Luonnontieteellisen tiedekunnan opintomahdollisuudet

Luonnontieteellinen tiedekuntaOPOJA-yliopistolla

Heikki Kuoppala

28.1.2011

Luonnontieteellinen tiedekunta

Yleistä

Tiedekunta on yksi monitieteisimpiä ja kansainvälisimpiä yksiköitä, jossa perinteiset matemaattisluonnontieteelliset alat ovat laajasti edustettuina. Luonnontieteellisen opiskelun tavoitteena on, että opiskelija hallitsee tieteen-alansa perusteet, käsitteistön, menetelmät ja keskeisimmät teoriat ja pystyy soveltamaan tietojaan käytäntöön. Lisäksi koulutus antaa edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja valmiuden jatkuvaan opiskeluun sekä tieteelliseen viestintään. Opiskelu on pitkäjänteistä työtä.

Luonnontieteissä perusasioiden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää. Kunkin koulutusohjelman ensimmäisten opintovuosien peruskurssien merkitys on suuri - näiden sisällöt ovat kunkin aineen keskeisintä materiaalia, jonka pohjalle myöhemmät opinnot rakentuvat.


Tutkimus

Yliopisto-opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Tiedekunnassa harjoitettavan tutkimuksen painoalaoja ovat:

1. geenitutkimus

2. avaruuden ja maapallon rakenne ja dynaamiset prosessit

3. pohjoinen luonto, luonnonvarat ja ekosysteemit

4. matemaattinen mallintaminen ja laskentamenetelmät

5. monitieteinen ympäristötutkimus

6. aineen rakenne ja synteesimenetelmät sekä

7. tietotekniikka ja sen sovellukset

Koulutusohjelmat

Biokemia Biologia Fysikaaliset tieteet Geotieteet Kemia Maantiede Matemaattiset tieteet Tietojenkäsittelytieteet

24 suuntautumisvaihtoehtoa,

23 oppiainetta


Pääaineet

biokemiaeläinekologiakasviekologiaeläinfysiologiakasvifysiologia

genetiikkabiofysiikka

fysiikkageofysiikka

teoreettinen fysiikkatähtitiede

geologia ja mineralogiamaaperägeologia

epäorgaaninen kemiafysikaalinen kemiaorgaaninen kemia

rakennetutkimuksen kemiamaantiede

matematiikkasovellettu matematiikka

tilastotiedetietojenkäsittelytiede

Sivuaineet Sivuaineet ovat pääainetta tukevia oppiaineita ja

opintokokonaisuuksia Tutkintoon voi sisältyä pakollisia ja/tai valinnaisia

sivuaineita Sivuaineet muodostavat osan ominta asiantunti-

juutta → suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Oulun yliopistossa ”joustava” mahdollisuus ottaa

sivuaineita eri tieteenaloilta Polkuja toiselle oppialalle kandidaatintutkinnon

suorittamisen jälkeen

Yliopistojen yhteinen opetus

Matkailualan verkostoyliopisto (MAVY) Maantieteen professori Jarkko Saarinen Matkailualan verkostoyliopiston opinto-opas saata-

vissa LuTK:n kansliasta http://www.tourismuninet.org

Rural Studies – Maaseutualan monitieteiset maisteriopinnot Tutkimusprofessori Toivo Muilu, maantieteen laitos http://www.ruralstudies.fi


Aloituspaikat 2011

Biokemian koulutusohjelma 30Biologian ko 50+1*Fysikaalisten tieteiden ko 95 Geotieteiden ko 20Kemian ko 65Maantieteen ko 35+1*Matemaattisten tieteiden ko 100Matemaattisten tiet. ko, tilastotiede 15Tietojenkäsittelytieteiden ko, Oulu 120Yhteensä 530+2 * saamelaiskiintiö


OPISKELIJAVALINTA/ Hakuaika 2011

Yliopistoissa on käytössä sähköinen yhteishaku. Yhteishakuun kuuluviin koulutuksiin haetaan täyttämällä hakemus verkko-osoitteessa www.yliopistohaku.fi tai www.universitetsansokan.fi

Yhteishaku alkaa 7.3.2011 ja päättyy 12.4.2011 klo 16.15. Jos haetaan hakuajan viimeisenä päivänä, sähköisen hakulomakkeesi tulee olla tallennettuna viimeistään klo 16.15. Postitse lähetettävän paperisen hakulomakkeen tulee olla perillä Opetushallituksessa viimeistään 12.4.2011 klo 16.15.

