Upload
porin-kaupunki
View
532
Download
1
Embed Size (px)
Citation preview
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSAI neljännes (tammi-maaliskuu) 2015
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Antero SaariKuva: Toni MailanenKuva: Toni Mailanen
Kuva: Marko Mikkola
Sisältö– Työpaikka- ja työllisyyskehitys– Väestökehitys– Alue- ja paikallistalouden kehitys– Eduskuntavaaleihin 2015 liittyviä graafeja
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Antero Saari
Kuva: Toni MailanenKuva: Toni MailanenKuva: Toni MailanenKuva: Jan VirtanenKuva: Eerika Harjula
Työpaikka- ja työllisyyskehitys
Kuva: Toni Mailanen
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Toni MailanenKuva: iStockphoto.com
Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Hallitusohjelman tavoite on nostaa Suomen työllisyysaste 72 %:iin. Suurista ja keskisuurista keskuskaupungeista tavoitteeseen ylsi vain kolme kaupunkia vuoden 2012 lopussa: Espoo, Vantaa ja Seinäjoki. Koko maan työllisyysaste oli 69,6 % vuoden 2012 lopussa. Porin työllisyysaste oli 66,9 %, joka on keskitasoa suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa. Korkein työllisyysaste oli Espoossa (75,7 %) ja matalin Joensuussa (61,6 %)
Porin työttömyysaste oli 16,5 % vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Porin työttömyysaste oli 2,5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo. Porin työttömyysaste on noussut muiden kaupunkien tavoin asteittain Porissa vuodesta 2012 alkaen. Porin työttömyysaste oli alkuvuonna 2015 samalla tasolla kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.
Pori erottuu suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa aktiivisena työllistäjänä. Porin aktivointi-aste oli kolmanneksi korkein yli 60 000 asukkaan kaupunkien joukossa vuosina 2010-2014. Poria enemmän aktiivitoimenpiteisiin panostivat vain Joensuu (39,9 %) ja Vaasa (36,3 %).
Pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut yhtäjaksoisesti 2010-luvulla niin Porissa kuin koko maassa. Porissa yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä kasvoi lähes tuhannella henkilöllä vuosina 2011-2015, mutta osuus kaikista työttömistä on noussut maltillisemmin (26,7 % 32,1 %).
Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut noin 200 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Nuorten osuus kaikista työttömistä ei ole kuitenkaan kasvanut vuosien 2010-2015 keskimääräisestä tasosta. Nuorten työttömien osuus oli 15,5 % kaikista työttömistä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä
JoensuuKotka
KajaaniJyväskylä
RovaniemiTurkuOuluLahti
KouvolaTampere
PoriLappeenranta
KuopioMikkeli
Koko maaKokkola
HämeenlinnaHelsinki
VaasaSeinäjoki
VantaaEspoo
55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 7761.6
62.364.6
6565.365.565.565.765.966.1
66.966.9
67.267.8
69.670.670.7
71.771.7
72.475.575.7
Työllisyysas-teen tavoite koko maassa
72 %
Työllisyysaste* suurimmissa kaupungeissa vuonna 2012
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
*Työllisyysaste on 18-64-vuotiaiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstäLähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat
Työttömyysaste kunnittain huhtikuun lopussa 2015
TYÖTTÖMYYSASTE KUNNITTAINHUHTIKUUSSA 2015
Alle 10 % (83 kuntaa)
10-11,9 % (61 kuntaa)
12-13,9 % (61 kuntaa)
14-15,9 % (50 kuntaa)
Yli 16 % (59 kuntaa)
Lähde: TEM, työttömyystietoja kunnittainKartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Salla 24,1 %
Helsinki 11,7 %Turku 15,9 %
Luoto 3,2 %
Pori 15,6, %
Oulu 16,7 %
Kuntien välillä oli suuret työllisyyserot keväällä 2015: ääripäät vaihtelivat Lars-mon (Luoto) 3,2 %:sta Sallan 24,1 %:iin.
Työttömyysaste oli alhaisin Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja neljän Pohjanmaan maakunnan alueella
Työttömyysaste oli keskimääräistä kor-keampi Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Keski-Suomen maakuntien alueella. Lisäksi korkean työttömyyden taskuja Kymen-laaksossa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
Satakunnassa työttömyysaste vaihteli merkittävästi kuntien välillä: työttömyys-aste oli korkein Siikaisissa (15,9 %), Porissa (15,6 %) ja Merikarvialla (15,3 %) sekä alhaisin Köyliössä (7,1 %), Säkylä (8,3 %) ja Eurassa (8,6 %).
