Wolfgang Amadeus MozartTaikahuilu

Wolfgang Amadeus Mozart

TaikahuiluKaksinäytöksinen Singspiel

Libretto Emanuel SchikanederSuomennos Juhani Koivisto, Jussi Tapola

Henkilöt:

Sarastro bassoYön kuningatar sopraanoPamina, hänen tyttärensä sopraanoTamino, prinssi tenoriPapageno, linnustaja baritoniPapagena sopraanoMonostatos, orjien päällikkö tenoriEnsimmäinen nainen sopraanoToinen nainen mezzosopraanoKolmas nainen alttoKaitsijapappi bassobaritoni tai bassoEnsimmäinen pappi puherooliToinen pappi tenoriKolmas pappi baritoni tai bassoEnsimmäinen haarniskoitu tenoriToinen haarniskoitu bassoEnsimmäinen poika sopraanoToinen poika sopraanoKolmas poika alttoKolme orjaa puherooleja

Pappeja, orjia, kansaa, metsän eläimiä

4

I NÄYTÖS

Alkusoitto

1. kohtaus

(Kallioinen seutu. Tamino tulee käärmeen takaa-ajamana.)

Nro 1, johdanto

TAMINOVoi auta! Voi auta! Nyt kuolema koittaa,kun näin minut käärme jo saaliiksi voittaa,voi laupias taivas!Käy kimppuuni tuo!Voi auta jo, voi auta, auta, suoja suo,tuo suoja, taivas, auta, auta, auta, suoja suo!

(Tamino vaipuu uupuneena maahan.Kolme keihäin aseistettua naista ilmestyy jasurmaa käärmeen.)

KOLME NAISTASeis hirviö! Käy kuolemaan!Sen tein! Sen tein! Näin hoidellaantyöt sankarin! Mies pelastui,kyy naisten voimin lannistui.

ENSIMMÄINEN NAINEN (tarkastelee miestä)Niin hieno herkkyys, kauneus!

TOINEN NAINENNoin kaunista ei missään näe.

KOLMAS NAINENOn totta vie kuin maalaus!

KOLME NAISTAJos sorrun vielä rakkauteen,tuon miehen kanssa vain sen teen.

On kuningattaren luo kiirese tieto viemään, pois nyt viive.Pian hänelle näin kaunis miestuo mielenrauhan taas, kenties.

ENSIMMÄINEN NAINENNyt menkää kertomaan,jään odottelemaan.

TOINEN NAINENEi, ei, te menkää vaan,voin jäädä vahtimaan.

KOLMAS NAINENEi käy se mitenkään,vain minä vahtiin jään.

ENSIMMÄINEN NAINENJään odottelemaan!

TOINEN NAINENVoin jäädä vahtimaan!

KOLMAS NAINENVain minä vahtiin jään!

ENSIMMÄINEN NAINENJään tänne!

TOINEN NAINENJään vahtiin!

KOLMAS NAINENJään yksin!

KOLME NAISTAJään! Jään! Jään!

Minäkö pois? Ai ai, ai ai, sen nään!Tuon tahtovat vain yksinään, vain yksinään.Ei ei, ei ei... Ei ei! Se estetään!

Pois vaikka kaiken luovuttaisin,jos hänet elämääni saisin!Ja yksin voisin omistaa, niin omistaa!Nuo jäivät myös, nyt harmittaa.On parasta kun poistutaan, nyt poistutaan.

Oi nuorukainen, kaunis niin,me lähdemme, nyt näkemiin,pian taas jo kohdataan,pian taas, pian taas jo kohdataan,pian taas jo kohdataan.

(Kolme naista menee pois.)

2. kohtaus

(Tamino herää. Hän kuulee lähestyvän linnustajanpillin ja piiloutuu. Papageno tulee paikalle, selässälintuhäkki täynnä erilaisia lintuja.)

Nro 2, aaria

PAPAGENOOlen linnustaja, uskokaa,ja hauska veikko, hupsis vaan.Nyt lintumiehen tunnistaajo nuori, vanha, kautta maan.

5

Näin houkuttelun hallitsenja lirkutukset lintujen. (soittaa pilliään)On helppo olla iloinenkun linnuillani ansaitsen.

Olen linnustaja, katsokaaja hauska veikko kerrassaan.Nyt lintumiehen tunnistaajo nuori, vanha, kautta maan.

Jos neitosia löytäisinniin joukkoon verkot heittäisin. (soittaa pilliään)Pian saisin niitä tusinan,ja katsastaisin parhaimman.

Kun kaikki naiset verkkoon saan,niin toiset vaihdan hunajaan,vaan itse pidän rakkaimmanja syötän sille hunajan.

Jos sitten suukon antaisi,niin pyytäisin myös vaimoksi. (soittaa pilliään)Hän jäädä saisi viereeni,kuin lapsi kehtoon uinuisi.

TAMINOHei siellä!

PAPAGENOAi missä?

TAMINOSinä siellä, kuka sinä olet?

PAPAGENOTyhmä kysymys. Ihminen niin kuin – sinäkin.

TAMINOMinä olen prinssi. Ja tulen kaukaa.

PAPAGENOPri… Ai jaa!

TAMINOSanohan millä seudulla nyt olemme.

PAPAGENOAi millä – seudulla?

TAMINONiin. Ja kenellä täällä on valta.

PAPAGENOEi minulla ainakaan. Minulla on kyllä havumajatuolla…

TAMINOHavu…?

PAPAGENO…maja.

TAMINOMitenkä sinä tulet toimeen?

PAPAGENOKiitos, oikein hyvin.

TAMINOMillä elät?

PAPAGENONo, syömällä ja juomalla niin kuin muutkin.

TAMINONiin, niin…?

PAPAGENOPyydystän kauniita lintuja tähtien kuningattarelle…

TAMINOTähtien kuningattarelle!

PAPAGENOJa sitten hänen naisensa tuovat syötävää ja juotavaa.

TAMINOSano, oletko sinä nähnyt tuon tähtien kuningattaren?

PAPAGENONähnyt? Kyllä huomaa, että vieras tulee kaukaa!Ei tähtien kuningatarta kukaan voi nähdä.

TAMINO (itsekseen)Ohhoh! Se on varmaan sama Yön kuningatar, jostaisäni usein kertoi.

PAPAGENOEi ihmisen silmä näe tähtien kuningattaren harsonläpi! (itsekseen) Mitä se tuijottaa!Alan kohta hermostua. Miksi katsot noinepäluuloisesti?

TAMINOKoska en ole varma oletko ihminen.

PAPAGENOEttä mitä?

TAMINONiin, höyhenistä päätellen voisit olla vaikka…

PAPAGENOAi lintu, vai? Näpit irti, minulla on jättiläisen voimat!(itsekseen) Ellei se pian pelästy, lähden itse pakoon.

6

TAMINOSinäkö minut pelastit?Sinäkö voitit tuon hirveän käärmeen?

PAPAGENOKäärmeen? Ei täällä ole mitään – käärmeitä!Onko se varmasti kuollut?

TAMINOOlen sinulle ikuisesti kiitollinen.

PAPAGENOMitä turhia. Pääasia että se on voitettu.

TAMINOMutta miten sinä voitit sen? Eihän sinulla ole asetta.

PAPAGENOEn minä tarvitse asetta. On tätä näppivoimaa.

TAMINOSinä kuristit sen!

PAPAGENOKuristin? Kuristin!

3. kohtaus

KOLME NAISTA (hunnut kasvoilla)Papageno!

PAPAGENOAha, se tarkoittaa minua.

TAMINOKeitä he ovat?

PAPAGENONämä juuri hakevat joka päivä lintuni ja tuovat tilallesahtia ja kakkua ja makeita marjoja.

TAMINOOvat varmaan hyvin kauniita.

PAPAGENOEnpä usko. Ei kai kauniit peittäisi kasvojaan.

KOLME NAISTAPapageno! (poistavat huntunsa)

PAPAGENO (nopeasti)Tässä, kauniit rouvat, päivän saalis!

ENSIMMÄINEN NAINENMaksuksi ei tulekaan tänään sahtia vaan pelkkäävettä.

KOLMAS NAINENHunajakakun tilalle valtiatar käski antaa tämän kiven.

PAPAGENOMitä? Kiviäkö tässä pitää syödä?

TOINEN NAINENJa makeat marjat korvaa tänään erityinen suulukko!(laittaa lukon Papagenon suulle)

PAPAGENOMmmm!

ENSIMMÄINEN NAINENTiedät kai, miksi valtiatar sinua rankaisee?

PAPAGENO (ei ole varma)

KOLMAS NAINENEtte valehtelisi vieraille.

TOINEN NAINENEtkä kerskuisi enää toisten urotöillä.

ENSIMMÄINEN NAINENSurmasitko sinä käärmeen?

PAPAGENO (kieltää)

KOLMAS NAINENKuka sitten?

PAPAGENO (ei tiedä)

TOINEN NAINENMe sinut pelastimme, nuorukainen!

