Voiko stressiä ja siitä palautumista mitata?

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä


Voiko stressiä ja siitä palautumista arvioida?

Harri Lindholm


Mittaaminen ja arviointi

* Fyysinen ympäristö * Työajat * Psykososiaaliset tekijät

* Kuormituksen kohdistuminen elimistön eri osiin * Elimistön aktivoituminen

* Fysiologiset reaktiot * Tunnereaktiot * Tapaturmat * Ohimenevät oireet

* Kasautuvat oireet * Jatkuva väsymys * Liikuntaelinten rajoitukset * Työuupumus * Työperäiset oireet ja sairaudet

Työntekijä Yksilölliset ominaisuudet

Kuormittuminen

Kuormittuneisuus

Työ

Kuormitus- tekijät

Kuormitus

Säätelytoimet

Stressitekijät Stressireaktiot Hallinta (coping)


Moderni työ ja stressi

• Negatiiviset

• Aikapaine, deadlinet

• Epäsäännöllinen vuorotyö

• Aina saatavilla – työ

• Häiriökuormitus

• Informaatiotulva

• Muuttuva teknologia

• Työn epävarmuus

• Huono työn hallinta

• Jatkuva muutos

• Positiiviset

• Työn imu

• Ajan hermolla

• Ammattitaidon hyödyntäminen

• Yhteisöllisyys

• Ongelmien ratkaisu

• Korkeat työn vaatimukset

• Hyvä työn hallinta


6

Stressiin sopeutuminen

Fysiologia

Psykologia

Vireys paranee

Huomiokyky paranee

Keskittyminen paranee

Aivojen energian

saanti paranee

Syke ja verenpaine

nousevat

Hengitys

kiihtyy

Mielala ailahtelee

Ruokahalu vähenee

Syömistapa muuttuu

Sukupuolinen halu

vähenee

Aineenvaihdunta ja

ruoansulatus alkavat

häiriintyä

Kudosten uusiutumi-

nen ja vastustuskyky

heikkenevät

Aineenvaihdunta

hajottavaksi

Hormonit sekaisin

Verenkierron

suojarefleksit

sammuvat

Apatia

Depressio

Eristäytyminen


Haitallisen stressin synty

• Lisääntynyt päivittäinen stressitaso (psykologinen ja fysiologinen)

• Vaimentuneet suojamekanismit (fysiologiset ja psykologiset)

• Yksilöllinen stressialttius (epigenetiikka)

• Perintötekijät fysiologisissa stressimekanismeissa (genetiikka)

Esittäjän nimi / 24.1.2014


Fyysisten ja henkisten voimavarojen

vahvistuminen

Hyvä terveys

Stressi

Työskentely

Aktivoituminen

Elintoimintojen sopeutuminen

Vireystilan nousu

Fyysisen ja henkisen

suorituskyvy n tehostuminen

Elimistön ylikuormittuminen

Haitallinen stressi

Haitalliset terveysvaikutukset

Sairauksien puhkeaminen

tai paheneminen

HUONO PALAUTUMINEN

HYVÄ PALAUTUMINEN

Hyvä ja huono palautuminen

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi Harri Lindholm 27.1.2010 / 24.1.2014

9

Työn vaativuus, vaikutusmahdollisuudet, elpyminen ja sydänsairaudet

0 1 2 3 4

Tupakointi

Huono palautuminen

Huono yöuni

Psyykkinen oireilu

Yövuorotyö

Suuret vaatimukset

Vähäiset vaikutusmahdolli...

Amelsvoort 2003


Sydän- ja verisuonisairaudet

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

Masennus

Uusia riskin tunnistajia

• tulehdus

• tahdosta riippumattoman

hermoston toiminta

• verisuonen sisäkalvon

toiminta

Krooninen

stressi/ylikuormitus

Perinteiset riskitekijät

• keskivartalolihavuus

• alentunut kestävyyskunto

• rasva- ja sokerihäiriöt

Suojaavat tekijät:

• liikunta

• ravinto

• hyvä uni

• sosiaalinen verkosto

Työperäiset tekijät

Stressi ja sairaudet


Stressin biomarkkerit

Hengitys- ja verenkiertoelimistön työn kuormitustekijät / Työterveyslaitos / LH / 24.1.2014

11

Elinjärjestelmä Mitattava muuttuja Toimintahäiriö/sairaus

Aivolisäke-lisämunuaisen kuori Kortisoli (veri. sylki, virtsa) Metabolinen oireyhtymä, diabetes,

kogniitiviset häiriöt, dperessio

Autonominen hermosto

Katekoliamiinit

Verenkiertoheijasteet, verenpaine,

sydämen syke, sydämen

sykevälivaihtelu

Adrenaliini, noradrenaliini (veri,

virtsa, merkkiainekuvaukset)

Amylaasi (sylki)

Sydänoireet, verenpaineen

kohoamainen, veritulppavaara,

metabolinen oireyhtymä, ärtynyt

paksusuoli-oireyhtymä ja muut

suolistovaivat

Immunologinen järjestelmä Vasta-aineet, valkosolujen

toiminta, tulehduksen

välittäjäaineet

IL-6, IL-8, TNF-alfa

Infektioalttius,

autoimmuunisairaudet aktivoituvat,

kudosten toipuminen vammojen

jälkeen hidastuu, yhteyksiä monien

sairauksien syntyyn on raportoitu

Uupumisasteinen stressi

Keskushermosto Hermosolujen määrä, yhteydet

toisiinsa, välittäjäaineet,

kuvantamistutkimukset,

kognitiiviset testit

NPY: hallitsematon stressi

BDNF: resilienssi, aivonotkeus

Muisti, vireys, mieliala


Miten stressiä voisi tutkia laboratorion ulkopuolella?

