Miksi opiskelu ei ole kivaa?

Miksi opiskelu ei ole kivaa?Ja mitä opettaja voi tehdä asialle

Vesa Linja-aho

Metropolia

12. lokakuuta 2011

Vesa Linja-aho (Metropolia) Miksi opiskelu ei ole kivaa? 12. lokakuuta 2011 1 / 49

1 Miksi opiskelijat eivät tykkää koulusta?

2 Kuinka opetan opiskelijoille heidän tarvitsemiaan taitoja, kun standardoiduissa

3 Miksi opiskelijat muistavat kaiken mikä näytetään televisiossa, mutta unohtavat

4 Miksi abstraktien asioiden ymmärtäminen on niin vaikeaa?

5 Onko harjoittelemisessa järkeä?

6 Kuinka saan opiskelijat ajattelemaan kuin oikeat tiedemiehet, matemaatikot

7 Kuinka sovitan opetukseni erilaisten oppimistyylien mukaiseksi?

8 Kuinka voin auttaa hitaita oppijoita?

9 Entäs minun mieleni?

10 Johtopäätökset


Luin mainion kirjan: Daniel T. Willingham, Why Don’t

Students Like School?

Kirjan nimi on provosoiva ja otsikon perusteella odotin, että kirja onhuonompi kuin mitä se sitten oli. Kirja ei sisällä vouhotusta, vaankäytännön vinkkejä siitä, kuinka viimeaikaisen kognitiotieteen tuloksia voisoveltaa luokkahuoneessa — opetitpa sitten alakoulussa tai yliopistossa.

Itseäni ärsytti kasvatustieteen opinnoissa

se, että hienoista teorioista jäi uupumaan se käytännön sovellus: kuinkaotan tämän hienon teorian/tuloksen huomioon oppituntia pitäessäni?


Kirja on erittäin luettavaa tekstiä ja sopivan pituinen.

Kirjan tyyli on tiedekirjan ja populaarikirjan välimaastosta: asiatesitetään ymmärrettävästi, mutta lähdeviittein varustettuna.

Esitän tässä

kirjan sisällön parhaat palat erittäin tiivissä muodossa. Joudunluonnollisesti karsimaan perusteluja ja johdantoja pois. Lukekaa se kirja!a

aKirja on saatavilla sähkökirjana Amazonissa reilun kymmenen dollarin

hintaan, joten pääset lukemaan vaikka heti, jos omistat luottokortin.


Miksi opiskelijat eivät tykkää koulusta?


Lyhyesti:

Ihmisen aivoja ei ole mitenkään ’suunniteltu’ ajattelemista varten.

Ihmiset ovat luonteeltaan uteliaita, mutta lyhytjänteisiä.



Moni helpolta tuntuva asia on todellisuudessa hankala

Tietokone peittoaa ihmisen shakissa, muttei roska-auton ajamisessa.

Moni itsestäänselvyys, kuten käveleminen hankalassa maastossa, tainäkeminen, vaativat aivoilta enemmän paukkuja kuin vaikkapashakinpeluu.

Ajatteleminen on hidasta. Sitten kun kuulee ratkaisun, se tuntuuitsestäänselvältä.

Ulkomaanmatkailu voi tuntua raskaalta, koska moni arkipäiväinenasia, kuten kaupassakäynti, vaatii täyden huomion.



Ongelmanratkaisu tuottaa nautintoa

Menestyksellinen ongelmanratkaisu tuo mielihyvän tunteen (toisinkuin valmiin ratkaisun kuuleminen).

Jos tuntee edistyvänsä, niin ihminen jaksaa keskittyä paremmin (vrt.sudoku vs. matemaattinen todistustehtävä).

Esimerkiksi hankala kaavio luentokalvolla voi kytkeä aivot pois päältäja saada ihmiset ajattelemaan jotain mukavampaa.