ENSIMMÄINEN NAINENÄlä pelkää. Ilo ja autuus odottavat sinua.

KOLMAS NAINENValtiatar lähettää sinulle tämän, siinä on hänentyttärensä kuva. Hän sanoo, että jos nuo piirteetsinua miellyttävät, silloin onni, maine ja kunnia ovatsinun. Me tapaamme!

TOINEN NAINENVoi hyvin, Papageno.

ENSIMMÄINEN NAINENÄlä juo kaikkea vettä kerralla!

(Naiset poistuvat nauraen, myös Papageno siirtyysyrjään.)

7

4. kohtaus

Nro 3, Taminon aaria

TAMINOKun katson kuvaa ihanaaen kauniimpaa kai nähdä saa!Sen tunnen, sen tunnen, kuva taivainentuo oudon poltteen sydämeen.On niin kuin hiukan sairastaisi,tai liekki rintaa korventaisi.Tältäkö tuntuu rakkaus?Varmaan! Se on rakkaus, tunnen sen.

Oi jos vain hänet löytää voisin!Jos hänet lähelleni saisin!Niin voisin, voisin, hellästi,vai kuinkahan?Pian hänet voin täynnä huumaajo painaa vasten rintaa kuumaa.Ja ainiaan hän minun on!

5. kohtaus

(Naiset palaavat.)

ENSIMMÄINEN NAINENKestävyyttä ja rohkeutta, nuori mies!Valtiattaremme…

KOLMAS NAINEN…äidinsydän on kuullut jokaisen sanasi ja puhunut.

TOINEN NAINENJos tuo nuorukainen, hän sanoi, on yhtälaillapeloton…

ENSIMMÄINEN NAINEN…kuin hän on hellä…

NAISET…tyttäreni Pamina pelastuu varmasti.

TAMINOPelastuu? Mitä on tapahtunut?

ENSIMMÄINEN NAINENHänet on mahtava demoni Sarastro…

KOLMAS NAINEN…ryöstänyt äidiltään.

TAMINORyöstänyt!

TOINEN NAINENJa pitää Paminaa vankinaan.

TAMINOEi!

KOLMAS NAINENSarastron pahuus ei tunne rajoja…

TOINEN NAINENHän kykenee muuttumaan raivoavaksi pedoksi…

TAMINOTulkaa, näyttäkää tietä! Pamina on heti pelastettava.(jyrinää)

ENSIMMÄINEN NAINENKuningattaremme on täällä. (jyrinää)

TOINEN NAINENHän on täällä. (jyrinää)

KOLMAS NAINENHän on täällä!

6. kohtaus

Nro 4, aaria

YÖN KUNINGATARPois, nuori mies, tuo pelokkuus!Olethan puhdas, viisas myös.Vain kaltaisesi mies voi avun suodaja lohdutuksen äidin tuskaan tuoda.

Nyt vaivan, kärsimyksen tunnen,kun tytär koskaan palaa ei.Niin hänet menetin ja onnen,mies armoton tyttären vei.

Nyt näen taas tuon kauhun,ja kuulen sen itkun,hän vapisee, voi parkaa,niin pelokasta, arkaa.

Ja nähdä täytyi tytön ryöstö:Auta! Auta! Sen verran sanoi vaan.Ja sekin turhaksi jäi pyyntö,olin niin heikko auttamaan.Olin niin heikko, liian heikko auttamaan.

Saat, saat, saat, nyt rohkeutesi näyttää,saat itse neidon pelastaa.Jos tämän tehtävän voit täyttää,hän olkoon sinun ainiaan.

8

7. kohtaus

Nro 5, kvintetto

PAPAGENO (osoittelee suulukkoaan)Hm, hm, hm, hm, hm, hm!

TAMINOOn siinä liikaa rangaistusta,kun kielen käyttö estettiin.

PAPAGENOHm, hm, hm, hm, hm, hm!

TAMINONyt antaa voin vain lohdutusta,en vaikuttaa voi ihmeisiin.

8. kohtaus

ENSIMMÄINEN NAINEN (poistaa lukon)Näin valtiatar armahtaa,saan rangaistuksen lopettaa.

PAPAGENOJuttelee Papageno jälleen!

TOINEN NAINENSen tehköön! Mutta jättää valheen!

PAPAGENOEi valheita, ei milloinkaan!

KOLME NAISTASen lukko auttaa muistamaan.

PAPAGENOSen lukko auttaa muistamaan,sen auttaa muistamaan.

KOLME NAISTASen muistamaan, sen auttaa muistamaan.

KAIKKIJos muitakin valheista ainasuulukko noin myös rankaisee.Jää parjaus, riidankylvö, kauna,veljeys, rakkaus vallitsee.

ENSIMMÄINEN NAINENOi prinssi, saat muiston pienoisen,se on lahja kuningattaren.Se taikahuilu turvan tuottaa,ja siihen vaaroissa voit luottaa.

KOLME NAISTASaat vallan huilun sävelillä,myös ihmismielen muutat sillä.Pian murheinen on iloinen,saa vihamieskin rakkauden.

On se arvokkaampikuin kulta maan,tai kruunutkaan,soitto sen saa ihmisenilon, onnen kasvamaan.Saa onnen kasvamaan.

PAPAGENOKuulkaahan nyt kauniit rouvat,käykö? – Siispä liukenen?

KOLME NAISTAEi se käy, on meillä neuvotitse kuningattaren:alat prinssin kanssa jatkaanyt Sarastron linnaan matkaa.

PAPAGENOEi, en sinne lähde, en!Teiltä kuulin juuri sen:pedon lailla raivoaa,ilman armoa Sarastro minut paistaa,kynii, paistaa, kynii, paistaa, kynii, paistaa,ihmispaistin koirat saa.

KOLME NAISTANyt prinssin turvaan luota vaanja lähde häntä auttamaan.

PAPAGENOSaa koko prinssin viedä hiisi!Minä miellyin elämään.Kuin varas hän, jos sattuu kriisi,hiipii pois, yksin jään.

ENSIMMÄINEN NAINENTahdotko lahjan, siinä on!

PAPAGENOAi ai! No mitäs täällä on?

KOLME NAISTASisällä kellot taitaa soida.

PAPAGENOMahdanko itse soittaa voida?

KOLME NAISTAVoi totta kai, no totta kai!

9

KAIKKIKellot helkkää, huilu soittaa,vaaran tullen teitä/meitä auttaa.Matkaan siis, nyt lähdettiin,matkaan siis, nyt näkemiin.

TAMINOAh, kauniit rouvat, kuinka me...

PAPAGENO...sen linnan oikein löydämme?

TAMINO, PAPAGENOSiis kuinka mesen löydämme,sen linnan kuinka löydämme?

KOLME NAISTATe kolme nuorta poikaa saatteja näiden kanssa matkan jaatte.On helppo tiellä taivaltaa:viisaus poikien johdattaa.

TAMINO, PAPAGENO:Me kolme nuorta poikaa saammeja näiden kanssa matkan jaamme.

KOLME NAISTAOn helppo tiellä taivaltaa,viisaus poikien johdattaa.

KAIKKINyt tielle vain, jo lähdettiin.Nyt tielle vain, siis näkemiin.Nyt näkemiin, nyt näkemiin.

(Kaikki poistuvat.)

9. ja 10. kohtaus

(Sarastron tiloissa)

KOLMAS ORJAHahaha!

ENSIMMÄINEN ORJAShhh, shhh!

TOINEN ORJAMikä nyt naurattaa?

KOLMAS ORJAMeidän kiusaajamme, se piiskuri Monostatos,joutuu itse huomenna häkkiin tai paaluun.

ENSIMMÄINEN JA TOINEN ORJASehän sopii, mutta… Kuinka niin? Miksi?

KOLMAS ORJAPamina – Hahaha!

ENSIMMÄINEN JA TOINEN ORJAPamina? – No? – Mitä?

KOLMAS ORJASe ihana neito!

ENSIMMÄINEN JA TOINEN ORJANo! Kerro jo!

KOLMAS ORJAKarkasi!

ENSIMMÄINEN JA TOINEN ORJAKarkasi?

ENSIMMÄINEN ORJAJa pääsi pakoon?

KOLMAS ORJAEpäilemättä. Toivon ainakin.

ENSIMMÄINEN ORJAToiveet on kuultu!

KOLMAS ORJAJoskus se joutuu piiskan eteen piiskurikin.

TOINEN ORJAMitäs Monostatos tähän itse sanoo?

ENSIMMÄINEN ORJAJoko se tietää?

KOLMAS ORJATietää! Tyttöhän karkasi hänen silmiensä alta.

ENSIMMÄINEN JA TOINEN ORJAKuinka ihmeessä? Miten siinä niin kävi?

KOLMAS ORJATehän tiedätte miehen. Nyt kun Sarastro on poissa,Monostatos uskalsi käydä Paminaan käsiksi…Mutta tyttö oli ovelampi. Juuri kun mies luulivoittavansa, Pamina huusi täyteen ääneen”Sarastro!”. Piiskuri pelästyi ja lamaantui, ja tyttökipitti kauas metsään.

