9.00 - 9.15 Esittäytyminen

9.15-9.30 Sovitaan seuraavista asioista:

1) Kurssin etenemisestä sekä yhteisestä kehittämishaasteesta

2) Koulussa toteutettavan oppimisprojektin aikataulusta

3) Kurssilla hyödynnettävästä teknologiasta

4) Oppilaiden lupien hankinnasta sekä tuotosten julkaisuluvista

9.30 -10.00 Tulkintoja osallistavasta oppimisesta

Ennakkotehtävien esittely ja niistä keskustelu

10.00-10.30 Aamukahvi

10.30-12.00 Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)

Mistä se nousee, mitä se on ja miten se vastaa uuden opetussuunnitelman haasteisiin

12.00- 13.00 Lounas

13.00 -13.30 DOP- käytännössä

Esimerkkiprojektien esittely

13.30-14.00 DOP-yhteiskehittely

Pienryhmätyöskentely: Osallistava oppiminen uudelleen pohdittavana

14.00 - 14.30 Päiväkahvi

14.30 - 14.45 Ilmiöstä avoimeen oppimistehtävään

14.45-15.15 Ilmiöiden tunnistaminen

Pienryhmätyöskentely: Ilmiöiden ideariihi

15.15 - 15.30 Tehtävänanto

15.30 - 16.00 DOP yhteiskehittely

Pienryhmätyöskentely: Digitarinan aloittaminen

1. P

ÄIVÄ

N OH

JELM

A

KOULUTUKSESSA MUKANA (ennakkokyselyyn vastanneet)

alle 2 v

2-10 v.

11-20 v.

yli 20 v.

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

Koulutuksella on kolme tavoitetta:

Saattaa osallistavan oppimisen toimintakulttuuria näkyväksi

design-suuntautuneen pedagogiikan viitekehyksessä

Edistää osallistavan oppimisen yleistymistä käytännön

opetuksessa oppilaiden kanssa toteutettavan DOP-projektin

kautta

Yhteiskehittelyä soveltaen yhdessä kouluttajien, koulutettavien

sekä oppilaiden kanssa kehittää edelleen rajoja ylittävän

osallistavan oppimisen toimintakulttuuria

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

Koulutettavien tehtävät:

DIGITARINA. Tehtävänä on tuottaa pienryhmissä (6-9 opettajaa)

osallistavan oppimisen toimintakulttuurin kehittämistä ja kehittymistä

kuvaava digitarina. Digitarinan päätavoitteena on rakentaa

ratkaisuehdotus pienryhmän yhdessä muotoilemaan

kehittämishaasteeseen. Digitarinan tulisi kuvata myös opettajien omaa

oppimisprosessia koulutuksen sekä oppilaiden kanssa toteutettavien

projektien aikana.

DOP-OPPIMISPROJEKTI. Tehtävänä on suunnitella, toteuttaa sekä

dokumentoida valittuun ilmiöön pohjautuva, laaja-alaisia taitoja

harjoituttava sekä oppiainerajoja ylittävä DOP-oppimiprojekti yhdessä

oppilaiden kanssa.

KURSSIN AIKATAULU KOULUPROJEKTIN ETENEMINEN

1. tapaaminen to 27.8

Johdatus DOP-oppimiseen1. tapaamisen jälkeen

Koulun yhteisen ilmiön valitseminen ja

oppimistehtävän muotoilu yhdessä

oppilaiden kanssa

2. tapaaminen to-pe 1.-2. 10

DOP-oppimisen suunnittelu2. tapaamisen jälkeen

Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus

yhdessä oppilaiden kanssa

3. tapaaminen ke 21.10. ja to 22.10

DOP-oppimisen toteutus3. tapaamisen jälkeen

Oppimisprojektin toteutus ja

dokumentointi yhdessä oppilaiden kanssa

4. tapaaminen ti 24.11. ja ma 23.11.

Valmiiden digitarinoiden ja projektien jakaminen 4. tapaamisessa

● Twitter, Instagram:

#DOPLPR

● Pedanet: https://peda.

net/id/eb829a1e4

● Oppilaiden luvat -

tuotosten julkaisu?

KURSSIN TEKNOLOGIASTA SOPIMINEN

● Yhdessä päätettävät muut teknologiat, jotka otetaan käyttöön:

ennakkokysymys: Mitkä ja miten teknologiset välineet tukevat sinua opetuksen kehittämisessä?

MILLAISTA ON MIELESTÄSI OSALLISTAVA OPPIMINEN?

“Oppilaat ovat mukana tavoitteiden asettelussa, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa sekä arvioinnissa. Se mahdollistaa oppilaille mielekkäiden, merkityksellisten asioiden opiskelun/ oppimisen”

MITEN OSALLISTAVA OPPIMINEN NÄYTTÄYTYY OMASSA OPETUSTYÖSSÄSI?

“Teemme paljon projektitöitä, joissa oppilaat pääsevät vaikuttamaan omiin työaiheisiinsa ja siihen millä tavoilla ja mitä lähteitä käyttäen he ryhtyvät työskentelemään”

MITÄ TUNTEMUKSIA, AJATUKSIA JA KYSYMYKSIÄ OSALLISTAVA OPPIMINEN HERÄTTÄÄ SINUSSA?

“Osallistava oppiminen on minulle positiivinen asia siinä mielessä, että se antaa minullekin opettajana mahdollisuuden kysyä ääneen: -Mitenhän tämä kannattaisi tehdä? tai -voidaanhan me kokeilla ja katsotaan sitten, kumpi on parempi tapa tehdä. On jopa helpottavaa mennä oppitunnille, kun tietää ettei kaikkea tarvitse tietää, mutta voi luottaa siihen, että minulla ja oppilailla on yhdessä mahkut vastauksia löytää.”

MITÄ TUNTEMUKSIA, AJATUKSIA JA KYSYMYKSIÄ OSALLISTAVA OPPIMINEN HERÄTTÄÄ SINUSSA?

● Mitä kaikkea se oikeasti tarkoittaakaan? ● Millaisia erilaisia pedagogisia keinoja/malleja on osallistavan oppimisen saattamiseksi

laajempaan käyttöön?● Onko vanha juttu saanut uuden nimen vai onko kyse todella jostakin uudesta ja mullistavasta?

● Voisiko opiskeltavan sisällön rakentaa yksinomaan oppilaiden omien mielenkiintojen ja heistä nousevien kysymysten pohjalta?

● Aiheiden laajuus? tiedonjakaminen ja koonti? Käytettävä aika? Suppeat kiinnostuksen kohteet? Erilaisten\monipuolisten oppimisympäristöjen käyttö? Pois mukavuusalueelta?

● Kuinka paljon opettaja voi/täytyy rajata "erikoisille opinreiteille" suuntaavia oppilaita?Miten jatkuvasti alisuoriutuvaa oppilasta tuetaan "haluamaan" itseltään enemmän?

● Osallistuvatko kaikki ryhmän jäsenet? Tekevätkö kaikki, ajattelevatko kaikki. Mitä opittiin? ● Miten saisin parannettua oppilaiden yhteistyö- ja neuvottelutaitoja? ● Yksilöllistäminen ja eriyttäminen suurissa ryhmissä?

● Pelkoa siitä, oppivatko oppilaat tarpeeksi asioista. Olenko tarpeeksi hyvä osallistaja, osaanko aktivoida oppilaat. Kuinka se käytännössä hoituu?

● Tuntuu uudelta, paljon työtä vaativalta ja sellaiselta, jota en kuitenkaan ole paljon työssäni tehnyt. Osaanko?

