Joonas Hokkanen 27.10.2014: Alueelliset resurssivirrat

27.10.14 JYVÄSKYLÄ

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT MALLI

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT

JOONAS HOKKANEN 27.10.2014 JYVÄSKYLÄ



Resurssitehokkuus alueellisena tavoitteena

Alueelliset resurssivirrat malli

Mitä mallilla voidaan selvittää? – Esimerkkejä tarkastelusta

Mallin hyödyt ja sovellettavuus

ESITYKSEN SISÄLTÖ



Luonnonvarojen käytön vähentäminen

Uusiutumattomien korvaaminen mahdollisuuksien mukaan uusiutuvilla luonnonvaroilla

Neitseellisten luonnonvarojen korvaaminen uusiokäyttö- ja kierrätysmateriaaleilla

Päästöjen vähentäminen

Alueen tuotannon omavaraisuuden lisääminen

RESURSSITEHOKKUUSTAVOITTEET



Alueen tuotanto

Kierrätys-materiaalit

Uusiutu-mattomat

Uusiutuvat

RESURSSIVIRRAT MALLISSA

Hyödyntämättömät sivuvirrat/jätteet

Panokset muualta Suomesta

Panokset alueelta

Uusiokäyttö ja kierrätys

Panokset ulkomailta

Tuotteet kotimaan vientiin

Tuotteet ulkomaan vientiin

Tuotteet alueen

kulutukseen



Miten raha- ja materiaalimääräiset resurssivirrat (€, tonni, m3) ohjautuvat alueelle, alueella toimialojen välillä ja kulutukseen sekä alueelta pois?

Millaista arvonlisäystä resurssivirroissa tapahtuu?

Kuinka suuri työllistävä vaikutus alueen tuotannosta syntyy alueella ja alueen ulkopuolelle?

Kuinka suuret kokonaispäästöt (tuotanto + elinkaari) resurssivirroista aiheutuu? (sis. tuotannon ja alueen tuotannosta syntyvän kulutuksen)

Miten erilaiset teknologiset ja kysynnässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat mm. toimialojen välisiin vuorovaikutussuhteisiin, tuotantomääriin, arvonlisäykseen, työllisyyteen ja ympäristövaikutuksiin?

Mikä on materiaalimääräisesti hyödyntämättömien sivuvirtojen/jätteiden määrä?




MITÄ MALLILLA VOIDAAN KUVATA? - ESIMERKKEJÄ TARKASTELUSTA



JYVÄSKYLÄN ALUEEN KESKEISET RESURSSIVIRRAT

Käyttö alueella 3,4 milj. t + Energiaa 4 450 GWh

+ 80 kpl maa- ja metsätalouskoneita

Tuonti muualta Suomesta Uusiutuvat materiaalit: 3 milj. t Uusiutumattomat materiaalit: 0,6 milj. t Kierrätysmateriaalit ja sivuvirrat: 0,3 milj. t Energia: 1 200 GWh Tuonti ulkomailta Uusiutuvat materiaalit: 0,16 milj. t Uusiutumattomat materiaalit: 0,15 milj. t Kierrätysmateriaalit ja sivuvirrat: 1640 t Energia: 260 GWh

Panokset alueelta

Uusiutuvat materiaalit: 1,7 milj. t

Uusiutumattomat: 0,17 milj. t

Kierrätysmateriaalit ja sivuvirrat: 1,8 milj. t Energia: 2 200 GWh Vesi: 250 milj. m3

Vienti muualle Suomeen 0,4 milj. t + 1500 kpl maa- ja metsätalouskoneita Vienti ulkomaille 1,1 milj. t + 6500 kpl maa- ja metsätalouskoneita + 3 kpl paperikoneita


46 100 tonnia



0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10-12Elintarviketeollisuus

16 Puuteollisuus 17-18Paperiteollisuus ja

painaminen

24-25 Metallienjalostus ja

metallituotteidenvalmistus (pl. koneet

ja laitteet)

35 Energiahuolto

Raaka-aineiden käyttö suhteessa kokonaistuotokseen (t / M€)

Alueella tuotettujen raaka-aineiden käyttö (t/ milj. €)

Muualla Suomessa tuotettujen raaka-aineiden käyttö (t/ milj. €)

Ulkomailla tuotettujen raaka-aineiden käyttö (t/ milj. €)



6 %

8 %

4 %

3 %

40 % 3 %

3 %

4 %

3 %

13 %

13 %

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (% kokonaispäästöistä),

10 suurinta aiheuttajaa

Paperiteollisuus ja painaminen (17-18), suorat päästöt

Paperiteollisuus ja painaminen (17-18), kotimaistentuontituotteiden elinkaaripäästötPaperiteollisuus ja painaminen (17-18), ulkomaalaistentuontituotteiden elinkaarikaariPaperiteollisuus ja painaminen (17-18), päästötvientituotteiden kuljetuksesta ulkomailleEnergiahuolto (35), suorat päästöt

Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (24-25), suorat päästötVeden otto, puhdistus ja jakelu; jäte- ja jätevesihuolto(36-39), suorat päästötMaaliikenne (49), suorat päästöt

Kuljetus ja varastointi, pl. maaliikenne (50-53), suoratpäästötElintarviketeollisuus (10-12), kotimaistentuontituotteiden elinkaaripäästötMuut toimialat ja elinkaaripäästöt, 68 kpl



6 %

17 %

12 %

2 %

2 %

1 %

2 %

4 %

47 %

4 % 3 %

Reheivöittävät kokonaispäästöt (% päästöistä), 10 suurinta aiheuttajaa

Paperiteollisuus ja painaminen (17-18), suorat päästöt

Paperiteollisuus ja painaminen (17-18), kotimaistentuontituotteiden elinkaaripäästöt

Paperiteollisuus ja painaminen (17-18), ulkomaalaistentuontituotteiden elinkaaripäästöt

Paperiteollisuus ja painaminen (17-18), päästötvientituotteiden kuljetuksesta ulkomaille

Energiahuolto (35), suorat päästöt

Energiahuolto (35), kotimaisten tuontituotteidenelinkaaripäästöt

Energiahuolto (35), ulkomaalaisten tuontituotteidenelinkaaripäästöt

Maatalous ja metsästys (01), sisältää elinkaaripäästöt +suorat päästöt

Elintarviketeollisuus (10-12), kotimaisten tuontituotteidenelinkaaripäästöt

Elintarviketeollisuus (10-12), ulkomaalaistentuontituotteiden elinkaaripäästöt

Muut toimialat ja elinkaaripäästöt, 68 kpl

474,25

99,14 178,66

136,76

228,53

333,54

3 852,55

596,22

428,82

556,12

Suorat kasvihuonekaasupäästöt (kg CO2-ekv.) / 1000 € tuotos

01 Maatalous ja metsästys

02-03 Metsätalous ja kalatalous

05-09 Kaivostoiminta ja louhinta

17-18 Paperiteollisuus ja painaminen

19-22 Kemianteollisuus

24-25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (pl.koneet ja laitteet)35 Energiahuolto

36-39 Veden otto, puhdistus ja jakelu; Jäte- jajätevesihuolto49 Maaliikenne

50-53 Kuljetus ja varastointi, pl. maaliikenne

1,08724

0,01206

0,00754

0,01446 0,09165

0,01467 0,10221

0,00557

0,02793

0,07780

Suorat rehevöittävät päästöt (kg PO43- -ekv.) / 1000 € tuotos

01 Maatalous ja metsästys

02-03 Metsätalous ja kalatalous

05-09 Kaivostoiminta ja louhinta

13-15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus

17-18 Paperiteollisuus ja painaminen

23 Rakennusaineteollisuus

35 Energiahuolto

41-43 Rakentaminen

49 Maaliikenne

50-53 Kuljetus ja varastointi, pl. maaliikenne







ALUETALOUDEN NÄKÖKULMA

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,501

Maa

talo

us

ja m

etsä

stys

02-0

3 M

etsä

talo

us

ja k

alat

alo

us

05-0

9 Ka

ivo

sto

imin

ta ja

lou

hin

ta

10-1

2 El

inta

rvik

eteo

llisu

us

ym.

13-1

5 Te

ksti

ili-,

vaa

tetu

s- ja

…

16

Pu

ute

olli

suu

s

17

-18

Pap

eri

teo

llisu

us

ja p

ain

amin

en

19-2

2 Ke

mia

nte

olli

suu

s

23 R

aken

nu

sain

eteo

llisu

us

24-2

5 M

etal

lien

jalo

stu

s ja

…

26-2

7 Sä

hkö

- ja

ele

ktro

niik

kate

olli

suu

s

28

Mu

iden

ko

nei

den

ja la

itte

ide

n v

alm

istu

s

29

-30

Ku

lku

neu

voje

n v

alm

istu

s

31-3

3 H

uo

neka

luje

n v

alm

istu

s; M

uu

…

35 E

ner

giah

uo

lto

36-3

9 V

eden

ott

o, p

uhd

istu

s ja

jake

lu;…

41-4

3 R

aken

tam

inen

45 A

uto

jen

ym

. kau

pp

a, k

orj

aus

ja h

uo

lto

46 T

ukk

uka

upp

a (p

l. au

tot

ym.)

47 V

ähit

täis

kau

pp

a (p

l. au

tot

ym.)

