Embed Size (px)
Citation preview
DOP!UUTEEN OPSIIN OPPIMISEN LAAJENEVISSA YMPÄRISTÖISSÄ
OPEN Polkuja Henriikka Vartiainen
M i t ä l a s t e m m e j a n u o r t e m m e t u l i s i O P P I A , t i e t ä ä j a k y e t ä
t e k e m ä ä n t Ä M Ä N A J A N J A T u l e va i s u u d e n y h t e i s k u n n a s s a ?
KUUMA KYSYMYS
Kansalaisuus ‣Tieto globaalista ‣Herkkyys ja kunnioitus muita kul4uureja kohtaan ‣Osallistuminen kestävän kehityksen edistämiseen
Henkiset ja moraaliset luonteenpiirteet ‣Rehellisyys ‣Itsesäätely ‣Vastuullisuus ‣Sitkeys ‣Empa@a ‣Itseluo4amus ‣Omasta hyvinvoinnista huoleh@minen
‣Työurasuuntauneisuus ‣Elämisen (arjen) taidot Kriittinen ajattelu ja
ongelmanratkaisu ‣Projek@n suunni4elu ‣Projek@n toteutus ‣Ongelman ratkaisu ‣Päätöksenteko ‣Digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen
Kollaboraatio ‣Toisilta oppiminen ‣Toisille jakaminen ‣Toisen ajatuksen tai ehdotuksen edelleen kehi4ely ‣Verkostoituminen ‣Myötäeläminen ‣Yhteenkuuluvuuden tunteminen
Viestintä ‣Suullinen vies@ntä ‣Kirjallinen vies@ntä ‣Digitaalisten työvälineiden käy4ö ‣Taito kuunnella
Luovuus ja mielikuvitus ‣Taloudellinen ja sosiaalinen yri4eliäisyys ‣Uusien ideoiden tavoi4elu ja tuo4aminen ‣Toiminnan johtaminen
SYVÄLLINEN OPPIMINEN(Fullan & Langworthy, 2013)
M i t e n e r i l a i s i a k o u l u j e n u l k o p u o l i s i a y m p ä r i s t ö j ä - j a y h t e i s ö j ä , f y y s i s i ä
s e k ä v i r t u a a l i s i a , vo i d a a n h y ö d y n t ä ä f o r m a a l i s s a
k o u l u o p p i m i s es s a n y k y i s t ä l a a j e m m i n s e k ä t ava l l a , j o k a t u k e e t ä m ä n
v u o s i t u h a n n e n o p p i m i s e n j a o s a a m i s e n e d i s t ä m i s e n t avo i t t e i t a ?
HAASTE
To be a competent participant involves the mastery of a range of tools and instruments (Säljö, 2010)
Kohde
Toimijat
Välineet
RAJOJEN YLITTÄMISEENe r i l a i s e n o s a a m i s e n j a a s i a n t u n t i j u u d e n
h y ö d y n t ä m i s e k s i
O l e m a s s a o l e va a n k u l t t u u r i i n s o s i a a l i s t u m i s e n s i j a a n n y k y a i k a a
l u o n n e h t i vat n o p e a s t i m u u t t u va y h t e i s k u n t a j a e n n a k o i m at o n t u l e va i s u u s . S e k ä
p a i k a l l i s e t e t t ä s u u r e t g l o b a a l i t o n g e l m at h a a s t avat j at k u va a n k u l t t u u r i s t e n
k ä y t ä n t e i d e n u u s i n t a m i s e e n s e k ä
RAJOJEN YLITTÄMISEEN
YHTENÄ KESKE ISEN MUUTOKSEN AJUR INA ON OLLUT NOPEAST I
KEH ITTYNYT TEKNOLOGIA , JOKA ON MAHDOLL ISTANUT UUDENLA ISTEN
YHTE ISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN SYNTYMISEN SEKÄ KEH ITTYMISEN
FORMAAL IN KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLA
(Thomas & Brown, 2011; Jenkins ym., 2008)
” THE RISE OF PARTICIPATORY CULTURE”
OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
!ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
(esim. Jenkins ym., 2008 ; Thomas ja Brown, 2011; NETP, 2010; Enkenberg, 2014; Bereiter & Scardamalia, 2003; Scardamalia ym.,2011; Hakkarainen ym., 2013; Eckert ym., 1997; Wells, 2008; Lemke, 2002; Roth ja Lee, 2006 ym.)
OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
OPPILAAN IKÄÄN SIDOTTU PROSESSI, JOKA EDELLYTTÄÄ OPPILAAN KOKOAIKAISTA LÄSNÄOLOA
!ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OPETUSTA TOTEUTETAAN PAKOLLISEN OPETUSSUUNNITELMAN VIITOITTAMANA
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA
OPPIMINEN ANKKUROIDAAN LUOKKAHUONEESEEN JA OPPIKIRJOIHIN
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
OPETETAAN SITÄ MINKÄ JOKU TOINEN ON RAKENTANUT TAI JULKI TUONUT
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
OPETTAJAN PUHEEN KUUNTELU JA MONISTEIDEN TÄYTTÄMINEN
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
EDETÄÄN YKSIN TEHDEN JA SAMASSA TAHDISSA, JOLLOIN ERILAISUUS ON UHKA
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
OPETTAJAN SUORITTAMA ARVIOINTI
(esim. Jenkins ym., 2008 ; Thomas ja Brown, 2011; NETP, 2010; Enkenberg, 2014; Bereiter & Scardamalia, 2003; Scardamalia ym.,2011; Hakkarainen ym., 2013; Eckert ym., 1997; Wells, 2008; Lemke, 2002; Roth ja Lee, 2006 ym.)
KOULUKULTTUURI
” T h e u n e q u a l ac c es s t o t h e o p p o r t u n i t i es , e x p e r i e n c es , s k i l l s , a n d k n o w l e d g e t h at w i l l p r e p a r e
y o u t h f o r f u l l p a r t i c i p at i o n i n t h e w o r l d o f t o m o r r o w ”
THE PARTICIPATION GAP
Jenkins ym., 2008
” m e i d ä n t u l i s i k y e t ä j at k u va s t i u u d i s t a m a a n t o i m i n t a k u l t t u u r i a m m e
o r g a n i s o i v i a k ä y t ä n t e i t ä j a k a s vat t a m a a n l a p s i s s a m m e t a i t o j a ,
j o t k a t ä m ä n m a h d o l l i s t avat ”
prof. emeritus Jorma Enkenberg
OSALLISTAVA OPPIMINEN 2.1 !
• Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä identiteetti • Korostus tiedolla leikkimisessä ja työskentelyssä sekä yhteiskehittelyssä • Tavoitteena harjoitella uutta luovaa, innovatiivista toimintaa yhdessä tapahtuvan toiminnan
muodossa tutkimalla ilmiöitä ja etsimällä ratkaisuja ongelmiin • Oppimistoiminnan mahdollistajat: uudet mediat, teknologiset (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset)
työvälineet sekä kehittyvät kulttuuriset käytänteet • Oppimisen konteksti: koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman tarjoamien resurssien
muodostama ekosysteemi • Ajattelu:
prof. emeritus Jorma Enkenberg
”thinking in redesigning”
va at e i t a k o u l u n t o i m i n t a k u l t t u u r i n m u u t o k s es t a o n es i t e t t y m o n es t a k i n
s u u n n a s t a , m u t t a e r i l a i s i a o p p i m i s y m p ä r i s t ö j ä , - y h t e i s ö j ä j a
- v ä l i n e i t ä y h d i s t ä v ä l l e o p p i m i s e l l e o n t a r j o l l a h y v i n v ä h ä n
OPPIMISTUTKIMUKSEEN
OPETUSMALLEJA P E R U S T U V I A
DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGI IKKA 2.1JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM, SINIKKA PÖLLÄNEN, PETTERI VANNINEN & HENRIIKKA VARTIAINEN
DESIGN uudistamallaMERKITSEE OSALLISTUMISTA KULTTUURISIIN KÄYTÄNTEISIIN NIITÄ
Albert Einstein
GENIUS ”Everybody is a
FISHBut if you judge a
by its ability to climb a tree, it will live out its whole life believing it is stupid.”
Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) pyrkii
edistämään oppijoissa niitä osaamisia, jotka tämän
mahdollistavat rakentavat tulevaisuuden yhteiskunnassa kansalaiselta ja työntekijältä
vaadittavia taitoja
TAVOITE
OSALLISTAVA OPPIMINEN (KÄSITYS ELINVOIMAISESTA OPPIMISESTA)
Itseoppiminen Osallistuminen yhteisön toimintaan
YHTEISKEHITTELYVÄLINEET(OPETUSMALLI)(OPPIMISTA MEDIOIVAT TEKNOLOGIAT)
Omat välineet
Sosiaalinen media Oppijat tutkijoina
Oppijat suunnittelijoina
OPPIMISEN VIITEKEHYS
DOP
KOULUYHTEISÖ (oppijat, opePajat, muu henkilökunta)
YHTEISKEHITTELY ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA (esim. tutkijat, museo-‐oppaat)
YHTEISÖÖN LIITTYMINEN (esim. Openmetsä)
AVOIMET HAASTEET SEKÄ SITÄ TARKENTAVAT TUTKIMUSKYSYMYKSET (oppijoiden oman mielenkiinnon suunnassa)
TODELLISEN MAAILMAN KOHTEIDEN TUTKIMINEN
(esim. ilmiötä väliPävä museoartefakX, luontokohde)
JAETUT OPPIMISEN RESURSSIT (esim. ilmiöön tai sitä edustavaan kohteeseen liiPyvä tutkimusdata, oppijoiden tuoPamat digitarinat)
VÄLINEET IDEOIDEN, KIINNOSTUKSEN SEKÄ OSAAMISEN VÄLITTÄMISEEN JA
TOIMINNAN SUUNNITTELUUN (esim. tutkimussuunnitelmat, luonnokset jne.)
AINEISTON KERUUN, ORGANISOINNIN JA TYÖSTÄMISEN VÄLINEET
(esim. asiantunXjan toimintaa väliPävät miPavälineet, oppijoiden omat älypuhelimet)
VUOROVAIKUTUKSEN VÄLINEET
(esim. kommunikoinXin, julkaisemiseen, jakamiseen)
TOIM
IJAT
KO
HTE
ET
VÄLI
NEE
T
PÄIVÄKOTI/KOULU/YLIOPISTO
LUONTO-JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ
TEKNOLOGIA- YMPÄRISTÖ
DOPOPPIMISEN KONTEKSTI
Ilmiö kontekstissaan
Yhteisölliset resurssit
Työvälineresurssit
Informaatioresurssit
Oppimistehtävä
Kouluyhteisö
Perheet
Asiantuntijat
Harrastajat
Ajattelun välineet
Tekemisen välineet
Vuorovaikutuksen välineet
Digitaalinen media
Painettu media
Todelliset kohteet
DOP pyrkii sijoittamaan oppimisen laajentuvaan ja muuntuvaan oppimissysteemiin, joka kannustaa kannustaa oppilaita, opettajia ja asiantuntijoita uutta luovaan toimintaan.
DOP-OPPIMIS(EN EKO)SYSTEEMI
DOP 1. ORIENTATION ACTIVITIES !!
3. INQUIRY
2. INQUIRY PLAN 4. GENERALIZATION
• Discussion about things that interest in a forest
• Discussion about research perspectives
• Studying the research narratives and story analysis
• Selection and anchoring of open challenge
• Research perspective • Forming ideas and selection of
research theme • Forming ideas and selection of
inquiry object • Selection of inquiry tools • Agreement on forms of work
• Arrival at Punkaharju • Gathering of inquiry tools • Carrying out the inquiry • Discussion about inquiry • Departure from Punkaharju
• Processing of data and interpreting of findings
• Reporting on the learning project
• Evaluation of meaning of project
PUNKAHARJU
1. ILMIÖN/HAASTEEN ARTIKULOINTI !!!
3. AINEISTON KERUU
4. RATKAISUN RAKENTAMINEN JA
JAKAMINEN
• Keskustelu haasteesta tai ilmiöstä • Oppimista ohjaavan tehtävän
artikulointi ja kiinnittäminen • Ekosysteemien jakaminen • Työskentelysääntöjen laatiminen
• Oppimiskohteiden valinta • Resurssien kartoittaminen
(informaatioresurssit, työvälineet, yhteisölliset resurssit)
• Tutkimus-/toimintasuunnitelman laatiminen
• Työskentely laajennetussa oppijayhteisössä
• Tutkimusten suorittaminen • Aineiston keruu (esim. video,
audio, kuvat, havainnoinnit, haastattelut jne.)
• Kootun aineiston järjestäminen, yhdistäminen ja analysointi
• Digitaalisen artefaktin tuottaminen ja julkaiseminen
KOULU
LAAJENNETTUOPPIMISYHTEISÖ-
JA YMPÄRISTÖ !
2. KONTEKSTINSUUNNITTELU
!