Valintakokeet yleensä touko-kesäkuussaTarkempia tietoja valintaperusteista osoitteesta:http://www.lutk.oulu.fi/tiedostot2007/tilastot/LuTKvalintaopas2011enn.pdf


Valintakoeajat 2011

tietojenkäsittelytieteen yhteisvalintakoe pe 20.5. klo 10 – 14maantieteen koe ma 23.5. klo 9 – 13 biokemian koe ke 25.5. klo 9 – 12geologian koe ke 25.5. klo 13 – 16Biologian yhteisvalintakoe to 26.5. klo 9 – 13tilastotieteen koe to 26.5. klo 14 - 17 matematiikan koe ma 13.6. klo 10 – 13fysiikan koe ti 14.6. klo 10 – 13kemian koe ke 15.6. klo 10 – 13


Valintatapoja

1) Suoravalinnalla (yo-todistuksen arvosanalla / arvosanoilla esim. matematiikan laudatur / eximia tai koulutusohjelmakohtaisesti jokin ainereaalin arvosana laudatur / eximia );

2) Valintakokeella. Valintakoe on useimmiten pakollinen

3) Valintakokeen ja ylioppilastodistuksesta laskettujen yhteispisteiden perusteella siten, että koulutusohjelmat voivat soveltaa valinnoissaan joko kaikkia tai vain osaa kohtien 1) - 3) vaihtoehdoista.


PisteytysYlioppilastodistuksen arvosanoista voidaan huomioida:

1) matematiikan koe (eri pisteet pitkä / lyhyt);

2) äidinkielenkoe;

3) soveltuva ainereaalikoe / soveltuvat ainereaalikokeet tai reaalikoe joko kokeena ja / tai siitä eroteltuina ainekohtaisina pisteinä. Jos hakija on suorittanut sekä vanhan reaalikokeen että uuden ainereaalikokeen, huomioidaan paras vaihtoehto;

4) vieraan kielen koe (eri pisteet pitkästä A-kieli tai lyhyt kieli). Jos vieraan kielen kokeita enemmän niin huomioidaan arvosana, joka antaa parhaimmat pisteet (Huom! Ruotsin / suomenkieli ei ole vieras kieli);


Suoravalintaa

Biokemian ko, Biologian ko, Maantieteen ko ja Tietojenkäsittelytieteiden ko: Ei suoravalintaa, vaan valinta yhteispisteillä ja/ tai valintakokeella

Geotieteiden ko : Suoravalinta joilla fysiikan tai kemian (parempi) ainereaalikokeen arvosana on laudatur tai eximia cum laude approbatur.

Kemian ko : Suoravalinta, joilla kemian ainereaalikokeesta on arvosana laudatur, * Kemian koulutusohjelmaan vai joko suoravalinnalla tai valintakokeella. Ns. yhteispistevalintaa (valintakoe + todistuspisteet) ei enää ole.


SuoravalintaaFysiikan ko : Ainakin yksi seuraavista ehdoista on voimassa:

1) ylioppilastutkinnon matematiikan pitkän oppimäärän kokeen arvosana on laudatur tai eximia cum laude approbatur,

2) vanhamuotoisessa reaalikokeessa fysiikan ja kemian vastausten yhteispistemäärä on vähintään 30,

3) ainereaalikokeessa fysiikan arvosana on laudatur, eximia cum laude approbatur tai magna cum laude approbatur,

4) ainereaalikokeessa fysiikan arvosana on cum laude approbatur ja matematiikan pitkän oppimäärän kokeen arvosana on vähintään magna cum laude approbatur

* Fysiikan koulutusohjelmaan vai joko suoravalinnalla tai valintakokeella. Ns. yhteispistevalintaa (valintakoe + todistuspisteet) ei enää ole.