ENSIMMÄINEN ORJANiin, juoksi hädissään takaisin äitikullan luokse…

TOINEN ORJAMonostatos jäi nuolemaan näppejään. Hehehe.

10

MONOSTATOS (ulkoa)Hei, orjat!

ENSIMMÄINEN ORJAMonostatos!

MONOSTATOSHei orjat, kahleet tänne!

ORJATKahleet!

11. kohtaus

Nro 6, tertsetto

MONOSTATOSTulehan kyyhky tänne vain!

PAMINAVoi minkä kärsimyksen sain!

MONOSTATOSPian ruoska roimii selkää!

PAMINAEn kuolemaani pelkää:on oma äiti rauhaton,hän kuolla voi, tuo onneton.

MONOSTATOSHei orjat, kahleet kytkemään!Tää raivo tietää turmaa!

PAMINAVoi mikset sitten surmaa?En saa barbaaria heltymään. (pyörtyy)

MONOSTATOSTe pois! Te pois!Jäämme nyt kahdestaan!

(Orjat poistuvat.)

12. kohtaus

PAPAGENOHei minnekäs nyt jouduinkaan?Ahaa, on joku tuolla.No niin, nyt katsotaan.

Tuo tyttö kasvoiltaanon valkoinen kuin liitu.

MONOSTATOS, PAPAGENO (pelästyvät toisiaan)Hää!Voi ei, se on Hiisi sarvipää!Nyt armoa! Nyt armoa!Voi säästäkää! Voi säästäkää!Hää, hää, hää!

(Molemmat juoksevat eri suuntiin karkuun.)

13.–14. kohtaus

PAPAGENOKyllä olin tyhmä kun pelästyin.Onhan maailmassa outoja lintuja,miksei myös outoja ihmisiä.Aha, siinä se kaunis tyttö vielä on.Yön kuningattaren tytär!

PAMINAMinä olen.

PAPAGENOSuoritetaan tarkistus. (vertaa kuvaan)Hiukset vaaleat... oikein, vaaleat.Silmät siniset... silmät siniset.Huulet punaiset... huulet oikein punaiset...Kaikki täsmää, paitsi kädet ja jalat.Niitä sinulla ei ole. Kuvan mukaan.

PAMINAMinun kuvani se on.Mutta miten se on sinulla? Kuka sinä olet?

PAPAGENOPapageno. Pyydystän lintuja äitisi puutarhaan.

PAMINAMutta kuva...

PAPAGENOSain sen yhdeltä prinssiltä,joka kyllä näytti ihan ihmiseltä.Äitisi piti niin tästä prinssistä,että antoi hänelle sinun kuvasija käski tulla pelastamaan. Prinssi lupasiheti tulla ja rakastui sinuun saman tien.

PAMINARakastui? Rakastaako hän minua?

PAPAGENOSiltä se vähän näytti.

PAMINAMiksei hän sitten tullut itse pelastamaan minua?

11

PAPAGENOSiinä pulma. Äitisi naiset lupasivat kolmepoikaa meille oppaiksi, muttei me nähty yhtäkään.Prinssi jäi niitä odottelemaan ja lähetti minut edeltä.Kas niin, kohta saat kuivata silmäsi,kun näet sen prinssin.

PAMINASinulla on hellä sydän, sen huomaa.

PAPAGENOHellä sydän, on kai. Mutta väliäkö sillä kunpelastelen tyttöjä toisille.

PAMINAÄlä sure. Kyllä sinullekin ilmestyy oma Papagenaennen kuin huomaatkaan.

PAPAGENOKyllä minä heti huomaan, jos sellainen ilmestyy.

Nro 7, duetto

PAMINAKun miehen mielen rakkaus täyttää,saa sydämeen hän hellyyden.

PAPAGENOMyös vaimo hellät tunteet näyttää,se on kai sääntö naisien.

MOLEMMATOn tunteet meille rikkaus,elämän tuo vain rakkaus.

PAMINAVain rakkaus vaivat aina voittaa,sen valtaan kaikki luodut jää.

PAPAGENOSe mausteet elämälle antaa,myös luonnossa on tärkeää.

MOLEMMATSen tehtävän jo viisaat ties:ei jalompaa kuin vaimo, mies!Mies ja vaimo,ja vaimo ja mies,mies ja vaimo kaksin saataivasta näin tavoittaa,saa näin tavoittaa. (poistuvat yhdessä)

(Näyttämö vaihtuu metsäksi. Taustalla temppeli.)

15. kohtaus

Nro 8, finaali

KOLME POIKAANyt määränpäätä käyt jo päin,sen mies vain miehen lailla voittaa.Ken neuvot muistaa, toimii näin:on vahva, vaiti, aina malttaa!

TAMINONyt pojat, pyydän, kertokaa,Paminan voinko pelastaa?

KOLME POIKAASen toiste kuulla saat kenties.On vahva, vaiti, aina malttaa!Käy miettimään! Siis: oikea mies,itsensä miehen lailla voittaa.(jättävät Taminon yksin)

TAMINOOn viisas oppi kolmen pojan,nuo sanat sydämeeni painan.

Minnekä jouduin? Tai harhailin?Löydänkö täältä temppelin?Niin kertovat portit, ja näyttävät pylväät:on tieto ja taito ja työ täällä ylväät.Kun ahkeruus voittaa, poissa velttous on,ja riettauden viettelyskin voimaton.

On kylmästi mentävä portteja päin,kun päämäärän jalon ja puhtaan jo näin!Nyt syytä pelkoon roisto saa!Paminan kuva, Paminan kuva velvoittaa!

ÄÄNETEt saa!

TAMINOEn saa? En saa? Jos tuolla onnistaa.

ÄÄNETEt saa!

TAMINOJa täälläkin: et saa!Jos sisään portti tuo vie,ehkäpä sieltä löytyy tie.

(Tamino koputtaa, vanha pappi tulee esiin.)

KAITSIJAPAPPIJa mitä vieras tahtookaankun pyrkii paikkaan pyhyyden?

12

TAMINOVain löytää puhtaan rakkauden.

KAITSIJAPAPPINuo sanat täällä tunnetaan!No niin, sen miten aiot löytää?Ei silloin rakkaus johtaa voi,kun koston raivo mielen täyttää.

TAMINOSen raivon rintaan roisto toi!

KAITSIJAPAPPISellaista et voi täältä löytää.

TAMINOSarastro täällä valtaa käyttää?

KAITSIJAPAPPINiin on! Sarastro hallitsee!

TAMINOEi sentään temppelissä kai?

KAITSIJAPAPPIViisauden temppelissä, niin.

TAMINOPetosta kaikki onkin vain!

KAITSIJAPAPPIVai nyt jo lähdettiin?

TAMINONiin, minä lähden, pois ja pian,en tahdo temppeliin.

KAITSIJAPAPPISelitä tarkemmin,kai uskoit valheisiin.

TAMINOSarastron paljastin,se riitti, näkemiin.

KAITSIJAPAPPIJos henkesi on kallis,niin puhu, siihen jää!Sarastroa vihaat siis?

TAMINOSe viha kirveltää!

KAITSIJAPAPPINyt perusteesi kuulisin?

TAMINOSortajan tunnen, tyrannin!

KAITSIJAPAPPIKai voit myös toteen väitteen näyttää.

TAMINONäin murheissaan tuo nainen väittää,ja todistaa sen, onneton.

KAITSIJAPAPPISiis nainen pettänytkin on?Niin hyvä on nainen puhumaanja sinä uskot juoniaan?Selittäköön Sarastro sen,teon tarkoituksen mainiten.

TAMINOSen tarkoitus on ilmeinen!Riistihän roisto, mieti tuota,Paminan oman äidin luota.

KAITSIJAPAPPINiin, poika, sanoit totuuden.

TAMINOJa minne tyttö teljettiin?Hän joutui uhriksi kenties?

KAITSIJAPAPPISinulle kertoa, nuori mies,en vielä saa, se kiellettiin.

TAMINOJos jotain tiedät, sanot sen!

KAITSIJAPAPPIValani sitoo, kerro en!

TAMINOMilloinka viimein verho poistuu?

KAITSIJAPAPPINiin pian kuin liityt ystäviinja kuulut aina temppeliin. (poistuu)

TAMINOAinainen yö! Se milloin haihtuu?Milloin se valkeudeksi vaihtuu?

ÄÄNETPian, pian, tai ei milloinkaan!

TAMINOPian, pian, pian tai ei milloinkaan?Te oudot äänet kertokaa,vieläkö Pamina elää.

13

ÄÄNETPamina, vielä elää.

TAMINOHän elää! Te saatte kiitoksen!Jos vielä voimia vain riittääniin jumalat, voin teitä kiittää,ja soiton sävelillä tunteet näyttääniin kuin ne täällä soi. (osoittaa sydäntään)

(Tamino soittaa huilua, metsän eläimiä tuleekuuntelemaan.)

