(Verkko-) vuorovaikutus

ja ohjaus

Harto Pönkä 21.3.2016

Ohjauksen osa-alueet

Urasuunnittelun ja ammatillisen kasvun

ohjaus

Oppimisen ja opiskelun ohjaus

Persoonallisen kasvun ja hyvinvoinnin

tukeminen

Miksi opiskelen? Mihin pyrin? Opiskeluvaihtoehtoihin liittyvät valinnat Koulutuksen mahdollistamat työtehtävät Omat ammatti- ja uratavoitteet Työllistyminen ja yrittäjyys

Mitä, miten, missä, milloin, kenen toimesta? Opintoihin liittyvän tiedon löydettävyys (opp.sisällöt, harjoittelupaikat ym.) Oppimistaidot, oppimisvaikeudet Vuorovaikutustaidot, ryhmien ongelmat Työskentelymenetelmät ja välineet

Kuka osaa auttaa? Miten selviydyn? Perhetilanne, taloudellinen tilanne Terveys, päihdeongelmat, kriisit Ammatillisen identiteetin kehittyminen Opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen

Lähteenä mm. OAMKin opintojen ohjaussuunnitelman luonnos 19.1.2016

Kuvan lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm

MITEN? MIKSI?

Ohjauksen suoruus vs. itseohjautuvuus

Ohjauksella pyritään tukemaan opiskelijan itseohjautuvuutta ja oppimisen omistajuutta voimaantumista ja valtaistumista

Verkko-ohjauksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

Ohjausta tukevat tietopankit

• Kollektiivinen tietopankki = kaikki tuottavat ja ylläpitävät – Kootkaa ohjaukseen liittyvät tiedot järkeviksi kokonaisuuksiksi ja

ylläpitäkää niitä

– Kuka vastaa kokonaisuudesta? Entä osakokonaisuuksista?

– Välttäkää alakohtaisia kopioita. Resurssit kannattaa koota yhteen.

• 1) Yleiset, 2) koulutusaloihin ja 3) yksittäisiin kursseihin liittyvät materiaalit – Dokumenttimalleja, teknisiä ohjeita, ohjevideoita, hakemistoja, linkkejä…

• Looginen ja opiskelijalähtöinen rakenne – Avatkaa rakenteen logiikka opiskelijoille ja noudattakaa sitä

– Usein etsityt sisällöt muita paremmin esiin

• Usein kysytyt kysymykset (UKK) – Toimivat kategoriat ja tagit (ryhmittely ja hakusanat)

– Kysymysten & vastausten hakutoiminto Jos ei löydy, ohjataan esim. live chattiin Ohjaaja lisää uuden kysymyksen ja vastauksen UKK:hon

Kootkaa tiedot yhteiseen pankkiin

Silmäiltävää ja luettavaa sisältöä

• Kirjoita tiiviisti, lyhyitä kappaleita

• Jaa teksti osiin väliotsikoilla

• Käytä listoja ja taulukoita

• Valokuvat, piirrokset ja graafit lisäävät kiinnostusta – Oletus: kuvaa klikkaamalla aukeaa sen isompi versio

– Muista myös kuvatekstit

• Linkitä aina, kun siitä on lukijalle selvä hyöty – Lähteet, lisämateriaalit

• Kerro kirjoittaja/julkaisija ja ajankohta

• Kerro, jos olet muokannut sisältöä ja sen syy

• Muista metatiedot: otsikko, kuvaus, jakokuva, hakusanat

• Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken laitteilla ja selaimilla

• Mobiili

– Toimii tableteilla ja kännyköillä

– Ei liitetiedostoja

– Ei pitkiä videoita

– Ei selainriippuvuuksia

– Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia

• Jakopainikkeet: Facebook, Twitter, WhatsApp, LinkedIn, (Google+)

Nykyaikainen verkkosisältö

Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu

Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)

Oppijoiden itseohjautuvuuteen ei kannata liiaksi luottaa

Ks. http://www.laakarilehti.fi/kommentti/?opcode=show%2Fnews_id%3D16061%2Ftype%3D7#.VfVfQfV-U-8.twitter ja

http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf

Yhteinen ideointi wikissä:

Miten ohjauksen tietopankin voisi toteuttaa?

Ohjausta chat-keskusteluissa

Live chatit www-sivustoilla • Asennetaan www-sivustolle, ylläpito verkkoselaimella ja/tai mobiilisovelluksella

• Asiakaspalvelua, neuvontaa, henkilökohtaista ohjausta ja tukea

• Chat-päivystäjän toiminta – Saa taustatiedot: millä www-sivulla kysyjä on, kauanko ollut, mitä sivuja avannut, montako kertaa käynyt jne.

– Selvittää tilanteen/ongelman/kysymyksen

– Vastaa kysymykseen, antaa ohjeita ja linkkejä, ohjaa ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon

– Tarvittaessa muita välineitä: jaetut muistiinpanot, ruudunjako, Skype, puhelin jne.

• Voi olla myös luottamuksellisen ohjauksen työkalu – Nimettömyys helpottaa kysymään ja hakemaan apua arkoihinkin asioihin

– Jos keskustelussa käsitellään henkilötietoja, varmistu chat-palvelun sopivuudesta siihen

Esimerkki: SeAMKin Zopim-chat

Zopim on suosituimpia ilmaisia chat-palveluita. Kun chat on kiinni, voi sen joko piilottaa tai näyttää kävijälle yhteydenottolomakkeen.

Kuvakaappaus: http://www.seamk.fi/fi/Koulutus/Opiskelijana-SeAMKissa/Opiskelijapalvelut/SeAMK-Chat

Lähde: Mykkänen, 2014, http://www.verkkokauppiaaksi.fi/2014/09/suuri-live-chat-vertailu-katso-vertailugrafiikka-osa-3/ Katso myös: https://www.dude.fi/parhaat-chat-palvelut-verkkosivuille/ ja https://www.dude.fi/parhaat-chat-palvelut-verkkosivuille-osa-2/

Live chattien vertailu (2014)

Onnistunut chat-palvelutapahtuma

Taloustutkimus/VM, 2015, https://t.co/EIlPRDrsgn

• Joillekin tekstimuotoinen keskustelu sopii paremmin kuin toisille, kun esim. äänensävyt ja ilmeet eivät välity

• Nimettömänä toimiminen ja ohjaajien vertaisohjausta muistuttava asema madaltaa kynnystä kertoa itsestään

• Internet-keskustelijan estoja vähentää (Suler, 2004): 1. Et tunne minua (dissociative anonymity)

2. Et voi nähdä minua (invisibility)

3. Voimme palata asiaan myöhemmin (asynchronicity)

4. Keskustelu tapahtuu omassa mielessäni (solipsistic introjection)

5. Tämä on vain peliä (dissociative imagination)

6. Olemme tasa-arvoisia (minimization of authority)

• Haasteena on läsnäolo ”tässä ja nyt” ja luottamus

• Verkossa on helpompi jättää toisen viesti huomioimatta

Chat-keskustelun erityispiirteitä

Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

Onnistunut chat-ohjauskeskustelu

Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

• Ohjaaja käyttää ohjaustyökaluja kuten ”perusutelu”, tarkentavat kysymykset, valmiit teemat, aiheen rajaus, yhteisymmärryksen varmistaminen. Keskusteluyhteyden ylläpitäminen.

• Ohjaajat tarjoavat runsaasti linkkivinkkejä ja niihin voidaan tutustua myös yhdessä

• Hidas, tasainen keskustelutahti. Onnistuneet keskustelut kestivät yli tunnin, pisimmät tunteja.

• Löydetään mahdollisia ratkaisuja. Saadaan yhteystiedot tai sovitaan f2f-tapaamisesta.

Luottamuksen rakentaminen

• Keskustelun avoimuus lisääntyy sitä mukaa, kun ohjaaja ”ansaitsee” ohjattavan luottamuksen

• Luottamusta voi rakentaa mm. kohteliaisuudella ja aikuismaisuudella

• Aloitusviesti tärkeä: rento asiaan johdatteleva tyyli toimii, esim. ”mitäpä mielen päällä?”

• Ohjaajan osoittama kiinnostus ja auttamishalu lisäävät luottamusta

• Ohjaajan taustatiedot on hyvä kertoa: luotettava taho ja aikuinen ammattilainen

Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

Hymiöt chat-keskusteluissa

Chat-otteet: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

Hämmennys

Empatia

Vahvistus

Pehmennys

Pahoittelu

Empatia

Yllätys

Iloisuus

Lähde: http://emojitracker.com/ (19.3.2016)

Keskustelu

Millaisena näet

chatin tehtävän

opiskelijoiden

ohjauksessa?

Mitä etuja, entä

haasteita?

Vertaisryhmä ja ohjaaja taskussa

WhatsApp Facebook & FB messenger Skype

Pikaviestit ja ryhmäkeskustelut

Lähde: Oulun kaupunki / NettiNappi, 2014, http://www.slideshare.net/liisakurtti/kyselytulokset-nuorille-51114-41196530

Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

• Some-palvelut ovat tärkeitä nuorille kavereiden välisessä viestinnässä ja vertaistuessa

• Esimerkiksi WhatsApp-ryhmä vahvistaa opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vertaistukea

• Some-ryhmiä voidaan perustaa lisäksi opintojaksoja ja harjoitteluja varten ohjaajan/opettajan aloitteesta

– Aluksi tottuminen uuteen toimintatapaan ja käyttötarkoitukseen

– Some-ryhmät sopivat ryhmän etäohjaukseen: tiedotus, kokemusten vaihto, tehtävien anto, kuvien ja videoiden jako, jne.

• Ohjaaja voi tarjota myös yksilöohjausta some-palvelujen kautta. Huomioitava henkilötietojen käsittely

– Huomioitava oppilaitoksen some-ohjeistuksessa

– Esim. WhatsApp ja Snapchat eivät tallenna viestejä palvelimilleen sen jälkeen, kun ne on välitetty vastaanottajalle

Some-palvelut ryhmäohjauksessa

Yhteisölliseen oppimiseen ohjaaminen

• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.” (Dillenbourg, 1999)

• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!)

• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

• Yhteisöllistä oppimista tuetaan, koska se käynnistää ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.

Yhteisöllinen oppiminen

Yhteisöllinen työskentely edellyttää toimivaa vuorovaikutusta ja yhteistä tavoitetta.

1. Kirkas (tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva)

2. Saa jäsenet osallistumaan ja tekemään yhteistyötä

Lähde: Pönkä, 2014, Sosiaalisen median käsikirja

Kun puhutaan ”tiukasta” yhteisöllisestä työskentelystä, niin

puhutaan ryhmistä.

1. Muotoutumisvaihe (forming) • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja

2. Kuohuntavaihe (storming) (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)

• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.

• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.

3. Normien luomisen vaihe (norming) • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.

4. Toteuttamisvaihe (performing) (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)

• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.

5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.

Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).

http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

Ryhmäytymisen vaiheet

Keskustelu

Miten olet käyttänyt

ryhmäohjausta?

Miten ohjaaja voi

tukea ryhmäytymistä?

https://www.yammer.com/

Toimiva keskustelu tukee yhteisöllisyyttä

Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan, välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti,

kysyvät ja rakentavat uutta tietoa.

Keskustelujen merkitys

Pari sanaa perinteisistä oppimisalustoista (LMS = learning management system, perinteiset verkko-oppimisympäristöt kuten Moodle ja Optima)

Kuva: tämän opintojakson Moodle-ympäristö

Yhteinen tuotos vs. omistajuus

Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7

TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

Molemmat tarvitaan: tuotos ja keskustelu

Ryhmän työskentelyprosessi

Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?

Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?

Oliko työskentely vastavuoroista?

Ohjaaja tiedonrakentelun prosessissa

Yhteisöllisyyttä tai vuorovaikutusta ei

voida pakottaa, mutta sille

voidaan luoda

otolliset olosuhteet.

Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/

Yhteisöllistä oppimista edistävät tekijät

Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)

Yhteisöllistä oppimista vaikeuttavat tekijät

Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)

• Kiinnitä erityistä huomiota: – Sujuva ryhmätyöskentely on yhteisöllisen oppimisen edellytys

– Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa monipuolinen vuorovaikutus ja kannustaa oppijoita työskentelemään yhdessä

– Yksittäisten oppijoiden merkitys ryhmän onnistumiselle

• Varmista, että oppijoiden työskentely etenee ja syvenee oppimistavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua)

• Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esittämällä tarkentavia ja perusteluita edellyttäviä kysymyksiä

• Anna palautetta oppijoiden työskentelystä, niin että he kokevat ”tulleensa kuulluiksi”

• Anna aikaa ryhmäytymiselle ryhmään liittyvä keskustelu on edellytys luottamuksellisen ilmapiirin muodostumiselle

Ohjaaja yhteisöllisessä oppimisessa

Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

• Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen sitoutumista ja panosta

• Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä

• Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia

• Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon

• Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin käytetyllä pedagogisella mallilla

Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen

Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

Työskentely pareittain wikissä: 1. Muodostakaa tehtävänanto, joka ohjaa keskusteluun/ yhteisölliseen työskentelyyn. 2. Kommentoikaa/arvioikaa muiden parien tehtäviä.

• Sinun on parasta olla aktiivinen osallistuja

• Kokoa yhteen samasta aiheesta kiinnostuneita – Tavoitteet ja ns. isot kysymykset

• Synnytä pitkäaikaista toimintaa, joka edellyttää jatkuvaa osallistumista ja tarjoaa jäsenille kehittymisen mahdollisuuksia.

• Tue jäsenten vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä

• Valitse some-palveluita, jotka tukevat yhteisöllistä työskentelyä, etenkin keskustelua.

• Älä sokaistu teknologiasta tai kiirehdi, vaan keskity yhteisön ydintarkoituksen ja -toiminnan tukemiseen.

Jos kuitenkin haluat luoda yhteisön…

Lähde: http://www.orgnet.com/community.html

Lurkkaajat,

jopa yli 60%

Pienet

kaveriklusterit

Yhteisön ydin

(ja sisäpiiri)

Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta.

Verkkoyhteisön sosiaaliset suhteet

Ohjausta etänä ja videoyhteydellä

Adobe Connect etäluentoihin ja -ohjaukseen

Ruudunjaolla voit näyttää mitä tahansa omalta tietokoneeltasi sekä jakaa sen käyttöoikeuden osallistujille (ylläpitäjät ja esittäjät)

Jaetut linkit (tai muistiinpanot, äänestys, piirtotaulu tms.)

Chat-keskustelu osallistujien kesken: kysymykset, kommentit, linkit…

Esittäjän video on yleensä tässä

Osallistujat

Ylläpitäjät

VINKKEJÄ: - Testaa tekniikka etukäteen - Muista nauhoitus - Osallista! Anna esitysoikeuksia - Voit tehdä useita asetteluja (layout) ikkunoineen (pod) erilaisiin tarkoituksiin (esim. eri esitykset ja tehtävät) - Voit jakaa opiskelijat pienryhmiin chatissa (breakout rooms) - Chat-keskustelu onnistuu myös kahden kesken

Esittäjät

AC:n kattavat ohjevideot: http://tv.adobe.com/watch/learn-adobe-connect/what-is-adobe-connect-8/

• Luennoija on yksin – kuvittele opiskelijat edessäsi, puhu heille

• Suunnittelu korostuu – jaksotus, osallistaminen, tehtävät, tauot

• Vuorovaikutus – varaa aikaa työskentelylle ja keskustelulle

• Puheenvuorojen pyyntö ja jako – kerro selvästi, miten toimitaan

• Etäryhmien paikallisohjaajat – sovi etukäteen toimintatavoista paikallisohjaajien kanssa

• Yksilöohjaukselle oma aika

• Testaa kaikki tekniset asiat etukäteen, tee varasuunnitelma

Etäluentojen haasteet

Kuvittele mielessäsi yleisö edessäsi, katso heitä, puhu heille, ota heidät mukaan!

• Luo katsekontakti kameran kautta kuulijaan

• Puhu riittävän kovalla äänellä

• Artikuloi selvästi ja käytä selkeitä lauseenrakenteita

• Puhu keskustelutyyliin ja huomioi kuulijaa: ”vastaa” todennäköisiin lisäkysymyksiin ja ennakkoluuloihin

• Vältä vaikeita termejä. Jos et voi, selitä ne.

• Toista tärkeät ajatukset esimerkiksi esimerkin avulla.

• Havainnollista puheen sisältöä kuvilla tai diaesityksellä

• Selitä asiakokonaisuudet kohta kerrallaan ja esitä lopuksi kokonaisuus auta kuulijaa jäsentämään tietoa

• Jos vastaat toiselle, kohdista puheesi hänelle.

• Pyydä puheenvuoro. Älä puhu päälle.

• Dialogi on ennen muuta kuuntelua! Ole rakentava.