Suoravalintaa

Matemaattisten tieteiden ko : Suoravalinta, kun ainakin toinen seuraavista ehdoista on voimassa:

1 ) ylioppilastutkinnon matematiikan pitkän oppimäärän kokeen arvosana on laudatur tai eximia cum laude approbatur;

2 ) ylioppilastutkinnon matematiikan pitkän oppimäärän kokeen arvosana on magna cum laude approbatur sekä sen lisäksi äidinkielen tai joko ennen vuotta 2006 suoritetun reaalikokeen tai vuonna 2006 tai sen jälkeen suoritetun fysiikan tai kemian arvosana on laudatur tai eximia cum laude approbatur.

Matemaattisten tieteiden ko, tilastotieteen linja : Samat ehdot


Ainereaalin huomioiminen

* Biokemian ko : 1) mikäli hakijalla on arvosana joko biologian tai fysiikan kokeesta,

valitaan se koe, joka antaa parhaan pistemäärän sekä 2) Mikäli hakijalla on ainereaalikokeen arvosana kemian kokeesta.

* Biologian ko : pisteitä saa kahdesta ainereaalikokeen arvosanasta erikseen määritellyllä tavalla

* Fysiikan ko : Ainereaalikokeen fysiikan arvosana (suoravalinta L, EX tai MG)

* Geotieteiden ko : Biologian tai maantieteen ainereaalikoe (parempi) sekä fysiikan tai kemian ainereaalikoe (parempi) (suoravalinta L tai EX fysiikka tai kemia)

* Kemian ko : Ainereaalikokeen kemian arvosana (suoravalinta L)


Ainereaalin huomioiminen

* Maantieteen ko : Maantiedon (paremmat pisteet) tai muun ainereaalikokeen (paras) arvosanasta

* Matemaattisten tieteiden ko : Suoravalinta fysiikan tai kemian ainereaalikokeen arvosana (L tai EX) + pitkän matematiikan MG

* Matemaattisten tieteiden ko tilastotieteen linja : kuten matematiikka

* Tietojenkäsittelytieteiden ko : paras ainereaalikoe


Ammattinimikkeitä

BiokemiaAssistenttiKemistiPost doc tutkijaTutkijaTutkija/ AssistenttiTutkija-väitöskirjantekijäTutkimusapulainenTutkimusavustajaVäitöskirjantekijä

BiologiaAssistenttiAtk-neuvojaBiologian ja maantiedon opettajaLuokanopettajan vs.LuontokouluavustajaProjektikoordinaattoriResearch BiologistSivutoiminen tuntiopettajaTuntiopettajaTutkijaTutkimusapulainenVäitöskirjantekijäYliopettaja


Ammattinimikkeitä

Fysikaaliset tieteetAssistenttiOpintoneuvojaErikoistutkijaKäyttöliittymäsuunnittelijaLennonvarmistusvirkailijaPatenttikäsittelijäProjektipäällikköRF-designer engineerSairaalafyysikkoSuunnittelijaSw Design EngineerTutkija / -koulutettava

GeotieteetGeologiHarjoittelijaMitta-apulainenProjektigeologiProjektipäällikköTutkijaYmpäristösihteeri


Ammattinimikkeitä

KemiaAssistenttiAssociate ScientistAtk-suunnittelijaMatem. aineiden lehtoriOhjelmistosuunnittelijaPuutarhatyöntekijäToimitusjohtajaTutkijaTutkimus- ja tuotekehityskemistiTutkimusapulainenTutkimuskemistiYmpäristöpäällikkö

MaantiedeAineenopettajaArkistoapulainenLehtoriMaantiedon ja biologian opettajaOpetuspaketin laatijaProjektiassistentti/opettajaProjektipäällikköProjektisihteeriProjektisuunnittelijaPäätoiminen tuntiopettajaTutkijaTutkimusapulainen


Ammattinimikkeitä

Matemaattiset aineetAineenopettajaAssistenttiDesign EngineerMatem. aineiden lehtoriMatematiikan lehtorin vs.OhjelmistosuunnittelijaPatentti-insinööriPeruskoulun opettajaPäätoiminen tuntiopettajaSysteemisuunnittelijaTietotekniikan lehtorin vs.TutkijaTutkijakoulutettava

TietojenkäsittelytiedeAssistenttiAtk-päällikköChief SpecialistDesign EngineerDevelopment ManagerOhjelmistoasiantuntijaOpettajaProjektipäällikköRelease ManagerSovellussuunnittelijaSuunnittelijaSW Designer


TILASTOTIETOJA VUODEN 2010 OPISKELIJAVALINNASTATILASTOTIETOJA VUODEN 2010 OPISKELIJAVALINNASTA

Hakemuksia ensisijaisia hyväk- alin hyväksymis-yhteensä hakemuksia sytty pistemäärä (1)

Biokemian ko 231 184 45 73,25 / 120.00Biologian ko 2) 2129 315 69 148,5 / 225Fysik. tiet. ko 395 260 207 42,00 / 120.00Geotieteiden ko 105 73 30 38,00 / 120.00Kemian ko 554 386 234 xxxx / 120.00 3)

Maantieteen ko 300 278 45 61,50 / 105.00Matemaatt. tiet. ko 397 279 215 51.00 / 120.00Matemaatt. tiet. ko, tilastotiede 77 47 28 54 / 120.00Tietojenkäs.tieteiden ko 4) 1898 265 138 22.00 / 120.00 4)

(1) Valintakokeen ja todistuspisteiden (yhteispisteiden) perusteella hyväksytyt.(2) Biologian yhteisvalinnan kaikkien hakemusten määrä sekä ensisijaisten hakemusten määrä Oulun yliopistoon.(3) Kemiassa ei yhteispistevalintaa(4) Tietojenkäsittelytieteiden yhteisvalinnan kaikkien hakemusten määrä sekä ensisijaisten hakemusten määrä Oulun yliopistoon

Biokemian, geotieteiden (geologiapainotteinen), kemian, maantieteen tai tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmiin suoraan valintakokeella hyväksyttyjen alin valintakoepistemäärä (suluissa ylin mahdollinen pistemäärä): biokemian koe 27,25 (45)biologian ko 133 (240)geologian koe 33 (60)kemian valintakoe 37 (60)maantieteen valintakoe 39 (60)tietojenkäsittelytiet. valintakoe (Oulu) 30 (50)

Tilastoa 2010 valinnasta

Seuraavat kalvot perustuvat, Opetus- ja kulttuuriministeriön johtajan Anita Lehikoi-sen opintohallinnon päivillä Tampereella 29.9.2010 pitämään Ajankohtaiskatsaukseen.

Esitelmä kokonaisuudessaan on löydet-tävissä Opintohallinnon päivien sivulta osoitteesta

http://www.uta.fi/oap2010/ohjelma.html

Ylioppilaita n. 33 000/vuosi, uusia opiskelijoita n. 56 000/vuosi

n. 75 % hakee heti korkeakoulutukseen, näistä alle 40 % saa paikan

Yliopistojen perustutkintojen ja ammattikorkeakoulututkintojen (nuorten koulutus) uusien opiskelijoiden mediaani-ikä on 21 vuotta, viidennes aloittajista on yli 26 vuotiaita.