TAMINOOn taikavoima suunnaton,kun armas huilu, armas huilu näin soittaa,myös pedoille jo riemu koittaa.

Ah, vain Pamina, vain Pamina poissa on.Pamina! Pamina! Kuule, kuule nyt!

On turhaa! On turhaa!Ei? Ei?En häntä löytänyt! (soittaa pitkän liverryksen, saavastauksen)

Hei, tuo on Papageno kai!Kenties Paminan nähdä sai,kenties jo hänet tänne tuo,kenties vie soitto rakkaan luo. (menee)

16. kohtaus

PAMINA, PAPAGENOVauhti reipas rohkeanvoitti viekkaan vainoojan.

Löytyisi Tamino vaan,tai – kohta meidät, kohta meidät vangitaan.

PAMINAHoi Tamino!

PAPAGENOHiljaa, hiljaa, voinhan soittaa!

(Papageno soittaa pilliään. Taminon huilu vastaa.)

PAMINA, PAPAGENOMikä riemu vielä koittaa,kun Tamino kuulla voi!Tuolla päin se huilu soi!Hyvin käy kun hänet nähdään,nyt vain mennään, nyt vain mennään,nyt vain mennään.

17. kohtaus

MONOSTATOSNyt vain mennään!Haa, karkurit kiinni sain!Tuokaa terästä ja rautaa!Sehän kaivaa omaa hautaa,joka meikäläistä pettää!Heidät kahleisiin jo lyökää!Hei, te orjat tännepäin!

PAMINA, PAPAGENOVoi, nyt käykin meille näin!

MONOSTATOSHei, te orjat tännepäin!

PAPAGENOUskaltaa, uskaltaa,nyt on pakko uskaltaa!Taikasoitin näyttää saakuinka kellot lyödä voivat,noilla kohta korvat soivat. (soittaa kellopeliään)

MONOSTATOS, ORJATTuo soitto niin kaunis,kuin taivas se soi.Lalala la la lalala la la lalala!Ei kuulla tai nähdätuon vertaista voi.Lalala la la lalala la la lalala!

PAMINA, PAPAGENOKunpa voisi jokainentaikakellot löytää!Viholliset helpoitenkellot kauas häätää.Silloin viettää saisi hänriidattoman elämän,riidattoman, hyvän elämän!Sopusointu, ystävyysauttaa moneen vaivaan,onnen antaa läheisyystänne alle taivaan.(voimakas marssi etäältä keskeyttää)

KUOROOn suuri Sarastro! Sarastro, suuri!

PAPAGENOTuo kauheita tietää, jos huono käy tuuri.

PAMINANyt koitti hetki tuomion,kun saapunut Sarastro on.

14

PAPAGENOJos hiiri olisin,niin löytyis piilopaikka,tai etanakin vaikka,niin kuoreen ryömisin!Voi ei, mitä haastella nyt voisi?

PAMINAVain totta, vain totta,vaikka surman toisi!

18. kohtaus

(Sarastron seurue saapuu kauempaa.)

KUOROOn suuri Sarastro! Sarastro on suuri,me näin häntä auliisti palvomme juuri.Ja siunattu olkoon hän viisaudessaan,kuin taivainen kaitsija kirkkaudessaan.

PAMINAHerra, myönnän sen, tein väärin,kun valtaasi näin pakenin.Vaan en lie yksin syyllinentuo synkkä mies rakkautta vaati,ja sitä, oi herra, kestänyt en.

SARASTROKas niin, nyt pääsi voit jo nostaa.Et itse tehnyt mitään väärää,voin nähdä tähän sydämeen:se luottaa toisen rakkauteen.Toisen rakkauteen.En rakkaudestasi määrää,en silti päästä vapauteen.

PAMINANyt tunnen vain tuon velvoitteen,kun oma äiti…

SARASTROVallassani on.Ja onni silloin mahdoton,jos äidin luokse sinut päästän.

PAMINANiin kauniina tuon nimen säästän!Se on äidin, se on äidin...

SARASTROLiian ylpeän!Vain miehen täytyy naista johtaa,tai muuten miehen tehtävänitselleen nainen vielä ottaa.

19. kohtaus

MONOSTATOS (tuo Taminon)Nyt kauniisti vain tännepäin!Hän on Sarastro, tässä näin.

PAMINASe on hän!

TAMINOSe on hän!

PAMINAEn uskoa voi!

TAMINOSe on hän!

PAMINASe on hän!

TAMINOJo uskoa voin!

PAMINANyt armastani syleilen!

TAMINONyt armastani syleilen!

MOLEMMATSe olkoon hetki viimeinen! (syleilevät)

KAIKKINäittekö tuota?

MONOSTATOSTuommoista kehdataan!Nyt heti irti! Tai rangaistaan! (erottaa pariskunnan)Näin pyytää polvillansa orja,nyt saakoon rangaistuksen kurja!Että on poika hävytön!Tuon kumman lintuhyypiönhän käski pois Paminan viedä;nuo kiinni yksin sain, se tiedä!Kuin aina! Valmis toimimaan…

SARASTRONo, siitä kohta maksetaan!Mies saakoon tuosta palkakseen...

MONOSTATOSVoi, tyydyn pelkkään kiitokseen.

SARASTRO…kymmenet raipat jalkapohjilleen!

15

MONOSTATOSHerra, sain liian suuren palkkion!

SARASTROEi, ei, se ansaittua on.

(Monostatos viedään pois.)

KAIKKIOn viisas Sarastro, ei viisaampi kukaan,hän kiittää ja syyttää vain oikeuden mukaan

SARASTRONyt viekää vieras kumpikinkokeita varten temppeliinja heidän päänsä peittäkää,pian kuuluvat he puhtaisiin.

(Kaksi pappia peittävät tulokkaiden päät.)

LOPPUKUOROKun oikeus, puhdas mieli saatuon suuren tiemme kaunistaa,sen kunnialla kaunistaa,niin silloinmaa onkin taivaan kaltainenja kuolevainen jumalten.Maa onkin taivaan kaltainenja kuolevainen jumalten.

II NÄYTÖS

1. kohtaus

Nro 9, pappien marssi

SARASTROTe viisauden temppelissä vihityt,suurten jumalain Isiksen ja Osiriksen palvelijat.Puhtain sydämin avaan tämän tärkeän kokouksen,jonka päätös tulee jäämään aikakirjoihimme.Pohjoista porttiamme on kolkuttanut erästotuudenetsijä, Tamino, kuninkaanpoika.Meidän laillamme hänkin haluaa reväistäsilmiltään pimeyden verhon ja katsoatemppelimme kirkkauteen.Tehtävämme tänään on tarjota hänelleystävän käsi ja vahvistaa hänen päätöstään.

ENSIMMÄINEN PAPPIOnko hän päättäväinen?

SARASTROPäättäväinen.

TOINEN PAPPIOsaako hän olla vaitelias?

SARASTROVaitelias.

KOLMAS PAPPIOnko hän – armelias?

SARASTROArmelias. – Jos hän mielestänne kelpaa joukkoomme,seuratkaa esimerkkiäni.

(Kolminkertainen akordi, papit äänestävät.)

Nro 9a

SARASTROUnohtukoon Taminon epäluulo meitä vihittyjäkohtaan ainiaaksi.Viisaus hävittää sellaisen kuin hämähäkinseitin.Ja väärät käsitykset väistyvät viimeistään kunTamino itse saavuttaa vaikeat taitomme. –Tälle jalolle nuorukaiselle jumalat ovat määränneetpuolisoksi Paminan, lempeän, hyveellisen neidon.

Siitä syystä riistin Paminan äitinsä vallasta.Tämä nainen, Yön kuningatar, kuvittelee valheenja taikauskon avulla pettävänsä ihmisiä jahävittävänsä temppelimme.Mutta niin ei saa käydä. Myös Tamino seisookohta rinnallamme.Vihittynä hänkin liittyy hyvän puolustajiin.

(kolminkertainen akordi)

KAITSIJAPAPPISuuri Sarastro, sanasi ovat viisaita. Kysyn vain,voiko Tamino kestää nuo raskaat kokeet?Suo anteeksi, että epäilen näin avoimesti,mutta olen huolissani.Jos hän nääntyy kokeissa, tai menettää järkensä?Hän on prinssi!

SARASTROEnemmän. Hän on ihminen.

KAITSIJAPAPPIEntä jos hänen nuori elämänsä sammuu,jos hän kuolee?

SARASTROSilloin hän saa tuntea jumalten ilon ennen meitä.Tuokaa Tamino, tuokaa Pamina.

(Kolminkertainen akordi. Molemmat tuodaan,aluksi päät peitettyinä.)

16

PAMINAMissä olen? Sanokaa, missä on Tamino?

SARASTROHän saa lausua viimeiset jäähyväiset.

PAMINAViimeiset jäähyväiset! Tamino!

Nro 19, tertsetto

PAMINAEmme saa nähdä milloinkaan?

SARASTROIloiten näette uudestaan.

PAMINAPian kohtaat kuolemanvaarat.

