MHSkoulutus: Laadunhallinta

www.metsanhoitosuositukset.fi

Laadunhallinta

Metsänhoidon suositukset

Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen:Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014.

Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

Esityksen käyttöehdot• Voit vapaasti:

– Jakaa — kopioida ja jatkolevittää materiaalia missä tahansa välineessä ja muodossa

– Muuntaa — muokata ja jalostaa materiaalia

• Seuraavilla ehdoilla:– Logot — Jokaisessa diassa pitää näkyä Tapion ja maa- ja

metsätalousministeriön logot– Viittaus — Jokaisessa diassa tulee olla viittaus ”Metsänhoidon

suositukset 2014”– Merkintä muutoksista — Jos muokkaat diaa (lisäät tai poistat

tekstiä/kuvia), on siitä oltava maininta. Perusperiaate: diasta tulee selvitä, mikä on alkuperäistä ja mikä on muokkaamaasi materiaalia

2Metsänhoidon suositukset 2014

3

Metsänhoidon laadunhallintaMetsänhoidon suosituksissa• Viesti

– Työn laadulla metsänhoitotöissä on merkitystä, sekä metsänomistajalle että palveluntarjoajalle

• Tavoite– Lisätä laatuajattelua metsänhoidossa ja nostaa sitä kautta

metsänhoidon tasoa– Tuoda metsänomistajille selkeyttä metsäpalveluiden tilaamiseen

• Työkaluja– Työlajikohtaisia check-tarkistuslistoja metsänomistajalle

(suosituksen liitteissä)– Viittaukset jo olemassa oleviin omavalvontalomakkeisiin ja -

ohjeisiin (SMK, Metla jne.)

UUSI AIHE SUOSITUKSISSA

Metsänhoidon suositukset 2014

4

Metsänhoidon laadunhallinta• Laatu käsitteenä

kuinka hyvin tuote tai palvelu vastaa sille asetettuja odotuksia eli laatukriteereita

• Metsänhoidon laadunhallintayleisesti laadunhallintaan sisältyy erilaisia ohjeita ja

toimintatapoja, joilla varmistetaan haluttu lopputulos

• Osaaminen edellytyksenä hyvän työjäljen saavuttamiseksi - myös helpoimmissa metsänhoidon työlajeissa

• Laadunseuranta on osa laadunhallintaa. Sen perustana on jatkuva oppiminen ja virheiden toistumisen välttäminen.


5

Metsänhoidon laadunhallintaMitä hyvä laatu merkitsee?• Metsänomistajalle

– hyväkuntoisia metsiä, jotka on hoidettu hänen tavoitteittensa mukaisesti

• Metsäpalveluiden tarjoajalle– asiakastyytyväisyyttä ja uusia työtilauksia– pienempää määrää epäonnistumisia ja

reklamaatioita, mikä tuo ajansäästöä

Hyvin toteutettu työmaa on palveluntarjoajan paras käyntikortti!

© Kalle Vanhatalo


6

Metsänhoidon laadunhallintaHyvän lopputuloksen edellytyksiä• Työn toteuttajan ammattitaito ja osaaminen

– yksittäisistä tekijöistä tärkein• Metsikön lähtötila ja työolosuhteet

– metsän hoitohistoria – toimenpiteen ajankohta ja työvälineet

• Koko toimintaketjun toimivuus – edellinen toimenpide ja sen laatu vaikuttavat oleellisesti

seuraavaan. Esimerkiksi

muokkaustapa ja viljelypaikkojen määrä maanmuokkauksessa

istutettujen taimien määrä ja istutuspaikan valinta

harvennushakkuun toteutus(ajourat, havutus jne.)

puusto- ja maastovaurioiden määräpuiden lähikuljetuksen jälkeen


7

Metsänomistajan on suositeltavaa panostaa laatuun• Tehdyt päätökset metsänhoidossa ja laatu hoitotöiden ja

hakkuiden toteutuksessa– pitkäaikaiset vaikutukset puuston kehitykseen– virheet voivat kostautua ylimääräisinä kuluina tai

menetettyinä puunmyyntituloina

• Suositus: omatoimiselle metsänomistajalle – hyvän laadun takeena oman osaamisen kehittäminen ja

töiden omavalvonta– löydä parhaat ratkaisut ja opi tehokkaat työtavat

• Suositus: metsänomistajalle sopimuksentekoon– hakkuista tai metsänhoitotöiden toteutuksen laadusta

suositeltavaa sopia aina kirjallisesti– työn laatuvaatimuksissa voidaan esimerkiksi viitata

metsänhoidon suosituksiin.


8

Hoito- ja hakkuusopimuksissa sovittavat asiat

• Selkeästi ja kattavasti laaditut sopimukset helpottavat sekä metsänomistajaa että palveluntarjoajaa– tuo varmuutta molemmille osapuolille– tavoitteet ovat kummankin osapuolen tiedossa

• Palveluntarjoaja vastaa, että sovitut asiat välittyvät myös työn toteuttajalle, esim. hakkuukoneen-kuljettajalle tai metsurille

Sopimus- ja suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Yhteydenpito

Laadukkaan metsäpalvelun vaiheet

© Kalle Vanhatalo


9

Laadukkaan metsäpalvelun vaiheetSopimus- ja suunnitteluvaiheMetsänhoidon työlajista riippumatta on metsänomistajan ja palveluntarjoajan suositeltavaa aina sopia seuraavista kohdista:

• yhteydenpito (yhteyshenkilöt ja -tiedot sekä yhteydenpitotapa)• käsittelyalueen rajaus työlajikohtaisesti sekä käytettävät

työmenetelmät• näkemys, millainen metsä on toimenpiteen jälkeen• työstä metsänomistajalle koituvat tulot ja menot• toteutusajankohta sisältäen arvion aloitus- ja

lopetusajankohdasta• käytettävät laatukriteerit sekä menettelytapa, jos

laatuvaatimukset eivät täyty• metsänomistajan erityistoiveet.


