Miten hallita työkyvyttömyysriskiä kunta-alalla?

Pauli Forma, Keva

Puheenvuoro TalviTyhyt-seminaarissa Vaasassa

11.2.2015.

Työuran tukeminen

27.5.2015 2

Työkyky- ja tyhyjohtamisen edistäminen

Aktiivisen tuen palvelut

Kevan palvelut

Kevan tavoite

Työuran vaihe

Ei työkyky-ongelmia, mahdollisesti ajoittaisia työhyvinvoinnin haasteita

Työkykyongelmia, jotka kehittyessään saattavat uhata työuran jatkoa

Työkyky on alentunut niin, että työssä jatkaminen on vaarantunut.

Ei työkykyä tai täyttää eläkeiän, ei halua jatkaa työssä

Amm. kuntoutus ja eläkeratkaisut

Eläkeratkaisut

Työhyvinvointi, tuottavuus

Ongelmien ennakointi, havaitseminen ja hoitaminen

Työhyvinvoinnin turvaaminen

Työkyvyttömyyden ehkäisy

Työssä jatkaminen

Lakisääteisen tehtävän toteutus

Työkyvyttömyys kustannusten hallinta ja tyhy

Eläköityminen Työnantajan tavoite

Työntekijän tavoite

Hyvinvointi työssä

Työkyvyn säilyttäminen

Työssä jatkaminen

Toimeentulon turvaaminen

Työntekijyyden kehityslinjat Suomessa 1945-2013.

27.5.2015 3

Kehityslinja 1940-1950 1960 1970 1980 1990

1990-2010

Muutos työssä

Maa- ja metsätaloustyö

Tehdastyö ja palvelualojen kasvu

Palvelu- ja tietotyö

Työntekoympäristöt Agraari työpaikka Moderni työpaikka Jälkimoderni työpaikka

Sukupuolisuus ja työ

Maskuliininen ruumiillinen työ

Femininisoituvat taitovaateet

Tiivistyvät ja laajentuvat taitovaateet

Tuottavuuden luonne

Fyysinen Teknis-älyllinen Sosiaalinen, emotionaalinen ja psykologinen

Vauraus ja hyvinvointi

Taloudellinen niukkuus

Vaurastuminen Subjektiivinen hyvinvointi

Työn organisointi Patriarkaalinen Rationaalinen suunnittelu

Neuvottelu ja sisäinen ohjaus

Sukupolvi Maalla eläneet Murroksen sukupolvi Informaatioyhteiskuntaan syntyneet

Terveysvaarat Fysiologiset uhkatekijät

Kemikaalit ja myrkyt

Psykologiset ja sosiaaliset riskit

Väsymyksen luonne Fyysinen uupumus Psykosomaatti-suuden kasvu

Mielenterveysproblematiikka

Lähde: Väänänen ja Turtiainen 1945-2013.

Tuki- ja liikuntaelinoireet 1977-2013

0

10

20

30

40

50

1977 1984 1990 1997 2003

Toistuva kipu ja särky niskassa tai hartioissa

Toistuva kipu ja särky käsissä tai käsivarsissa

Toistuva kipu ja särky ristiselässä

Toistuva kipu jaloissa

27.5.2015 4 Lähde: Työolotutkimus (Sutela ja Lehto 2014).

Työntekijöiden psyykkiset oireet 1977-2013

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1977 1984 1990 1997 2003 2008 2013

Naiset

Väsymys, tarmottomuus

Univaikeudet

Jännittyneisyys

Ylirasittuneisuus

Kaikki käy yli voimien

Masennus

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1977 1984 1990 1997 2003 2008 2013

Miehet

Väsymys, tarmottomuus

Univaikeudet

Jännittyneisyys

Ylirasittuneisuus

Kaikki käy yli voimien

Masennus

27.5.2015 5 Lähde: Työolotutkimus (Sutela ja Lehto 2014).

Poimintoja työn tulevaisuutta koskevasta keskustelusta

• Digitalisaatio ja robotisaatio: Kuinka paljon työtä katoaa? Minkälainen työ katoaa? Minkälaista työtä syntyy? Mitä tapahtuu jäljelle jäävissä työtehtävissä?

• Uudenlainen osaaminen tulee tärkeäksi, kuten merkityksellistäminen, tunneäly, uusmedialukutaito ja virtuaaliyhteistyö.

• Johtamisessa korostuu yhteisöllisyys, läpinäkyvyys ja verkottunut yhteistyö.

• Työtä tehdään yksilöllisemmin ja hajautetummin, työ subjektivoituu.

27.5.2015 6 Lähde: Tuomo Alasoini.

Työelämän muutoksessa Suomessa on paljon myönteistä

• Työkykyä tukevat toimintamallit ovat parantuneet

• Työterveyshuollon toiminta on parantunut

• Aikaisempaa harvempi menettää työkykynsä kokonaan

• Työkyvyttömyys masennuksen vuoksi on tullut harvinaisemmaksi

• Sairaspoissaolot jatkavat alenemistaan kunta-alalla.

• Työurat ovat pidentyneet

• Kustannustietoisuus työkyvyttömyyteen liittyen on noussut.

27.5.2015 7

Julkisen sektorin työhyvinvointi viime aikaisten tutkimusten mukaan

Kuin tarkastellaan kuntien, kirkon ja valtion työntekijöitä:

• Myönteistä kehitystä työyhteisötason tekijöissä (esimiestyö, ilmapiiri jne.)

• Signaaleja huolestuttavasta kehityksestä rakenteista juontuvissa tekijöissä (muutokset, henkilöstön riittävyys)

• Huolestuttavaa myös väkivalta, epäasiallinen kohtelu.

