© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Kompostien hyödyt

maanparannuksessa

Tapio Salo

Jokioinen 13.10.2016

© Luonnonvarakeskus

Sisältö

• Kompostien raaka-aineet ja valmistus

– Marjan esitys

• Kompostien ominaisuuksia

• Kompostien käyttömääristä

17.10.2016 Tapio Salo 2

© Luonnonvarakeskus

Testatut kompostit 1) Syksy 2015

a) Rumpu ja sen jälkeen jälkikompostointi

a) Tuore ja 1- tai 2-vuotta jälkikompostoitu

b) Salaatti ja muu kasvissivutuote sekä 1/3 turvetta

b) Pikakompostori

a) 1 viikko

b) Porkkana ja punajuuri

2) Kesä 2016

a) Rumpukompostori

a) Erilaisten seosaineiden (turve, ruokohelpi, biohiili, pahvi, lastu) vaikutus salaatin ym. kasvisten kompostoitumiseen

b) Jatketaan keväällä 2017 jälkikompostoinnin jälkeen

17.10.2016 Tapio Salo 3

© Luonnonvarakeskus

Kompostin kypsyminen yhden ja kahden vuoden

jälkikompostoinnin aikana

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

Rummunjälkeen

1 v 2 v

Nit

raatt

i- j

a a

mm

on

ium

typ

en

su

hd

e

Hiilid

ioksid

in t

uo

tto

CO

2-C

/gV

S/d

4 17.10.2016 Tapio Salo

Nitraatti- ja ammoniumtypen

suhteen tavoitearvo on >1.

© Luonnonvarakeskus 5 17.10.2016 Tapio Salo

Juuren pituuskasvu

Rumpukompostorin jälkeen – 1 vuosi - 2 vuosi kompostoitu

Juuren pituus: 24 % 46 % 71 % kontrollista

Kontrolli = Lannoitettu

multa

© Luonnonvarakeskus

Kompostien ominaisuuksista (0->1-2 vuotta)

• Tuoreen kompostin hajoaminen jatkui edelleen mm. korkean

hiilidioksidin tuoton ja juurenpituusindeksin alhaisten tulosten

perusteella.

• Hiili/typpi suhde laski 35 -> 1. vuosi 27 -> toinen vuosi 23

• Kuiva-ainepitoisuus nousi 15% -> 20%

• Kokonaistyppi tuorepainossa: 1,9 kg/tn -> 2,75 kg/tn

– Liukoinen typpi 0,18 -> 0,25 -> 0,57 kg/tn tuorepainossa

• Fosfori- ja kaliumpitoisuudet nousevat (kuiva-ainepitoisuuden

lisääntymisen myötä) P 0,2->0,5 kg/tn ja K 2,2 -> 4,2 kg/tn tp

6 17.10.2016 Tapio Salo

© Luonnonvarakeskus

Ravinnesisältö

• Nitraattiasetus ei 31.10.2015 tehdyn ohjeistuksen mukaan koske kuin

lantaa tilavuudestaan yli 10% sisältäviä lannoitevalmisteita.

Ympäristökorvauksen fosforirajat rajoittavat maanparannusaineen

käyttöä.

• Fosforipitoisuus kaksi vuotta kompostoidussa tuotteessa oli 0,5 g/kg

tuorepainoa, jolloin esimerkiksi viljoille tyypillinen vuosittainen fosforin

levitysmäärä 10 kg/ha tyydyttävässä viljavuusluokassa,

saavutettaisiin jo 20 tn/ha levitystasoilla.

• Kaliumpitoisuus komposteissa oli 4,2 g/kg tuorepainoa, joten

esimerkiksi 20 t/ha levitystasolla kaliumia peltolohkolle tulisi 84 kg/ha.

• Liukoisen typen annokset jäisivät 20 t/ha levitysmäärillä alle 10

kg/ha.

• Kompostilla olisi maanparannusvaikutuksen lisäksi selkeää fosfori-

ja kaliumlannoitusvaikutusta, mutta typpilannoitusta olisi

täydennettävä mineraalilannoitteilla kaikilla viljelykasveilla.

8 17.10.2016 Tapio Salo

© Luonnonvarakeskus

Pikakompostori

• Kokeessa pienin laite, syöttö n. 5 kg/d

• Laitteessa lämmitys ja sekoitus

• Syötettiin poislajiteltua punajuurta ja porkkanaa

• Kuiva-ainepitoisuus nousi 13 %:sta 36 % :iin viikossa

• Typpipitoisuus nousi 2,8 g/kg 5,4 g/kg, kalium 3,6:sta 6,3 g/kg,

fosfori 0,4:stä 0,7 g/kg tuorepainossa

• Hiilipitoisuus laski hieman, hiili/typpi= 26

• Kompostoitu tuote vaatii jälkikompostoinnin

– Hiilidioksidin tuotto korkea, krassin siemenet eivät itäneet

(Juurenpituustesti) ja nitraatti/ammonium 0,3 (tavoite >1).

9 17.10.2016 Tapio Salo

© Luonnonvarakeskus

Pikakompostori

• ”Nitraattiasetuksen” (ei koske enää kasvipohjaisia)

kokonaistypen määrän (kokonais-N = 170 kg/ha)

mukainen levitysmäärä olisi 31 t/ha. Mikäli fosforin

levitysrajoitus olisi 10 kg/ha, niin levitystasoksi

muodostuisi 14 t/ha.

• Tällä levitystasolla kaliumlannoitus olisi 51 kg/ha ja

liukoisen typen lannoitus 7 kg/ha.

• Myös tämä vihanneskomposti olisi

maanparannusvaikutuksen lisäksi ensisijaisesti

fosforin ja kaliumin lähde.

10 17.10.2016 Tapio Salo

© Luonnonvarakeskus

Hiilen lisäys, esimerkkinä 2-vuoden komposti

ka. = 20%, hiilipitoisuus 66 kg/tuoretonni

11 17.10.2016 Tapio Salo

Levitysperuste tn/ha vettä kg/ha sateena mm

Kuiva-ainetta kg/ha

P 10 kg/ha 19,4 15500 1,5 3871

P 50 kg/ha 96,8 77500 7,7 19355

Levitysperuste Kok-N kg/ha Liuk-N kg/ha Kok-K kg/ha C kg/ha

P 10 kg/ha 55 11 80 1270

P 50 kg/ha 273 55 402 6349

Mitä 6400 kg/ha hiiltä merkitsee?

Jos multava kivennäismaa, jossa 5% orgaanista ainesta, niin

hiiltä on 2,6%, ja 20 cm kerroksessa hiiltä 63100 kg/ha.

© Luonnonvarakeskus

Hiilen pysyvyys maassa Hengitysnopeuden vaikutus; 19 tai 2 g CO2-C / g ka

12 17.10.2016 Tapio Salo

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1 4 710

13

16

19

22

25

28

31

34

37

40

43

46

49

52

55

58

61

64

67

70

73

76

79

82

85

88

91

94

97

10

0

C k

g/h

a

hiili (19-7) kg/ha hiili (2-0.7) kg/ha

© Luonnonvarakeskus 13 17.10.2016 Tapio Salo

Komposti til-% Kuiva-aine % K g/kg P g/kg N g/kg N % ik C % ik C/N

50 kasvis + 50 turve

til.-%

17,1 2,3 0,31 2,6 1,52 41,7 27

50 kasvis + 25 turve

+ 25 helpi til.-%

14,8 2,5 0,37 2,6 1,76 42,5 24

40 kasvis + 40 turve

+ 20 helpi + biohiili

14,6 2,5 0,35 2,6 1,78 42,7 24

kasvis + turve +

biohiili 17,9 2,5 0,41 2,7 1,51 43,8 29

kasvis + turve +

pahvi Ei vielä tuloksia

Kesän 2016 kompostien ravinnepitoisuudet tuorepainossa, rummun jäleen

© Luonnonvarakeskus

Jatkokokeet 2017 vuoden puolella

• Rummun jälkeen kompostoitu kevääseen 2017 (5 kpl) ja

verrannekomposti

• Ravinnepitoisuudet, haitalliset metallit, kypsyys

• Typen mineralisaatio (inkubaatiokoe)

• Fosforin liukoisuus

• Astiakoe orgaanisen typen lannoitusvaikutuksen

määrittämiseksi raiheinällä

• Demonstraatio typpilannoitusvaikutuksesta kevätvehnällä

14 17.10.2016 Tapio Salo

© Luonnonvarakeskus 15 17.10.2016 Tapio Salo