13

Design-suuntautuneen pedagogiikan taustoittelua Jorma Enkenberg

professori emeritus

14

Opetuksesta ja oppimisesta arvioitua Oppimisen avaintekijöistä”Creativity and imagination are the key elements of 21st century learning” (Thomas & Brown 2011) Kasvatuksen olemuksesta”Education is a self-organizing system where learning is an emerging phenomena”(Sugata Mitra) Tiedosta”Knowledge is an experience that is acquired through interaction with the world, people and things”(Jean Piaget)

15

Oppimisesta”Koulu, joka ei edistä aitoa halua ja tarvetta oppia, ei pysty tuottamaan oppimista, jota nykyajan ja tulevaisuuden yhteiskunnassa vaaditaan”(Sahlberg 2010) Toimintakulttuurista”Muuttuva maailma edellyttää, että meidän tulee kyetä jatkuvasti uudistamaan toimintakulttuuriamme organisoivia käyteänteitä sekä edistämään lapsissamme taitoja, jotka tämän mahdollistavat”(Allekirj.)

Oppimisesta”Koulu, joka ei edistä aitoa halua ja tarvetta oppia, ei pysty tuottamaan oppimista, jota nykyajan ja tulevaisuuden yhteiskunnassa vaaditaan”(Sahlberg 2010) Toimintakulttuurista”Muuttuva maailma edellyttää, että meidän tulee kyetä jatkuvasti uudistamaan toimintakulttuuriamme organisoivia käytänteitä sekä edistämään lapsissamme taitoja, jotka tämän mahdollistavat”(Allekirj.)

16

Koulua koskevia ajankohtaisia ilmiöitä Sitoutuminen oppimiseen vähenemässä (turvallisuuden kokeminen, yhteisöön kuuluminen, itsen tärkeänä kokeminen, sen tekeminen, missä on hyvä ja palautteen saaminen)

17

Koulua haastavat ajan ilmiöt (kosketusteknologia, addiktoivat digitaaliset pelit, ”maker movement”, koodaus sekä osallistava kulttuuri mm.)

18

Koulu ei onnistu välittämään tosiasiallista osaamista (John Seely Brown 2013)

19

Osallistava oppiminen (participatory learning) vastauksena nykyhetken haasteisiin (Davidson & Goldberg 2009) - Itseoppiminen (vrt. tiedon etsintä)- Horisontaalinen organisaatiostruktuuri (vrt. tietoa

luovat organisaatiot ja yritykset)- Jaettu omistajuus sekä vastuu toiminnasta (vrt.

hajautunut asiantuntijuus)- Hajautunut pedagogiikka (vrt. koulu, koulun

ulkopuolinen järjestetty toiminta sekä omaehtoinen toiminta)

- Osallistuminen (vrt. verkostot sekä yhteisöt)- Teknologia (vrt. sen vahvista ja tehostava luonne

toiminnassa)

20

Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) esimerkkinä osallistavasta oppimisesta

1) Oppiminen seuraa osallistumisesta

2) Oppimisprosessi on itseorganisoituvaa

3) Ilmiötä tarkastellaan systeemisesti

4) Oppimisen eteneminen perustuu yhteiskehittelyyn

5) Oppimisen kohteet:

a. Monimutkainen ongelma, jolle etsitään

tutkimusperustaisesti ratkaisu

b. Luonto- ja kulttuuriympäristön ilmiö, jolle

tutkimisen kautta etsitään selitys

c. Olemassaoleva kulttuurinen käytäntö, jota pyritään

tutkimusperustaisesti uudistamaan

21

KÄSIKIRJA SAATAVILLA: http://www.slideshare.net/Henriikka/dop21

Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of

Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.

Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning

ecosystems. Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6

Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J.

(2012). Design-oriented pedagogy for

technology-enhanced learning to cross over the

borders between formal and informal

environments. Journal of Universal Computer

Science, 18(15), 2097–2119.

DOP -ESIMERKKIPROJEKTEJA

Jääkausiprojekti 2005

Millainen oppimisprojekti

syntyi ja muodostui

oppimisympäristössä?

(Millaiseksi

oppimisympäristö

muodostui? )

Kuinka oppilaiden

ymmärrys kehittyi

projektin aikana?

Millaisia luonnontieteellisiä

oppimisprosesseja, -

toimintoja ja –käytänteitä

ilmeni?