Pelkkä kiinnostava aihe ei riitä (vrt. koulun seksivalitustunnit, taioman alan tieteellinen konferenssi [s. 11]).



Ihminen on utelias, mutta välttää ajattelemista

Ajatteleminen on hidasta, ponnistelua vaativaa ja epävarmaa.

Jos mahdollista, ihminen hakee ratkaisun muistista (esim. 3+4=7 tai9*9=81).

Kun ihminen kohtaa ongelman, hän miettii, kuinka paljon panostustasen ratkaisemiseen tarvitaan. Jos ongelma on liian vaikea tai liianhelppo, ihminen antaa sen olla.



Kuinka ajattelu toimii?

Ympäristö → työmuisti ↔ kestomuisti.

Kestomuistista haetaan asioita, työmuistissa ovat senhetkisetajatukset.



Tiedon lajit

Faktatieto (jääkarhu on valkoinen).

Proseduraalinen tieto (12*7=)



Sujuva ajattelu

Faktat kestomuistissa.

Proseduurit kestomuistissa.

Työmuistin kapasiteetti.

Tiedot ympäristöstä.



Kuinka soveltaa oppitunnilla?

Anna oppilaille ongelmia ratkottavaksi.

Kunnioita kognitiivisia rajoituksia.

Tee ongelmista ymmärrettäviä.

Harkitse tarkkaan, milloin annat ongelmia ratkottavaksi.

Ota huomioon opiskelijoiden erilaiset taustatiedot.

Vaihtele rytmiä.

Pidä opetuspäiväkirjaa!


Kuinka opetan opiskelijoille heidän tarvitsemiaan taitoja, kun standardoiduissa kokeissa mitataan vain faktojen ulkoa osaamista?

Kuinka opetan opiskelijoille heidän tarvitsemiaan taitoja,

kun standardoiduissa kokeissa mitataan vain faktojen ulkoaosaamista?

Lokalisaatio Suomeen:

Yhdysvalloissa standardoitu oppilaiden testaaminen on erittäin yleistä.

Suomessa standardoituja kokeita on vähemmän: ensimmäisenämieleen tulevat vain ylioppilastutkinto, KHT/HTM-tentti jasähköturvallisuustutkinnot.



Oletko kuullut tämän?

Faktojen pänttääminen on tylsää ja vanhanaikaista, haluanoppia/opettaa taitoja. Faktathan voi aina tarkistaa netistä.

Ulkoa osaamisen sijasta tulee harjoitella kriittistä ajattelua.

Faktojen opettamisen sijaan tulee laittaa opiskelijat itse keräämään jaarvioimaan tietoa.

Mutta!

Faktatiedon osaamisen tulee edeltää taitojen oppimista.



Ulkoa osaaminen on aliarvostettua

Alan termistö täytyy tuntea, jotta edes voi ymmärtää, mistä on kyse.

Ihmismieli ei toimi kuten laskukone, joka osaa muutaman proseduurinja osaa soveltaa niitä mihin numeroihin tahansa.

Ajattelu vaatii aina taustatietoa!

Oppikirjoihin ei voida aina sisällyttää joka ikistä mahdollista esitietoa.Muuten kirjoista tulee tolkuttoman paksuja ja vaikealukuisia.

Teksti/vastaus muotoillaan aina kohderyhmän mukaan. Esimerkki:olet tietokoneen ääressä ja joku kysyy, mitä sinä teet. Miten vastaatkaksivuotiaalle, kymmenvuotiaalle, vaimollesi tai pomollesi?

Uskoin että hän asui järven rannalla, kunnes hän sanoi, että vuoksenaikaan kuistilta on rantaan vain kymmenen metriä.



Työmuisti loppuu kesken, jos ei tunne taustoja

Esimerkki: lue erittäin pitkä lause jostain romaanista, jota et olelukenut.

Taustatieto helpottaa asian mahtumista työmuistiin

X C N

N P H

D F B

I C I

A N C

A A X

Tutkimus (s. 35)

Hyvät ja huonot lukijat lukivat baseball-aiheisen artikkelin. Tulos:baseballista perillä olevat huonot lukijat muistivat artikkelin sisällönhuomattavasti paremmin kuin baseballia seuraamattomat hyvät lukijat.



Miksi taustatieto on tärkeää

1 Sanasto

2 Kirjoittajan jättämien aukkojen tukkiminen

3 Mahdollistaa rypästämisen (chunking) jolloin työmuistia vapautuumuuhun käyttöön

4 Mahdollistaa monitulkintaisten lauseiden ymmärtämisen.



Miksi taustatieto on tärkeää

Muisti on ensisijainen ongelmanratkaisukeino: haetaan ratkaisuamuistista.

Esimerkki: ne shakinpelaajat, jotka ovat parhaita normaalipelissä (1tunti), ovat parhaita myös salamaturnauksissa (5 min).

Psykologien arvion mukaan huippupelaajilla saattaa olla jopa 50 000eri peliasetelmaa ulkomuistissa!

”The best geologist is the one who has seen most rocks.”

Taustatieto parantaa muistia!

Uusien asioiden oppiminen on helpompaa, jos tietää aiheesta edes jotain.Lue kirjoja, lehtiä ja sanomalehtiä!



Ongelma

Moni suuri ajattelija on päästellyt suustaan tiedon "ulkoa"osaamistaväheksyviä kommentteja, joita siteerataan ahkerasti (s. 46).



Kuinka soveltaa oppitunnilla

Arvioi, mitä tulee osata, jotta pystyy osaamaan lisää.

Varmista, että taustatiedot osataan ennen kuin rupeat vaatimaankriittistä ajattelua.

Pinnalliset taustatiedot ovat parempi kuin ei taustatietoa ollenkaan.

Yritä saada opiskelijat lukemaan tavalla tai toisella.

Oppimista voi tapahtua myös sattumalta.

Aloita aikaisin (vie lapset museoon, akvaariotaloon ja osta heillekirjoja).

Tiedon mitää olla merkityksellistä.


Miksi opiskelijat muistavat kaiken mikä näytetään televisiossa, mutta unohtavat kaiken, mitä minä sanon?

Miksi opiskelijat muistavat kaiken mikä näytetään

televisiossa, mutta unohtavat kaiken, mitä minä sanon?

Mitä muistot ovat?

Muistot ovat ajatusten jäänteitä. Jos et ole ajatellut jotain asiaa, tuskintulet muistamaan sitä.



Mitä ihminen muistaa

Opiskelijat muistavat opettajan kertomat vitsit ja hänen höpinänsälapsistaan ym.

Jos et kiinnitä johonkin asiaan huomiota, et muista sitä. (Esimerkiksihypnoosi ei auta muistamista, toisin kuin yleisesti uskotaan.)

Asia, joka aiheuttaa tunnereaktion, muistetaan hyvin. (Missä olit, kunkuulit WTC-iskuista?)



Pelkkä toistojen määrä ei auta muistamaan

Juuri kukaan ei erota aitoa kolikkoa viidentoista kuvan joukosta.

Tutkimus (s. 60): koehenkilöille näytettiin sanoja. Osa koehenkilöistäjoutui sanomaan, millaiset tunteen sanan näkeminen herätti. Hemuistivat sana paremmin kuin ne, jotka vain näkivät sanat. Tieto

siitä, että sanojen muistamista testataan myöhemmin, ei

vaikuttanut oppimiseen!



Mitä yhteistä on hyvillä opettajilla?

Opiskelijoiden kurssipalautevastausten analysointi tuottaa seuraavantuloksen (s. 65). Kolmenkymmenen kohdan kyselyn perusteella voisi tehdävain kahden kohdan kyselyn:

Vaikuttiko opettaja kivalta tyypiltä?

