MMM:n ohjelmalliset tavoitteetbiotaloushankkeissa

Liisa Saarenmaa28.2.2017Säätytalo

Talouden uusi aalto = paradigman muutos

BKTHyvinvointiElinikä

Luontaistalous

Fossiilitalous

1900 2014 2030

14.4.2015

Merkitys Suomelle

Biotalouden tuotos (liikevaihto) on 10 vuodessa noussut yli 10 miljardia euroa (käyvin hinnoin)

Lähde: Tilastokeskus14.4.2015

Suomen biotalousstrategia

Biotalouden kestävät

ratkaisut ovat Suomen

hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn

perusta

http://www.biotalous.fi/wp-content/uploads/2015/01/Suomen_biotalousstrategia_2014.pdf

14.4.2015

• Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 – yhdessä rakennettu• Tilannekuva/SWOT• Kestävä kasvu ja julkinen talous• Työllisyys ja kilpailukyky• Osaaminen ja koulutus• Hyvinvointi ja terveys• Biotalous ja puhtaat ratkaisut• Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen• Rakennepoliittiset uudistukset• EU-linjaus• Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka• Sisä- ja oikeusasiat sekä maahanmuuttopoliittinen linjaus

Pääministeri Sipilän hallitusohjelma”Ratkaisujen Suomi”

Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien

toimeenpanemiseksi 2015-2019• Julkaistiin 28.9.2015• Päivitetty versio 14.4.2016

Kärkihankepanostukset

7

Biotalous ja puhtaat ratkaisut

Vuonna 2025Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä olemme parantaneet vaihtotasetta, lisänneet omavaraisuutta, luoneet uusia työpaikkoja sekä saavuttaneet ilmastotavoitteemme ja Itämeren hyvän ekologisen tilan.

Biotalous- ja puhtaat ratkaisutKärkihankkeet ja niiden sisältämät toimenpiteet

9

02.05.23 10

Rahoitusta suunnataan investointeihin ja t&k:een

Ymmärretään kuluttajakansalaisten valintojen merkitys

Biotalouden pullonkauloja tunnistetaan puretaan

HuoltovarmuusKiertotalousInnovatiiviset tuotteet ja palvelut

Vähähiilinenyhteiskunta

1. Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa [Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 2014]• Suomen pitkän aikavälin tavoitteena hiilineutraali yhteiskunta.• Suomi voi määrätietoisin energiatehokkuus- ja säästötoimin vähentää energian

loppukulutusta ja nostaa energiaomavaraisuutta 50–60 prosenttiin (Suomessa tuotettava ydinvoima mukaan lukien 80 prosenttiin).

• Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta on mahdollista nostaa 50–60 prosenttiin. Tämä merkitsee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80–95 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä

• Tavoitteeseen pääseminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, erityisesti energiantuotannossa ja kulutuksessa, liikenteessä, rakentamisessa ja asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa.

• Hallituksen kärkihanke Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti (100 M €)

• Kärkihankerahoitusta suunnataan yritysten uusiutuvan energian investointeihin sekä suuriin uuden puhtaan energiateknologian demohankkeisiin.

2. Innovatiiviset tuotteet ja palvelut•Suomella on maailman neljänneksi suurin biokapasiteetti per capita (paljon kestävästi tuotettua biomassaa).•Suomen tavoitteena on jalostaa biomassat kotimaassa.•Kansallisen metsästrategian tavoitteena on lisätä puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.•Hallituksen kärkihanke Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä (50 M €)

• Kärkihankerahoitusta suunnataan metsänomistajille ja toimijoille tarkoitettujen sähköisten palvelujen kehittämiseen, biotaloussektorin T&K -toimintaan sekä pilot-, demonstraatio ja referenssihankkeiden toteuttamiseen

3. Kiertotalous• Komissio antoi joulukuussa 2015 kiertotalouspaketin.• Komission tavoitteena on edistää biopohjaisen resurssien tehokasta

käyttöä toimenpiteillä, joihin sisältyy esim. biomassan kaskaadikäytön (portaittaisen käytön) ohjeet (guidance), parhaiden toimintatapojen jakaminen ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen

• Komissio korostaa kiertotalouden merkitystä bioenergian kestävyyden turvaamisessa energiaunionissa.

• Hallituksen kärkihanke Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön (63 M €)

• Kärkihankerahoitusta suunnataan kokeiluohjelmaan, jossa rahoitetaan uusiutuvaan energiaan ja ravinteiden kierrätykseen liittyvää tuotekehitystä ja innovaatioita sekä demonstraatio- ja referenssihankkeita. Ohjelmassa suunnataan riskirahoitusta maatiloille, pk-yrityksille ja prosessointilaitoksille. Haku on avautumassa. Etelä-Pohjanmaan ELY vastaa hankehallinnosta.

