View
238
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Esitelmässä luodaan katsaus hyvinvointivaltion peruspiirteisiin ja erityisesti Pohjoismaiseen malliin. Referenssinä on tässä S. Kormanin mainio kirja "Talous ja utopia". Esitelmän loppupuolella tuodaan uusia ajatuksia hyvinvointivaltion kehittämiseksi lähtien horisontaalisen yhteiskunnan ideasta. Hyvinvointivaltion "pelastaminen" vaatii hyvinvoinnin käsitteen uudelleenarviointia, universaalisuusperiaatteen tarkentamista mutta ennen kaikkea kansalaisten aktiiviisuutta ja elämänhallinnan voimistamista. Tässä keskeisiä käsitteitä ovat voimaannuttaminen ja hyvään tuuppaaminen. Kuntien on myös arvioitava toimintaansa vaikuttavuuden näkökulmasta: kuinka ne edistävät kestävää hyvinvointia.
Citation preview
Pohjoismainen hyvinvointivaltio: menestystarina, entä tulevaisuus
Esitelmä Imatran Paasikivi-Seuran tilaisuudessa
6.5.2014 Imatralla
Antti Hautamäki Tutkimusprofessori emeritus, JY Konsultointi Kestävä Innovaatio
Hyvinvointivaltio
• Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut menestystarina!
• Alva ja Gunnar Myrdal ideoivat mallia Ruotsissa 30-luvulla (perheen ”sosialisoiminen”)
• Suomessa Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka on käänteentekevä kirja (1961)
• Suomessa sosiaalimenot ovat 30 % ja julkiset menot noin 45 % bkt:sta
• Pohjoismainen malli on nyt vaikeuksissa ja siihen kohdistuu muutospaineita
Hyvinvointivaltion tavoitteet
• Riskien tasaaminen: sosiaalivakuutus, kansaneläkkeet, työttömyysturva jne.
• Tulojen ja kulutusmahdollisuuksien tasaaminen yli elämänkaaren: verot ja työeläkemaksut
• Yksilöiden välisten tuloerojen kaventaminen ja köyhyyden torjunta: progressiivinen verotus, tulonsiirrot, ilmaiset tai tuetut palvelut
S.Korkman: Talous ja utopia, 2012
Pohjoismaisen mallin piirteitä 1/2
• Pakollisuus: osallistuminen järjestelmiin ei ole yksilön valittavissa: työeläkejärjestelmä
• Universaalisuus: kaikki ovat oikeutettuja sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin (sosiaali- ja terveyspalvelut, koulut jne.)
• Vastavuoroisuus: työttömyysturva, ansiosidonnainen eläke
Pohjoismaisen mallin piirteitä 2/2
• Työmarkkinoiden vahvat instituutiot ja sopimukset (”kolmikanta”)
• Panostaminen inhimillisen pääomaan: perhepolitiikka, päivähoito, ilmaiset koulut ja korkeakoulut, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka
• Korkea veroaste: rasitus mutta luo turvallisuutta ja lisää sopeutumista muutoksiin
• Tarvitaan korkea työllisyysaste rahoituksen turvaamiseen; mm. naisten osallistuminen työelämään
Hyvinvointivaltion saavutuksia Pohjoismaissa
• Meillä on toimiva oikeusvaltio ja suuri yksilönvapaus (positiivisessa mielessä)
• Taloudellinen tehokkuus ja kansainvälinen kilpailukyky suhteellisen korkealla tasolla
• Tulonjako on tasaisempi kuin muissa maissa • Hyvinvointivaltion kannatus on suurta, koska
se tuottaa kansalaisille turvaa, torjuu köyhyyttä ja tasaa tuloja yli elämänkaaren
Hyvinvointivaltion haasteita • Globaalit haasteet
• Innovaatiokilpailu ja ulkoistaminen • Osaajien liikkuvuus • Verokilpailu (esim. yhteisövero)
• Kansalliset haasteet • Väestön ikääntyminen • Työttömyys ja polarisaatio • Kestävyysvaje ja rahoituspohjan riittävyys
• Uudistumiskyky • Hyvinvointivaltion muuttaminen on poliittisesti
vaikeaa
• Työllisyyden parantaminen • Eläköitymisen myöhentäminen • Opintoaikojen nopeuttaminen • Työhön kannustaminen (vastikkeellisuus)
• Tuottavuuden nostaminen • Tietotekniikan soveltaminen • Julkisten palvelujen yksityistäminen ja kilpailu
• Uudistuminen • Universaalisuusperiaatteen tarkentaminen • Asenteellinen uudistuminen (vastuut, yrittäjyys)
Millä 10 miljardin kestävyysvaje voidaan poistaa?
Hyvinvointiyhteiskunnan on uudistuttava
• Horisontaalinen yhteiskunta • Kestävä hyvinvointi • Elämänhallinta, voimaantuminen ja hyvään
tuuppaaminen • Vastuiden uudelleenjako ja
universaalisuusperiaate • Kumppanuus palvelujen tuottamisessa • Kuntien uudistuminen ja toiminnan
vaikuttavuus
Kaksi yhteiskunnan toimintamallia
Horisontaalinen yhteiskunta
Vertikaalinen yhteiskunta Hierarkiat ja byrokratiat Ylhäältä alas ohjaaminen
Verkostot ja vertaistoiminta Kansalaisyhteiskunta
Hyvinvointi ja elinvoima
Kansalaisten hyvinvointi
Yhteiskunnan elinvoima
Palvelut
Osallisuus
Kestävä hyvinvointi – uusi hyvinvointikäsite
Arvokas elämä
Elämänlaatu Osallisuus
Onnellisuus
Tasapainoinen Luontosuhde Kestävä kehitys
Kestävä taloudenpito Vauraus
Aktiivinen kansalaisuus: Hyvinvointi syntyy siitä, että ihminen voi käyttää omia kykyjään omien tavoitteidensa
toteuttamiseen
Ihminen elämänsä
subjektina ja arvojensa
toteuttajana
Halu Motivaatio
Kyky Osaaminen
Mahdollisuudet
Ihmisen teot ja valinnat
Toiminta- valmiudet
osaaminen x motivaatio = potentiat
Eettinen jalanjälki
Oppiminen
Olosuhteet
Voimaantumisen perusta
• Jokaisella ihmisellä on merkittävästi käyttämättömiä kykyjä ja mahdollisuuksia (potentiaalisuutta)
• Kaikilla on sisäisiä ja ulkoisia estetä kykyjensä kehittämiseen ja käyttämiseen
• Voimaantuminen merkitsee esteiden purkamista ja motivaatiosta syntyvän energian käyttöönottoa (dynaamisuutta)
Hyvään tuuppaaminen
• Ihmiset haluaisivat tehdä parempia valintoja, mutta lipsuvat tai epäonnistuvat usein
• Aristoteles piti ihmisiä heikkoluonteisina • On osoitettava, mitä hyvää seuraa tietyistä
valinnoista (liikunta, ruokavalio, tupakanpolton lopettaminen, kohtuullisuus)
• On tuupattava hyvään suuntaan luomalla kannusteita ja helpottamalla päätöksen tekemistä ja siinä pysymistä
• onnellisuus • yhteisöllisyys • merkityksellisyys
Hyvinvointi (omat
valinnat)
• työnteko • tulonsiirrot ja etuudet • varallisuus
Toimeentulo (työelämä)
• terveys • koulutus • turvallisuus
Perustarpeet (julkiset palvelut)
Vastuun kantajat
Kumppanuudella kaikki voimavarat käyttöön: PPP- kumppanuus
Kumppanuus ja yhteistyö
”www”
Kansalaiset (People)
Kunnat ja muu Julkinen sektori (Public)
Yritykset (Private)
Kunnan toiminnan kriteeriksi vaikuttavuus
Kunnan voimavarat, tehtävät ja
velvollisuudet Kestävä
Hyvinvointi
Kuntien toiminnot: Oma palvelutuotanto
Ostopalvelut Palvelusetelit
Vertaistuotanto Hankintatoimi Julkinen tila Kaavoitus
Joukkoliikenne Energia Vesi …
Arvioidaan vaikuttavuutta kestävän hyvinvoinnin kannalta
Kuntien innovaatiotoiminta
PPP Ohjaus
Kokeileminen Erilaistuminen
Normien purkaminen Tuottavuus
Yhteistoiminta
SOTE UUDISTUS
5 ERVAA (Yliopistolliset
keskussairaalat)
Kunnat
Kuntayhtymät
Järjestöt
Yritykset
Tuottajat
Järjestäjä Tilaaja Asiakas
valitsee
Valtio
Rahoittaja
Hyvinvointiyhteiskunta 2.0
• Ihminen on aivan uudella tavalla keskiössä • Ei vain asiakkaana vaan aktiivisena toimijana • Palvelujen tulee voimaannuttaa ihmisiä ja
vahvistaa heidän toimintavalmiuksiaan • Palvelujen tuottamisvastuita tulee jakaa eri
tahoille (PPP-kumppanuus) • Kuntien pitää uudistaa toimintaansa
paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi