Mäki-Opas Tomi: Voiko kaupunkirakenteella ja viheralueilla edistää kestävää ja terveellistä liikkumista? BEGACYS-hankkeen tuloksia

Voiko kaupunkirakenteella ja viheralueilla edistää kestävää ja

terveellistä liikkumista? BEGACYS-hankkeen tuloksia

Tomi Mäki-Opas, Dosentti, FT

Terveyden seuranta -yksikkö

Sosiaalilääketieteen yhdistyksen kevätseminaari, "Ruoka- ja liikkumiskäyttäytyminen - kohti yksilön ja ympäristön hyvinvointia", 22.4.2016

”….”

22.4.2016 BEGACYS-hankkeen tuloksia / Tomi Mäki-Opas 2

Miksi päivittäistä liikkumista tulisi lisätä?

• Joka kolmas aikuisista ei liiku riittävästi terveytensä kannalta maailmanlaajuisesti

• Yksi kymmenestä suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi

• 6-10% keskeisistä kansantaudeista aiheutuu vähäisestä liikkumisesta

• 2.3-5.6 mrd euroa terveydenhuollon kokonaiskustannuksina on arviolta seurausta vähäisestä liikkumisesta


(WHO 2008, Mäki-Opas T 2011, Lee ym. 2012, Kolu ym 2014)


Tilanne on Suomessa pysynyt samankaltaisena jo pitkään!!

Borodulin et

al SJMSS

2015

Mitä on kestävä ja terveellinen liikkuminen?

• Hyötyliikunta (mm. kävely ja pyöräily) on terveellinen ja kestävä sekä helppo tapa lisätä liikuntaa

– Ympäristöystävällisiä, ei aiheuta päästöjä

– Helppo tapa lisätä arjen liikuntaa, kohottaa kuntoa, edistää omaa terveyttä

– Periaatteessa helposti saavutettavissa kaikille

– Usein kätevin tapa päästä paikasta A paikkaan B


Kävely ja pyöräily on kestävää ja terveellistä liikkumista erityisesti jos…


• Se on mahdollista koulutuksesta, tulotasosta ja elinympäristön mahdollisuuksista riippumatta (turvallisuus, infrastruktuuri, palvelut jne.)

• Huomioi yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle tulevat hyvinvointihyödyt (elämänlaatu, työkyvyn kohentuminen, sairauspoissaolojen vähentyminen, kustannussäästöt)

• Kannustaa osallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja kiinnittymiseen yhteiskuntaan!

LÄHDE: https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/kehityssuuntia/sosiaalisesti-kestava-kehitys,

15.9.2016, mukaillen

https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointipolitiikka/kehityssuuntia/sosiaalisesti-kestava-kehitys






Miten liikkumista voi edistää tehokkaasti – sosioekologinen lähestymistapa!


YKSILÖN SISÄISET

Ikä, terveys, taidot,

motiivit, mieltymykset,

yhteiskuntaluokka

SOSIAALINEN

YMPÄRISTÖ

FYYSINEN

YMPÄRISTÖ

Sosiaalinen

tuki

Etnisyys/kult

tuuriset

normit

MAKROTASO

Aikarajoitteet

(työ, perhe)

Muotoilu

(metsät,

kadut,

puistot,

paikat)

Yhteydet

(kadut, tiet,

verkostot)

Läheisyys

(tiheys,

maankäyttö,

saavutettavu

us)

Politiikat

Säädökset

Lait

Kansainväli-

nen

Paikalli-

nen

Verotus Kaupunki

suunnitte

lu

Kansallin

-en

Elämänkulku & valikoituminen

Etäisyydet

Lähde: Sallis etal 2006, muokattuna


Kaupunkirakenteen ja viheralueiden merkitys liikkumiselle

• Kaupunkirakenteella ja viheralueilla voi olla merkitystä liikkumiselle

Läheisyys

Yhteydet

Etäisyydet

Muotoilu

• Tieteellinen tutkimustieto on epäjohdonmukaista

Lisätutkimusta tarvitaan ennen yhteiskuntapoliittisia tai kaupunkipoliittisia toimia!