10

Suunnittelijan vastuu• Työn suorittajalle annettava riittävä ohjeistus • Sopiminen toteuttajan kanssa työn laadusta

ennen työn aloittamista.

Toteuttajan vastuu• Noudatetaan annettuja ohjeita sekä seurataan

työn laatua. • Mahdollisissa epäselvissä tilanteissa varmistetaan

oikea toimintatapa suunnittelijalta ja metsänomistajalta.

Laadukkaan metsäpalvelun vaiheetToteutusvaihe


11

• Yhteydenpito varmistetaan kaikissa vaiheissa metsänomistajan, työn suunnittelijan ja toteuttajan välillä – vähentää merkittävästi mahdollisia

ongelmatilanteita– hyvään yhteydenpitoon kuuluvat ilmoitukset

työn aloittamis- ja lopettamisvaiheessa sekä työn etenemisestä metsänomistajalle

• Metsänomistajan tulisi saada kuvaus työn onnistumisesta.

• Molemmin puoleinen palaute edistää laadun kehittymistä. Hyvästä työstä on myös hyvä antaa kiitosta.

Laadukkaan metsäpalvelun vaiheetYhteydenpito


12

Laadunseuranta- osa toimivaa laadunhallintaa• Työn laadunseuranta on työkalu laadun varmistamiseen

– jatkuvan oppimisen periaate– suunnittelu- ja toteutusvirheiden kitkeminen

• Työn toteutumisen laadun arviointi voidaan arvioida sekä silmämääräisesti että mittaamalla

• Laadunseurannassa kaksi erilaista toisiaan täydentävää lähestymistapaa1. Työn toteuttajan tekemä omavalvonta2. Metsänomistajan tai ulkopuolisen tekemä laadunseuranta


13

Laadunseuranta1. Työn toteuttajan tekemä omavalvontaTarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana ja sen jälkeen

• Omavalvonta mahdollistaa välittömän palautteen ja osoittaa mahdolliset korjaustarpeet omassa työtavassa

• Omavalvonnan etuna on sen nopeus ja tekijää itseään kannustava lähestymistapa

• Laatua tulee seurata jatkuvasti silmämääräisesti, mutta työjäljen tarkistamiseksi on mittausten tekeminen määrävälein suositeltavaa. Vain mittaamalla todennettu laatu on objektiivista.

Omavalvontaan löytyy esimerkkilomakkeita ja ohjeita mm. Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta sekä Metsäntutkimuslaitoksen MetINFO -verkkopalvelusta.http://www.metsakeskus.fi/http://www.metla.fi/metinfo/


http://www.metsakeskus.fi/

http://www.metla.fi/metinfo/

14

Laadunseuranta2. Metsänomistajan tai ulkopuolisen tekemä laadunseuranta• Ulkopuolinen taho, esimerkiksi metsänomistajan

edustaja tai palvelun tarjoaja• Laadunseurantaa voidaan tehdä käynnissä

olevalla tai valmiilla työmaalla. – työnaikaisessa seurannassa etuna, että työn

toteuttajalle voidaan antaa välitön palaute – jälkiseuranta mahdollistaa lopputuloksen

toteamisen – jälkiseuranta voidaan tarvittaessa toteuttaa

useampi vuosi hoitotyön jälkeen esimerkiksi metsän uudistamiskohteella, johon palveluntarjoaja on antanut laatutakuun.

© Kalle Vanhatalo


15

Metsänhoidon laadun tarkistuslistat• Tarkistuslistat on laadittu metsänomistajan avuksi, kun hän

haluaa varmistua metsänhoidon hyvästä laadusta • Listat sisältävät oleellisimmat kohdat, joita hyvältä laadulta

voidaan edellyttää– metsän uudistamis- ja taimikonhoitovaiheessa– kasvatushakkuissa

• Listat laadittu väittämämuotoon, kyllä/ei• Tarkistuslistat löytyvät metsänhoidon suositusten liitteistä.


16

Esimerkki maanmuokkauksen heikosta toteutuksesta ja sen vaikutuksesta viljelytyön laatuun:

”Maata oli kauhottu sieltä täältä, mutta kunnon viljelypaikkoja (mättäitä) oli vain harvakseltaan. Istuttajan on hankala päästä suositeltavaan viljelytiheyteen.”

© O

lli MäkiMetsänhoidon suositukset 2014

17

Kuusentaimikon varhaisperkaus

”Etukasvuisia koivuja oli jätetty virheellisesti kuusikon sekaan.”

Taimikonharvennus

”Lehtipuita on perattu pois, mutta kuusen kasvua haittaavia koivuja on jätetty raivaamatta.”

Taimikonharvennus (kuivahko kangas)

”Puulajivalinnassa olisi voitu suosia luontaisesti syntyneitä mäntyjä kuusten sijasta.”

Kuusentaimikon varhaisperkaus

”Kuusia on sahattu liian korkealta, jolloin kantoihin on jäänyt eläviä oksia joista kasvaa uusi latvus.Nämä haittaavat korjuuta ensiharvennusvaiheessa.”

© O

lli Mäki

© O

lli Mäki

© K

alle Vanhatalo

© K

alle Vanhatalo


Education

MHSkoulutus: Laadunhallinta