Puhetavalla on väliä

Lisää aiheesta: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen

• Monotinen, tylsä tai liian hiljainen ääni

• Sekavaa ja katkeilevaa puhetta

• Nopeita liikkeitä ja eleitä, jota luovat levottoman vaikuteleman

• Maneereita; sekä sanontoja että eleitä

• Liian nopeaa etenemistä

• Liian pieni fontti tai liian täydet kalvot

• Mikrofonin ja/tai kameran unohtamista päälle

Vältä näitä etäluennolla

Lisää aiheesta: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen

Videoneuvottelu

• Kaksisuuntainen videoyhteys luo voimakkaan läsnäolon tunnun

• Vaatii tottumista – kameran kohdistuminen yhteen puheenvuoron käyttäjään kerrallaan jännittää osallistujia

• Paikallisohjaajien vastuu korostuu keskustelujen ohjaamisessa

• Chat puuttuu – käytä siis jotain some-palvelua keskusteluun ja materiaalien/linkkien jakamiseen

• Laitteiden rajallinen saatavuus – hinta, sidottu tiettyyn tilaan, etukäteisvalmistelut

• Esitä kysymyksesi selkeästi tietylle osallistujalle tai ryhmälle

• Älä esitä kahta kysymystä peräkkäin

• Muotoile kysymykset selkeästi ja täsmällisesti

• Ilmaise selkeästi mihin kysymyksiin odotat vastauksia, ja mitkä kysymykset ovat retorisia

• Toista kysymys tarvittaessa

• Varmista sopivin väliajoin, että viestintäkumppanisi ovat ymmärtäneet viestisi

• Pyydä tarkennusta aina, kun tilanne tai keskustelun aihe sitä edellyttävät

Kysymysten esittäminen

Lähde: http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/3yhteiskunta/videoneuvottelu/05_esiintyminen

Kuva: https://www.youtube.com/user/oamkextra/videos

Oma YouTube-kanava ohjaukseen?

Yhteenvetoa ohjauksesta verkossa

Verkko-ohjauksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

Lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm

Tavoitteellisuus ja emotionaalisuus

Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/

Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

Pelisäännöt, käyttöehdot ja netiketti

Lähde: Työterveyslaitos, 17.12.2014, http://www.ttl.fi/partner/tyosuojelupaneeli/Asiakirjat/IV_TS-paneeli_tuloskooste.pdf

(N=498, 348 työsuojeluvaltuutettua ja 150 työsuojelupäälliköä)

Noin puolessa somea käyttävissä työpaikoissa on laadittu ohjeistuksia sen käytölle.

Suurin osa on valmis avoimuuteen ja keskusteluun verkossa, kunhan se tapahtuu

tuttujen ihmisten kesken.

Opiskelijoiden ohjeistaminen?

• Oppilaitos voi määrätä, miten ja mihin sen välineitä, ohjelmia ja käyttäjätunnuksia käytetään

• Toiseksi voidaan antaa ohjeita ja esittää toiveita, mutta niiden noudattaminen on enemmän tai vähemmän vapaaehtoista – varsinkin oppilaitoksen ulkopuolella

• Opiskelija ei voi kieltäytyä somen käytöstä opetuksessa, sillä oppilaitos/opettaja päättää kurssin suoritustavasta

– Opiskelijan ei ole kuitenkaan pakko esiintyä omalla nimellään tai jakaa tuotoksiaan avoimesti netissä, mikäli hän ei ole suostunut siihen kurssille ilmoittautuessaan (yksityisyyden suoja)

• Lisäksi mahdolliset salassapito-, harjoittelu- ja muut sopimukset, työsuhteeseen liittyvät vastuut jne.

Tärkeintä on antaa opiskelijoille valmiuksia esim. yksityisyyteen/verkossa näkymiseen, tekijänoikeuksiin ja somen mahdollisuuksiin liittyen

Lähteet: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf

TIEKE, 2009, http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=15110422

Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012, Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3

• Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti tekijällä, jos hän ei luovu niistä. Suoja-aika on 70 vuotta kuolemasta.

