1

ELÄMME

VAKUUTUSYHTEISKUNNASSA

– TOIMISIKO

INFRASTRUKTUURI ILMAN

VAKUUTUSTA?

Esko Kivisaari

2

Vakuutussolidaarisuus

Vakuutuksen määritelmä

Vakuuttamisen ongelmia

Miksi vakuutusta valvotaan, miksi tarvitaan vakavaraisuutta?

Uusia haasteita

SISÄLTÖ

3

Rahoitusmuoto Etuuksien edellytykset

Ensisijaiset solidaarisuuden muodot

Yksilöllinen vakuutus

Yksilön riskiin sidottu vakuutusmaksu

Maksujen maksaminen ja vakuutuskelpoisuus

Vakuutettujen keskinäinen riskejä erotteleva sattumasolidaarisuus

Ryhmä(etu)-vakuutus

Ryhmän riskiin sidottu vakuutusmaksu

Maksujen maksaminen ja/tai tietyn ryhmän jäsenyys sekä mahdollisesti vakuutus-kelpoisuus

Vakuutettujen keskinäinen jonkinasteinen tasaava sattumasolidaarisuus eli riskisolidaarisuus

Ansio-sidonnainen sosiaali-vakuutus

Ansiosidonnainen vakuutusmaksu ja työnantajalla mahdollisesti myös riskiin sidottu vakuutusmaksu

Maksujen maksaminen työsuhteen kautta

Ansiotyötä tekevien keskinäinen tasaava sattumasolidaarisuus eli riskisolidaarisuus, lievä tasaava tulosolidaarisuus

Kansan-vakuutus

Vero- tai veroluonteinen rahoitus

Asuinhistoria Kansalaisten keskinäinen tasaava sattumasolidaarisuus eli riskisolidaarisuus ja tasaava tulosolidaarisuus

ELÄMÄN VAKUUTTAMISEN JA VAKUUTUSSOLIDAARISUUDEN MUODOT SUOMESSA

Lähde: Liukko, 2013

4

Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä sekä tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Lisäksi julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

Sosiaaliturva on usein lakisääteistä, tai muuten julkisen sektorin ohjaamaa ja edistämää, ja rahoitetaan enimmäkseen veroilla tai veronluonteisilla sosiaaliturvamaksuilla (sosiaalivakuutusmaksut).

Sosiaaliturvalla ja sen rahoittavalla verotuksella pyritään myös tasaamaan tuloeroja eri yhteiskuntaluokkien ja ikäkausien välillä

Sosiaalivakuutus – sosiaaliavustus – sosiaalihuolto -- universaalisuus

SOSIAALITURVA ON VAKUUTUSTURVAA

5

Maksutulo prosenttia BKT:sta

25 32 39 46 53 60 67 74 81 88 95 02 090

2

4

6

8

10

12

Lakisääteinen eläkevakuu-tusHenkivakuutus ja muu eläkevakuutusUlkomainen jälleenvakuu-tusMoottoriajoneuvon vastu-uvakuutusLakisääteinen tap-aturmavakuutusVapaaehtoinen vahinkovakuutus

%

VAKUUTUSLUOKKARYHMIEN KEHITYS 1925-2012

6

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

20000

HenkivakuutusyhtiötTyöeläkevakuutusyhtiötVahinkovakuutusyhtiötM

rd.

€VAKUUTUSYHTIÖIDEN MAKSAMAT KORVAUKSET 2003-2012

7

Pohjoismainen malli, jossa päävastuu on valtiolla

Hyvinvointivaltion etujen piiriin kuuluvat kaikki kansalaiset tasapuolisesti, ja järjestelmän painopiste on tulonsiirroissa.

Keskieurooppalainen malli, jossa päävastuu on perheillä

Keskieurooppalainen tai konservatiivinen hyvinvointimalli on esimerkiksi Ranskan, Saksan tai Itävallan kaltainen yhteiskunta, jossa hyvinvointirakenteet on luotu ydinperheen ympärille.

Anglosaksinen malli, jossa päävastuu on yksilöillä

Anglosaksinen malli tunnetaan myös liberaalina hyvinvointivaltiona. Sellainen on esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa. Yhteiskunta jakaa vähävaraiset avustuksia ansaitseviin ja ansaitsemattomiin. Verokanta ja tulonsiirrot ovat alhaiset ja valtion sosiaalimenojen osuus BKT:sta vähäinen. Työn merkitys ja arvostus on suuri. Järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja hyväntekeväisyys on huomattava osa hyvinvointipalvelujen rakennetta. Yksityinen sektori osallistuu hyvinvointipalvelujen kustannuksiin työpaikkaetujen ja yksityisten sosiaalivakuutusten kautta

HYVINVOINTIVALTIOMALLEJA

8

Yksi tapa tuoda omavastuut sosiaaliturvaan on järjestää sen rahoitus henkilökohtaisten tilien avulla. Sosiaalitilien perusajatuksena on, että jokaisella on oma tili, josta rahoitetaan esimerkiksi työttömyysturvaa nykyisten etuussääntöjen mukaan. Jos työttömyysjaksoja on usein, tili todennäköisesti tyhjenee ja sille kertyy velkaa. Velan saa anteeksi jäädessään eläkkeelle. Toisaalta, jos työttömyysjaksoja on harvoin ja ne ovat lyhyitä, niin tilille kertyy rahaa, jonka voi nostaa eläkkeelle jäädessään. Tili rahoitetaan siten, että osa nykyisistä veroista ohjataan suoraan omalle tilille.

Sosiaalitileistä odotetaan saatavan kolmenlaista hyötyä. Ensinnäkin moraalikato vähenee. Ihmiset pyrkivät välttämään vahingon sattumista ja minimoimaan sen aiheuttamia kustannuksia, jos niitä joutuu rahoittamaan osittainkin omalta tililtään. Toiseksi, sosiaaliturvan rahoitus tilien avulla vähentää verotuksen haitallisia kannustevaikutuksia. Tileille menevät maksut koetaan enemmän säästämisenä ja vakuutusmaksuina kuin veroina. Kolmanneksi, tilijärjestelmään liittyvä omavastuu ei koskaan estä kulutuksen tasaamista yli työttömyysjakson tai terveyspalvelun käyttöä siksi ettei siihen olisi varaa. Tässä suhteessa se on parempi kuin nykyinen malli, jossa moraalikatoa pyritään vähentämään omavastuuajoilla, jolloin etuutta ei makseta, asiakasmaksuilla, tai jonotuksella.(Lähde: Lassila ja Valkonen, ETLA 2006)

YKSILÖLLINEN SOSIAALITILI

9

Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Syyperustainen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu, jolloin perustulo on vastikkeetonta ja verotonta, eikä sen määrä vähene tulojen noustessa. Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta.

Perustuloa on kutsuttu myös kansalaistuloksi, kansalaispalkaksi, osallistumistuloksi sekä yhteiskunnalliseksi osingoksi, joissa kaikissa malleissa on hieman eroja toisiinsa. Näihin malleihin luetaan joskus myös negatiivinen tulovero, joka johtaa samankaltaiseen lopputulokseen perustulon kanssa.

On olemassa myös perustulomalleja, jotka ovat sosiaalietuuksia korvaavia perusturvamalleja. Niiden välineet eivät ole ensisijaisesti finanssi- eli verohallinnollisia, vaan liittyvät esimerkiksi perusturvauudistuksen yksinkertaistamiseen.

Jan Otto Andessonin kansalaistulomalli 1988

Ilpo Lahtisen osittaisen perustulon malli 1992

Osmo Soininvaaran malli 1994

Nuorsuomalaisten perustulomalli 1998

Anita Mattilan sovitellun perustulon malli 2001

Vihreän liiton perustulomalli 2007 ja tuki kansalaisaloitteelle 2013

Vasemmistoliiton perusturvan ja –tulon työryhmän malli 2011

PERUSTULO - KANSALAISPALKKA

10

Vakuutus on menettely, jolla tietyn riskin alaiset henkilöt tai yritykset sopivat vahinkojen tasaamiseen erikoistuneen laitoksen kanssa siitä, että laitos riskin toteutuessa korvaa aiheutuneen vahingon. Näin syntyvää sopimusta kutsutaan vakuutukseksi

Vakuutuksen keskeisiä ominaisuuksia ovat

Sattumanvaraisuus. Vakuutuksen kohteena olevan riskin toteutuminen riippuu epävarmasta tapahtumasta ja sen tulee olla ennalta arvaamaton.

Vahingonmahdollisuus. Vakuutus voi koskea vain ennalta sovittua korvausta vahingosta.

Vakuutusmaksun ja riskin vastaavuus. Pitkällä aikavälillä vakuutusmaksujen ja vakuutuksesta maksettavien korvausten tulee olla tasapainossa ottaen kuitenkin huomioon vakuutusten hoitokustannukset.

Tasaus suuren joukon kesken. Yleensä vakuutettava riski on samankaltainen suurella joukolla vakuutuksenottajia.

Vakuutuksenantaja on vakuutuksenottajista riippumaton taho.

YKSITYISVAKUUTUKSEN KÄSITE VAKUUTUKSESTA ON LAAJAA VAKUUTUSKÄSITETTÄ SUPPEAMPI

11

Vakuutuksessa kuluttajalla ei ole mahdollisuutta varmistua tuotteen laadusta sopimuksen syntyessä – tuotteen sisältö perustuu luottamukseen

Nykyaikaisen vakuutusvalvonnan toiminta perustuu ”puolustuslinjoihin”

Ensimmäinen: yhtiön johdon toimet

Toinen: riskinhallintatoiminto – aktuaaritoiminto – compliance

Kolmas: sisäinen tarkastus

Puolustuslinjojen jälkeen valvojan toimet: pääomavaatimukset – hallinnolliset vaatimukset ja julkisuusperiaate

Suomi on ollut edelläkävijä riskiperusteisessa valvonnassa ja on etenemässä täysharmonisoituun eurooppalaiseen Solvenssi II –maailmaan vuoden 2016 alusta lukien

MIKSI VAKUUTUSTA VALVOTAAN, MIKSI TARVITAAN VAKAVARAISUUTTA?

12

Ikääntyvä jälkiteollinen maailma

Suuret riskit… ja hyvin pienet riskit (mikrovakuutus)

Cyber riskit

Ilmastonmuutos

Jne.

VAKUUTUKSEN UUDET HAASTEET