Oliko käytännön järjestelyt hoidettu hyvin?



Kerro tarina!

Tarina jää hyvin mieleen. CCCC:

Causality

Conflict

Complications

Character

Ongelma: tarinoiden keksiminen vie aikaa.



Entäpä jos muistettava asia ei ”tarkoita” mitään?

Kielten sanojen, alkuaineiden lyhenteiden ym. opetteleminen.Muistitekniikoita

Paikkojen menetelmä.

Apusanojen menetelmä (peg words).

Asioiden linkittäminen visuaalisesti.

Lyhennemenetelmä.

Alkukirjainten menetelmä.

Laulut




Käy oppituntisi läpi ja mieti, mitä opiskelijat ajattelevat missäkinkohtaa tuntia.

Harkitse tarkkaan, millaisia mielenkiinnon herättäjiä käytät. (-Opettaja räjäytti jotain tunnilla. - Mitä hän räjäytti? - En mä muista.Jotain kaasua kai.)

Käytä tutkivaa oppimista harkiten. Opiskelija muistaa myös ”väärät”tutkimuslöydöksensä.

Suunnittele harjoitustehtävät niin, että opiskelijat joutuvatajattelemaan merkityksiä.

Älä pelkää käyttää muistisääntöjä.

Kokeile organisoida oppitunti konfliktin ympärille.


Miksi abstraktien asioiden ymmärtäminen on niin vaikeaa?


Miksi oppilas, joka on juuri osannut laskea pöydän pinta-alan, ei osaalaskea jalkapallokentän pinta-alaa?

Ihmismieli ei tykkää abstrahoinnista.

Ymmärrämme uusia asioita peilaten niitä muistamiimme asioihin, jamuistamamme asiat ovat yleensä konkreettisia.



Ymmärtäminen on muistamista valepuvussa

U=RI vs. vesiputkisto

Esimerkit auttavat ymmärtämään.

Suhteellinen asteikko vai absoluuttinen asteikko (s. 91)?



Miksi tieto on pinnallista?

Opiskelija vastaa kokeessa täsmälleen samoin sanoin kuin opettaja onsanonut, mutta ei osaa soveltaa.

Opiskelija tekee huvittavan johtopäätöksen.



Miksi tieto ei siirry?

Säteilyongelma vs. linnakkeen valloitusongelma.

Vain 30 % opiskelijoista ratkaisi jälkimmäisen oikein, vaikka tiesivätensimmäiseen ratkaisun.

Ongelmien syvärakenteen hahmottaminen on vaikeaa.

Kun opiskelija kohtaa hankalan kotitehtävän, hän selaa oppikirjaa jakoittaa löytää samankaltaisen tehtävän.




Anna esimerkkejä pyydä opiskelijoita vertailemaan niitä.

Painota syvällisen ymmärtämisen merkitystä

Älä vaadi mahdottomia


Onko harjoittelemisessa järkeä?


Työmuistin koko on pahin jarru!

Harjoitteleminen on ainoa tapa kiertää tätä ongelmaa!

Työmuistin kokoa ei pysty parantamaan.

Riittävä harjoittelu tekee prosessin automaattiseksi (kengännauhojensitominen, polkupyörän tai auton ajaminen. . . ).



Automaattinen prosessi

Tapahtuvat nopeasti

Ärsyke → tapahtuu automaattisesti.

Tapahtuu tiedostamatta (tämä voi olla haastavaa opettamisenkannalta).

Automaattinen prosessi ei juurikaan kuormita työmuistia!



Jatkuva harjoittelu estää unohtamisen

Unohtamisen vauhti on sama, saipa kurssista vitosen tai ykkösen.

Vain jatkuva harjoittelu estää unohtamisen. Kun on harjoitelturiittävästi, unohtaminen on todella hankalaa (fillarilla ajaminen, 1.asteen yhtälön ratkaiseminen).