Alemman ja kaksiportaisen tutkinnon uusista yliopisto-opiskelijoista pelkästään

ylioppilastutkinto 83 %:lla pelkkä toisen asteen ammatillinen tutkinto 1 %:lla ammattikorkeakoulututkinto 5 %:lla ja aikaisempi ylempi korkeakoulututkinto 2 %:lla

Ammattikorkeakoulututkinnon (nuorten koulutus) uusista opiskelijoista pelkkä ylioppilastutkinto 65 %:lla pelkkä toisen asteen ammatillinen tutkinto 16 %:lla ja molemmat edellä mainitut tutkinnot 9 %:lla

Nykytilanne – korkeakoulutuksessa (Lehikoinen / T:re 29.9.2010)

Nykytilanne – korkeakoulutuksessa

(Lehikoinen / T:re 29.9.2010)

Ammattikorkeakoulututkinto (nuorten koulutus) 25-vuotiaana (mediaani-ikä) ja yliopistojen ylempi korkeakoulututkinto 27–28-vuotiaana (mediaani-ikä)

Yliopistojen perustutkintojen 7 vuoden läpäisyaste 49 % ja ammattikorkeakoulututkintojen 5 vuoden läpäisyaste 60 %

Läpäisyaste nousee noin 70 %:iin tai ylikin, kun tarkasteluperiodia jatketaan, esim. ammattikorkeakoulututkinnoissa 7 vuoden läpäisy on 73 %

Vähintään 45 opintopistettä lukuvuodessa suorittaa yliopistojen perustutkinto-opiskelijoista 39 % ja ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoista 54 %

Suomessa 20–29 -vuotiaista on koulutuksessa 43 %, muualla OECD-maissa vain joka neljäs

Johtopäätöksiä (Lehikoinen / T:re 29.9.2010)

tarpeisiin ja tuloksiin nähden ylimitoitettu koulutustarjonta

40 vuoden työuraa ei saavuteta

osaamistavoitteiden näkökulmasta väestön koulutustaso ei nouse riittävästi ja riittävän nopeasti

korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen ei riitä voimavaroja

nuoret eksyvät hajanaiseen koulutusjärjestelmään

Korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa ja kehittävät opintojen

rakennetta korkeakouluopintojen aloittamisiän alentamiseksi, opintojen nopeuttamiseksi ja keskimääräisen työelämään siirtymisiän alentamiseksi. Ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa lisätään ja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat valitaan omana hakijaryhmänään. Opinto-ohjaajakoulutuksessa käynnistetään määräaikainen laajennusohjelma ja opintojen ohjausta lisätään. Korkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä valmistellaan otettavaksi käyttöön vuonna 2013. Yliopistot ottavat lisäksi käyttöönsä valtakunnallisen opiskelijapalautejärjestelmän ja ammattikorkeakoulut jatkavat opiskelijapalautejärjestelmän sisällöllistä kehittämistä.

TAE 2011 (talousarvioesitys) (Lehikoinen / T:re 29.9.2010)

Toisen asteen aikaisen ohjauksen vahvistaminen (mm. henkilökohtaiset jatko-opiskelu- ja urasuunnitelmat, opinto-ohjauksen lisääminen, kaikki ohjaavat -asenne)

Korkeakouluopintojen rakenteen kehittäminen (mm. hakeminen laajempiin kokonaisuuksiin)

Haku- ja valintaprosessin kehittäminen (mm. korkeakoulujen yhteinen haku- ja valintajärjestelmä, ensimmäistä paikkaa hakevat valitaan erikseen, korkeakoulujen sisäisiä ja niiden välisiä siirtymiä helpotetaan)

Opintoprosessien tehostaminen ja opiskelukyvyn parantaminen (mm. mahdollisuus suorittaa opinnot tavoiteajassa, opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen)

Mistä uudistus muodostuu? (Lehikoinen / T:re 29.9.2010)

Vuodet Tehtävät

Syksy 2010

Uuden korkeakoulujen yhteishaun prosessien ja järjestelmän toiminnallisten

vaatimusten pääpiirteiden hahmottaminen

Hankkeen organisointi ja yhteydet muihin hankkeisiin (RAKETTI, SADe)