• Kysytään

• Havainnoidaan

• Mitataan biokemiallisia merkkiaineita tai muita stressiin reagoivia fysiologisia tapahtumia kenttäkelpoisin menetelmin

• Seurataan hoidon, kuntoutuksen ja muiden interventioiden vaikutuksia


Kysely

• Effort –reward tasapaino (Siegrist)

• Control- demand tasapaino (Karasek)

• Injustice (Elovaino)

• Single item (Elo)

• Work stress (Elo, Leppänen et al)

• Burn out (Maslach, Bergen)

• Work engagement (Hakanen, Schaufeli)

• Recovery Experience (Sonnentag)

• Need for Recovery (Siltaloppi, van Veldhoven)



Työstressin biomarkkerit


Sympatodrenaaliset osoittimet

Katekoliamiinit: taso nousee (virtsankeräys)

Alfa-amylaasi: kortisoli/amylaasi suhde nousee, krooninen

stressi

Sykevälivaihtelu laskee:

RR-keräimet: HRV pienene ja HR nousee

EKG (Holter): HR nousee, HRV pienenee, QT

aika pitenee äkillisen stressin alussa (erit. aktiivinen

stressi), pitenee jälleen kun stressireaktio muuttuu

alistuvaksi

Hypotalamus- aivolisäke- lisämunuaisen kuori

akselin osoittimet

Kortisoli: aamuvaste voimistuu, iltataso koholla,

Päiväslope loivenee

Testosteroni (DHEA) laskee

Prolaktiini nousee

Työstressi


Syljen kortisoliprofiili

Hengitys- ja verenkiertoelimistön työn kuormitustekijät / Työterveyslaitos / LH / 24.1.2014

15

0

10

20

30

40

50

Her

ääm

inen

30 m

in ilta

syljen

ko

rtis

oli n

mo

l/l

Hlö 3

Viitealue, alaraja

Viitealue, yläraja

Hlö 1

Hlö 2

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 24.1.2014

H Lindholm

880ms

875ms

879ms 881ms

869ms 876ms

880ms 878ms

871ms

881ms

[s] Aika

Lyöntiä/minuutti

Sy

kin

täta

aju

us

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi Hengitys- ja verenkiertoelimistön työn kuormitustekijät / Työterveyslaitos / LH / 24.1.2014

17


18


Keskushermosto ja HRV Thayer ja Brosschot , Psychoneuroendocrinoly 2005; 30: 1050-1058

• Prefrontaalinen aivokuori toonisesti inhiboi sympaattisesti kiihdyttäviä

subkortikaalialueita (uhkatiet) ja kun prefrontaalinen aivokuori tulee hypoaktiiviseksi (ahdistus, depressio, PSD) sympaattinen tonus nousee

• Matalan HRV:n henkilöt reagoivat normaaliärsykkeisiin kuin ne olisivat haitallisia, ylivireystila

• Korkean HRV:n henkilöt reagoivat tarkoituksemukaisemmin (energiankulutus, sydämen rytmi yms)

• Matalan HRV:n henkilöt: normaali reaktionopeus reflekseissä, hitaampi reagointi jos toimintaan tarvitaan tiedon esikäsittelyä, työmuisti heikkenee

• Matala HRV: normaali kortisolin perustaso, mutta voimakkaampi kortisolivaste ärsykkeisiin

• Alkoholi stressilääkkeenä: HRV ja HPA perustaso kiihtynyt, reaktiivisuus vähentynyt

• Palautuminen: jääkö poikkeava säätö päälle?


Toimisto, työ, pakkotahtisuus, määräajat, RR lääkitys käytössä (sartaani)

50

70

90

110

130

150

170

190

Aika

Syke/s

ystR

R/d

ais

tRR

Systolinen RRDiastolinen RRPulssitaajuus

Kotiin

Uni

Lounas


21

Autonomisen hermoston palautuminen

0

10

20

30

40

50

60

Ennen

interventioita

Jälkeen

intervention

%

Hitaasti

palautuneet

Normaali

palautuminen

Hyvin palautuneet

Lindholm, Pohjonen et al 2007

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi Harri Lindholm 27.1.2010 / 24.1.2014 22

Fyysinen aktiivisuus ja stressihormonit

Työn vaatimukset ja

vaikutusmahdollisuudet

työhön

(demand- control)

Koettu stressi

Koettu kyky

hallita stressiä

Kortisolihormoni

Lepotaso kohoaa,

reagointi huononee

L i i k u n t a

Hallinnan tunne

paranee

Koettu vaatimustaso

laskee

Koettu stressi

vähenee

Voimavarat vahvistuvat

Kortisolireagointi

normaalistuu

Toimistotyötä tekevien pitäisi harrastaa liikuntaa vähintään 3 kertaa viikossa

yli puoli tuntia kerrallaan ja teholtaan 60- 80 % maksimitasosta, jotta kortisolihormoniin

olisi vaikutuksia, Hansen 2010, oma kommentti : uupuneet ohje erilainen


23

Käytännön sudenkuoppia lääkityksissä

• Kilpirauhaslääkkeet

• Beetasalpaajat (isolla annoksella diureetit ja ACE estäjät)

• Trisykliset ja muut aktivoivat masennuslääkkeet

• Pitkävaikutteiset unilääkkeet (bentsodiatsepiinit)

• Keskuhermostovaikutteiset kipulääkkeet

• Raskaan sarjan psykoosilääkkeet, rytmihäiriölääkkeet, neurologiset lääkkeet

• Piristeet

Education

Voiko stressiä ja siitä palautumista mitata?