Harjoittelu kannattaa ryhmittää useammalle päivälle!

Jos haluat päästä tentistä helpolla, älä lue pelkästään edellisenä iltana,vaan lue vähän muutamana iltana!



Harjoitteleminen parantaa tiedon siirtymistä

Ongelman syvärakenteen hahmottaa helposti, jos on ratkaissut useitasamankaltaisia ongelmia.




Harkitse, minkä prosessien automatisointi on tärkeää.

Jaa harjoittelu pitkälle aikavälille.

Harjoittele perusasioita, mutta anna opiskelijoiden kokeilla myöstietojen soveltamista hankaliin ongelmiin.


Kuinka saan opiskelijat ajattelemaan kuin oikeat tiedemiehet, matemaatikot tai historioitsijat?

Kuinka saan opiskelijat ajattelemaan kuin oikeat

tiedemiehet, matemaatikot tai historioitsijat?

Ensin on tunnustettava eräs tosiasia

Aloittelija ajattelee eri tavalla kuin asiantuntija!

Asiantuntija kerää tietoa, tekee hypoteeseja ja lopulta päätyy oikeaanratkaisuun (käytännön esimerkki: Gregory House).

Aloittelija lukee ja omaksuu tietoa, jotta tällainen prosessi olisikoskaan mahdollinen.

Asiantuntija pyrkii pureutumaan syvärakenteeseen.

Aloittelija ei pysty samanlaiseen toimintaan, koska häneltä puuttuu”työkalupakki” tähän toimintaan.

Harjoittelu on ainoa tapa päästä aloittelijasta asiantuntijaksi.



Havainto älykkyydestä

Kansainvälisen tason huippuosaajat (tutkijat, viulistit,shakinpelaajat. . . ) ovat älykkäitä, mutteivät mitenkäänpoikkeuksellisen älykkäitä.

Ainoa yhdistävä tekijä eri alojen huippuosaajissa on työnarkomania.

Huippuosaajaksi kehittyminen tarvitsee tuhansia tunteja harjoittelua(s.139).




Opiskelijat ovat valmiita sisäistämään tietoa, eivät luomaan sitä.

Asiantuntijan leikkiminen voi olla mielekästä, mutta ei oppimisen,vaan mielenkiinnon herättämisen takia.

Esimerkiksi ekaluokkalaista ei kannata opettaa hypyttämään silmiärivillä vain muutaman kerran.


Kuinka sovitan opetukseni erilaisten oppimistyylien mukaiseksi?

Kuinka sovitan opetukseni erilaisten oppimistyylien

mukaiseksi?

Lyhyesti: höpinä erilaisista oppimistyyleistä ("auditiivinen","kinesteettinen"ja "visuaalinen"oppija) on nykytieteen valossahuuhaata.

Eli jääkiekkofanin ei ole järkevää opiskella matematiikkaakinesteettisesti jne.

Älykkyys paranee opiskelemalla. On olemassa tekijä g , joka vaikuttaaerilaisten älykkyyksien kehitykseen, mutta tutkimus on kesken.


Kuinka sovitan opetukseni erilaisten oppimistyylien mukaiseksi?


Ajattele sisältöä, älä oppimistyylejä.

Muutos helpottaa huomion kiinnittymistä.

Jokainen lapsi on tärkeä, oli tämä ”älykäs jollain tavalla” tai ei.

Relaa ja säästä rahojasi.


Kuinka voin auttaa hitaita oppijoita?


Länsimaisen kulttuurin käsitys älykkyydestä:

Älykkyyttä pidetään kiinteänä synnynnäisenä ominaisuutena, joka eimuutu.

"Jos joudun harjoittelemaan, olen tyhmä. Koska en todellakaan oletyhmä, en myöskään harjoittele."

Väärät uskomukset älykkyydestä ovat paha jarru sekä älykkäiden ettävähemmän älykkäiden osaamisen kehitykselle.

