellisesti tehtiin
- seinän asennuksessa olisi pitänyt käyttää allaskumia tai muuta vettä läpäisemätöntä tiivistettä siten, että veden liike elementtiä vasten olisi voitu kokonaan estää
- virtausaukko olisi saanut olla kapeampi, jotta veden läpivirtausnopeus pysyisi suurempana
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Pohjapadon korjaustyöt 14.01.20131. Patovuodon aiheuttanut syöpymä kaivettiin
esiin patoseinän molemmilta puolilta
2. Patoseinän pystylankkuja sitovasta vaakasolkilankusta irrotettiin noin metrin pätkä elementin molemmista päistä
3. Patoseinää jatkettiin päistä vesivanerilla. Elementtiin kosteikon puoleiseen viisteeseen kiinnitettiin vaakalankku, johon allaskumi voitiin kiinnittää
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Pohjapadon korjaustyöt 14.01.2013
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Vettä läpäisemätön Firestone allaskumi kiinnitettiin metallilistojen avulla patoseinän vaakasolkilankkuun ja virtausaukon reunaluiskiin kiinnitettyihin tukipintoihin → Näin voitiin estää veden pääsy vaakasolkilankun alapintaan
Kuva: Timo Niemelä
Pohjakynnys 20.04.2013
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Kuva: Timo Niemelä
Keväällä lumien sulamisen myötä paljastui, että aiempi vuoto oli aiheuttanut luultua suuremmat vauriot myös pohjakynnyksen takaluiskaan, mikä edellytti luonnollisesti korjaustoimenpiteitä
Pohjakynnyksen korjaustyöt 20.07.2013
Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä Kuva: Timo Niemelä
Kuva: Timo Niemelä
Kuva: Timo Niemelä
- Patoseinän takaluiskaan kiinnitettiin vastaavasti allaskumi, jottei seinän yli syöksyvä vesi poistuisi kosteikosta mahdollisimman hallittua reittiä pitkin
Pohjakynnyksen korjaustyöt 20.07.2013
Kuva: Timo Niemelä
- Korjattu ja kavennettu pohjakynnyksen vesiuoma viimeisteltiin louhekiviverhoilulla