OPETUSMALLI
http://www.openmetsa.fi/dopvideo
Lastentarhanopettaja: ”Se lähti siitä kun eskarin vierestä kaadettiiin puita ja kummankin ryhmän lapset oli nenä ikkunassa ja miettimässä et miksi se puu kaadetaan ja minkä ikänen se on ja lähti hyvin luontevasti siitä lasten kysymyksistä ”
Lastentarhanopettaja (DOP kouluttaja): ” Mulla on ainakin noista monista projekteista on se kokemus että sinne jää aina se sellainen joku siemen itämään, et kun me haluttais tietää, kun sieniä oli tutkittu ja sitten niinku että no miten ne käävät sitte, mistä ne käävät on tullu sinne puuhun, et aina olis joku… mihin voitas lähtee seuraavaksi, et näissä on niinku tavallaan se, et se saattaa tulla näiltä asiantuntijoiltakin mut se saattaa tulla myöskin tavallaan sen tekemisen ja kaikkien näitten vuorovaikutusten ja niitten välineitten kauttakin, mutta siinä sen, tää kokonaisuus on aika, sikäli nään sen sellasena ekosysteemisenä joka saattaa pyöräyttää jonkin seuraavan syklin liikkeelle…”
Luokanopettaja (6.lk): ”6. Luokkalaisten kanssa tutustuttiin metsäjaksoon koska ympäristöopissa, fysiikka-kemiassa tulee metsät ja metsän käyttäminen yhtenä isona, heti alotusjaksona”
ILM
IÖ
OP
PIM
IST
EH
TÄV
Ä OPETTAJA, OPS
OPPIJAT, LÄHIYMPÄRISTÖ
ASIANTUNTIJAT, TUTKIMUS
Lastentarhanopettaja: ”siellä oli monilla lapsilla erilaisia kysymyksiä ja myö pyydettiin myös vanhemmilta et jos lapset kysyy kotona jotain metsään liittyviä kysymyksiä niin laittakaa Wilman kautta niitä meille… et myö pyritään, meillä oli siis projektina tää koko vuoden ja myö pyrittiin vastaamaan niihin kaikkiin kysymyksiin”
Luokanopettaja (6.lk): ”mullahan oli tyttöjä jotka heitti sitten siinä metsäkysymyksessä et miks metsiä tuhotaan … ja alkuun nä aattelin et eihän nyt tällästa voi … periaatteessa kysyä, mielessäni, mut onneks taas niinku aattelin et ei pidä sensuroida … nehän aatteli kriittisesti ja niillähän oli tietty näkökanta mikä oli varmaan tullu … ylipäätään mielikuvista maailmalta … ja sit mä metsäasiantuntijoille kerroin etukäteen et on tän tyyppinen kysymys, että miettikää miten hienosti te pystytte siihen vastaamaan … että koska musta sekin oli oivallus että siis uskaltaa kysyä ”
Luokanopettaja (1.lk): ”sit valittiin aiheeks vesi, josta eniten lapset keksi kysymyksiä … ja sit niitä erityisesti kiinnosti uppoaminen ja kelluminen… et ne oli sitten ne et mitä me lähettiin tutkimaan”
OPETTAJA, ASIANTUNTIJA
VANHEMMAT
TU
TK
IMU
SK
YS
YM
YK
SE
TOPPIJAT
Luokanopettaja (6.lk): ”hyvä projekti mutta se niinku se harmitti et kollegat oli vähän sitä mieltä et .. tuota tää on menee aikaa ja ei pysty niitä opsin perusteita noudattaa täysin ja jotenkin ollaan niin orientoituneita siihen vanhoihin rakenteisiin ”
Lastentarhanopettaja: ”ehkä ongelmakohtana sit ollu se että meillä se tyssää siihen et me ollaan samassa rakennuksessa yhtenäiskoulun kanssa, 1-9 jatkuu seinän takana, mutta se kuilu on silti siinä”
Luokanopettaja (2.lk): ”niin meillä oli oikein mukava yhteistyöprojekti eskareiden kanssa jotka on siinä meidän koulun läheisyydessä … ja me saatiin eskareiden henkilöstöresurssi käyttöön ja sitte koulun puolelta saatiin pädejä ja tutkimisvälineitä ja se oli oikein hedelmällinen ja hieno, hieno mukava kokonaisuus ”
