Maksutaseen tilastouudistus vastaa kansainvälistymisen haasteisiin, Laura Wallenius

Maksutaseen tilastointiuudistus vastaa kansainvälistymisen haasteisiin

Kansantalouden tilinpidon ja maksutasetilastoinnin uudistukset –seminaari

TK, 20.5.2014

Laura Wallenius

2TY/Maksutasetilasto

Esityksen sisältö

1) Mitä maksutase kuvaa?

2) Maksutasetilastoinnin merkittävimmät uudistukset

3) Tilastouudistuksen vaikutusarvio

20.5.2014


Maksutasetilasto Maksutase – kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa

Vaihtotase: tulot ja menoto Tavara- ja palvelukauppao Palkat ja pääomakorvaukseto Tulonsiirrot

Rahoitustase: miten vaihtotaseen yli/alijäämä rahoitetaano Suorat sijoitukseto Arvopaperisijoitukseto Johdannaiseto Muut sijoitukseto Valuuttavaranto

Ulkomainen varallisuusasema Sijoitusten määrä Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen

20.5.2014


Maksutasetilasto osana tilastojärjestelmää

20.5.2014

Tavaroiden ulkomaan-kauppa

Palveluiden ulkomaan-

kauppa

Ulkomaisetsuorat sijoitukset

Yritysten ulkomainen rahoitus

Arvopaperi-tilastot

Yritysrekisteri

Raha- ja Pankki-tilastot

Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema

Talous-tilastot

Kansantalouden tilinpito

Toiminta-ympäristö

Kansainvälinen tilastoala


Maksutase vastaa tilinpidon ulkomaat-sektoria

IMF Balance of Payments and International Investment Position Manual, 6th Edition, 2009 (BPM6)

Edellinen maksutasekäsikirja (BPM5) julkaistiin vuonna 1993

BPM6 ja EKT2010 Metodologiset erot käytännössä poistuneet

Myös terminologiset erot pyritään poistamaan

20.5.2014


Esityksen sisältö




20.5.2014


Merkittävimmät uudistukset

VaihtotaseTavarat ja palvelut

Välityskauppa, valmistuttaminenPalvelut

Välilliset rahoituspalvelut (FISIM) Rahoitustase

Suorat sijoituksetSuorat sijoitukset, muut sijoitukset

Oman pääoman jaottelu Ulkomainen varallisuusasema

Eurosetelit (lopullista päätöstä lisäyksestä ei ole vielä tehty) IMF:n erityisnosto-oikeudet (Special Drawing Rights, SDRs)

20.5.2014


FISIM (financial intermediation service charges indirectly measured)

Välilliset rahoituspalvelut, joita rahoituspalvelujen tarjoajat (talletuspankit, muut rahoitusta välittävät rahalaitokset ja muut rahoituslaitokset) tuottavat, mutta eivät laskuta erikseen asiakkailtaan = Korkokate

Näkyy vaihtotaseessa rahoituspalveluissa sekä myös koroissa

Sisältynyt jo aiemmin kansantalouden tilinpitoon, mukaan maksutaseeseen vasta tässä uudistuksessa

20.5.2014


Oma pääoma (suorat sijoitukset, muut sijoitukset)

Oma pääoma koostuu pääosin omistajien yritykseen sijoittamasta pääomasta

Oman pääoman uusi jaottelu

Noteeratut

Noteeraamattomat

Muu oma pääoma

Oma pääoma, joka ei ole arvopaperimuotoista

Omistusosuudet sivuliikkeissä sekä muissa yksikössä, joilla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä tai kansainvälisissä järjestöissä

20.5.2014


Ulkomaiset suorat sijoitukset (maksutase)

20.5.2014

Pysyvän intressin (lasting interest) katsotaan olevan olemassa, mikäli suoralla sijoittajalla on hallussaan vähintään 10 prosentin osuus sijoituskohteen äänivallasta

Suoriin ulkomaisiin sijoituksiin luettavien transaktioiden taustalla on aina sijoittaja, jolla on merkittävä vaikutusvalta (vähintään 10 % ja enintään 50 % omistus) tai hallinta (yli 50 % omistus) sijoituskohteessa

Maksutaseessa suorat sijoitukset on ennen kaikkea rahoituskäsite

”Foreign Direct Investment (FDI) is a category of investment that reflects the objective of establishing a lasting interest by a resident enterprise in one

economy (direct investor) in an enterprise (direct investment enterprise) that is resident in an economy other than that of the direct investor.”