Lähteet: Bauman etal 2012; Abraham et al

2010: Fraser etal 2011; Sallis et al 2016

Built environment and Green Areas as Determinants for Cycling and Walking among Finns and Dutch – A longitudinal study using

geographical information systems (BEGACYS) (Suomen Akatemia, 2013-2016)



Suomalaisten laajojen väestöaineistojen yhdistäminen paikkatietoihin

• THL, Terveys 2000 ja 2011 –tutkimukset

– Edustava otos suomalaisesta aikuisväestöstä, n= 10 000, osallistumisprosentti 72,5%

– Yksilötason tiedot: liikuntatottumukset, sosiaalinen ympäristö, kulttuuriin liittyvät tekijät, elinympäristö, terveys ja hyvinvoinnista sekä monia muita taustatekijöitä

– www.terveys2000.fi ja www.tervey2011.info

– Tarkastelu rajoitettiin viiteen suurimpaan kaupunkin ja niiden lähiympäristöihin: Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu

• Paikkatiedot

– Yhdistettiin henkilön kotitalon sijainnin perusteella

– Tiedoista muodostettiin 250x250 ruudukot

– Viherympäristö (Corine Landcover 2002 ja 2006, SYKE)

– Kävely ja pyöräilyverkosto (Digiroad 2005, 2014, Liikennevirasto)

– Kaupunkirakenne (Urban zones 2011, SYKE)

http://www.terveys2000.fi/

http://www.tervey2011.info/


25.4.2016 BEGACYS meeting materials / Tomi Mäki-Opas

8.6.2015 Kävelyä ja pyöräilyä edistävät ympäristöt / Tomi Mäki-Opas 13

Amsterdamilaisen väestöaineiston yhdistämisen paikkatietoihin


• HELIUS –tutkimus on laaja kohortti-tutkimus, jossa tarkasteltiin Amsterdamin alueella asuvia hollantilaisia ja etnisen tausta omaavia asukkaita.

• Tiedon keruu tapahtui vuosina 2011-2015 ja vastuussa oli the Academic Medical Center Amsterdam and the Public Health Service of Amsterdam.

• Tutkimus sisälsi:

– Asukkaat, jotka olivat tutkimushetkelä 18–70 vuotiaita

– Kuuluivat johonkin etniseen ryhmään (African Surinamese, South-Asian Surinamese, Turkish, Moroccan, Ghanaian, and Dutch origin)

– Tutkimus keskittyi kolmee kansantautiin: CVD, tartuntataudit ja mielenterveysongelmat

– Tutkittavat valittiin satunnaisotannalla kuntarekisterin perusteella erikseen tratifioituna etnisen taustan perusteella


BEGACYS hankkeen tuloksia:

Voidaanko kaupunkirakenteella ja viheralueilla edistää kestävää ja terveellistä liikkumista?…


Mitä korkeampi viheralueiden osuus henkilön asuinalueella on sitä todennäköisempää on henkilö liikkuu kävellen tai pyöräillen työmatkalla ja vapaa-ajalla!


Lähteet:

Mäki-Opas T ym. 2015, BMC Public Health, under review

Mäki-Opas T ym. 2016, preliminary results

23%

kävellä tai

pyöräillä

työmatkalla

47% kävellä

tai pyöräillä

vapaa-ajalla


Jos kävely- ja pyöräilyverkoston osuus henkilön asuinalueella on 30% tai sitä suurempi niin

• 2 kertaa todennäköisemmin kävellään tai pyöräillään työmatkat

• 2 kertaa todennäköisemmin kävellään ja pyöräillään myös vapaa-ajalla!

LÄHTEET:


Mäki-Opas ym. 2016, alustavia tuloksia

Jos henkilön koti sijaitsee sijaitsee: julkisen liikenteen

vyöhykkeellä niin on noin 2 krt todennäköisempää että hän kävelee tai pyöräilee työmatkansa kuin käyttää autoa

Kävelyvyöhykkeellä niin yli 2 krt todennäköisemmin kävellään tai pyöräillään työmatkat kuin käyttää autoa


Lähde: Mäki-Opas T ym. 2015, BMC Public Health, under

review

Asuinalueen turvallisuus (vähän rikollisuuden tai huumausaineiden pelkoa, vähän turvattomuuden tunnetta) on yhteydessä siihen, että

• Viikoittain harrastetaan ajallisesti enemmän vapaa-ajan pyöräilyä

• Mutta ei ole yhteydessä vapaa-ajan kävelyyn

• Heikko yhteys kävelyyn ja pyöräilyyn työmatkalla


LÄHTEET:

Mäki-Opas T ym. 2016, alustavia tuloksia

Väestöryhmittäisiä eroja kaupunkiympäristön ja viheralueiden merkityksessä liikkumiselle!

• Lapsiperheillä elämäntilanne voi vaikutta siihen, mikä rooli asuinympäristöllä on liikkumiseen työmatkalla ja vapaa-ajalla

• Kävely- ja pyöräilyverkostoilla on suurempi merkitys naisten työmatkaliikkumiseen kuin miesten

• Jo muutenkin fyysisesti aktiiviset hyödyntävät kävely- ja pyöräilyverkostoja liikkumiseen työmatkoilla

• Asuinympäristön turvallisuudella suurempi merkitys iäkkäille, naisille, etniseen vähemmistöön kuuluville


LÄHTEET:


Mäki-Opas T ym. 2016, alustavia tuloksia

Henkilöillä, joilla oli työ- tai koulumatkan pituus alle 3 kilometria niin kävelivät tai pyöräilivät töihin tai kouluun 4 krt todennäköisemmin!