Yläkouluopettaja (aineenopettaja): ”Mää aattelisin mä oon yläkoulussa opettajana niin että siellä se rakenne hankaloittaa… haluaisin kovasti toteuttaa tällalailla monia juttuja mut sitten kun mulla on yks tunti viikossa sille yhdelle ryhmälle niin se siinä on ”
YHTEISTYÖ, KOLLEGAT
YHTEISTYÖ, ESIKOULU-PÄIVÄKOTI
RAKENNE
YH
TE
ISÖ
LL
ISE
T R
ES
UR
SS
IT K
OU
LU
YH
TE
ISÖ
Lastentarhanopettaja: ”Meillä edellisenä vuotena oli ollu 5 vuotias mukana meillä museoretkellä missä museoympäristöön tutustuttiin tohtori X seurassa ja hän muisti että se oli niin mukava ja se ties niin paljon metsästä et voiskohan se lähtee meidän kanssa uudestaan, niin hän kävi sitten”
Luokanopettaja (6.lk): ”ne (oppilaat) itte keksi heti et vois jotain metsuria tai metsäkoneenkuskia tai sitten tällästä jotain metsäalan ihmistä haastatella ja sit paikallinen metsänhoitoyhdistys, niin otin yhteyttä sinne ja sieltä sit alko avautuu ne kontaktit ”
Luokanopettaja (1.lk): ”kyllä yks isä oli ihan innoissaan kun se oli tyttärensä kanssa ne oli oikeesti pohtinu sitä tiheys-käsitettä ja niinku yrittäny sitä avata … niinku tälle tytölle et mitä se tarkottaa … et se isä oli taas ollu hirveen innoissaan siitä kun ne oli yhessä tutkineet sitä ilmiötä siellä kotona” !Ympäristökasvattaja: ”pitäs käyttää vielä enemmänkin niinku just niitä lasten harrastusryhmiä… … sen polun niinku käyttäminen hyväkseen et se menee myös niinku … paitsi että vanhempiin mutta myös niinku lasten harrastuksien puolelle mikä on niinku ikääänkuin sit sitä vapaa-aikaa ja koulusta irrallista”!!Luokanopettaja2 (2lk): ”joskus se asiatuntijahan löytyy siitä ryhmän sisältä…… jotenkin tuntuu et jo alakouluikäset on jo semmosii et ne on tosi harrastuneita jostain asioista voi tietää tähtitieteestä esimerkiksi aivan valtavan paljon … … sitä ei pidä unohtaa ”!!
VAN
HEM
MAT
ASIA
NTU
NTI
JAT
HA
RRAS
TAJA
TO
PPIJ
AT
YH
TE
ISÖ
LL
ISE
T R
ES
UR
SS
IT L
AA
JEN
NE
TT
U Y
HT
EIS
Ö
Luokanopettaja (6.lk): ”mentiin metsään ja siinä oli sitä ennen tietysti haettu tietoo netistä, oppikirjoista ja sitten niitten omien kokemusten perusteella”
Lastentarhanopettaja: ”myö keskityttiin ehkä mittaamaan ja sit meillä just kun kaadettiin puita niin käytiin laskemassa niitä vuosirenkaita ja otettiin puunympäryksestä mittaa ja vertailtiin tuota että kuinka pitkä on 40 vuotias mänty ja kuin 40 vuotias joku toinen puu ja niin edelleen… ja sellasta vertailua et sit löyty niitä erinäisiä aukkoja aukkoja sieltä puitten rungoista ja myö tehtiin katottiin miten kuiva puu käyttäytyy et löydettiin niitä pieniä pillejä sieltä ja miten se puu imee nestettä ja sit myö katottiin kasvatettiin omia pieniä puita et katottiin miten pienestä siemenestä se puu lähtee kasvamaan ja tammesta saatiin tammenterholla ja kuusen siemenestä saatiin alkuja….”
PAINETUT ja DIGITAALISET RESURSSIT, TODELLISET KOHTEET, MITTAUKSET, MALLIT, SIMULAATIOT
INF
OR
MA
AT
IOR
ES
UR
SS
ITV
ÄL
INE
ET
Luokanopettaja (1.lk): ”siihen sitten hankittiin tietoa, ne oli kotona vanhempien avustuksella sitten etsineet tietoa … haastatelleet vanhempia ja isovanhempia ja sitten tota netistä etsineet ja tietokirjoista, mutta vanhempien avustuksella… koska on kuitenkin aika vaikeesta ilmiöstä kysymys”
Luokanopettaja (1.lk): ”me tehtiin koulussa niitä tutkimuksia… pihalla ja sitten tota …osa lapsista teki myöskin kotona myös niitä kellumis- ja uppoamiskokeita ja raportoi niitä sitten, mitä tuloksia saivat ” !