KIINNOSTUKSEN KOHTEITA JA TULOKSIA:

1. Narratiivinen kuvaus syntyneestä oppimisprojektista ja -

prosessista – oppijayhteisön, työvälineiden sekä

oppimistehtävän näkökulmista. Oppilaiden lähettämän

paikkatiedon kategorisointi ja kvantifiointi.

2. Alku- ja lopputestin tulosten analyysi

3. Luonnontieteellisen toiminnan kaltaiset oppimisprosessit

Alku- ja lopputesti

- A3 valkoinen paperi - “Piirrä ja/tai kirjoita mitä tiedät tai oletat

tietäväsi jääkaudesta”

Oppimisympäristö, jossa heterogeeninen oppijayhteisö ratkaisee

kokonaista, avointa ja haastavaa oppimistehtävää, voi johtavaa

laajenevaan ja monipuolisesti luonnontieteellisen asiantuntijan

käytänteitä soveltavaan oppimiseen.

Tarve kehittää ekonomisempi tapa ja selkeämpi malli tämän tyyppiselle

oppimiselle, jotta toiminta voisi laajentua suomalaisessa koulussa.

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Esi- ja alkuopetuksen projekteja

Menin minä mettään, pdf - muodossa. ja Book Creator-

muodossa.

Tutkimusretki metsään Kellarpellon Vekkulit Projektin esittely

Vekarat eläinten jäljillä Kellarpellon Vekarat

Vesi Kellarpellon Veijarit

Vesseleiden metsäretkikirja Kellarpellon Vesselit

Norppa lähellämme Kellarpellon Viikarit. Ryhmän yhteinen

tuotos, digikirja

Metsän elämää tutkimassa riistakameran avulla, Kellarpellon

Vintiöt, esikouluryhmä Projektin esittely

Hirsimäen esikoululaiset design suuntautuneen pedagogiikan

toteuttajina

Kärpässienet

Hirsimäen 2c luokka desing perustaisen oppimisen portailla

Perusopetuksen projekteja

Talvikalastusprojekti,

Pettuleipäprojekti

Projekteja RajupusuWikissä Useiden ryhmien projekteja ja

projektiaihioita eri kouluilta, tekijöinä oppilaita esikoululaisista

lukiolaisiin

Mennään metsään Anttolan koulun 1.-2. lk (Savonlinna),

projektikuvaus pdf -muodossa. Projektissa syntynyt digikirja pdf-

muodossa sekä Book Creator -kirja.

Eläinten talvi Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk

Metsämatikkaa, Metsä ja luova kirjoittaminen, Pyhä metsä,

Valamo-lautapeli , Sulkavan yläkoulun 8. lk

Opettajaopiskelijoiden projekteja

Laukansaaren Torppa

Veteraanien ruokamuistot

Siirtolohkareen tarina

Naava-Räp

LISÄÄ ESIMERKKIPROJEKTEJA

OSALLISTAVA OPPIMINEN UUDELLEEN POHDITTAVANA

Pohtikaa pienryhmissä millaisia

kysymyksiä tai haasteita osallistavan

oppimisen toimintakulttuuri

nyt herättää?

Kysymykset kootaan yhteiseen alustaan:

ILMIÖSTÄ AVOIMEEN OPPIMISTEHTÄVÄÄN

ILMIÖIDEN TUNNISTAMINEN

Pohtikaa pienryhmissä kiinnostavia

paikallisia ilmiöitä, joilla yhteys

globaaliin tai sellaisia kulttuurisia

käytänteitä, joita olisi tarve uudistaa.

Ajatukset kootaan yhteiseen alustaan:

Ilmiöiden ideariihi

TEHTÄVÄNANTO

Kouluissa yhdessä päätetään ja valitaan edellä ideoitujen ilmiöiden joukosta

se, jota koulun oppimisprojektit tarkastelevat. Muotoillaan siitä rakentuva

avoin oppimistehtävä, joka sisältää digitaalisen tuotoksen tekemisen.