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa ensimmäisellä neljänneksellä 2015 (tammi-maaliskuun kuukausikeskiarvo)
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
PorvooEspooVaasa
VantaaHelsinki
SeinäjokiHämeenlinna
KuopioRovaniemi
LappeenrantaKouvola
SaloPori
TurkuOulu
JoensuuTampereJyväskylä
LahtiKotka
5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21
10.19.8
10.711.5
11.812
12.713.5
15.215.315.3
16.416.516.6
17.117.3
17.517.5
19.119.6
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2015
Porin työttömyysaste oli 2,5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo tammi-maaliskuussa 2015
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
56789
1011121314151617181920212223
Porin työttömyysaste (%) 2005-2015 (vuosikeskiarvot)
Porin työttömyysaste on noussut asteittain vuodesta 2012 alkaen: vuoden 2015 ensimmäisen kvartaalin työttömyysaste on vuoden 2005 tasolla
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
20002001
20022003
20042005
20062007
20082009
20102011
20122013
2014
2015/I-neljä
...56789
1011121314151617181920212223
19,7 %
16,5 %
LahtiTampere
TurkuVantaa
HelsinkiEspoo
JyväskyläSeinäjoki
HämeenlinnaKoko maa
OuluLappeenranta
KuopioKouvola
PoriVaasa
Joensuu
20 23 26 29 32 35 38 41 44
2424.3
26.227.2
27.729.1
30.130.9
31.932.3
333333.133.1
35.136.3
39.9
Yli 60 000 asukkaan kaupunkien aktivointiaste* (%) vuosina 2010-2014 (vuosikeskiarvo)
Mittari kuvaa kunnan työllisyyspanostuksia ns. aktiivitoimenpiteiden järjestämiseen työmarkkinatukeen oikeutetuille. Porin aktivointiaste oli kolmanneksi korkein yli 60 000 asukkaan kaupunkien joukossa vuosina 2010-2014
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: KELA, kelasto-raportti
Porin aktivoin-
tiaste
3:nneksi korkein
2010-2014
Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrän kehitys tammi-maaliskuussa 2011-2015
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi noin tuhannella henkilöllä vuosien 2011-2015 aikana. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä nousi 5,4 %-yksikköä vuosien 2011-2015 (26,7 % 32,1 %) välisenä aikana.
5.6.2015.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
tammikuu helmikuu maaliskuu0
500
1000
1500
2000
2500
1232 1220 1250
2111 2130 2143
2011 2012 2013 2014 2015
Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kehitys tammi-maaliskuussa 2011-2015
Nuorten työttömien määrä oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä korkeampi kuin vuosina 2011-2014. Nuorten työttömien määrä on kasvanut noin 200 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta osuus kaikista työttömistä on pysynyt samalla tasolla vuosina 2010-2015
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
tammikuu helmikuu maaliskuu0
200
400
600
800
1000
1200
770723
686
1061982 977
2011 2012 2013 2014 2015
2010 2011 2012 2013 2014 2015*11
11.5
12
12.5
13
13.5
14
14.5
15
15.5
16
16.5
17
17.5
18
15.114.7 14.8
14.5 14.3
15.5
Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä vuosina 2010-2015
Nuorten työttömien määrä on kasvanut vuosina 2010-2015, mutta nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä on säilynyt samankaltaisella tasolla koko ajanjakson ajan.
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus
VäestökehitysKuva: Toni Mailanen
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Eerika Harjula
Väestökehitykseen liittyvät keskeiset nostot
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Porissa asui 85 336 henkilöä huhtikuun lopussa 2015. Pori oli koko maan 11. suurin kaupunki. Porin ero 10:nneksi suurimpaan kaupunkiin (Kouvola) oli enää 918 henkilöä. Jos Porin ja Kouvolan väestönkehitys jatkuu samanlaisena kuin vuosina 2012-2014, Pori ohittaa Kouvolan asukasmäärän vuonna 2018
Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus) oli positiivinen 105 kunnassa ja negatiivinen 215 kunnassa vuosina 2010-2014. Porin väestöllinen kilpailukyky on heikko luonnollisen väestönlisäyksen näkökulmasta: luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä -631 hlöä vuosina 2010-2014, joka oli määrällisesti kuudenneksi heikoin 320 kunnan joukossa. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -45 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.
