Tervetuloa!
Teemana tänään: Lasten ja nuorten astma sekä liikuntaAsiantuntijana: Mervi Puolanne, Hengitysliitto
Turvallisinta on,että lapsi ja nuori
liikkuu.
Riittävästi ja monipuolisesti.
TEKO − Terve koululainen
Rahoitus: STM (2010-2012) ja OKM (2013-2016)
4
terveurheilija.fi
terv
eko
ulu
lain
en.f
i
Rajaa etusivun kuva
viivaan asti.
Lisää etusivun kuva.
Lasten ja nuorten astma sekä liikunta
Terve koululainen -webinaarisarja syksyllä 2016/10.11.2016
Järjestöjohtaja, THM, ft Mervi Puolanne, Hengitysliitto ry
Hengitysliitto Hyvässä hengessä. Jo 75 vuotta.
Edistämme hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää.
6
Valtakunnallinen liikuntajärjestö. Vuonna 2017, jo 30 vuotta.
Keuhkojen limakalvon tulehdussairaus
Vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta
laukeava keuhkoputkien ahtautuminen
Tyyppioireet:
yskä
lisääntynyt limaneritys
hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus
toistuvat keuhkoputken tulehdukset
6-10 %:lla lapsista on astma (yleisin pitkäaikaissairaus)
Jokaisessa luokassa vähintään yksi astmaa
sairastava koululainen
80 %:lla lapsista allerginen astma
ASTMA
Normaali keuhkoputki
Keuhkoputki, jonka limakalvon
on tulehtunut
Tulehtunut limakalvo erittää
limaa
Tulehtunut ja limaa erittävä
keuhkoputki supistuu
Lähde: Astmaopas, Hengitysliitto
Lähde: Endeavors – The University of North Carolina at Chapel Hill
Astmatesti http://hengitys.fi/astma/lasten-astma/tee-lasten-astmatesti/
1
2
ASTMAN HOITO
Kansallinen astmaohjelma 1994-2004 ja allergiaohjelma 2008-2018
Tavoitteet:
Keuhkojen toiminta mahdollisimman normaali
Oireet mahdollisimman vähäisiä oireeton arki
Sairauden pitkäaikainen hallinta ja pahenemisvaiheiden
estäminen
Turvataan iän mukainen opiskelu-, toiminta- ja työkyky
Hyvä omahoito
Lääkeinhalaattoreja
ASTMAN LÄÄKEHOITO
Yksinkertainen, yksilöllinen
Hoitavan ja avaavan lääkkeen ero
Sivuvaikutukset
Sopiva inhalaatiolaite: jauheinhalaattori,
ponnekaasuaerosoli ja tilanjatke (paikallisten
haittavaikutusten ehkäisy, suunhoito!)
Oikea lääkkeenottotekniikka, ohjaus, harjoittelu
Tilanjatkeen puhdistus
RASITUSOIREEN MÄÄRITELMÄ
”Fyysisesti rasittava liikunta aiheuttaa
tilapäisesti ilmateiden vastuksen
lisääntymisen.”
Andersson S.D. (1993)
EIA / EIB
EIA (Exercised induced
asthma) = rasituksen jälkeen ilmaantuva keuhko-putkien supistuminen eli rasitusoirereaktio
todetaan lähes kaikilla astmaa sairastavilla toistuvassa ja riittävässä rasituksessa
EIB (Exercised inducedbronchochonstriction) = ainoastaan rasitukseen liittyvä keuhkoputkien supistuminen
vain harvoilla astmaa sairastavilla
PATOFYSIOLOGIA?
Lisääntynyt keuhkotuuletus
jäähdyttää ja kuivattaa ilmateitä
aiheuttaa muutoksia keuhkoputkia ja ilmateitä
verhoavan nestevaippaan
vapauttaa välittäjäaineita
ilmatiet supistuvat, limakalvot
turpoavat, limaneritys lisääntyy
ASTMAN RASITUSOIREISTON
DIAGNOSOINTI
Kriteerit – FEV1 (PEF –arvo) laskee 10 % (tiukka kriteeri)
– FEV1 laskee 15% tai enemmän (yleisin kriteeri) ennen liikuntaa
mitatuista arvoista (rasitus=VO2max 60-85%)
VÄLITÖN REAKTIO 4-6 min liikunnan
aloittamisesta ”BASELINE” 30-60 min
MYÖHÄISREAKTIO (3-9) useita tunteja
liikunnasta
REFRAKTORIPERIODI
LÄÄKEHOITO LIIKUNNASSA
ENNALTAEHKÄISY!
käyttö ennen vaikutusaika
liikuntaa
lyhytvaikutteinen 10-20 min 1-2 h (3-6 h)
Pitkävaikutteinen 20-40 min 2-12h
tarvittaessa anti-inflammatoriset lääkkeet (edellisten yhteydessä tai
yhdistelmä lääkkeet)
oireenmukainen lääkitys = avaava lääkitys/heti oireiden ilmaannuttua
REFRAKTAARIPERIODI - AVAAVA LÄÄKITYS!