Selvitetään mitä oppilaat tietävät ilmiöstä etukäteen soveltaen valkoisen

paperin testiä (vrt. jääkausi).

Oppilaiden kanssa yhdessä pohditaan mistä, keneltä, millä tavalla “tietoa”

löytyy ilmiöstä (kartoitetaan yhteistä oppimisen ekosysteemiä).

Aineisto kootaan ennen seuraavaa tapaamista:

Huom! Mahdolliset tarvittavat luvat projektien toteuttamiseen ja julkaisuun.

DIGITARINAN ALOITTAMINEN

Pienryhmittäin kootaan päivää

digitarinaa varten

esim. tuntemukset, kysymykset, ideat, oivallukset,

valinnat mm.millaisia asioita päivä toi oman

kehittämishaasteen/ kysymyksen muotoiluun, millainen

oli muuten päivän anti

Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural

Studies of Science Education. 8 (1), 51-86. DOI: 10.1007/s11422-012-9416-0

Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems.

Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6

Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., Vartiainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-developing in studing of a

multidisciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on

Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.

Liljeström, A., Vartiainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-year teacher education students reflections and interpretations about sustainable

development and enhancing learning practices: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the International Conference on Sustainability,

Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 53-63.

Vanninen, P., Liljeström, A., Vartiainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher education: The Open Forest portal as a novel resource for

learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Education. Proceedings of International Conference on Sustainability,

Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 111-114.

Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational

Technology Research & Development, 61(5), 841-862.

Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-88.

Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international perspective. Journal of Teacher Education for

Sustainability, 15 (1), 43-53.

Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-oriented pedagogy for technology-enhanced learning to cross over the borders between formal and

informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.

Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland.

Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.

Vartiainen, H. (2014). Designing participatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on

Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.

Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015.

Vartiainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (submitted). Designing connected learning: Emerging learning systems in a craft teacher

education course.

DOP-oppimistutkimus

Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.),

Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 17–66). New York: Springer.

Brown, John Seely (2013) Learning in and for the 21st Century. Saatavilla (online): http://www.johnseelybrown.com/CJKoh.pdf

Davidson, C., Goldberg, D. Ja Jones, M: (2009) The Future of Learning Institutions in a digital age. MIT Press.

Eckert, P., Goldman, S. & Wenger, E. (1997) The School as a Community of Engaged Learners. Institute for Research on Learning, Stanford. Retrieved Jan 28,

2014, from http://www. stanford.edu/~eckert/PDF/SasCEL.pdf.

Enkenberg, J. (2014). Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.

html

Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html

Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.

fi/2012_06_01_archive.html

Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/

Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning: Towards collaborative

knowledge creation. In C. Hmelo-Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). New

York: Routledge.

Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison, A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st

century. Chicago, IL: John D. and Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.

org/cs/public/print/resource/2713

Lemke, J. (2002). Becoming the village: Education across lives. In G. Wells, & G. Claxton (Eds.) Learning for Life in the 21st Century (pp 34-45). Oxford:

Blackwell Publishers.

Mitra, Sugata (2013) SOLE: How to Bring Self-Organized Learning Environments to Your Community. Saatavilla (online): http://www.ted.

com/pages/sole_toolkit

Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012). Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh, A. Moen, & S. Paavola (Eds.)

Collaborative knowledge creation: Practices, tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers.

Roth, W-M., & Lee, Y. J. (2006). Contradictions in theorizing and implementing communities.Educational Research Review, 1(1), 27-40.

Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E.

Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 231–300). New York, NY: Springer.

Seitamaa-Hakkarainen, P., Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International

Journal of Technology and Design Education, 20(2), 109–136.

Thomas, D., & Brown, J. (2011). A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace.

Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press.

Wells, G. (2008). Dialogue, inquiry and the construction of learning communities. In B. Lingard,J. Nixon and S. Ranson (Eds.), Transforming Learning in

Schools and Communities: The Remaking of Education for a Cosmopolitan Society (pp. 236-256). London: Continuum.

Lähteet: