Verkkokeskustelut oppimisen ja arvioinnin tapana

Äidinkielenopettajien tvt-paja 28.10.2014 / Helsinki

Sähköposti: eenariina@ideaoppi.fiBlogi: www.ideaoppi.fiTwitter: @eenariinaSlideshare.net/eenariinahamalainen

Miksi verkkokeskustelua?

• Tietoyhteiskunnan taidot• Tasapuolisuutta keskustelukulttuuriin

• Hiljaisille ja ujoille aikaa miettiä kommenttejaan

• Keskusteluista jää mustaa valkoisella• Opettaja ja muut opiskelijat pääsevät tutustumaan

pienryhmien keskusteluihin

• Ajankohtaista aineistoa, esim. tilastoja, lehtijuttuja, kuvia ja videoita argumenttien tueksi

© Eenariina Hämäläinen

Miksi verkkokeskustelua?

• Joistain aiheista voi olla helpompi keskustella kirjallisesti

• Argumentoinnin harjoittelu ja reflektointi• Osana tietosubstanssin opiskelua ja opitun

soveltamisen harjoittelua

Mitä tarvitaan?

• Oppimisympäristö, jossa mahdollisuus luoda keskustelualue ja sinne keskusteluketjuja (esim. Moodle, Pedanet, Edmodo, GAFE, Facebook…)

• Helppo ja matalan kynnyksen väline on myös Todaysmeet

• ei kirjautumista• osallistuminen nimimerkillä mahdollista

• Huom! Ihanteellinen ryhmäkoko tehtävästä riippuen noin 4-6 opiskelijaa

Työtapoja keskustelualueella

• asiakeskustelu: vaihtuvat ja pysyvät• kahvila-alue, vapaa keskustelu• roolikeskustelut• väittelyt• kuvan, videon, tilaston tai muun

materiaalin analysointi• metakeskustelu• palaute- tai koekeskustelu• asiantuntijavierailut

Verkko(rooli)keskustelut / väittelyt

• Kirjalliseen keskusteluun / väittelyyn on helppo palata myöhemmin

• Valmiiksi annetut roolit tuovat oman lisän tehtävään

• Opettaa opiskeltavan aiheen lisäksi eläytymistä, kirjallista ilmaisua, verkkokeskusteluetikettiä…

Esimerkki hi2-kurssilta: ohjeet oppilaalle

• Keskusteluharjoitus, jonka tavoitteena on tutustua 1800-luvun suuriin aatteisiin: liberalismiin, konservatismiin, nationalismiin ja sosialismiin. TÄSSÄ HARJOITUKSESSA KUVITELLAAN, ETTÄ ELÄMME VUOTTA 1850!

• Etsi tietoa ja ota selvää kaikista näistä aatteista. Voit käyttää apuna oppikirjaa sekä hakea lisäksi vapaasti tietoa verkosta. Muista 1800-luvun konteksti. eli meitä kiinnostaa, mitä nämä aatteet olivat 1800-luvulla, ei esim. nykypäivänä :)

• Osallistu sitten opettajan sinulle määräämään ryhmän keskusteluun OPETTAJAN SINULLE ANTAMAN ROOLIN NÄKÖKULMASTA. ÄLÄ PALJASTA ROOLIASI SUORAAN MUILLE, VAAN MUIDEN TEHTÄVÄNÄ ON ARVATA SE SUHTAUTUMISTAVASTASI. Keskustelkaa ensin jonkun aikaa ja alkakaa sitten arvailla toistenne rooleja. Perustelkaa, miksi arvelette toisen edustavan jotakin asennetta.

• Keskustelukysymyksenä oli: Kuinka nykyistä yhteiskuntaa tulisi muuttaa?

Verkkokeskustelu arvioinnin välineenä

• ”Ryhmätentti” keskustelumuodossa• Kirjallinen väittely• Keskustelu ajankohtaisen uutisen,

teatteriesityksen, elokuvan, kolumnin tms. pohjalta – Voidaan tarkastella asiasisällön hallintaa sekä aineiston

tulkinnan ja argumentoinnin taitoja• Roolikeskustelu

– Keskustelu esim. tyylisuuntien / aatesuuntien rooleissa

Vuorovaikutus verkossa

• Ennakkoluulo: verkko-opetus on kylmää ja kasvotonta.

• Inhimillinen vuorovaikutus on ydinsana kaikessa oppimisessa, myös verkossa.

• Verkkovuorovaikutuksella on luokkaopetuksesta eroavat piirteensä.

Vuorovaikutus verkossa

• Hyppy (opettajakeskeisestä) luokka-opiskelusta joustavaan verkkovuorovaikutukseen voi olla opiskelijoille epävarmuutta aiheuttava kokemus.

• Verkko-opiskelukulttuurin opettelulle tulee antaa aikaa.

• Toisaalta nuorilla on hyvinkin kehittyneet virtuaalisen vuorovaikutuksen taidot.

Verkkoviestinnän ominaispiirteitä

• kirjallinen viestintä• hypertekstuaalisuus• synkronisuus/asynkronisuus• nopeatempoisuus• tavoitettavuus• (osittainen) anonymiteetti

Haasteita

• Vapaamatkustajan ongelma – toisaalta verkossa jokaisen toiminnasta jää jälki

• Tehtävän suorittaminen pohdinnan ja dialogin sijaan.

• Verkkokeskustelu voidaan kokea vaikeaksi, jopa ahdistavaksi sillä:– saattaa olla korkeampi kynnys ilmaista oma, ehkä

keskeneräinen ajatus kirjoittamalla kuin puhumalla– väärinymmärrysten vaara saatetaan kokea

suuremmaksi – toisaalta viestiä voidaan myös verkossa pehmentää ilmeillä ja eleillä

Keskustelu sujumaan• Aidot ja riittävän avoimet kysymykset

– huomio opetussuunnitelman tavoitteisiin, sisältö- ja suorituskeskeisen ajattelun sijaan

• Verkossa keskustelunavauksen tulee olla usein provosoivampi ja värikkäämpi kuin luokassa.

• Keinoja nivoa keskustelu tiiviimmin tietoainekseen:– yhteenvedot (vuorotellen, pienryhmissä tai kaikki yhdessä)– viittaaminen lähdemateriaaliin

Keskustelu sujumaan• Opettajan näkyminen verkossa oleellista!• Keskustelun ohjaus tilanteen mukaan:

– tarvittaessa keskustelun rönsyjen jakaminen uusiksi ketjuiksi– tiedollista, sosiaalista ja pedagogista ohjausta sopivassa

suhteessa – viestinnän henkilökohtaistaminen

Motivointi ja sitouttaminen• Opiskelijoiden sitouttaminen keskusteluun

– vastuu paitsi omasta, myös muiden oppimisesta– opettajan osattava perustella vuorovaikutuksen merkitys ja

motivoida osallistumaan

• Keppiä vai porkkanaa?– Verkkotyöskentely yhtenä kurssin arviointikriteerinä?– Vapaus vs. kontrolli: tarkat vaatimukset osallistumisen

määrälle?

Motivointi ja sitouttaminen

• Työmäärä otettava huomioon: onko verkko jotain ylimääräistä vai luonteva osa opiskelua?

• Jos opettaja katsoo ”oikean” oppimisen tapahtuvan vain luokassa, voi opiskelijan olla vaikea motivoitua verkkotyöskentelyyn.

Motivointi ja sitouttaminen

• Verkon ja luokan tiivis rinnakkaiselo sitouttaa.

• Tavoitteena positiivinen pyörre: opiskelija haluaa tulla huomatuksi verkossa. Opettajan on tehtävä huomio näkyväksi:– etunimillä puhuttelu– verkkokeskusteluihin viittaaminen luokassa