HAASTE: AJANTASALLA OLEVA LÄÄKITYS!
hengästyminen?
hengenahdistus
Sairauden aiheuttama liikkumattomuuden kierre
Krooninen
keuhkosairaus
Keuhkosairaudet ja liikunta. Heikki Tikkanen, Liikuntalääketiede, Duodecim 2005, 333-347.
heikentynyt
rasituksensieto
eristäytyminen
LIIKKUMATTOMUUS
hengenahdistus
rasituksessa
huono fyysinen
suorituskyky
parantunut
rasituksensieto
aktiivisuuden
lisääntyminen
LIIKUNNALLINEN
KUNTOUTUS
rasitusoireiden
vähentyminen
kohentunut fyysinen
suorituskyky
RASITUSOIREISTOON REAGOINTI
tyypilliset ja ei-tyypilliset oireet
astmakohtauksella
ylihengittämisellä
(shokilla)
AJURIN ASENTO HELPOTTAA HENGITYSTÄ
Hengenahdistuksessa
käytetyt niskahartiaseudun
apuhengityslihakset rentoutuvat
Painovoima tukee
tärkeimmän hengityslihaksen,
pallean, työtä ja auttaa
pidentämään uloshengitystäHuulirakohengitys
(vastusta vastaan puhallus)
Auttaa vaikeutunutta
uloshengitystä avaamalla
keuhkoputkia
RASITUSOIREISTON OIREET
TYYPILLISET
• hengenahdistus
• hengitysteiden vinkuminen
• yskä
• kurkun käheytyminen
• rintakipu
• painon tunne rinnassa
• huono kestävyys
• hidas palautuminen kuormituksesta
EI-TYYPILLISET
• tunne tavallisesta
suuremmasta
hengästymisestä ja
väsymyksestä
• vatsakipu
• tukehtumisen tunne
RASITUSOIREISTON EHKÄISY
hyvä hoitotasapaino
optimaalinen lääkitys!
oikea lääkkeenottotekniikka (myös
rasitusoireessa)
kausi-influenssarokotus
taloudellinen hengitystekniikka
sisäilma: lämmin, kostea, pölytön, terve,
allergeenivapaa
allergeenit, huom! hajusteet
talviolosuhteiden hallinta
”astmageenisen” liikunnan välttäminen
refraktoriperiodin hyväksikäyttö
hyvä fyysinen peruskunto
mitattu ilman lämpötila, astetta
tuule
n n
opeus,m
/s
erittäin
kylmä
paleltumisvaara suuri paleltumis-
vaara
Viimaindeksi kertoo tuulen ja lämpötilan
yhteisvaikutuksen, lähde: Osczevski & Bluestein, 2005
0 -5 -10 -15 -20 -25 -30 -35 -40 -451 -1 -7 -12 -18 -23 -29 -34 -40 -45 -512 -3 -8 -14 -20 -26 -32 -38 -43 -49 -554 -4 -11 -17 -23 -29 -35 -41 -47 -54 -606 -6 -12 -18 -25 -31 -37 -44 -50 -56 -638 -7 -13 -19 -26 -32 -39 -46 -52 -58 -65
10 -7 -14 -20 -27 -34 -40 -47 -54 -60 -6712 -8 -14 -21 -28 -35 -41 -48 -55 -62 -6814 -8 -15 -22 -29 -35 -42 -49 -56 -63 -7016 -9 -16 -23 -29 -36 -43 -50 -57 -64 -7118 -9 -16 -23 -30 -37 -44 -51 -58 -65 -7220 -9 -17 -24 -31 -38 -45 -52 -59 -66 -73
ILMAN LÄMPÖTILA JA HENGITYSOIREET
Pakkasta –1 °C:n ja –12 °C:n välillä
nenän limakalvot turpoavat (vesinuha)
limaneritys lisääntyy
suuhengitys
Pakkasta –20 °C
hengitysoireita ilmaantuu
saattaa laukaista tulehdusreaktion
Pakkasta –15 °C:n ja –25 °C:n välillä
laukaisee hengenahdistusta,
yskää, hengitysteiden vinkumista
Holmer 2002, Stocks ym. 2004
Hengitysilman lämmittimet
OHJEET LIIKUNTAAN TALVELLA
pidä sisäänhengitettävät lääkkeet toimintakunnossa ja
helposti saatavilla
suojaa tarvittaessa kasvot kylmältä (erityisesti suu,
nenä, posket, kaula)
käytä hengitysilmanlämmitintä
pidä lämmintä juotavaa mukanasi
opettele hengitystekniikka kohtalaisessa rasituksessa
opettele huulirakohengitys ja uloshengityksen
pidentäminen hengenahdistuksen hallitsemiseksi
vältä pakokaasuja ja muita ilmansaasteita
ota kaveri mukaan lenkille
ENNEN LIIKUNNAN ALOITTAMISTA
• perussairauden tilanne = astman hoitotasapaino
• hengitysteiden infektiot
• fyysinen kunto? kunto pahenemisvaiheen jälkeen?
