Download pptx - YK 10 Filosofia ja etiikka 7,0 op

Teologinen tiedekunta / Jaana Hallamaa / YK 10 Etiikan luento

www.helsinki.fi/yliopisto

YK 10 Filosofia ja etiikka7,0 op

Kurssin johdantoluento5. syyskuuta 2013

2.11.2012


Tämän luennon asioita

• Kurssin tavoitteet, rakenne, sisältö, arvostelu, käytännön järjestelyt

• Vaihtoehtoinen suoritustapa• Kurssin korvaamisesta


Opintojakson tavoite

• Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee filosofian ja etiikan peruskysymyksiä ja historiallisia suuntauksia.

• Kurssilla harjoitellaan ja harjoitetaan• luentojen seuraamista, muistiinpanojen tekemistä ja

niistä oppimista• argumentointia• keskustelua • ryhmätyötaitoja • tieteellistä kirjoittamista• kirjallisuuden lukemista.


Miksi yleisopinnoissa on YK10?

• Teologian kandidaatin/maisterin odotetaan olevan• kristinuskon ja uskonnon asiantuntija• etiikan asiantuntija• maailmankatsomuksellisten asioiden asiantuntija

• YK10 osaltaan tuottaa, vaatimattomalla tavalla, näihin rooleihin liittyviä valmiuksia.

• Filosofian ja etiikan perustiedot kuuluvat akateemiseen yleissivistykseen• tavoite sinänsä• tarvitaan myöhemmin opinnoissa.

• Suurelle/suurimmalle osalle opintojakso on ainoa tutkinnon tarjoama mahdollisuus perehtyä filosofiaan ja etiikkaan.


Apuvälineitä

Weboodihttps://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/frame.jsp?Kieli=1 (haku: Filosofia ja etiikka)

Kurssin kotisivut Blogissahttp://blogs.helsinki.fi/filosofia-ja-etiikka/

HUOM: EI LÖYDY GOOGLAAMALLA

https://oodi-www.it.helsinki.fi/hy/frame.jsp?Kieli=1

http://blogs.helsinki.fi/filosofia-ja-etiikka/




YK10-kurssin rakenne sl 2013

syyskuu lokakuu marraskuuFilosofian luennot9.9.-27.9.19

Etiikan luennot 28.10.- 22.11.

Filosofian ryhmät 18.9.-16.10.

5.9. info Fil.

tentti 11.10.Saarisen kirja

Etiikan ryhmät30.10.-27.11.

Tentti25.11.


Suoritusaika

• Koko opintojakso on suoritettava lukuvuoden 2013-2014 kuluessa.

• Kevätlukukaudella on enää vain filosofian luentojen, Saarisen kirjan ja etiikan luentojen rästitenttimahdollisuudet 17.1.2014 ja kesäkuun 2014 kesätentissä.


Filosofian luennot ja filosofian tentti

• filosofian luennot alkavat ma 9.9.• ilmoittautuminen WebOodissa• aineistoa Blogissa: lisätään kurssin edistyessä

‒ poistuu kun ei enää ajankohtaista

• suoritetaan tenttimällä

• filosofian tentti 11.10. (rästi 17.1. ja 1. kesätentti)• kaksi osiota, jotka tentitään samalla kertaa (osasuoritus ei

mahdollinen) • 1. filosofian luennot, • 2. Esa Saarinen, Länsimaisen filosofian historia huipulta

huipulle Sokrateesta Marxiin • ilmoittautuminen WebOodissa


Filosofian tentin rakenne

• filosofian luentoja koskeva osio• esseetehtävä (voi valita kahdesta)

• Saarisen kirjaa koskeva osio• esseetehtävä (voi valita kahdesta)• esseetehtävät ovat kurssikotisivulla olevasta luettelosta (linkki

kohdassa Filosofian tentti)

• Sarja pikkukysymyksiä (rajoitettu vastaustila, ei valinnaisuutta)

• pikkukysymykset koskevat keskeisiä filosofisia termejä


Filosofian luentojen aihepiirejä

• Mitä filosofia on?• Nykyajan filosofia• Metafysiikka• Epistemologia eli tietoteoria • Logiikka ja argumentaatio• Tieteenfilosofia• Uskonnonfilosofia


Ryhmät

• Sekä filosofian osuuteen että etiikan osuuteen kuuluu ryhmätyöskentelyä.