Kuntien välillä tehtiin noin 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2014. Muuttovoittoa sai vain joka neljäs kunta (79) ja muuttotappiota kaksi kolmesta kunnasta (241) vuosina 2010-2014. Porin väestöllinen kilpailukyky on vahvistunut vetovoiman näkökulmasta koko 2000-luvun ajan. Pori sai määrällisesti 19. eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä oli yhteensä 547 henkilöä vuosina 2010-2014. Kyse on merkittävä muutos suhteessa aikaisempien vuosikymmenten kehitykseen. Tosin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Pori sai muuttotappiota -41 henkilöä.
Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa lähes kaikki Suomen kunnat alhaisen lähtötason vuoksi eli 316 kuntaa 320 kunnasta (99,8 %) vuosina 2010-2014. Pori sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 19. eniten kaikista kunnista vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli yhteensä 847 henkilöä vuosina 2010-2014. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 21 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.
Porin väestönlisäys oli yhteensä 731 henkilöä vuosina 2010-2014. Pori sai määrällistä väestönlisäystä 41. eniten kaikista kunnista (320). Porin erityishaasteena on useisiin muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna negatiivinen luonnollinen väestönlisäys.
•
Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus) kunnittain vuosina 2010-2014
Luonnollinen väestönlisäysyhteensä vuosina 2010-2014
-----yli +5 000 hlöä
yli – 279 hlöä
Luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen 105 kunnassa (32,8 %) ja negatiivinen 215 kunnassa (67,2 %) vuosina 2010-2014
Luonnollinen väestönlisäys oli koko maassa yhteensä 39 401 henkilöä vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 7 880 henkilöä vuodessa
Syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa metropoli-alueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueella sekä neljässä Pohjanmaan maakunnassa
Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti suurin Espoossa (10894), Helsingissä (8657), Oulussa (8069) ja Vantaalla (7109) vuosina 2010-2014. Yli tuhannen henkilön väestölisäykseen ylsi yhteensä 13 kuntaa
Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin Kouvolassa (-1240), Savonlinnassa (-1020), Kotkassa (-896), Imatralla (-768) ja Pieksämäellä (-700).
Porin luonnollinen väestönlisäys (-631 hlöä) oli määräl-lisesti kuudenneksi heikoin 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastotKartta ja analyysi: Timo Aro 2015
5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Punainen kartassa: syntyvyys<kuolleisuusSininen kartassa: syntyvyys>kuolleisuus
-40
-30
-20
-10
0
10
20
Porin luonnollinen väestönlisäys (=syntyvyys-kuolleisuus) kuukausittain 1.1.2010-31.13.2015
Porin luonnollinen väestönlisäys on ollut -676 henkilöä negatiivinen 1.1.2010-31.3.2015. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -45 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.
5.62015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain
Kuntien välinen muuttoliike (tulomuutto-lähtömuutto) kunnittain vuosina 2010-2014
Kuntien välinen muuttoliikeyhteensä vuosina 2010-2014
yli + 400 henkilöä
Yli - 500 henkilöä
Sininen kartassa: muuttovoittoaPunainen kartassa: muuttotappiota
Kuntien välillä tehtiin noin 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2014. Muuttovoittoa sai vain joka neljäs kunta (24,7 %) eli 79 kuntaa ja muuttotappiota 241 kuntaa (75,3 %) vuosina 2010-2014
Muuttovoittoiset kunnat sijaitsivat metropolialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäisesti näiden alueiden ulko-puolella
Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön muuttovoittoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684).
Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muutto-tappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (-1195), Kotka (-1180), Salo (-1160) ja Raahe (-1138)
Pori sai määrällisesti 19. eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto oli 547 henkilöä viiden vuoden ajanjaksolla. Kyse on merkittävästä muutoksesta suhteessa aikaisempien vuosikymmenien kehitykseen.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastotKartta ja analyysi: Timo Aro 2015
5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014
1.Helsinki 135822.Tampere 54413. Oulu 36074. Turku 35995. Kuopio 26536. Espoo 25847. Lahti 16848. Seinäjoki 16279. Pirkkala 125010. Jyväskylä 124511. Lempäälä 108612. Ylöjärvi 85613. Joensuu 81414. Hämeenlinna 71715. Lieto 71616. Kauniainen 63417. Nokia 62318. Sipoo 58019. Pori 54720. Kaarina 503
KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014)
1. Kauniainen 14,12. Jomala 13,93. Pirkkala 13,94. Lempäälä 10,25. Kustavi 10,06. Kittilä 8,87. Lieto 8,58. Lemland 8,59. Uurainen 6,910. Marttila 6,211. Sipoo 6,212. Toivakka 6,213. Ylivieska 6,114. Seinäjoki 5,515. Ylöjärvi 5,516. Kontiolahti 5,117. Kuopio 5,018. Tampere 5,019. Ilmajoki 4,820. Helsinki 4,5
Kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2010-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 20155.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Porin kuntien välinen nettomuutto (=tulomuutto-lähtömuutto) kuukausittain 1.1.2010-31.3.2015
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
120
Pori on saanut muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä 505 henkilöä 1.1.2010-31.3.2014 välisenä aikana. Pori sai muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä -41 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain
Nettosiirtolaisuus yhteensävuosina 2010-2014
yli + 1000 henkilöä
yli -1 henkilöä
Sininen kartassa: muuttovoittoaPunainen kartassa: muuttotappiota
Nettosiirtolaisuus (maahanmuutto-maastamuutto) kunnittain vuosina 2010-2014
Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa de facto kaikki Suomen kunnat alhaisen lähtötason vuoksi eli 98,8 % kunnista (316/320) vuosina 2010-2014
Kaikki kunnat saivat yhteensä muuttovoittoa siirtolaisuudesta 83 600 henkilöä eli noin Porin asukasluvun verran viiden vuoden aikana 2010-2014
Siirtolaisuudesta sai 16 kuntaa yli tuhat henkilöä määrällistä muuttovoittoa: eniten määrällistä muuttovoittoa saivat Helsinki (16555), Espoo (7776), Vantaa (6459), Turku (3762), Tampere (2995), Oulu (2235), Kotka (1860), Vaasa (1851) ja Jyväskylä (1629).
Siirtolaisuudesta sai vain neljä kuntaa ”tilastollista” muuttotappiota vuosina 2010-2014: Liminka (-28), Lumijoki (-5), Savukoski (-1) ja Luhanka (-1)
Pori sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 19. eniten kaikista kunnista vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 847 henkilöä viiden vuoden ajanjaksolla.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastotKartta ja analyysi: Timo Aro 2015
5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2014
1. Helsinki 165552. Espoo 77763. Vantaa 64594. Turku 37625. Tampere 29956. Oulu 22357. Kotka 18608. Vaasa 18519. Jyväskylä 162910. Lappeenranta 143011. Lahti 141312. Kuopio 129813. Rovaniemi 113114. Hämeenlinna 109515. Joensuu 103816. Kouvola 102217. Kajaani 86218. Pietarsaari 82019. Pori 81720. Kerava 746
KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014)
1. Geta 18,72. Föglö 17,03. Vöyri 14,44. Kristiinank. 13,55. Siikajoki 12,36. Eckerö 11,37. Kökar 11,18. Pudasjärvi 9,79. Pietarsaari 8,410. Närpiö 7,611. Punkalaidun 7,612. Lumparland 7,413. Lieksa 7,314. Sund 7,015. Kotka 6,816. Vårdö 6,417. Kemi 6,318. Vantaa 6,319. Honkajoki 6,220. Uusikaarlepyy 6,2
Nettosiirtolaisuudesta eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2010-2014
5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
-5
0
5
10
15
20
25
30
35
Porin nettomaahanmuutto (=maahanmuutto-maastamuutto) kuukausittain 1.1.2010-31.3.2015
Pori on saanut nettomaahanmuutosta muuttovoittoa yhteensä 835 henkilöä 1.1.2010-31.3.2015. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 21 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain
Väestönlisäys yhteensävuosina 2010-2014
yli + 10 000 henkilöä
yli -300 henkilöä
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastotKartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Sininen kartassa: väestömäärä kasvoiPunainen kartassa: väestömäärä väheni
Väestölisäys kunnittain vuosina 2010-2014
Väestö kasvoi joka kolmannessa (105) kunnassa ja vähentyi 215 kunnassa vuosina 2010-2014
Helsinki sai viidessä vuodessa väestönlisäystä lähes 39000 henkilöä. Espoon väestönlisäys oli myös korkea eli yhteensä noin 21 300 henkilöä. Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönlisäys oli viiden vuoden ajanjakson aikana yhteensä Joensuun asukasluvun verran eli noin 73000 henkilöä
Väestönlisäys oli suurempi kuin tuhat henkilöä vuodessa seitsemässä kaupungissa: Helsingin ja Espoon lisäksi Oulussa (13911), Vantaalla (12 783), Tampereella (11689), Turussa (7963) ja Jyväskylässä (6180).