2011 Tavoitetilan prosessien kuvaaminen ja tavoitearkkitehtuurin kuvaaminen,

Määrittely, suunnittelu ja toteutuksen aloitus

2012 Järjestelmän toteutus

2013 Järjestelmän käyttöönotto korkeakouluissa

2014 - Järjestelmien ylläpito

Haku- ja valintaprosessien Haku- ja valintaprosessien uudistamisen aikataulu uudistamisen aikataulu (Lehikoinen (Lehikoinen / T:re 29.9.2010))

Opiskelijavalintojen kehittämisryhmän suosituksia

Seuraavat kalvot perustuvat OKM:n julkaisuun osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/opintojen_nopeuttaminen.html”Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistioon

• Opiskelijat valitaan tiedekuntiin, koulutusaloille tai muihin nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, joissa on mahdollista päättää suuntautumisesta opintojen kuluessa. • Yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättävät yhtenäisistä ja nykyistä merkittävästi laajemmista menettelyistä, joilla opinto-oikeuden jo saanut opiskelija voi siirtyä toisen pääaineen tai koulutusohjelman opiskelijaksi korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä.

• Yliopistot kehittävät yliopiston sisäistä hakumenettelyä niin, että kandidaattitutkinnon suorittanut opiskelija voi siirtyä toiseen maisterivaiheen koulutukseen osallistumatta valtakunnalliseen yhteishakuun.

Opiskelijavalintojen kehittämisryhmän suosituksia

• Ammattikorkeakoulut ottavat nykyistä laajemmin käyttöön opinto-oikeuden palauttamismenettelyn, jotta opinto-oikeuden menettäneiden ja opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden ei tarvitse hakeutua uudelleen opiskelijaksi päävalintojen kautta.

• Korkeakoulut kehittävät jo korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla on tavoitteena suorittaa tutkinnon osa, mahdollisuuksia suorittaa erillisiä opintoja, oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta, erityispätevyyksiä ja avoimen yliopiston opintoja. Mikäli koulutukseen on valinta, niihin hakeudutaan yhteishaun ulkopuolella. Hakijajärjestelmä huomioi aikaisemmin korkeakoulututkinnon suorittaneet tarjoten heille tietoja täydentävistä opinnoista.

• Korkeakoulutusta koskevia tiedotus- ja hakupalveluja yhdistetään ns. yhden luukun periaatteella toimivaksi hakijajärjestelmäksi. Hakijajärjestelmä tarjoaa ajantasaista korkeakoulutusta, korkeakoulujen palveluja, koulutustarjontaa, korkeakoulutukseen hakeutumista ja muuta valintoja tukevaa nykyistä monipuolisempaa tietoa asiakasystävällisesti. Hakijajärjestelmä rakennetaan hakijaa ohjaavaksi ja erilaiset hakijat huomioonottavaksi järjestelmäksi.

Nopeuttamistyöryhmän esitykset

• Hakijat, jotka hakevat suorittamaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa valitaan omana ryhmänään

• Niille, joilla on opiskeluoikeus korkeakoulussa, luodaan joustavia siirtymis- ja hakumahdollisuuksia korkeakoulujen ja korkeakoulujärjestelmän sisällä. Yhden tai useamman korkeakoulututkinnon jo suorittaneet valitaan erillisvalinnoilla.

• Ylioppilastutkintoa kehitetään edelleen sisällöllisesti siten, että se palvelee paremmin korkeakoulujen opiskelijavalintoja.

• Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa lisätään merkittävästi. Korkeakoulut lisäävät suoria todistusvalintoja. Korkeakoulut ilmoittavat etukäteen, millaisilla ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla ja eri aineista saaduilla pistemäärillä hakija tulee valituksi opiskelijaksi suoraan, ilman pääsykokeisiin osallistumista.


• Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan erillisiä valintoja lukuun ottamatta kaikkien korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Sähköiset hakujärjestelmät yhdistetään.

• Yhteishaussa otetaan myös yliopistojen osalta käyttöön hakutoivejärjestelmä, jossa hakija laittaa hakemansa koulutukset mieluisuusjärjestykseen hakuvaiheessa. Hakijan on mahdollista muuttaa antamaansa mieluisuusjärjestystä ennen kuin valintaehdotusten laatiminen alkaa. Useisiin hakukohteisiin hakeminen samanaikaisesti parantaa opintoihin sijoittumista.