Lastentarhanopettaja: ”meillä joka kerta on joku lapsista valokuvaajana ja sitten myöskin nää aikuiset jokainen työllistetty et joku kirjotti muistiin lasten hyvät oivallukset koska sitä tulee jatkuvasti… vanhemmat, hyö kävi paljon perheinä retkillä ja lähettivät sit meille sähköpostiin esimerkiksi Pakkalan petäjä … hyö olivat käyneet katsomassa sitä ja mitanneet sen ympäryksen ja lähettäneet sit valokuvia niin myös niinku hirmu paljon perheet sitoutu siihen samaan projektiin ja tekivät siihen liittyviä retkiä”
OPPIJAT, OPETTAJAT, VANHEMMATIN
FO
RM
AA
TIO
RE
SU
RS
SIT
VÄ
LIN
EE
T
” n ä ä y h t e i s ö l l i s e t r es u r s s i t o n s e m i k ä t ä s s ä o n s e o i va l l u s … … t ava l l a a n s e e t
s i e l t ä t u l e e n i i n k u j o t a i n s e l l a i s t a m i t ä m e e i v i e l ä t i e d e t ä j a j o t a k u k a a n m e i s t ä e i o s a a a j at e l l a , e i l a p s i e i k ä v ä l t t ä m ä t t ä
s e a m at ö ö r i a i k u i n e n t ä s s ä a s i a s s a va a n s e t u l e e , s i t t u l e e j o t a i n u u t t a ”
!Päiväkodinjohtaja
Kutsumme kaikkia tutkimuksesta ja opetuksen kehittämisestä kiinnostuneita kasvattajia liittymään mukaan DOP-oppimisen laajenevaan verkostoon! !!!!
OPENMETSÄ ‣Osallistu metsäoppimisen resurssin tuo0amiseen
TWITTER ‣Viserrä meille twi0eriin @HenriikkaV ja jaa DOP-‐kokemuksia, ‣ kysymyksiä ja projekteja hastagilla #dopnet
@ EMAIL ‣Kirjoita meille: [email protected]
INSTAGRAM ‣Ja kuvia hastagilla #dopnet
Metsä ja museo
OSALLISTAVANA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ -hanke
Tule mukaan!
Kohderyhmä: Savonlinnan seudun esiopetuksen ja perusopetuksen opetushenkilöstö & koulujen ja esiopetuksen oppilaat!Hankkeen johto ja hallinnointi: Savonlinnan kaupungin sivistystoimi, sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen! Hankeverkosto: - Savonlinnan seudun perusopetuksen kouluja - Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Savonlinnan kampus- Metsämuseo Lusto, Punkaharju- Metsäntutkimuslaitos, Punkaharju- Suomen Metsäkeskus!Hankkeen tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on Savonlinnan opettajankoulutuksessa tutkimusperusteisesti kehitetyn oppimisympäristön ja siihen kiinteästi liittyvän pedagogisen mallin (DOP) jalkauttaminen paikallisesti sekä valtakunnallisesti
METSÄ JA MUSEO OSALLISTAVANA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ
• Processing of data and interpreting of findings
• Reporting on the learning project
• Evaluation of meaning of project
1. ILMIÖN/HAASTEEN ARTIKULOINTI !!!
3. DOP-PROJEKTIN TOTEUTUS
4. DOP-PROJEKTIN JAKAMINEN
• DOP ja OPS keskustelut • Verkoston muodostaminen • Ekosysteemien jakaminen • Työskentelysääntöjen laatiminen
• Oppimiskohteiden/ilmiön valinta • Resurssien kartoittaminen
(informaatioresurssit, työvälineet, yhteisölliset resurssit)
• Tutkimus-/toimintasuunnitelman laatiminen
• Oppilaiden projektit • Aineiston keruu (opepäiväkirja,
oppijoiden toiminnan dokumentointi)
!• Digitaalisen artefaktin
tuottaminen ja julkaiseminen Openmetsässä
• Projektien esittely seminaarissa (ITK)
KOULU
LAAJENNETTUOPPIMISYHTEISÖ-
JA YMPÄRISTÖ !