• ylipaino?
• liikuntaympäristö?
• iho-ongelmat?
• valmiudet hoitaa rasitusoireistoa/ ”astmakohtaus”
(huulirakohengitys, uloshengityksen pidentäminen,
rentoutuminen, lääkkeenotto)
• lääkkeet aina helposti saatavilla
LIIKUNTALAJIT
Kestävyys-, voima-, liikkuvuus-, tasapaino
intervalliharjoittelu (HIT)
juoksu pyöräily uinti
SÄÄNNÖLLISEN LIIKUNNAN HYÖDYT
• kohentaa suorituskykyä ja keuhkofunktioita -> vastustuskyky paranee -> parantaa kykyä selviytyä hengitystieinfektioista
• parantaa rasituksen sietokykyä: nostaa oirekynnystä -> vähentää rasitusoireiston/hengenahdistuksen vaikeusastetta ja esiintymistä (keuhkoputkien supistumisherkkyyttä)-> lisää harjoituksen sietoa -> vähentää rasituksen pelkoa
• vähentää lääkkeen kulutusta ja tarvetta sekä terveyspalveluiden käyttöä
• tehostaa keuhkotuuletusta -> tehostaa liman poistumista hengitysteistä
• harjoittaa hengityslihaksia
• parantaa ryhtiä ja rintakehän liikkuvuutta
Eichenberger, P.A., Diener, S.N. et al Sport Med (2013) Effects of exercise training on airway hyperreactivity in asthma:
a systematic review and meta-analysis 43; 1157, doi 10.1007/s40279-013-0077-2
terveyteen liittyvä elämänlaatu paranee koettu hyvinvointi lisääntyy sairauden hallinnan tunne lisääntyy pystyy samaan kuin ikätoverit arjesta selviytyminen helpottuu
rentouttaa ja virkistää
lisää motivaatiota huolehtia omasta kunnosta
Carson, K.V, Chandratilleke, M.G, et ala (2013) Physical training for asthma, Cochrane
Database of Systematic Reviews, DOI: 10.1002/14651858.CD001116.pub4
SÄÄNNÖLLISEN LIIKUNNAN HYÖDYT
MUUTAMIA
ERITYISKYSYMYKSIÄ
YLIPAINO
Painon laskiessa
Keuhkoputkien reagointiherkkyys
Astman hoitotasapaino
Hengitysfunktiot
Hengenahdistusta esiintyy
Lisälääkityksen tarve
Pahenemisvaiheita esiintyy
Tietoa hengityssairaiden liikunnasta
http://www.hengitysliitto.fi/fi/keuhkosairaudet/hengityssairaan-liikunta
http://www.hengitysliitto.fi/fi/julkaisut/opastilaus, Hengitä ja hengästyopas
HUS Astma nuori
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/iho-ja-allergiasairaala/astma_nuoret/Sivut/default.aspx
Töissä terveenä – ammatinvalinta
http://www.ttl.fi/fi/tyoura/toissa_terveena/sivut/default.aspx
Astmatesti
http://hengitys.fi/astma/astmatesti/tee-astmatesti/
Hengityslehti
http://www.hengitysliitto.fi/fi/julkaisut/hengitys-lehti
Terveydenhuollon ammattilaisille: Hengityskanava
http://www.hengityskanava.fi/
Rintala P, Huovinen T, Niemelä S. (2012): Soveltava liikunta
Parkkari J. (2011): Liikunnan turvallisuus.
Kirjassa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta. 2. uud. p. HKI: Duodecim, 236-246.
Tärkeitä lähteitä