• Yhteishaussa tyhjäksi jääneiden paikkojen täyttöprosessia tehostetaan.

• Korkeakoulujen tietojärjestelmiä kehitetään valtakunnallisesti siten, että ne vastaavat koulutuksen järjestämisen tavoitteisiin (RAKETTI-hanke).


• Korkeakoulujen valintaprosesseja kehitetään siten, että hakeutuminen tapahtuu nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, ei suoraan oppiaineeseen.

• Avoimeen yliopistoon ja avoimeen ammattikorkeakouluun siirtymistä selkeytetään korkeakoulujen laatimalla kriteeristöllä. Korkeakoulut ilmoittavat etukäteen sitovasti opintojen laajuuden ja arvosanan, jolla tutkinto-oikeus voidaan myöntää ilman pääsykoemekanismia.

• Kehitetään sähköisiin hakujärjestelmiin integroituva kattava sähköinen koulutustietopalvelu, joka tarjoaa elinikäisen oppimisen periaatteella kattavaa, paikkansapitävää ja ajantasaista tietoa koulutuksesta, ammateista, työelämästä ja uravaihtoehdoista sekä ammatinvalinnan neuvonta- ja ohjauspalveluista.

Ylläolevat kalvot perustuvat OKM:n julkaisuun osoitteessa

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/opintojen_nopeuttaminen.html

”Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep! Koulutukseen siirtymistä jatutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio”

Seuraavat kalvot kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta:http://www.laurea.fi/internet/fi/03_tietoa_laureasta/03/10_Seminaarit_ja_konferenssit/Vaisto-Oinonen.pdf

Korkeakoulujen haku- ja valintajärjestelmät

vuonna 2013

Katsaus korkeakoulujen opiskelijavalinnan

kehittämisryhmän suunnitelmiin

Milla Vaisto-Oinonen

Korkeakouluseminaari 2010

17.11.2010

Hakeminen korkeakouluihin 2013 (Vaisto-Oinonen 17.11.2010)

• Syksy 2010 - Hankkeen organisointi, tavoitetilan tarkentaminen

• Vuosi 2011 - Tavoitetilan prosessien ja tavoitearkkitehtuurin kuvaaminen.

Määrittely, suunnittelu, toteutuksen aloitus

• Vuosi 2012 - Toteutus

• Käyttöönotto vuoden 2013 hakukierroksella • KSHJ (korkeakoulujen

sähköinen hakujärjestelmä)

• Järjestelmässä haetaan samanaikaisesti sekä ammattikorkeakouluihin että

yliopistoihin

• Hakemisen aikataulu on yhdenmukaistettu

• Hakijat, joilla ei ole vielä opinto-oikeutta mihinkään korkeakouluun hakevat

omana ryhmänään

Hakijat asettavat hakukohteensa prioriteettijärjestykseen

http://www.laurea.fi/internet/fi/03_tietoa_laureasta/

03/10_Seminaarit_ja_konferenssit/Vaisto-Oinonen.pdf

Kysymyksiä ?? (Vaisto-Oinonen 17.11.2010)

* Hakija löytää sektoreiden yhteisestä koulutustietojärjestelmästä ajantasais-ta tietoa hakemisesta, valintaväylistä, tutkinnoista ja ohjelmista

Kiintiöinti

• Sijoitteluajot ja niiden toiminta

• Hakukohteiden määrä

• Hakukohteiden sitovuus

• Muulla kuin kotimaisella tutkinnolla hakevien valinta

• Hakeminen suurempiin kokonaisuuksiin

• Yhden paikan periaate

• Miten rakennetaan sekä hakija- että korkeakouluystävällinen hakujärjes-

telmä?

Tervetuloa opiskelemaan luonnontieteelliseen

tiedekuntaan!

Kiitos mielenkiinnosta!

Education

Luonnontieteellisen tiedekunnan opintomahdollisuudet