TAMINOJumalat silloin turvan suovat.

PAMINATuskin voit kuolemasi välttää,vaistoni sen jo aavistaa.

TAMINO, SARASTROJumalten toiveet täytyy täyttää,ja vihjaustaankin noudattaa.

PAMINAJos rakastaa, niin kuin vain nainen,mistä tuon kylmän rauhan saa?

TAMINO, SARASTROSen saman tunteen kyllä tunnen,ja lupaan/lupaa aina rakastaa.

SARASTRONyt hetki lyö, on lähdön aika!

PAMINA, TAMINONiin katkera on eron tuska!

SARASTROTaminon mentävä nyt on,aika on!

TAMINOPamina, mentävä nyt on!Aika on!

PAMINATaminon mentävä siis on?

SARASTRONyt hetki lyö, on lähdön aika!

PAMINA, TAMINONiin katkera on eron tuska!

SARASTROMentävä on!

TAMINOMentävä on.

PAMINAMentävä on.

TAMINOPamina, näemme taas!

PAMINATamino, näemme taas!

SARASTRONyt lähde vain,sanasi sain!Jo hetki lyö, tapaamme jälleen!

TAMINO, PAMINAOi armas rauha, saavu jälleen!Jää hyvästi!

(Pamina viedään pois.)

SARASTROViekää Tamino ja hänen matkakumppaninsatemppeliin.(Kaitsijapapille) Ja sinä, ystävä,opeta heidät tuntemaan mitä velvoittaa ihmisyys jajumalat.

Nro 11, aaria ja kuoro

SARASTROOi Isis ja Osiris, suokaate heille henki viisauden.Turvan se heille matkaan antaa,malttia tielle vaarojen.

KUOROMalttia tielle vaarojen.

SARASTROVoitoksi koetus heille koituu,vaan jos he tiellään hautaan joutuu,silloin tuo rohkeus palkitkaa,luoksenne heidät ottakaa!

17

KuoroLuoksenne heidät ottakaa!

2. ja 3. kohtaus

(Temppelin uumenissa: kaksi pappia tuovat Taminonja Papagenon.)

KAITSIJAPAPPIMuukalaiset, mitä etsitte täältä? Mikä toi teidätmuuriemme sisään?

TAMINOYstävyys ja – rakkaus.

KAITSIJAPAPPIOletko valmis taistelemaan siitä hengelläsi?

TAMINOOlen.

KAITSIJAPAPPIVaikka se veisi kuolemaan?

TAMINONiin.

KAITSIJAPAPPIPrinssi! Tämä on viimeinen hetki kääntyä. Askel vain,ja paluuta ei ole.

TAMINOViisaiden oppi olkoon tavoitteeni, Pamina palkintoni.

KAITSIJAPAPPIJa lupaat alistua kaikkiin kokeisiin?

TAMINOKaikkiin.

KAITSIJAPAPPIOjenna kätesi.

ENSIMMÄINEN PAPPITahdotko sinäkin taistellen saavuttaa viisauden?

PAPAGENOTaisteleminen ei ole oikein minun alaani.Enkä minä siitä viisaudestakaan niin välitä.Minä olen sellainen luonnonihminen, riittää kunsaan nukkua ja syödä ja juoda. Ja jos nyt sattuisiettä verkkooni jäisi joku vaimoihminen, niin…

ENSIMMÄINEN PAPPISellaista et saa koskaan. Ellet alistu kokeisiin.

PAPAGENOMitäs kokeita ne on?

ENSIMMÄINEN PAPPITottelet kaikkia käskyjämme ja olet valmiskohtaamaan – kuolemankin.

PAPAGENOTaidan jäädä poikamieheksi.

KAITSIJAPAPPIEntä jos Sarastrolla jo varattuna sinulle hyveellinenneito?

ENSIMMÄINEN PAPPIJa tytöllä samanlainen luonto ja värit kuin sinulla?

PAPAGENOKuin minulla…? Onko hän nuori?

ENSIMMÄINEN PAPPINuori ja kaunis.

PAPAGENOMikä hänen nimensä on?

ENSIMMÄINEN PAPPIPapagena.

PAPAGENOMikä? Pa…?

ENSIMMÄINEN PAPPIPapagena.

PAPAGENOPapagena! Hänet minä tahtoisin nähdä. –Ihan vain uteliaisuudesta.

ENSIMMÄINEN PAPPIKyllä sinä hänet nähdä saat.

PAPAGENOMutta kun olen nähnyt, täytyy kuolla?

ENSIMMÄINEN PAPPI (tekee kaksiselitteisen eleen)

PAPAGENOAntaa olla. Minä jään poikamieheksi!

ENSIMMÄINEN PAPPISaat nähdä hänet. Mutta et saa vielä puhua hänenkanssaan. Oletko niin lujatahtoinen, että pystytpitämään kielesi kurissa?

PAPAGENOHelpostihan minä nyt kieleni kurissa pystynpitämään, eihän siinä ole mitään ongelmaa…

18

ENSIMMÄINEN PAPPIOjenna kätesi.

PAPAGENOMonet kiitokset, oli oikein ystävällistä, että tulitämä vaimoasia puheeksi, minä…

KAITSIJAPAPPISinultakin, prinssi, jumalat vaativattervehdyttävää vaikenemista.Näet kohta Paminan, mutta et saa puhua hänelle.Tämä on ensimmäinen kokeenne.

Nro 11, duetto

TOINEN JA KOLMAS PAPPIVaraudu aina naisten juoniinse ensi sääntö liiton on.Viisaskin sortuu viettelyksiin,mies eksyy, kun on huoleton.

Niin hyljättynä epätoivontai pilkan uskollinen saa.Ei auta purkaukset raivon.kuolema viimein kolkuttaa!

4. ja 5. kohtaus

PAPAGENOHei, valoa tänne! Valoa! Heti kun herrat lähtevät,ei näe mitään – edes silmät auki. (kompastuu)

TAMINOPapageno! Oletko vielä siinä?

PAPAGENOValitettavasti.

TAMINOMitä luulet, missä me olemme?

PAPAGENOSanoisin heti, jos ei olisi näin pimeää.(ukkosen jyrähdys) Aai-ai.

TAMINOMitä nyt?

PAPAGENOOn vähän huono olo.

TAMINOEt kai pelkää?

PAPAGENOPelkää! Kylmänväreitä kulkee pitkin selkää…(jyrähdys) A-a-a-aaai!

TAMINOMitä?

PAPAGENOTaitaa kuume nousta.

TAMINOPapageno, koeta nyt olla mies!

PAPAGENOMieluummin olisin pieni tyttö.(iso ukkonen) Aaah! Hyvästi, elämä!

Nro 12, kvintetto

KOLME NAISTAVoi, voi, voi,mikä kauhun paikkaan toi?Pois, pois, pois,ette koskaan päästä voi.Tamino, kuulut kuolemalle!Käyt, Papageno, mullan alle!

PAPAGENOEi, ei, ei, se väärin on!

TAMINOPapageno, hiljaa vain!Juuri pääsit vannomasta,ettet naisten kanssa haasta.

PAPAGENOKai kuulit kuolintuomion!

TAMINOVaiti, hiljaa, hiljaa vain!

PAPAGENOHiljaa vain ja hiljaa vainja hiljaa vain ja hiljaa vain!

KOLME NAISTALähellä kuningatar on,hän pääsi varkain temppeliin.

PAPAGENOEi kai? Ettäkö temppeliin?

TAMINOOle hiljaa, heti nyt!Onko pakko suuta soittaa,miksei järki voisi voittaa?

KOLME NAISTATamino, kärsit tappion karvaan!Kai muistat kuningattaren!

19

On kyllä supateltu korvaanvalheista näiden pappien.

TAMINOEi viisasta voi säikyttää,jos roskaväki pölpöttää

KOLME NAISTAOn kyllä supateltu korvaanvalheista näiden pappien.Jos niiden liittoon lankeaa,se suora tie vie helvettiin.

PAPAGENOEi piru vieköön, piru vieköön… kauheaa.Kerro Tamino, onko niin?

TAMINOOn roskaa juttu eukkojen,ne huijareilta kuuli sen!

PAPAGENOEi kuningatar ainakaan...

TAMINOMyös hän on nainen luonnoltaanNyt seis, ja muista viisaus:tärkeintä työ ja velvoitus!

KOLME NAISTAVoi mistä ankaruus noin paha?Ja Papagenokaan, et puhu!

PAPAGENO (salaa naisille)Puhuisin kyllä... niin...

TAMINOSeis!

PAPAGENOJa taas, se kiellettiin...

TAMINOSeis!

PAPAGENOEtten voi pälpätystä jättää,se alkaa pian jo harmittaa.

TAMINOEttet voi pälpätystä jättää,se alkaa pian jo harmittaa.

KOLME NAISTANyt täytyy nuo kai rauhaan jättää,kun eivät suostu puhumaan.

TAMINO, PAPAGENONyt täytyy meidät rauhaan jättää,kun emme suostu puhumaan.