2. DOP-PROJEKTINSUUNNITTELU
1. Verkostotapaaminen, syksy 2014 (seminaari 25.11.2014)
2. Verkostotapaaminen
3. Verkostotapaaminen 4. Verkostotapaaminen
5. Verkostotapaaminen, kevät 2015
(konferenssi)
1) Avausseminaari Ti 25.11.2014. Esitellään hanketta, sen taustoja ja suunnitellaan pajaan osallistuvien opettajien kanssa DOP- projektiaihioita. !2) DOP-yhteisö. Muodostetaan verkosto (Connected professional community), jota yhdistää jaettu kiinnostus opetuksen kehittämiseen ja uuden OPS:n jalkauttamiseen. Verkosto pyrkii tukemaan opettajien ammatillista kehittymistä sekä koulun toimintakulttuurin muutosta kokoamalla yhteen opettajat, tutkijat ja asiantuntijat. Verkosto-tapaamisia on säännöllisesti koko hankkeen ajan ja ne järjestetään mukaan lähtevillä kouluilla.!3) DOP-oppimisprojektit. Mukaan lähtevät opettajat toteuttavat oppimisprojektin omien oppilaidensa kanssa. Projektien lähtökohtana toimii DOP, sen keskeiset suunnitteluperiaatteet ja toimintamalli. Oppimisprojektin suunnittelua ja toteutusta tuetaan tarjoamalla opettajille:• yhteiskehittelyverkosto (pedagoginen ja sosiaalinen tuki; opettajat, tutkijat, asiantuntijat)
• teknologiaympäristö (Openmetsä) sekä tukea sen käyttöön
• materiaali- ja matkatukea (opintovierailu Punkaharjulla, verkostotapaamiset, konferenssi)!
4) DOP-tutkimus. Mukaan lähtevät opettajat osallistuvat mallin yhteiskehittelyyn yhdessä tutkijoiden kanssa ja sitoutuvat kokoamaan tutkimusaineistoa projekteista:•Pitämällä henkilökohtaista opettajapäiväkirjaa • Osallistumalla ryhmäkeskusteluihin (verkostotapaamisten nauhoitus)
• Dokumentoimalla oppijoiden projektia (esim. oppilaiden tuottama materiaali, Openmetsä)
•Mahdollisuus myös jatko-opintoihin !5) DOP-loppuseminaari. Opettajille tarjotaan mahdollisuutta osallistua ja esitellä projekteja (esitys/posteri) ITK-konferenssissa huhtikuussa 2015
O n n i s t u n e e l l e t y ö s k e n t e l y l l e t i i m i s s ä o n o m i n a i s t a k a k s i a s i a a :
t e h t ä v ä t u l e e r at k a i s t u k s i j a t i i m i n j ä s e n e t ovat t y y t y v ä i s i ä
t y ö s k e n t e l y t a p a a n , j o l l a r at k a i s u t u o t e t a a n . T y ö s k e n t e l y s s ä a u t t a a u s e i m m i t e n s e , e t t ä t y ö s k e n t e l y y n l i i t t y v i s t ä s ä ä n n ö i s t ä s ov i t a a n
h e t i a l u s s a .
!!!!! ITSE TYÖSKENTELYYN LIITTYVÄT SOPIMUKSET: Miten työtä jaetaan työryhmän sisällä? Kuka ase0aa deadlinet? Mitä tehdään, jos joku lipeää sovituista aikatauluista? Mitä tehdään, jos jäsenillä on erilaisia käsityksiä lopputuloksen laadusta? Mitä tehdään, jos jäsenillä on erilaisia tapoja työskennnellä? ! TYÖRYHMÄN VASTUUHENKILÖÖN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Toimiiko joku työryhmän vastuuhenkilönä? Miten ao. henkilö valitaan? Kierrätetäänkö vastuuta (toivo0avaa)? Mitkä ovat vastuuhenkilön vastuut? ! VIESTINTÄÄN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Milloin viesHtään, mitä viesHtään ja millä välineellä sitä toteutetaan (esim. kasvokkain, sähköposH, FB, twi0er)? ! TAPAAMISIIN LIITTYVÄT SOPIMUKSET Mikä on itsekunkin jäsenen aikataulu? Vastaako joku jäsenistä tapaamisien organisoinnista? Missä ja milloin tapaamiset toteutetaan? Mitä tehdään, jos joku myöhästyy? Mitä tehdään, jos joku ei tule paikalle? ! MUITA SOPIMUKSIA Voivatko jäsenet nauKa kahvia tai syödä kokoontumisien aikana? Mitä tapahtuu, jos joku dominoi keskustelua? Mitä tehdään, jos joku ei ole tyytyväinen työryhmän työskentelyyn? Miten risHriidat selvitetään?