4. Huoltovarmuus•Energia- ja elintarvikeomavaraisuuden kasvattaminen on hallituksen tavoitteena. Maapallon väestön nopea kasvu ja sen myötä elintarvikkeiden ja energian kysynnän lisääntyminen edellyttää ruokaturvan varmistamista. •Hallituksen kärkihanke Suomalainen ruuantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun (100 M €)

• Kärkihankerahoitusta (90 M €) osoitetaan maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) maatalousinvestointien rahoitukseen, vientimarkkinoiden avaamiseen (5 M €) ja sinisen biotalouden kehittämiseen (5 M €)

5. Biotalouden pullonkaulojen tunnistaminen ja purkaminen• Hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteitä:

• Edistetään puun käyttöä rakentamisessa uudistamalla puurakentamista koskevia määräyksiä ja osaamispohjaa.

• Biotalouden kokeiluhankkeiden lupa- ja muita viranomaismenettelyjä sujuvoitetaan reformit-kärkihankkeen toimenpiteitä hyödyntäen. HE ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetaan vuoden 2016 joulukuussa.

• Valmistellaan kierrätystä edistävää sääntelyä ja ratkaisuja (jätelaki).

• Mahdollistetaan hevosenlannan polttoainekäyttö.• Vaikutetaan maaseutu- ja elintarvikeyritysten

toimintamahdollisuuksiin ja kilpailukykyyn purkamalla kustannuksia aiheuttavia normeja ja yksinkertaistetaan ja sujuvoitetaan lupa- ja ilmoituskäytäntöjä.

• Viljelijöiden ja toimijoiden hallinnollista työtä vähennetään sähköistämällä toimintoja ja vähentämällä päällekkäistä tiedonkeruuta.

Hankkeet aloitussvuosittain2014Biomassa-atlas, Eeva Lehtonen LukeKemianarvoverkko osana biojalostamokonseptia - Case Kokkolan kemianteollisuuden järjestelmäratkaisut ja kilpailukyky (PRECHEM), Esa Kurkela, VTT & Ulla Lassi, Oulun yliopistoProteiinitiekartta, Anu Kaukovirta-Norja, VTTSinisen biotalouden esiselvitys, RKTLVihreän talouden toimintamalli, Sirpa Kurppa Luke & Lapin Proagriawww.biotalous.fi, Tarja Ollas2015Suomalaiset bioenergiaratkaisut Kiinan uusiutuvan energian markkinoille, Tapio OySiniseen biotalouteen liittyvä pilotointihanke: kalaöljy, LukeBiotalouden keinoin kohti ilmastokestävyyttä (BILKE) -hanke, VARELYKalatalouden ja uusiutuvan energian kehittäminen rakennetuissa vesistöissä sekä siihen liittyvät pilotit, POPELYNollakuituselvity, Kainuun ELY2016Biomega-yhteistyöhanke, LukeBiotalouden rahoituslähteet -tietopaketti, Tapio OyRavinnelaskuri, LUKEEnergia- ja ravinneomavarainen maatila, HAMKKansallisten humalageenivarojen säilytys ja hyödyntäminenSURPLUS - Intensification of Agriculture for integrated production of food and non-foodBiohiilihanke, VTTEIT/Food4Future, VTTSumforest, Benchvalue, EFIPuutuhka kivennäismailla, Tapio2017Yksityistietietojärjestelmä, SMK TuhkanTuhkan tuotanto- ja käyttöpotentiaalit, TapioSumforest/FutureBioEcon, Mikko Mönkkönen, Jyväskylä yliopistoBioeconomy in the North, MMMVTT 100 - Biotalouden uusi innovaatio ja co-creation -alusta, VTTVihreän talouden bioekonomiset symbioosit, LukeBiotalouden yritysten Contact Point -palvelun pilotointi, TapioMetsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen kilpailukyvyn lisäämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi, VTTPyhäjärven biotalouskumppanuushanke, Pyhäjärvi-instituuttiMahdollisten eurooppalaisten ilmastosäännösten vaikutukset Suomen ja muiden EU-maiden biotaloussektoriin, TapioNykypuuston runkomuotoa kuvaavat mallit, LukeKansallisen vesistrategian painopisteet ja tietopuutteet, yhdyskuntien ja ruuantuotannon veden käytön riskien hallinta ja mahdollisuudet, THL, SykeAlueellinen kestävä ruokajärjestelmä kokeilu - kansallisen kiertotalouskartan avainalue, MMMLuonnonmarjat biotaloudessa, LukeTiekartta biokaasun käytön lisäämiseksi työkoneissa, MMM

02.05.23 17

Tulevaisuuden näkymiä

• Puolet kestävän kehityksen tavoitteista liittyy biotalouteen• Bioenergia ja jätteet suurin uusiutuvan primäärienergian lähde vuonna 2050• Komission biotalousstrategiaa päivitetään/Bioeconomy manifesto

• Ruoka ensin!• Alueiden merkitys tunnistettu• Alkutuotannon (maatalous, metsätalous, kalat ja vedet) merkitys

tunnistettu• EU:ssa kiertotalous on saanut vahvan jalansijan

– Biotalous nähdään osana kiertotaloutta

• Suomelle ja Ruotsille tärkeää, että metsien kestävän käytön lisäämiselle ei tule esteitä.

– biomassojen kestävyyskriteerit ja kaskadikäyttö

• Tavoitteena vähähiilinen yhteiskunta 2050

Kestävää kasvua biotaloudesta