Aasiassa pidetään itsestään selvänä, että jos joku osaa jotain hyvin, hän onharjoitellut paljon. Ja ahkeraa harjoittelua pidetään positiivisena asiana.




Kehu yrittämisestä, älä osaamisesta.

Tee selväksi, että kova työ kannattaa.

Tee selväksi, että möhliminen on osa oppimista.

Älä oleta, että opiskelutaidot ovat itsestäänselvyys.

Muiden kiinni saaminen on pitkän aikavälin tavoite.

Näytä opiskelijoille, että luotat heihin.


Entäs minun mieleni?

Entäs minun mieleni?Kirjassa on puhuttu oppimisesta ja oppijan aivojen toiminnasta.

Opettamista, kuten mitä tahansa monimutkaista kognitiivista taitoa, tuleeharjoitella, jotta siinä kehittyy!

Opettajan on osattava opetettava asia hyvin. Tämä pätee erityisestimatematiikan opettamiseen (s. 191).

Tutkimusten mukaan opettajien opetustaidot kehittyvät viidenensimmäisen työvuoden aikana, minkä jälkeen käyrä muuttuuvaakasuoraksi. Opettaja, jolla on 10 vuotta työkokemusta, ei ole (noinkeskimäärin) parempi kuin opettaja, jolla on 20 vuotta kokemusta.

Vaikuttaa siltä, että opettajat lakkaavat kehittämästäopetustaitojaan, kun he ovat kehittäneet ne "riittävän hyväksi".

Pelkkä "pitkä kokemus" ei tee ketään eteväksi. 20 vuotta autoaajanut voi olla tumpelo kuljettaja, jos hän ei ole erikseen panostanutajotaidon kehittämiseen.



Opetustaitojen kehittäminen on hankalaa

Kehittyäkseen opettaja tarvitsisi palautetta toiselta ammattilaiselta.

Opettajalla ei ole yleensä mahdollisuutta seurata omaa opetustaan,tai tarkkailla rauhassa mitä luokassa tapahtuu.



Kuinka saada palautetta omasta opetuksesta: yksi tapa

1 Etsi kollega, jonka kanssa on mukava työskennellä.

2 Videoi omia oppituntejasi, ja katso videointejasi yksin.

3 Katso kollegasi kanssa muiden opettajien opettamista videolta(esimerkiksi http://www.learner.org taihttp://www.videoclassroom.org) ja harjoitelkaa rakentavanpalautteen antamista.

4 Katsokaa kollegasi kanssa toistenne videoituja oppitunteja ja antakaapalautetta niistä.

5 Ryhdy konkreettisiin toimenpiteisiin palautteen perusteella.


http://www.learner.org

http://www.videoclassroom.org


Vihjeitä itsensä johtamiseen

Pidä opetuspäiväkirjaa.

Aloita keskusteluryhmä kollegoiden kanssa, ja jakakaa siellä ongelmiaja ideoita.

Tarkkaile opiskelijoita: mikä heitä kiinnostaa, miten he puhuvatkeskenään jne.

Älä yritä korjata kaikkea kerralla, aloita pienin askelin!


Johtopäätökset

Lopuksi

Kirjailijan tulee muistaa kirjaa kirjoittaessaan, että hän kilpaileejatkuvasti muiden viihdemuotojen kanssa. Jos kirja vaikuttaa tylsältäjossain kohdassa, lukija nakkaa sen pöydälle ja menee katsomaantelkkaria tai surffaamaan netissä.

Opettajan tulee ajatella samoin tunteja suunnitellessaan: muista, ettätylsä kohta voi saada opiskelijan räpläämään kännykkäänsä taipelaamaan ristinollaa.

Lyhyesti: tunne opiskelijasi.

Aukeamalla 210–211 on mainio taulukkomuotoinen tiivistelmä kirjansisällöstä.


Education

Miksi opiskelu ei ole kivaa?