!!!!!Työryhmätyöskentely onnistuu todennäköisimmin, jos työryhmän jäsenet oppivat tuntemaan toisensa ja toistensa vahvuudet, työryhmällä on työskenlelyä varten sovitut säännöt, työryhmällä on vastuuhenkilö, työskentelyn aikana viestintäkanavat pidetään avoinna sekä työryhmä tietää, miten välttää eteentulevia vaikeuksia.
TYÖSKENTELYSÄÄNNÖISTÄ SOPIMINEN
Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instrucHonal approach for mediaHng the pracHces of authenHc science inquiries. Cultural Studies of Science EducaHon. 8 (1), 51-‐86. DOI: 10.1007/s11422-‐012-‐9416-‐0
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). The case of design-‐oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. EducaHon and InformaHon Technologies. DOI:10.1007/s10639-‐013 9284-‐6
Liljeström, A., Var3ainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-‐year teacher educaHon students reflecHons and interpretaHons about sustainable development and enhancing learning pracHces: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the InternaHonal Conference on Sustainability, Technology and EducaHon (STE2013). IADIS Press. 53-‐63.
Vanninen, P., Liljeström, A., Var3ainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher educaHon: The Open Forest portal as a novel resource for learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and EducaHon. Proceedings of InternaHonal Conference on Sustainability, Technology and EducaHon (STE2013). IADIS Press. 111-‐114.
Var3ainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspecHves, environment, and emerging learning systems. EducaHonal Technology Research & Development, 61(5), 841-‐862.
Var3ainen, H. & Enkenberg, J. (2014). ParHcipant-‐led photography as a mediaHng tool in object-‐oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-‐88.
Var3ainen, H. & Enkenberg, J. (2013). ReflecHons of design-‐oriented pedagogy for sustainable learning: An internaHonal perspecHve. Journal of Teacher EducaHon for Sustainability, 15 (1), 43-‐53.
Var3ainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-‐oriented pedagogy for technology-‐enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.
Var3ainen, H. (2014).Principles for Design-‐Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. PublicaHons of the University of Eastern Finland. DissertaHons in EducaHon, HumaniHes, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.
DOPOPPIMISTUTKIMUS
kirjallisuutta
Balsamo, A. (2010). Design. Interna'onal Journal of Learning and Media, 1(4), 1–10. Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.),
Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 17–66). New York: Springer. Dillon, P., & Howe, T. (2003). Design as narraHve: objects, stories and negoHated meaning. Interna'onal Journal of Art and Design Educa'on, 22(3),
291-‐298. Enkenberg, J. (2014). Aika muu0aa nykyinen toimintakul0uuri. Saatavilla: h0p://www.Hedeseura.es/2014/01/aika-‐muu0aa-‐nykyinen-‐
toimintakul0uuri.html Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: h0p://design-‐oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-‐tulevaisuus.html Enkenberg, J. (2012). Design-‐suuntautunut pedagogiikka -‐ mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: h0p://design-‐oriented.blogspot.fi/
2012_06_01_archive.html Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-‐Hakkarainen, P. (2013). Socio-‐cultural perspecHves on collaboraHve learning: Towards collaboraHve
knowledge creaHon. In C. Hmelo-‐Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), Interna'onal handbook of collabora've learning (pp. 57-‐73). New York: Routledge.
Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison, A. J., & Weigel, M. (2008). Confron'ng the challenges of par'cipatory culture: Media educa'on for the 21st century. Chicago, IL: John D. and Catherine T. MacArthur FoundaHon. Retrieved Jan 28, 2014, from h0p://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713
Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M. Wa0s (Eds.), The Routledge Interna'onal Handbook of Learning (pp. 112-‐125). London : Routledge.
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). The case of design-‐oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. EducaHon and InformaHon Technologies. doi:10.1007/s10639-‐013 9284-‐6
Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012). Trialogical approach as a new form of mediaHon. In A. Morsh, A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collabora've knowledge crea'on: Prac'ces, tools, and concepts (pp. 1-‐14).Ro0erdam: Sense Publishers.
Pöllänen, S., & VarHainen, L. (2013). Forest-‐themed learning games as a context for learning via collaboraHve designing of crass. Techne Series: Research in Sloyd Educa'on and CraK Science, 20(3), 33-‐49.
Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 231–300). New York, NY: Springer.
Seitamaa-‐Hakkarainen, P., Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaboraHve design: Technology-‐enhanced knowledge pracHces. Interna'onal Journal of Technology and Design Educa'on, 20(2), 109–136.
Thomas, D., & Brown, J. (2011). A new culture of learning: CulHvaHng the imaginaHon for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace. Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press.