49 M

aalii

kenn

e

50-5

3 Ku

ljetu

s ja

var

asto

inti

, pl.…

55-5

6 M

ajo

itu

s- ja

rav

itse

mis

toim

inta

58-6

0 Ku

stan

nu

sto

imin

ta;…

61

-63

Te

levi

est

intä

;…

64 R

aho

itu

sto

imin

ta

65-6

6 V

aku

utu

sto

imin

ta y

m.;

Rah

oit

ust

a…

68 K

iinte

istö

alan

to

imin

ta

68A

Asu

nto

jen

ja a

suin

kiin

teis

töje

n h

allin

ta

69-7

0 Li

ikke

en

joh

do

n p

alve

lut

71 T

ekn

iset

pal

velu

t

72-7

3 Ti

etee

llin

en t

utk

imu

s ja

…

74-7

5 M

uu

t lii

ke-e

läm

än p

alve

lut

ja…

77-7

8 V

uo

krau

s- ja

leas

ingt

oim

inta

;…

79 M

atka

toim

isto

t

80-8

2 M

uu

t tu

kip

alve

lut

84 J

ulk

inen

hal

linto

ja s

osi

aaliv

aku

utu

s

85 K

ou

lutu

s

86 T

erve

ysp

alve

lut

87-8

8 So

siaa

lipal

velu

t

90-9

2 Ku

lttu

urit

oim

inta

ja r

ahap

elit

93 U

rhei

lu-,

hu

vi-

ja v

irki

stys

pal

velu

t

94 J

ärje

stö

jen

to

imin

ta

95 K

oti

talo

ust

avar

oid

en k

orj

aus

96 M

uu

t h

enki

löko

hta

iset

pal

velu

t

97-9

8 Ko

tita

lou

spal

velu

t

Arvonlisäys suhteessa käytettyihin panoksiin

Palvelut

Kiinteistöjen hallinta

Koneiden ja laitteiden valmistus Metsä- ja

kalatalous



MALLIN HYÖDYT

Luotettava kuva alueen kokonaisympäristövaikutuksista oikeassa suuruusluokassa.

Ymmärrys alueen toimialarakenteesta ja aluetalouden tilasta.

Selkeä kuva alueen toimialarakenteessa tapahtuvien muutosten kokonaisvaikutuksista tuotantomääriin, aluetalouteen, työllisyyteen ja ympäristövaikutuksiin.

Alueen hypoteettisten tai toteutuneiden muutosten vaikutusten arviointi liittyen esim. teknologisiin muutoksiin ja kysynnän muutoksiin.



JYVÄSKYLÄN ALUEEN KESKEISET RESURSSIVIRRAT

Käyttö alueella 3,4 milj. t + Energiaa 4 450 GWh

+ 80 kpl maa- ja metsätalouskoneita

Tuonti muualta Suomesta Uusiutuvat materiaalit: 3 milj. t Uusiutumattomat materiaalit: 0,6 milj. t Kierrätysmateriaalit ja sivuvirrat: 0,3 milj. t Energia: 1 200 GWh Tuonti ulkomailta Uusiutuvat materiaalit: 0,16 milj. t Uusiutumattomat materiaalit: 0,15 milj. t Kierrätysmateriaalit ja sivuvirrat: 1640 t Energia: 260 GWh

Panokset alueelta

Uusiutuvat materiaalit: 1,7 milj. t

Uusiutumattomat: 0,17 milj. t

Kierrätysmateriaalit ja sivuvirrat: 1,8 milj. t Energia: 2 200 GWh Vesi: 250 milj. m3

Vienti muualle Suomeen 0,4 milj. t + 1500 kpl maa- ja metsätalouskoneita Vienti ulkomaille 1,1 milj. t + 6500 kpl maa- ja metsätalouskoneita + 3 kpl paperikoneita


46 100 tonnia

1. Pyritään

vähentämään

2. Pyritään

nostamaan

jalostusarvoa

3. Pyritään tehostamaan

panosten käyttöä



MALLILLA SIMULOITU ESIMERKKI: ELINTARVIKETEOLLISUUDEN VIENTI ULKOMAILLE LOPPUU, EIKÄ KORVAAVAA KYSYNTÄÄ SYNNY TILALLE Tuotantovaikutukset:

Työllisyysvaikutukset:

Suorat vaikutukset Elintarviketeollisuuteen

- 43,4 miljoonaa €

Välilliset tuotannon kerrannaisvaikutukset kaikille

toimialoille Jyväskylän seudulla - 13,5 miljoonaa €

Kokonaistuotos laskee yhteensä 56,9 miljoonaa €

Suorat vaikutukset Elintarviketeollisuuteen

- 186 työntekijää

Välilliset tuotannon kerrannaisvaikutukset kaikille

toimialoille Jyväskylän seudulla - 150 työntekijää

Työntekijöiden tarve laskee 336 työntekijää

Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät kaikilla

toimialoilla - 4,5 M kg CO2 -ekv.

Rehevöittävät päästöt vähenevät kaikilla toimialoilla

- 2,3 t kg PO43- -ekv.

Happamoittavat päästöt vähenevät kaikilla

toimialoilla - 8,2 t kg AE -ekv.

Alailmakehän otsonipäästöt vähenevät kaikilla toimialoilla

- 7,6 t 1000 m2 *ppm*h

Ympäristövaikutukset:



Kestävään aluesuunnitteluun

Biotalouden ja kiertotalouden edistämiseen alueella

Suunnitelmien, ohjelmien ja hankkeiden vaikutusten arviointiin

Toimialojen ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja resurssitehokkuuden arviointiin

UUDENLAISIA EVÄITÄ JA SOVELLUSMAHDOLLISUUKSIA



KIITOS

Environment

Joonas Hokkanen 27.10.2014: Alueelliset resurssivirrat