• Yksityiskäyttö esim. opiskeluun on yleensä sallittua • Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen julkista käyttöä

– Pätee myös esim. Googlella löydettyihin ja somessa jaettuihin teoksiin kuten kuviin, videoihin, teksteihin ja musiikkiin

• Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten, valokuvaaminen sekä idean käyttäminen apuna uuden teoksen luomisessa on yleensä sallittua

• Tekijä voi luopua oikeuksistaan kokonaan tai osittain – Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista – Creative Commons -lisenssi = käyttölupa tietyin ehdoin – Tekijän kanssa tehty sopimus tai kysytty käyttölupa

• Valokuvien tekijänoikeudet ovat kuvaajalla, mutta niiden julkaisu ei ole aina sallittua

– Muista otettujen tunnistettavien kuvien julkaisuun on syytä pyytää lupa – lapset erityisasemassa

– Kuvan julkaisun voi estää esim. kotirauha, yksityisyyden suoja, henkilötietolaki tai kuvassa näkyvän teoksen tekijänoikeudet

Tekijänoikeudet ja kuvien julkaisu lyhyesti

Creative Commons -lisenssin valinta

Lähde: https://harto.wordpress.com/2015/12/05/periscope-luokkahuoneessa-opetuksen-julkisuus-vs-yksityisyys-ja-tekijanoikeudet/

Case: Periscope luokkahuoneessa

Päättelyketju:

1. Opetus on julkista (POL)

2. Saat tehdä opetuksesta tallenteita omaan käyttöösi

3. Tallenteen julkistamisessa on otettava huomioon henkilötietolaki ja tekijänoikeuslaki

4. Opettajan luentoesitys ja opiskelijoiden esitykset ovat teoksia (Tekijänoik.neuv. lausunto 2006:11)

5. Opetuksessa syntyvän teoksen tallennus on sallittua tilapäiseen opetuskäyttöön (TekijäL)

6. Teoksesta saa valmistaa kappaleen (kopion) yksityistä käyttöä varten (TekijäL)

7. Kopioidun teoksen käyttö muuten kuin yksityisesti vaatii tekijän luvan tai sopimuksen (TekijäL)

Lyhyesti: Oppilaiden koulussa kuvaamat Periscope-videot hyvin todennäköisesti rikkovat Suomen lakia, jos niiden kuvaamiseen ja levittämiseen netissä ei ole saatu etukäteen lupaa kaikilta videolähetyksissä esiintyviltä.

Miten some-palveluita opetukseen?

• Kaupalliset some-palvelut: – Alaikäiset huoltajan suostumuksella

– Täysi-ikäiset omalla vastuullaan

• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita

• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita

http://www.whatsapp.com/legal/

Tarkistuslista:

• Missä maassa palvelu sijaitsee? Suosi EU:ssa sijaitsevia.

• Mikä on palvelun ikäraja?

• Mitä henkilötietoja rekisteröitymisen ja palvelun käytössä tallennetaan?

• Saako sama käyttäjä luoda palveluun useita käyttäjätunnuksia?

• Voidaanko tietojasi luovuttaa muille tai käyttää esimerkiksi mainontaan?

• Mitä oikeuksia palvelu saa tekemiisi sisältöihin kuten teksteihisi ja valokuviisi? Voidaanko niitä käyttää muualla?

• Mihin voit olla yhteydessä, jos palvelun käytössä ilmenee ongelmia?

• Miten voit lopettaa palvelun käytön? Mitä tekemillesi sisällöille ja muille sinusta kerätyille tiedoille tehdään siinä tapauksessa?

Palvelun käyttöehdot = sopimus

1. Erottele tieto ja mielipide.

2. Perustele väitteesi.

3. Myönnä ja korjaa virheesi.

4. Ole avoin.

5. Älä jankuta.

6. Älä provosoi.

7. Älä johda harhaan.

8. Kunnioita toisten ihmisarvoa.

9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.

10. Kunnioita oikeutta.

11. Mieti, kenelle viestisi välittyy.

12. Älä aiheuta harmia.

Reilun somen säännöt

Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/

• Teema: opiskelijoiden ohjeistus (netiketti) verkko- ja monimuoto-opetuksessa

• Pisteiden aiheet: 1. Yksityisyys ja henkilötiedot

2. Tekijänoikeudet opiskelussa

3. Some-palvelujen käyttöehdot vs. opiskelijan oikeusturva

4. Muut opetuksessa/ohjauksessa huomioitavat asiat

• Sihteeri tekee muistiinpanot wikiin ja johdattaa jokaisen ryhmän aiheen pariin

• Pisteiden vaihto n. 7 minuutin välein

• Lopuksi yhteinen purku

Learning cafe -työskentely

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

Kiitos!