Yli tuhannen henkilön väestövähennyksestä kärsi viisi kuntaa vuosina 2010-2014: Kouvola (-1694), Savonlinna (-1233), Jämsä (-1143), Varkaus (-1073) ja Pieksämäki (-1073)
Porin väestönlisäys oli yhteensä 731 henkilöä vuosina 2010-2014: Pori oli 41 eniten väestölisäystä 320 kunnan joukossa.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Väestönlisäys kunnittain vuosina 2010-2014
5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot:;analyysi Timo Aro 2015
KUNTA VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ (ABS.) 2010-2014
1.Helsinki 387942. Espoo 212543. Oulu 139114. Vantaa 127835. Tampere 116896. Turku 79637. Jyväskylä 61808. Kuopio 48919. Seinäjoki 387310. Vaasa 313911. Lahti 290812. Joensuu 236913. Pirkkala 216814. Ylöjärvi 211615. Lempäälä 205516. Nurmijärvi 194817. Järvenpää 171918. Rovaniemi 171419. Kirkkonummi 169720. Hämeenlinna41. Pori
1559731
KUNTA VÄESTÖNLISÄYS PROMILLEA TUHATTA ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 2010-2014
Jomala 12,1Pirkkala 12,0Lempäälä 9,6Liminka 9,4Lemland 9,2Espoo 8,3Kauniainen 8,2Luoto 7,9Ylivieska 7,6Kempele 7,5Oulu 7,3Kontiolahti 7,2Lieto 7,2Geta 6,9Ylöjärvi 6,7Uurainen 6,5Seinäjoki 6,5Helsinki 6,4Tyrnävä 6,4Vantaa 6,2
Porin väestönlisäys vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuosina 2010-2015
Porin väestö väheni 66 henkilöllä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä väestönvähennys oli -52 henkilöä.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
2010 2011 2012 2013 2014 2015
-100
-80
-60
-40
-20
0
20
40
60
80
100
-60
-46
-61
-42
-78
-44
77
-9
43
-12 -10
-43
28
1121
70
36
21
Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto
Alue- ja paikallistalouden kehitys
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Toni Mailanen
Kuva: Jouni Koivukoski
Kuva: Marianne Ståhl
Kuva: iStockphoto.com
Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
• Tilitettyjen kunnallisverojen määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä verrattuna vuosien 2013-2014 kehitykseen. Porissa tilitettyjen kunnallisverojen muutokset edelliseen kuukauteen verrattuna olivat tammikuussa +0,2 %, helmikuussa -0,5 % ja maaliskuussa +1,4 %.
Tilitettyjen yhteisöverojen määrässä ei tapahtunut ensimmäisellä vuosineljänneksellä merkittäviä muutoksia verrattuna vuosien 2012-2014 vastaavaan aikaan. Tammi-maaliskuun aikana veroja kertyi keskimäärin 1 280 000 e kuukaudessa. Yhteisöverojen tilitysten ”nousupiikki” ajoittuu tavallisesti toukokuuhun.
Vanhojen asuntojen hintojen kehitys oli vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä (viimeisin tieto) laskeva lähes kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat Porissa toiseksi eniten vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintojen muutos-% indeksoituna nousi eniten Seinäjoella (+6,1 %). Vanhojen asuntojen hinnat laskivat eniten Mikkelissä (-7,4 %).