TAMINO, PAPAGENO, NAISETOn mies niin vahvatahtoinenei puhu hän kuin harkiten.

No totta kai, vain harkiten,no totta kai, vain harkiten!

PAPIT (takaa)Nyt tahrattu on pyhä paikka!Siis helvetti naisten on palkka!(ukkosta ja salamointia)

KOLME NAISTAVoi ei!

(Naiset vaipuvat maan alle.)

PAPAGENOVoi ei!

6. kohtaus

(Kaksi pappia tulee.)

KAITSIJAPAPPINuori mies. Päättäväisyytesi on tuonut voiton.Puhtain sydämin saat jatkaa vaellustasi. Tule!

ENSIMMÄINEN PAPPIMitä minä näen? Ystävä, nouse ylös. Mikä on?

PAPAGENOTaidan olla tainnoksissa.

ENSIMMÄINEN PAPPIYlös nyt ja eteenpäin!

PAPAGENO (nousee)Sanokaa, jos kerran jumalat ovat määränneet minullesemmoisen Papagenan,niin mitä siitä näin kauhea meteli pitää nostaa?

ENSIMMÄINEN PAPPIMieti sitä itse. Minä vain kuljetan. Tule nyt!

PAPAGENOTässä laimenee kyllä rakkaus kerta kaikkiaan,ennen kuin ehtii edes nähdä sitä vaimoihmistä…

(Pappi taluttaa Papagenon pois.)

20

7. kohtaus

(Puutarha, puita ympärillä, kuu. Paminanukkuu kukkaisvuoteella, Monostatos tulee.)

Nro 13, aaria

MONOSTATOSMuiden luokse rakkaus löytää,hyväillään ja suudellaan.Meikäläisen kaukaa kiertää,muukalaista inhotaan.

Näinköhän en löydä naista?Niille kyllä kelpaisin.Yksin elo puolinaista,pelkkää tuskaa helvetin.

Vaadin elämältä muuta,hyväilyn ja suudelman.Taivaalta en pyydä kuuta:tahdon naisen vaalean.

Suudelman nyt ryöstän tältä!Kuu, saat luoda tunnelmaa!Jos se näyttää ikävältä,voithan silmät ummistaa!

8. kohtaus

(Monostatos hiipii kohti Paminaa, Yön kuningatartulee väliin salaman ja ukkosen saattelemana.)

PAMINA (herää)Äiti, äiti! Oma äiti!

MONOSTATOS (piiloutuu)

YÖN KUNINGATARMissä on se nuori mies, jonka lähetin?

PAMINAVoi äiti, hän luopui maailmasta ja omistautuivihityille!

YÖN KUNINGATAROnneton tytär! Nyt sinua ei pelasta kukaan.

PAMINAPaetaan yhdessä, äiti! Sinä suojaat minua.

YÖN KUNINGATAREi, äitisi ei sinua enää suojaa. Isäsi kuollessameni mahtinikin hautaan.

PAMINAIsäni…

YÖN KUNINGATARHän luovutti vapaaehtoisesti seitsenkertaisenauringonkehrän vihityille.Sarastro kantaa sitä nyt rinnallaan.Kuolinvuoteellaan isäsi sanoi:”Vaimo, kaikki muu on sinun ja tyttäresi,mutta teidän ei pidä tavoitella sellaista,mikä on naiselle käsittämätöntä.Luovuttakaa siis johtoasema viisaille miehille.”Kuulitko!

PAMINARakas äiti, menetänkö minä nyt Taminon?

YÖN KUNINGATARMenetät, ellet saa houkuteltua häntä pakoonyön aikana.Ensimmäinen auringonsäde ratkaisee,kuuluuko hän sinulle vai vihityille.

PAMINAMutta äiti, eikö hän vihittynäkin voi rakastaaminua niin kuin minä häntä?Olihan isäkin liitossa näiden viisaiden miestenkanssa, ja Sarastro on yhtä hyvä...

YÖN KUNINGATARVoitko puolustaa näitä barbaareja!Ja rakastat muka miestä, joka liittyy verivihollisiini!Näetkö tämän veitsen? Se on teroitettuSarastroa varten.Sinä surmaat hänet ja tuot auringonkehrän minulle!

PAMINAMutta rakas äiti…!

Nro 14, Yön kuningattaren aaria

YÖN KUNINGATARHelvetin kosto rinnassani polttaa,niin, epätoivon,kuoleman liekit raivoon kiihottaa!Sen vuoksi saat Sarastron hengen ottaa,et muuten olla tyttäreni saa!

Ja ainiaaksi hylkään,pois ainiaaksi heitän,ja ainiaaksi kiellän tämän äidinrakkauden,siis hylkään, pois heitän, ja kielläntämän äidinrakkauden,jos et, jos et Sarastroa tällä surmaa!Ah, ah, ah, kostonhenget, ah, näin vannon sen!(poistuu)

(Veitsi jää Paminalle.)

21

9.–12. kohtaus

(Monostatos tulee esiin)

PAMINAJumalat, mitä minä teen? (näkee Monostatoksen)

MONOSTATOSMitä kauhistelet? Minuako? Vai sitä murhaa jonkaaiot tehdä?

PAMINASinä tiedät!

MONOSTATOSKaiken. On vain yksi keino pelastaa itsesi ja äitisi:rakastat minua!

PAMINA (kääntyy poispäin)

MONOSTATOSKyllä vai ei?

PAMINAEi.

MONOSTATOSVai ei! Kuole sitten!

PAMINAOdota! Olen luvannut rakkauteni sille nuorukaiselle…

MONOSTATOSMitä se minua kiinnostaa. Vastaa!

PAMINAEi koskaan!

MONOSTATOSEi sitten! (aikoo lyödä)

(Sarastro tulee.)

MONOSTATOSHerra, olen syytön!Vannoivat surmaavansa sinut,siksi aioin kostaa puolestasi.

SARASTROMinä tiedän. Mene!

MONOSTATOSMenen kyllä. (menee)

PAMINAHerra, ethän sinä kosta äidilleni tätä…

SARASTROKosta… En lapseni.

Nro 15, aaria

SARASTROEi temppelissä täällävoi kosto vaikuttaa.On rakkaus ihmisellä,hän vaikka lankeaa.

Ystävä tiellä johdattaa,edessä hohtaa onnen maa,niin onnen, onnen maa.

Saa luona pyhän muurinnäin armon ihminen.Jos loukkaus on suurin,saa anteeks silti sen.

Se joka ohjeen oivaltaa,hän vasta ihmisarvon saa,hän ihmisarvon saa.

13.–15. kohtaus

(Papit saattavat Taminon ja Papagenon toiseentilaan temppelissä.)

KAITSIJAPAPPIJäätte yksin tänne, kunnes kuulette pasuunan äänen.Silloin lähdette tuohon suuntaan.Ja muistakaa tärkein: vaietkaa.

ENSIMMÄINEN PAPPIPapageno, sitä joka tässä paikassa unohtaavaikenemisen, rankaisevat jumalat –salamalla ja ukkosella. Jääkää hyvästi.

(poistuvat)

PAPAGENOTamino!

TAMINO (asettunut levolliseen asentoon)Sht!

PAPAGENOTämä se hupaisaa eloa on.Havumajassakin kuulee sentään linnunlaulua.

TAMINOSht!

PAPAGENOKai minä itselleni saan puhua. (tauon jälkeen)Lalalallalla…Kuiva paikka. Eikä pisaraakaan juotavaa.

(Vanha vaimo tulee tarjoamaan juotavaa.)

22

PAPAGENOOnko tuo minulle?

VAIMOKyllä, kulti.

PAPAGENOVettä! Pitihän se arvata!Kuules, kaunokainen. Näinkö täällä vieraita kestitään?

VAIMOTietty, kulti!

PAPAGENOEipä taida olla tungosta?

VAIMOAika vähän.

PAPAGENOSen arvaa. – No istu nyt siihen, mummo. Ei tässä olemuutakaan tekemistä.Kuinka vanha sinä oikein olet?

VAIMOKahdeksantoista vuotta ja kaksi minuuttia.

PAPAGENOKahdeksantoista vuotta… Hah! Onkos sinullaheilakin?

VAIMOTietty!

PAPAGENOJa hän on yhtä nuori kuin sinäkin?

VAIMONoin kymmenen vuotta vanhempi.

PAPAGENOMahtaa olla räiskyvä rakkaus! – No mikä se on tuonheilasi nimi?

VAIMOPapageno.

PAPAGENOPapageno? – Missä on tämä Papageno?

VAIMOSiinähän se istuu vieressäni.

PAPAGENOTämäkö se on se sinun heilasi?

VAIMONiin, kulti.

PAPAGENOJa mikäs sinun nimesi taas olikaan…?

VAIMOMinun nimeni? No se on… (ukkostaa, vaimo kinkkaapois)

PAPAGENOMinä olen ihan hiljaa!

