1

Liikennesektorin kehittäminen ja ohjauskeinot - kommenttiSET-hankkeen ja Eduskunnan energiaremonttiryhmän seminaari20.10.2016 Raimo Lovio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

2

Jakeluvelvoitteen vahvuus ohjauskeinona

• Ottamatta kantaa (nestemäisten) biopolttoaineiden edistämisen keskeisyyteen liikenteen päästöjen vähäisyydessä on todettavissa että

• (1) Se on harvinainen keino sikäli, että Suomi on sen suhteen kunnianhimoisempi kuin EU (vrt 23/33%)

• (2) Se on ollut vaikuttava: osuus Suomessa jo 2014 – 2015 reilusti yli tavoitellun 20 %

• (3) Sen vastustus on vähäistä (vrt. uusiutuvien tuet sähkön tuotannossa)

• Mikä tekee tästä ohjauskeinosta näin tehokkaan? Voimmeko oppia siitä jotain yleisempää liittyen ohjauskeinoihin?

3

Vastaus 1: ohjauskeinossa paino uuden tukemisessa (kansallisesti)• Kokemus päästökaupasta tai esim. yrityksistä

korottaa kevyen (lämmityskäyttöön tarkoitetun) polttoöljyn verotusta osoittaa, että poliittisesti on hyvin vaikea aikaansaada lyhyellä aikavälillä kustannuksia korottavia ratkaisuja

• Siksi ideaalimarkkinoiden teorian vastaisesti ollaan yleensä päädytty uusiutuvien kansallisiin tukijärjestelmiin

4

Vastaus 2: tehokas koska suoraviivainen markkinoiden luomisen keino

• Polttoainejakelijoille suora velvoite, joka luo markkinat polttoaineiden tuottajille

• Polttoainetuottajille myös investointukia (EU, Suomi: max 450 milj + Kaidi) ja tuplalaskettavuus antaa etua kestäville kotimaisille ratkaisuille

• Vrt. päästökauppa: hiilidioksidipäästöille korotettu hinta, mutta sen yhteys kotimaisiin investointeihin vain välillinen

5

Vastaus 3: kalliimman biotuotteen kustannukset ”piilossa”• Kestävien (tuplalaskettavien) biopolttoaineiden CO2-vero on

0 e/litra kun taas esim. fossiilisen dieselin tällä hetkellä 0,19 euroa/l

• ”Polttoaineiden verotuksen tarkoituksena ei ole edistää tai tukea biopolttoaineiden käyttöä, vaan verottaa kaikkia polttoaineita tasapuolisesti niiden energiasisällön ja elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen perusteella.” (Haavisto, Reilua energiaa 3/2016, s. 27)

• Mikäli tämä + investointituet ei riitä lisäkustannusten kattamiseen, on mahdollista, että jakeluyhtiöt hinnoittelevat lisäkustannukset myytävän tuotteen hintaan?

• Vrt. tuulivoiman tuki, jossa tuki läpinäkyvästi valtion budjetin kautta verorahoilla

6

Vastaus 4: jakeluvelvoite ei myllerrä markkinoita • Ainakin Suomessa keskeisimmät

polttoainejakelijat ovat vahvasti mukana myös polttoaineiden tuotannossa ja muutkaan tuottajat eivät ole ainakaan vielä lähteneet jakelumarkkinoille

• Ei siis voimakasta markkinoilletulokanavaa uusille toimijoille vaikka kilpailua tuotannossa voi syntyä

• Vrt. tuulivoima- ja aurinkoenergia, jossa uudet toimijat saaneet vankkaa jalansijaa

7

Voidaanko näin tehokasta keinoa soveltaa muuhun?• Liikennesektori:

• Uusiutuvien polttoaineiden ”osuus lasketaan Suomessa jakeluun toimitetun moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden sekä tie- ja rautatiekuljetuksissa kulutetun sähkön kokonaismäärästä” (Kuuva 15.6.2016)

• Olisiko tarpeen miettiä energiatehokkaan sähköisen liikenteen edistämiseen jotakin tehokasta lisäkeinoa?

• Muut sektorit: • Jakeluvelvoite muistuttaa sähkömarkkinoilla tehokkaaksi

osoittautunutta syöttötariffia/kilpailutettua tuotantotukea, mutta herättää mainituista syistä vähemmän vastustusta

• Öljy(erillis)lämmityksen vähentäminen myös tärkeää