Lähde: Mäki-Opas T ym. 2016, alustavia tuloksia

1

1.60

2.96

4.00

1.55

0

0.5

1

1.5

2

2.5

3

3.5

4

4.5

OR


Vähäiset parkkipaikat autoilla ja työpaikan tuki työmatkaliikkumiselle olivat yhteydessä työmatkaliikkumiseen!

Lähde: Mäki-Opas T ym. 2016, alustavia tuloksia

0.89

1.10

0.80 0.85 0.90 0.95 1.00 1.05 1.10 1.15

Hyvät parkkipaikat autoille

Työmatkaliikkumisen tukityöpaikalla

Kävelyn tai pyöräilyn todennäköisyys työmatkalla

OR

JOHTOPÄÄTÖKSET…

• Kaupunkirakenteella ja viheralueilla voi olla myönteinen vaikutus terveelliseen ja kestävään liikkumiseen!

– Pyöräillen ja kävellen

– Niin työmatkoilla kuin vapaa-ajalla

• Kunhan huomioidaan väestöryhmittäiset erot mm.

– Ympäristön merkityksessä

– Elämäntilanne (erityisesti lapsiperheet)

– Liikuntataidot (ei edistetä vain jo aktiivisten liikkumista)

• On tarpeen huomioida myös saavutettavuus ja matkan loppupää

– Matkan pituuden merkitys

– Työpaikan olosuhteilla ja kannustamisen merkitys


JATKOKEHITTÄMISTARPEITA…

• Nyt oli mahdollista tutkia vain kodin lähiympäristön merkitystä liikkumaan lähtemiselle, mutta tärkeää olisi myös tarkastella

– Matkan loppupään merkitystä

– Saavutettavuutta kävellen ja pyöräillen

– Reittivalintoja (lyhin, terveellisin, miellyttävin…)

– Psykososiaaliset kyvyt (mm. motivaatio, itsekontrolli, itsesäätely)

• Ympäristön muokkaamisen ja muutoksen (esim. uuden baanan, kaupunkibulevardien tai länsimetron) vaikutusta ihmisten liikkumiskäyttäytymiseen

• Teknologinen kehitys on jo niin pitkällä että saataisiin myös reaaliaikaista mittausta liikkumisesta ja siihen vaikuttavista valinnoista (mm. mobiiliteknologiat,ja kiihtyvyysanturit sekä GPS)


KIITOKSET!

• Suomen Akatemia

• THL

• SYKE

• AMC, Hollanti

• ISPM, Sveitsi

• Kanssakirjoittajat

• Monet muut yhteistyökumppanit

Lisätietoja: Tomi Mäki-Opas,

029 524 8690,

[email protected]

www.thl.fi/begacys


mailto:[email protected]



http://www.thl.fi/begacys

LISÄDIAT


Leisure-time and commuting physical activity (Health 2011)



Leisure-time walking and cycling

Viheralueen läheisyys (0-99m) ja asuminen jalankulkuvyöhykkeellä tarkoittaa kuitenkin yli 5 km pitkää työmatkaa…

25.4.2016

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Yli 5 km Alle 5 km

Viheralueen läheisyys, alle 100m (%)* Urbaani vyöhyke, jalankulkuvyöhyke (%)*

%

Mäki-Opas T et al 2016, unpublished

BEGACYS meeting materials / Tomi Mäki-Opas

• Report that in their neighborhood there are

A lot of safe cycling and pedestrian crossings

No problems with traffic safety

Clean strees

More strees

No ugly buildings

• Compared to persons who live in car-oriented zone:

And who have more than 10 km distance to work


Henkilöt, jotka asuivat jalankulkuvyöhykkeellä kokivat että heidän lähiympäristössä:

Mäki-Opas T et al 2016, unpublished

The role of neighborhood safety and leisure-time / commuting physical activity, in Finland

25.4.2016

Ref: Mäki-Opas ym. 2016, Health 2011, preliminary results

0.85 0.9 0.95 1 1.05 1.1 1.15 1.2

Safety

Crime

A lot of road crossings

Cycling and walking is safe

Enjoyable neighborhood

Unclean neighborhood

A lot of trees

Well maintained cycling and pedestrian…

Ugly neighborhood

Leisure-time physical activity Commuting physical activity

BEGACYS meeting materials / Tomi Mäki-Opas

Environment

Mäki-Opas Tomi: Voiko kaupunkirakenteella ja viheralueilla edistää kestävää ja terveellistä liikkumista? BEGACYS-hankkeen tuloksia