Koonti 25.5.2016

Kouluttaja: FT Johannes Pernaa

Verkkokurssin suunnittelu

www.edumendo.fi

Tavoitteet

Kurssin jälkeen kurssilainen

● Ymmärtää millaisia mahdollisuuksia verkko-opetus antaa

● Osaa suunnitella oppimistavoitteita, arvioida niiden vaativustason ja kehittää tavoitteita vastaavia kurssisisältöjä.

● Osaa laatia perustason verkkokurssin Peda.netin työkaluja hyödyntäen.

● 20 min Tavoitteiden määrittelyn ja verkkopedagogiikan kertaus

● 40 min Peda.net-kertausta ja keväällä julkaistut toiminnot

● 30 min Verkkopedagogiikan syventämistä

● 20 min Kysymykset ja vastaukset tarpeen mukaan

● Sertifikaatin lunastaminen.

Ohjelma

KERTAUSTA

● Tavoitteet ja arviointi

● Sisältö, rakenne ja pedagogiset toimintavat

● Syklittäistä ja toisiaan peilaavaa● Tekniset välineet

● Palautteen keruu

● Jatkokehittäminen

Suunnittelu

● Kurssi koostuu moduuleista tai teemoista

● Moduulien sisällä on etätehtävä, harjoituksia, luentoja jne. ja jälkitehtävä

● Etukäteistehtävä● Aktiviteetti● Reflektio

Rakenne

TAVOITTEIDEN MUODOSTAMINEN

Tavoitteet ohjaavat toimintaa

Arvioinnin uudistaminen

Tavoitteet

Kurssin jälkeen kurssilainen

● Ymmärtää millaisia mahdollisuuksia verkko-opetus antaa.

● Osaa suunnitella (LUO) oppimistavoitteita, arvioida niiden vaativustason ja kehittää (LUO) tavoitteita vastaavia kurssisisältöjä.

● Osaa laatia (SOVELTAA JA LUO) perustason verkkokurssin Peda.netin työkaluja hyödyntäen.

ARVIOINTI

Pelkkä lopputesti ei riitä

• Diagnostinen arviointi

– Kurssin alussa tietoa opetuksen suunnitteluun● Testi / käsitekartta

• Formatiivinen arviointi

– Jatkuva kurssin aikana saatu palaute tukee oppimista ja motivoi

● Blogi, keskustelut, oppimispäiväkirjat, miniesseet

• Summatiivinen arviointi

– Kurssikoe

Arviointi aina näkyväksi!

Taksonomia sopii myös tähän

PEDA.NET

VERKKOPEDAGOGISIAMALLEJA / AKTIVITEETTEJA

Yksilölliset tietorakenteet

Yhteisölliset tietorakenteet

Lähikehityksen vyöhyke

● Oppijat oppivat ratkaistessaan ryhmissä oikeita reaalimaailman ongelmia ohjatusti vaiheistetun ongelmanratkaisuprosessin mukaan.

● PBL-prosessin voi lukea esim. tästä artikkelista.

● Caset on sidottu reaalimaailman tilanteisiin, mutta voi olla myös oppikirja-esimerkkejä

● Ongelmatilanteet ratkaistaan ryhmässä tai yksin

● Tieto on työkalu, ei faktojen opiskelua

1. Ongelmalähtöinen oppiminen / case-oppiminen

● Tavoitteena perehtyä asiantuntijoiden toiminta- ja ajattelumalleihin

● Reaalimaailman ongelma

● Asiantuntija valmentaa toimintaa ja ohjaa ajattelemaan

● Koulusovellus: Yksilöllisen oppimisen malli

2. Kognitiivinen oppipoika

● Oppijat oppivat tutkimalla ja löytämällä itse opittavat asiat

● Oppijat ohjaavat itse omaa oppimistaan asettamalla itse ongelmia, rakentamalla asioista omia käsityksiään ja etsimällä uutta syventävää tietoa

3. Tutkiva oppiminen

● Siirretään vastuuta oppimisesta oppijalle itselleen ja aktivoivien menetelmien kautta

● Mielekäs kokonaisuus

● Oppilas toimii aktiivisesti, kuten esim. kirjoittaa

● Opettaja tukee ja ohjaa

4. Aktivoiva opetus

● Design: Oppimista tapahtuu samalla, kun suunnitellaan jotain tuotetta (peliä, tekstiiliä, robottia, interaktiivista laitetta ym.)

● Projekti: Tuotanto-. tutkimus- tai kehittämisprojekti, jolla on mahdollisimman selkeät tavoitteet ja aikataulu.

● Oppimisympäristö voidaan räätälöidä jokaiselle henkilökohtaisesti merkitykselliseksi

● Oma projekti / oma kontribuutio isommassa projektissa

5. Design- ja projektioppiminen

● Opetusmuoto, jossa oppijat osallistuvat yhteenvetojen laadintaan, kysymystenasetteluun ja opetuksen suunnitteluun yhdessä opettajan kanssa

● Opettaja voi myös opettaa opetettavat asiat ensin pienelle ryhmälle, jotka puolestaan opettaa ne muille

6. Vastavuoroinen opettaminen

SERTIFIKAATTI

Open Badge Factory

● Pinjalta sähköpostilista, niin laitan kaikille suoritusmerkinnän anomisen tulemaan.

● Open Badge Passport

● Voisitte varmaan hyödyntää tätä laajemminkin.

Graham, C. R. (2006). Blended learning systems: Definition, current trends, and future directions. Teoksessa C. J. Bonk & C. R. Graham (toim.), The handbook of blended learning: Global perspectives. local designs (s. 3-21). San Francisco: Pfeiffer.

Krathwohl, D. R. (2002). A revision of bloom's taxonomy: An overview.Theory into Practice, 41(4), 212-218.

Osguthorpe, R. T. & Graham, C. R. (2003). Blended learning systems: Definitions and directions. Quarterly Review of Distance Education, 4(3), 227–234.

Pernaa, J., & Aksela, M. (2013). Sähköisten kemian oppimisympäristöjen historia, nykytila ja tulevaisuus. LUMAT, 1(4), 435-456.

Peura, P. (2013). Matematiikan opetuksen tulevaisuus -blogi. http://maot.fi, luettu 15.12.2015.

Jyväskylän yliopiston Koppa - Verkko-opetuksen pedagogisia malleja.

Lähteet