• Ilmoittautuminen WebOodissa • Ryhmissä perehdytään filosofian ja etiikan

kysymyksiin lukemisen, kirjallisten töiden, keskustelun ja ryhmäharjoitusten avulla.

• Jokaiseen tapaamiseen on valmistava tehtävä.• Läsnäolo ryhmissä on pakollista, yksittäisiä

väistämättömiä poissaoloja voi korvata lisätehtävillä.• Jos et voi osallistua ryhmiin, jätä koko opintojakso

seuraavaan vuoteen tai valitse kirjatentti.


Filosofian ryhmät

• Aikataulu 18.9.-16.10• Aineisto jaossa filosofian luennolla perjantaina 13.9.

ja/tai on haettavissa systemaattisen teologian osastolta kopiokoneen vierestä (Vuorikatu 3 ,4 krs).


Etiikan ryhmät

• Aikataulu 30.10.- 27.11.


Etiikan luennot ja tentti

• etiikan luennot alkavat 28.10.• ilmoittautuminen WebOodissa

• etiikan luentojen tentti 25.11. (rästi 17.1. ja 1. kesätentti)• ilmoittautuminen WebOodissa

• Yksityiskohtaisemmat tiedot etiikan luennoista ja tentistä, kun asia tulee ajankohtaiseksi.


Etiikan luentojen lähtökohta ja luonne• Etiikan luennot

• pohjaksi edellytetään lukion etiikan (uskonto tai elämänkatsomustieto) kurssin tiedot.

• keskitytään eettisten peruskäsitteiden opiskeluun• perehdytään käsitteelliseen ajatteluun• tarkastellaan muutamia kysymyksiä, jotka valottavat

‒ metaetiikkaa‒ teologista etiikkaa


Etiikan luennot etsivät vastausta kysymyksiin:

1. Kuinka etiikasta on eri aikakausina ajateltu eli miten käsitys etiikasta on kehittynyt

2. Mikä on ihmisten moraalikäsitysten perusta eli onko moraali relatiivista / objektiivista

3. Miten vakaumukset vaikuttavat moraaliin eli moraalin ja uskonnon suhde


Arvostelu

• Kurssi koostuu neljästä pääosasta:1. Filosofian luennot + tenttiminen2. Saarisen kirjan tenttiminen3. Etiikan luennot + tenttiminen4. Filosofian ja etiikan ryhmät

• Kunkin pääosan painoarvo arvostelussa on 25 %.• Osiot arvostellaan asteikolla 0-5.• Jokainen osio on suoritettava hyväksyttävästi

(vähintään arvosana 1).• Opintojakson loppuarvosana = osasuoritusten

keskiarvo pyöristettynä kokonaislukuun.


Vaihtoehtoinen suoritustapa

• Koko opintojakson voi suorittaa kirjatenttinä yhtenä kokonaisuutena.

‒ Tenttipäivät 8.11., 17.1., ja kesäkuun tentti ‒ Ilmoittautuminen WebOodissa kohdassa Filosofia ja etiikka

(YK10), vaihtoehtoinen suoritustapa. ‒ Tentissä esseekysymyksiä + sarja pikkukysymyksiä.


• P. Määttänen, Filosofia: Johdatus peruskysymyksiin (282 s.)

• E. Saarinen, Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin (420 s.)

• D. Papineau (toim.), Filosofia johdatus peruskysymyksiin (215 s.)

• M-L Kakkuri-Knuuttila & K. Heinilahti (toim.), Mitä on tutkimus. Argumentaatio ja tieteenfilosofia (7-179, yht. 177 s.)

• J. Baggini & P. S. Fosl, Etiikan pikkujättiläinen (333 s.) • P. Järveläinen (toim.), Kristinusko ja moraali (111 s.)