16. kohtaus

KOLME POIKAATervehtii teitä toisen kerran,nyt vierainaan, Sarastron maa.Esineet toimme luota herran,huilu ja kellot ottakaa.

Jos kelpaa muutkin tuomisemmesyökää ja juokaa nauttien.Kolmannen kerran kun me näemme,riemu on palkka rohkeuden.Tamino, pian näet määränpään.Ei Papageno, ääntäkään.Ei, ei ääntäkään. (menevät pois)

17.–18. kohtaus

PAPAGENOTamino, eiköhän käydä pöytään?

TAMINO (soittaa huiluaan)

PAPAGENOPuhaltele sinä vain pilliäsi, minä syön. –Sarastrolla on hyvät sörsselit.Tämmöisen takia kannattaa olla vähän puhumattakin.Onkohan juomapuoli samaa luokkaa? – Joo…linnunmaitoa.

(huilu vaikenee)

PAMINA (tulee)Täällä sinä olet! Kuulin huilusi äänen ja riensin sitäkohti. Mutta sinä olet surullinen. – Etkö puhuminulle?

TAMINOAh! (viittaa häntä menemään)

PAMINAEtkö rakasta minua enää?

TAMINO (huokaa ja viittaa pois)

23

PAMINAPitääkö minun lähteä tietämättä miksi?Sinun luotasi minä etsin lohtua ja apua ja sinä…Tamino, olenko loukannut sinua?

TAMINO (huokaa)

PAMINAPapageno, sano mikä ystävääni vaivaa.

PAPAGENO (suu täynnä, viittaa Paminaamenemään)

PAMINASinäkin! – Tamino!

Nro 17, aaria

PAMINAAh, jo tunnen pois menneen kaiken,rakkauden näin menetin.Sydämeen sen onnen hetkenuudelleen nyt toivoisin!Ah, Tamino, kyyneleeni,sinun vuokses virtaa vain, sinun vain.

Jos et rakkauteeni vastaa,niin saan rauhan, niin saan rauhankuollessain,jollet rakkauteeni vastaa,rauhan saan vain kuollessain, vain kuollessain.(poistuu)

19. kohtaus

PAPAGENOHyvin meni. Osaa sitä meikäläinenkin ollapuhumatta jos niikseen tulee.

(kolminkertainen pasuuna)

TAMINO (viittaa Papagenoa lähtemään)

PAPAGENOMene sinä vain, minä tulen kohta perässä.

TAMINO (kiskoo jo kauluksesta)

PAPAGENOVahvempi jää!

TAMINO (kyllästyy ja lähtee sovittuun suuntaan)

PAPAGENOMinä en lähde minnekään. En vaikka herra

Sarastro usuttaisi leijonat kimppuuni.Kesken aterian muka pitäisi lähteä. (leijonat tulevat)Tamino, apua! Herrat leijonat aikovat myösa-a-aterioida!

(Leijonat ovat naamioituja orjia, jotka kiskovatPapagenon liikkeelle.)

20. kohtaus

Nro 18, pappien kuoro

PAPPIEN KUOROOi Isis ja Osiris, aamu koittaa.Pois synkkä yö, sen päivän kirkkaus voittaa!Pian uuteen elämään mies jalo syntyy.Luonamme pian hän palvelukseen liittyy.Hän puhdas on, sai rohkeuden,pian, pian, pian hän on liiton arvoinen,arvoinen, arvoinen.

22. kohtaus

PAPAGENO (tulossa)Tamino, Tamino! Jätitkö minut kokonaan?Ikinä en enää päästä sinua näkyvistä! Tamino!

ÄÄNITakaisin! (ukkonen)

PAPAGENOArmiaat jumalat! – Mistähän minä tulin? Tamino!

ÄÄNITakaisin! (ukkonen)

PAPAGENOEi täältä pääse eteen eikä taakse.Täytyy kai lopulta nääntyä nälkään.Ja oikein onkin. Mitäs tuli lähdettyä mukaan.

23. kohtaus

KAITSIJAPAPPIIhminen!

PAPAGENOMiten niin?

KAITSIJAPAPPIJumalat armahtavat sinua.Mutta et tule koskaan tuntemaan vihittyjentaivaallista nautintoa.

24

PAPAGENOEi se mitään, on meitä muitakin samanlaisia.Tuoppi kuohuvaa toisi parhaimman nautinnon juurinyt.

KAITSIJAPAPPIJa muuta toivetta sinulla ei ole?

PAPAGENONo ei – tällä erää.

KAITSIJAPAPPISe toimitetaan. (kolpakko ilmestyy)

PAPAGENOHehhee, siinähän se jo onkin. (juo)Hyvää. Taivaallista. Jumalaista!Voisin lentää vaikka aurinkoon!Jos olisi nämä – siivet.Tuntuu ihan kummalta sydämen paikalla. –Minä haluaisin – minä toivoisin – niin mitä? –

Nro 20, aaria

PAPAGENOJos neidon taikka vaimonvain Papageno saa!Niin kanssa kyyhkyn kainonon elo onnelaa,on silkkaa onnelaa.

Niin silloinpa söisin ja joisin,kuin prinssi vain nauttia voisin,tai viisaana iloita vaan,Elysiumiin päästä kun saan.Sinne päästä kun saan.

Jos neidon taikka vaimonvain Papageno saa!Niin kanssa kyyhkyn kainonon elo onnelaa,on silkkaa onnelaa.

Jos mistään en rakkautta löydä,se terveyden päälle voi käydä.Kun suutelee vain naisen suu,niin hetkessä mies parantuu!

24. kohtaus

VAIMO (tulee)Tässä sitä ollaan, kulti!

PAPAGENOSinäkö se tulitkin parantamaan minut?

VAIMONo tietty!

PAPAGENOVoi tätä onnea!

VAIMOJos lupaat pysyä minulle uskollisena,minä hyväilen sinua, minä syleilen sinua,minä painan sinut rintaani vasten.

PAPAGENOSekin vielä.

VAIMOOjennapas kätesi liittomme pantiksi.

PAPAGENOEi nyt hätäillä, kulti!

VAIMOAnna kätesi, tai pysyt täällä loppuikäsi.

PAPAGENOLoppuikäni?

VAIMOVedellä ja leivällä saat elää,ilman ystävää tai ystävätärtä,niin kuin maailmasta luopuneet tekevät.

PAPAGENOKuka tässä on maailmasta luopunut?Tuossa käteni.Pysyn sinulle uskollisena aina – kunnes löydänkauniimman.

VAIMOVannotko sen?

PAPAGENOVannon, vannon!

VAIMO (muuttuu nuoreksi tytöksi)

PAPAGENOPa-Pa-Papagena! (yrittää syleillä)

(ukkonen)

25. kohtaus

KAITSIJAPAPPIMene pois, tyttö!Tuo ei ole vielä sinun arvoisesi.(tyttö menee, Papageno yrittää perään)Seis! Pysähdy, sanon minä!

25

PAPAGENOMinä en pysähdy, vaikka maa minut nielisi.(minkä tekeekin)Apua!

26. kohtaus

Nro 21, finaali

KOLME POIKAAPian aamun aurinkoinen kultaaja nousee radalleen.Sen loiste taikauskon poistaa,vie valoon, viisauteen.Oi armas rauha saavu jälleen,tuo lohtu viimein ihmismieleen,niin maa on taivaan kaltainenja kuolevainen jumalten.

ENSIMMÄINEN POIKAKas vain, on toivoton Pamina!

TOINEN JA KOLMAS POIKAAi kuinka niin?

ENSIMMÄINEN POIKAVei järjen piina!

KOLME POIKAARakkauden vuoksi järki karkaa,lohdutetaan siis tyttöparkaa.Tuo kohtalo niin koskettaa!Voi eikö tänne poikaa saa!No niin, nyt piiloon sukkelaan,mitä hän aikoo, tarkkaillaan.

27. kohtaus

PAMINA (tulee veitsi kädessään)Tässäkö siis on sulhanen?Se lopun tuo kärsimykseen!

KOLME POIKAASynkiltä sanat kuulostaa!Jo kohta hulluus vallan saa!

PAMINANo niin, jo armas luokses jään,kun meidät pian,kun meidät pian jo vihitään.

KOLME POIKAAHulluus mielensä jo hurmaa,suunnittelee itsemurhaa.Kuule neito, mietithän!

PAMINAKuolla tahdon, sillä hän,josta ajattelin ylkää,silti rakastetun hylkää.Äidin veitsellä sen teen.

KOLME POIKAALankeatko rikokseen!

PAMINAParempi kun veitseen kuolen,enkä vuoksi rakkaushuolen.Äiti! Äiti! Ei kauheampaa:kirous äidin vainoaa!

KOLME POIKAATule, lähde täältä pois.

PAMINANyt on tuska päättynyt,kurja mies, saat jäädä nyt!Näin Pamina siis kuolee,kylmä rauta, työsi tee!

KOLME POIKAASeis! Ei onneton, et saa!Nuori mies jos kuulla saisi,hänet murhe musertaisi.Sinua hän rakastaa!