• Porissa oli 4742 yritystä vuoden 2014 heinä-syyskuussa. Vuoden 2014 aikana Porissa aloitti 331 yritystä, kun taas syyskuun loppuun mennessä lopettaneita oli 211. Vertailukelpoinen tammi-syyskuun 2014 yrityskanta osoittaa, että aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli +52
Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa tammi-maaliskuussa 2015
tam
mik
uu
helm
ikuu
maalisk
uu
huhti
kuu
toukokuu
kesä
kuu
hein
äkuu
elo
kuu
syysk
uu
lokakuu
marr
ask
uu
joulu
kuu
0
3,000,000
6,000,000
9,000,000
12,000,000
15,000,000
18,000,000
21,000,000
24,000,000
27,000,000Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015
Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut vähäisiä 2015 I neljänneksellä aikaisempien vuosien tapaan.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Verohallinto
Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa tammi-maaliskuussa 2015
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu-5.0
0.0
5.0
0.2
-0.5
1.4
2.5
0.3
1.4
Pori Koko maa
Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksen vuoksi
Lähde: Verohallinto5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2012-2015
2012/1
2012/2
2012/3
2012/4
2012/5
2012/6
2012/7
2012/8
2012/9
2012/1
0
2012/1
1
2012/1
2
2013/1
2013/2
2013/3
2013/4
2013/5
2013/6
2013/7
2013/8
2013/9
2013/1
0
2013/1
1
2013/1
2
2014/1
2014/2
2014/3
2014/4
2014/5
2014/6
2014/7
2014/8
2014/9
2014/1
0
2014/1
1
2014/1
2
2015/1
2015/2
2015/3
0
500,000
1,000,000
1,500,000
2,000,000
2,500,000
3,000,000
3,500,000
Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset suurimmillaan toukokuussa ja pienimmillään vuodenvaihteessa
Lähde: Verohallinto5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa viimeisellä neljänneksellä vuosina 2006-2014
Porissa vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä 2,9 % edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi
Vuosi/neljäs neljännes (loka-joulukuu)
Neliöhinta €/m2 Indeksi (2005=100) Muutos% edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen
2006 1139 108,3 1,82007 1222 111 12008 1175 106,2 -5,52009 1306 115,7 7,22010 1396 120,8 1,52011 1398 121,3 -0,22012 1406 122,6 -0,52013 1479 124,9 -3,52014 1506 127,6 2,9
Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa suurissa kaupungeissa loka-joulukuussa vuonna 2014
Vanhojen asuntojen hinnat nousivat Porissa toiseksi eniten vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintojen muutos-% indeksoituna nousi eniten Seinäjoella. Vanhojen asuntojen hinnat laskivat eniten Mikkelissä.
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi
Kaupunki Neliöhinta €/m2 Indeksi (2005=100) Muutos% (2014-2013/IV neljännes)
Helsinki 3967 146,7 -0,1Espoo-Kauniainen 3275 132,9 1,2Vantaa 2612 124,5 -2,9Porvoo 2179 119,6 -0,7Tampere 2340 130,6 1Turku 1893 118,1 -4,3Pori 1506 127,6 2,9Rauma 1430 113,7 -2,9Lappeenranta 1721 118,7 0,9Kotka 1288 114,3 -2,7Kouvola 1166 109,2 -5,3Lahti 1800 131,9 -0,8Hämeenlinna 1851 124,2 0,5Kuopio 1957 122,1 -1,4Jyväskylä 1868 125,4 -2,7Vaasa 1848 140,6 0,3Seinäjoki 1821 129,2 6,1Kokkola 1764 148,4 -3,9Mikkeli 1749 123,2 -7,4Joensuu 1814 127,4 -1,5Oulu 1811 110,2 1,3Kajaani 1337 113 -5,8
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2014
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
Aloittaneita Lopettaneita
Porissa aloitti 331 yritystä vuonna 2014. Syyskuun 2014 loppuun mennessä oli lopettanut 211 yritystä.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain 2005-2014
4000
4100
4200
4300
4400
4500
4600
4700
4800
4020
4742
Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013-2014 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
EDUSKUNTAVAALIT 2015
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Aino Heikkonen
Eduskuntavaalit 2015
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo WidbomLähde: Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2015
Äänestysprosentit äänestysalueittain
Suurin äänestysprosentti eduskuntavaaleissa oli Kalaholman (78,6) ja pienin Sampolan (58,2) kaupunginosassa. Porin äänestysprosentti oli 68,5.
5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo WidbomLähde: Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2015
Kiitos!Kuva: Kalle Aaltonen
5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Kuva: Toni MailanenKuva: Anna Kyhä-Mantere