─ OECD Benchmark Definition of Foreign Direct Investment, 4th Edition, 2008


Suorien sijoitusten tilastoinnin taustaa

Kansainväliset ohjeistukset

IMF Balance of Payments and International Investment Position

Manual, 6th Edition, 2009 (BPM6) BPM5 v. 1993

OECD Benchmark Definition of Foreign Direct Investment, 4th

Edition, 2008 (BD4) BD3 v. 1996

Uusien standardien implementoinnin lisäksi eri maiden tuottaman datan laatua pyrkivät osaltaan parantamaan:

IMF:n CDIS –kysely (Coordinated Direct Investment Survey)

Euroopan Unionin FDI Network ja EuroGroups Register

20.5.2014


Ulkomailta Suomeen ja Suomesta ulkomaille suuntautuneiden suorien sijoitusten kanta 1975–2010, % BKT:sta

20.5.2014

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

Suorat sijoitukset ulkomaille, kanta, % BKT:staSuorat sijoitukset Suomeen, kanta, % BKT:sta

Lähde: Suomen Pankki

13

Suorat sijoitukset ”aiemmin”

A

BC

ED

F

A

C

G

JH

B

I

D

E F

14

Nykyään suorat sijoitukset ovat yhä useammin epäsuoria

C

D

E

F


Suorien sijoitusten maailma on yhä monimutkaisempi

20.5.2014

F

C

H

I

G

J

B

E

D

A


Uusien tilastostandardien tarjoamat ratkaisut kuvattuihin ilmiöihin

Jatkossa suorista sijoituksista laaditaan kahdenlaista dataa: Uudistetun suuntaperiaatteen mukaan laskettua ”nettomääräistä”

dataa

Saamis/velka-periaatteen mukaan laskettua ”bruttomääräistä” dataa

Nk. läpivirtausyksiköiden tunnistaminen ja eritteleminen (Special Purpose Entities, SPEs)

Tilastointi perimmäisen suoran sijoittajan kotimaan mukaan (Ultimate Investing Country, UIC)

20.5.2014


Yhtiö A (emo)

Yhtiö B (tytär)

OUTWARD FDI (SS ULKOMAILLE):

+ 80- 30 (käänteinen

sijoitus)===================

+ 50

80

30

SAAMISET ULKOMAILTA:

+ 80

VELAT ULKOMAILLE:+ 30

Yhtiö A (emo)

Yhtiö B (tytär)

80

30

Suorat sijoitukset suuntaperiaatteen ja saamis/velka-periaatteen mukaan 1/3

20.5.2014

SUOMI

ULKOMAAT

Suuntaperiaate Saamis/velka-periaate


Yhtiö A (tytär)

Yhtiö B (emo)

INWARD FDI (SS SUOMEEN):

+ 60- 20 (käänteinen

sijoitus)===================

+ 40

60

20

SAAMISET ULKOMAILTA:

+ 20

VELAT ULKOMAILLE:+ 60

Yhtiö A (tytär)

Yhtiö B (emo)

60

20


20.5.2014

SUOMI

ULKOMAAT

Suuntaperiaate Saamis/velka-periaate

19TY/Maksutasetilasto 20.5.2014


Suuntaperiaate

OUTWARD 50

INWARD 40

Netto 10

Saamis/velka-periaate

SAAMISET 100

VELAT 90

Netto 10

Suuntaperiaatteen mukaan tässä esimerkissä suoria sijoituksia suuntautuu Suomesta ulkomaille enemmän kuin ulkomailta Suomeen

Saamis/velka-periaatteen mukaan Suomella on nettosaamisia ulkomailta


0

40,000

80,000

120,000

BPM5 / BD3BPM6 / BD4*

Uudistetun suuntaperiaatteen (BPM6/BD4:n) vaikutus Suomen suorien sijoitusten mukaisiin kantoihin: kannat vuoden 2012 lopussa

20.5.2014*Suomen Pankin arvio

Mrd. euroa


Uusien standardien mukaiset suorat sijoitukset Suomeen

20.5.2014

”paluuvirtausta (round-tripping) tai muuta läpivirtausta”

”pääoman kauttakulku-maita”

”näiden maiden merkitystä Suomen

taloudessa on aliarvioitu”


Esityksen sisältö




20.5.2014


Ennakollisia vaikutusarvioita vuodelle 2011

20.5.2014

Vaihtotaseen tasomuutos*, % -0,2

Ulkomaisen nettovarallisuuden tasomuutos*, % -1,4

*Uuden BKT-suhteen ja vanhan BKT-suhteen erotus. Arviot sisältävät sekä uuden maksutasekäsikirjan että EKT 2010:n käyttöönoton vaikutuksen ja muiden aikasarjamuutosten vaikutuksen. Varsinaiset julkaistavat tiedot voivat poiketa näistä ennakkoarvioista.


Uusien standardien mukaisia tietoja julkaistaan

Maksutasetilastossa

BPM6:n mukainen kk-julkistus 11.7.2014,

vuosijulkistus 17.9.2014

Suorat sijoitukset saamis/velka-periaatteen mukaan

Ulkomaiset suorat sijoitukset –tilastossa

Vuosittainen julkaisu, ensimmäinen julkistus 31.10.2014

Suorat sijoitukset uudistetun suuntaperiaatteen mukaan

20.5.2014


Lisätietoja

Uusien tilastostandardien aiheuttamat muutokset maksutasetilastointiin: http://www.stat.fi/til/maksutasetilastointi.html

BoF Online 4/2011 – Leino, T. ”Effects of the new statistical

standards on Finland’s FDI positions” Ladattavissa: www.suomenpankki.fi Julkaisusarjat BoF Online

Sähköposti

[email protected]

20.5.2014

http://www.stat.fi/til/maksutasetilastointi.html

http://www.suomenpankki.fi/

Economy & Finance

Maksutaseen tilastouudistus vastaa kansainvälistymisen haasteisiin, Laura Wallenius