PAMINAHän siis rakkautta tunsi,miksi tunteensa tuon kielsi,käänsi kasvonsakin pois,sanonut ei sanaakaan?

KOLME POIKAATästä vielä vaikenemmehänen luokseen sinut viemme,tulet siellä huomaamaankuinka paljon rakastaa,eikä pelkää kuolemaa.Tule häntä tapaamaan.Mennään häntä tapaamaan.

PAMINAKohta nähdä hänet saan, jo hänet saan.

KAIKKIKun kahta nuorta rakkaus polttaa,ei liittoa voi toiset murtaa.Ei viholliset mitään voikun jumalatkin vartioi.

26

28. kohtaus

(Kaksi kukkulaa)

(Mustahaarniskaiset miehet tuovat Taminon jalukevat läpinäkyvää tekstiä seinämästä.)

KAKSI HAARNISKOITUAKen kulkee puhtauteen tuon vaivalloisen matkankäy kautta tulen, veden, maan ja ilman.Jos hän voi kuolon kauhut kääntää voitokseen,maan päältä silloin nousee taivaaseen.Hän valaistuu ja vihdoin aavistaasen mitä Isis mysteereillä tarkoittaa.

TAMINOKuolema ei pelota miestäluopumaan nyt hyveen tiestä.Avata kauhun portit saa,matkalle tahdon uskaltaa.

PAMINA (etäältä)Tamino, seis! Et mennä saa!

TAMINOTuo onko Paminan ääni?

HAARNISKOIDUTOn, on, se on Paminan ääni!

KAIKKIHän kanssasi/kanssani saa vaeltaa,ei kohtalo voi erottaa,jos vielä kuolo armahtaa

TAMINONyt on siis lupa keskustella?

HAARNISKOIDUTNyt on jo lupa keskustella.

KAIKKIVoi onnea kun näemme näin,pian temppeliin vain käsikkäin!Jos nainen uhmaa kuolemaa,hän kelpaa, vihkimyksen saa.

(Tamino ja Pamina kohtaavat.)

PAMINATamino vain! Taas onnen sain.

TAMINOPamina vain! Taas onnen sain!On kauhun portit tuollaja kuolemani nään.

PAMINANyt lupaan: aina, kaikkiallarinnallesi jään.Voin itse johdattaa,kun rakkaus opastaa.

Se tielle ruusut sirottaa,vain joskus piikin piilottaa.Kun taikahuilun soida suot,niin matkallemme turvan tuot.

Sen puu on tammen ytimestä,ja isä taiten käytti veistä,kun taikayönä veisti sen,soi ukkosmyrsky pauhaten.Nyt tiellä huilu soida saa,se kautta vaaran johdattaa.

KAIKKISen ääni tehköön ihmetyön:vie halki kuolon synkän yön.

(Kulkevat tulisesta portista sisään.)

PAMINA, TAMINO (ilmestyvät portille)Vei tiemme läpi tulen kauhun,se taisto takanamme on.Jos huilu voitat veden pauhun,tee siitä yhtä vaaraton.

(Tamino soittaa, kulkevat veden halki; kohta aukeaaovi kirkkaasti valaistuun temppeliin.)

PAMINA, TAMINOOn hetki tämä ihmeiden!Me saimme onnen Isiksen!

KUOROVoittoon, voittoon, voittoon käy kumpikin!Kokeiden vaarat voitettiin!Jo Isis vihkii teidätkin!Tulkaa, tulkaa, tulkaa,saatte käydä temppeliin!

(kaikki poistuvat)

29. kohtaus

(Puutarha)

PAPAGENOPapagena! Papagena! Papagena! Papagena!Vaimo! Kyyhky! Oma armas!On poissa! Voi, ja turhanpäiten!Olen kai pöllö synnynnäinen!

27

Kun pälpätin, pälpätin, tein väärin niin,ja ihan syystä rangaistiin.

Sahtia hiukan maistelin,ihanan naisen sitten näin,sydämen poltteen huomasin,pistelee noin, pistelee näin.Papagena! Oma nainen!Papagena, kyyhkyläinen!Poissa on, voi onnetonta,kaikki täällä toivotonta!Loppuu rakkaus kuolemaan,eipä jatka poltettaan.

Puuta köysi kaunistaisi,siitä kaulakeinun saisi.Elämä ei kiinnosta,hyvää yötä, maailma!Että onkin kettumaista,kun ei täällä saanut naista.Köysi on ja odottaa,neitokaiset, muistelkaa!

Ehkä jonkun tunteet liikkuuennen kuin mies puussa kiikkuu,tämä silloin jäädä saa.Huutakaa, kyllä tai ei!

Ei ne kuule; kaikki hiljaa!Hiljaa, herran tähden,tahdotte siis että lähden?Papageno, roikkumaan,elon lanka poikki vaan!

Nyt! Tai varrotaan, tai siis…jos varrotaan! Nyt... tai noo,kunnes lasken: yy, kaa, koo!Yksi! Kaksi! Kolme!

Näin se käy, ei muuta jää,mikään ei voi viivyttää,hyvästi, maailma, jää!

KOLME POIKAAEi käy, ei käy, ei käy!Hei Papageno, mietithän,elät vain kerran, yhden elämän!

PAPAGENOHelppohan neuvoja on antaa!Sydäntä teilläkin pian polttaaja tytöt alkaa kiinnostaa!

KOLME POIKAANo, anna kellojesi soida,eikö ne naisen tänne hoida.

PAPAGENOVoi kehno, unohtui se taika!Onkin jo kellon soiton aika!Ja kohta nähdä tytön saa!Kohta nähdä rakkaan tytön saa!(soittaa kellopeliään, pojat hakevat vaimon)

Soikaa, kellot, soikaa,tuokaa tyttösein,soikaa, kellot, soikaa,tuokaa vaimosein.Tuokaa pian jo tyttösein,jo vaimosein!

KOLME POIKAANyt Papageno, nähdä saat!

PAPAGENOPa-pa-pa-pa-pa-pa-Papagena!

PAPAGENAPa-pa-pa-pa-pa-pa-Papageno!

PAPAGENOSiis vain minulle nyt kuulut?

PAPAGENANiin, vain sinulle nyt kuulun!

PAPAGENOSitten olet vaimoseni!Voi vaimoseni, voi vaimoseni!

PAPAGENASitten olet kyyhkyseni!Voi kyyhkyseni, voi kyyhkyseni!

MOLEMMATSiitä riemu ratkeaa,meitä jumalat kun kiittää,perheeseemme lapset liittää,ja saamme monta tenavaa,niin monta pientä tenavaa.

PAPAGENOEnsin on pieni Papageno.

PAPAGENASitten on pieni Papagena.

PAPAGENOSitten on pieni Papageno.

PAPAGENASitten on pieni Papagena.

MONOSTATOSHe ovat temppelissä vielä.

KAIKKITahdomme lyödä heidät siellä.Ne tekohurskaat päältä maanvie miekka, liekit mahdillaan.

KOLME NAISTA, MONOSTATOSOi suuri valtiatar yönsinulle uhraamme kostotyön.

(ukkonen, salamat, myrsky)

KAIKKINyt kaadettu, murskattu mahtimme on,me vaivumme yöhön, se on loputon. (vaipuvat)

(Samalla koko näyttämö muuttuu auringoksi.)

SARASTROJo auringon säteet pois karkoittaa yön,lyö murskaksi valheen ja viekkauden työn!

KUOROTerve vihityille!Te voititte yön.Saat, saat, kiitoksen Osiris.Saat, sen Isis myös saat.

Näin rohkeus voittija palkitsemaanse kauneuden, viisaudenkäy kruunullaan.

28

PAPAGENOPapageno!

PAPAGENAPapagena!

PAPAGENOOn suurin onni juuri siinä,jos vielä, vielä Papagenotuo vanhemmilleen siunauksen.

PAPAGENAOn suurin onni juuri siinä,jos vielä, vielä Papagenatuo vanhemmilleen siunauksen.

PAPAGENO, PAPAGENATuo vanhemmilleen siunauksen,tuo vanhemmilleen siunauksen.

30. kohtaus

(Yön kuningattaren naiset ja Monostatos nousevatesiin käsissään mustat soihdut.)

MONOSTATOSNyt ihan hiljaa, hiljaa, hiljaa!Me hyökkäämme pian temppeliin.

KAIKKINyt ihan hiljaa, hiljaa, hiljaa!Me hyökkäämme pian temppeliin.

MONOSTATOSSiis muista, valtiatar, sen vannoit,vaimoksi annat tyttären.

YÖN KUNINGATARNiin tahdon itse,vaimoksi annan tyttären.

KOLME NAISTAHän tyttären siis antoi vaimokseen!

YÖN KUNINGATARSen teen, siis annan vaimokseen.

MONOSTATOSNyt vaiti, kuulen oudon pauhun,kuin ukkosen tai kuohujen.

YÖN KUNINGATAR, NAISETNiin, ääni herättää jo kauhun,aivan kuin kaiku ukkosen.