2.11.2012

Vaihtoehtoinen suoritustapakirjallisuus


Kurssin korvaamisesta

• Ohjeet kurssin korvaamisesta muilla opinnoilla löytyvät Flammasta

• Teol.tdk ->Opinnot, opiskelu, valmistuminen• https://flamma.helsinki.fi/portal/units/teologinen?

_nfpb=true&_pageLabel=P11000151551367565411454&contentId=HY295936&placeId=HY294149

• Ohjeet koskevat niitä, jotka ovat aiemmin suorittaneet filosofian ja/tai etiikan kursseja yliopistossa.


Kurssista voi antaa palautetta

• Palautetta suoraan opettajille opetustilanteiden yhteydessä


Kysymykset ja tiedustelut

• Jos yleistä kysyttävää, saa kohta kysyä.• Yksittäistapauksia koskevat kysymykset luennon

päätyttyä.• Yleiset tutkintoon liittyvät kysymykset

opintotoimisto• Myöhemmin voi kysyä opetuksen yhteydessä .

(Vältä sähköpostin käyttöä: monet kysymykset koskevat kaikkia.)

• Intoa ja sinnikkyyttä opiskeluun!


Filosofian ja etiikan kurssi ja klassiset yliopisto-opinnot• Koulutuksen perustana keskiaikaisissa luostari- ja

kaupunkikouluissa septem artes liberales (seitsemän vapaata ”taitoa”):

• trivium (kolme tietä) (vrt. triviaalikoulu)• grammatiikka (latinan kielioppi)• retoriikka (puhetaito)• dialektiikka (logiikka)

• quadrivium (neljä tietä)• aritmetiikka• geometria• musiikki• astronomia


Filosofian ja etiikan kurssi ja klassiset yliopisto-opinnot• Yliopisto syntyi 1200-luvun kuluessa oppineiden ja

opiskelijoiden yhteenliittymänä ammattikuntalaitoksen mallin mukaan Pariisissa, Bolognassa ja Oxfordissa.

• Yliopistossa oli neljä tiedekuntaa:• perusopetusta antava

artistinen tiedekunta (vrt. Faculty of Arts)

• filosofian maistereille jatkokoulutusta antavat, soveltavia tieteitä edustavat tiedekunnatteologinen

oikeustieteellinen

lääketieteellinen


Artistisen tiedekunnan opinto-ohjelma• Artistinen eli filosofinen tiedekunta opetti

• seitsemää vapaata tiedettä (septem artes liberales)• kolmea filosofista ainetta:

metafysiikka

luonnonfilosofia

moraalifilosofia

• Kouluopintojen jälkeen 8-10 vuotta opintoja artistisessa/filosofisessa tiedekunnassa

• Opintonsa hyväksyttävästi suorittaneet olivat filosofian maistereita (mestareita).


Maisterintutkinnon jälkeen?

• Filosofian maisterit siirtyivät hallinnon palvelukseen tai jatkoivat opintojaan.

• Osa maistereista jatkoi opintojaan ylemmissä tiedekunnissa lisensiaatiksi tai tohtoriksi.

• Lisensiaatilla oli oikeus antaa yliopisto-opetusta (opetuslisenssi)

• Tohtori oli oman alansa oppinut, joka oli julkisessa väitöstilaisuudessa osoittanut kyvykkyytensä.

• Nykyisessä teologian maisterin tutkinnossa voi nähdä heikkoja jäänteitä filosofisista ja artistisista perusopinnoista.


Klassinen yliopistoihanne

• Keskiajalta lähtien oppineiden ja opiskelijoiden yhteisö ymmärrettiin vapaaksi.

• Vain yliopistossa on säilynyt keskiaikaiseen ammattikuntalaitokseen perustuva sisäinen rakenne: oppilas, kisälli, mestari.

• Yhteistä työtä määrittää tiedonhalu ja älyllinen uteliaisuus.• Opiskelu ei tähtää (vain) ammattiin vaan sivistymiseen (lat.

civis, kansalainen).• Tausta-ajatus:

• Yhteiseen aate- ja oppiperintöön perehtyminen muuttaa ihmistä.• Opinnoille ei aseteta (tutkinnon suorittamisen lisäksi) tarkoin

määriteltyjä tavoitteita.