• Työnantajien suhtautuminen työssä jatkamiseen kiristyy.

• Myönteistä se, että nuorten työhyvinvoinnissa on paljon positiivista.

27.5.2015 8

9

30

23

28

24

39

26

26

32

52

51

46

44

43

57

49

50

11

19

21

24

9

14

19

10

5

5

5

5

7

1

4

6

1

1

1

3

1

2

1

1

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kunta

18-29

30-44

45-54

55-67

Kirkko

18-29

30-44

45-54

55-67

Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä

Melko eri mieltä Täysin eri mieltä

Nuoret saavat työstä iloa ja innostusta!

”Tunnen työssäni innostusta ja työn iloa”

Kunta

Kirkko

Lähde: Pekka ja Perhoniemi 2014.

10

Työyhteisöissä suvaitaan ja luotetaan… ”Työyhteisössäni ihmisiin voi luottaa.”

”Työyhteisössäni suvaitaan erilaisia näkemyksiä ja ihmisten erilaisuutta.”

20

19 26

31 20 19 16

27 21 19 17 17

23

21 33

29 26 23

16

20 23 23

49

49 47

42 50

48 51

47 52

47 49 49

49

50 42

52 46

48 50

47 45 50

21

21 21

20 20

22 23

20 19

26 21 21

22

23 13

9 19 24

28

25 25 19

9

10 5

7 10 10 8

6 7 8

11 12

6

6 6

7 6 6 5

8 5 6

1

1 1

1 2

1

1 1

2

1 6

3 3

1

2 2

Kunta

Toistaiseksi voimassa olevaMääräaikainen

18-29 vuotta30-44 vuotta45-54 vuotta55-67 vuotta

SivistysSosiaali

TekninenTerveys

Hallinto- ja toimistotyö

Kirkko

Toistaiseksi voimassa olevaMääräaikainen

18-29 vuotta30-44 vuotta45-54 vuotta55-67 vuotta

Hallinto- ja toimistotyöHautausmaat ja kirkon palvelutyö

Seurakuntatyö

Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä

Melko eri mieltä Täysin eri mieltä

26

25 31

36 25 25 23

32 27 26 24

20

28

27 36

32 34

24 23

20 30 29

49

49 48

46 52 50

44

52 48

46 49

47

49

50 38

51 49

45 50

47 42

51

18

19 14

16 16

16 24

13 18

19 19

22

17

17 14

12 11

23 18

29 17

13

6

6 6

2 5 8 7

2 5

7 7

8

6

6 9

3 5 8 8

4 11

5

1

2 1

1 1 2

1 1 2 1 3

1

1 3

1 1

1

1 1

11

…toisaalta kiusaaminen ja ristiriidat haaste ”Oletko viimeisen 12 kk aikana kokenut esimiehen tai työtoverien taholta tullutta epäasiallista kohtelua tai kiusaamista?”

74

74 73

75 72 72 78

78 75 81

69 69

73

72 78

81 74

69 71

75 75

71

15

14 18

19 17 14

11

13 15

9 19

15

14

16 5

7 14

16 16

13 12

15

11

12 9

5 11 14 11

9 10 10 12

16

13

13 17

12 12 15 13

12 12 14

Kunta

Toistaiseksi voimassa…Määräaikainen

18-29 vuotta30-44 vuotta45-54 vuotta55-67 vuotta

SivistysSosiaali

TekninenTerveys

Hallinto- ja toimistotyö

Kirkko

Toistaiseksi voimassa…Määräaikainen

18-29 vuotta30-44 vuotta45-54 vuotta55-67 vuotta

Hallinto- ja toimistotyöHautausmaat ja kirkon…

Seurakuntatyö

En kertaakaan Kyllä, kerran Useita kertoja

”Työyhteisössäni pystytään käsittelemään ja ratkaisemaan ristiriitoja” 11

11 12

16 10 11 9

11 12 9 11 9

10

10 15

14 10 11 9

12 14 9

42

43 38

43 44

38 43

40 45

41 44

38

36

37 34

29 42 38

33

25 35

39

30

29 34

28 28

32 31

34 29

32 26

32

31

31 33

37 26 33

32

41 28 30

15

15 13

11 15

15 15

13 11

15 16 18

18

19 10

14 16

17 22

20 17

17

3

3 3

3 2 4 3

2 3 3 4 4

4

4 8

7 6 2 4

1 7 4

Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä

En samaa enkä eri mieltä Melko eri mieltä

Täysin eri mieltä

Lähde: Pekka ja Perhoniemi 2014.

Kuormituksesta huolimatta Työkyky on hyvä!

12

21

6

26

8

25

17

39

19

17

21

16

25

22

35

12

29

15

22

7

19

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Fyysisesti

Henkisesti

Fyysisesti

Henkisesti

Kunta

Kirkko

Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä

En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä

Täysin eri mieltä

32

34

31

31

44

51

49

52

13

11

15

12

8

5

5

4

2

0

1

1

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Fyysinen

Henkinen

Fyysinen

Henkinen

Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä

En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä

Täysin eri mieltä

Kunta

Kirkko

Lähde: Pekka ja Perhoniemi 2014.

Työkykyasioiden trendejä

1. Yksilön työkyky, terveys ja jaksaminen uudella tavalla huomion kohteena.

– ”Quantified Self”, erilaiset aktiivisuuden mittarit ym., palautuminen, ravintoasiat ym.

2. Organisaatiotasolla työkyky- ja työhyvinvointiasioiden kytkeminen johtamiseen.

– Taloudellistaminen, mittaaminen, seuranta ja arviointi, toimintatapojen luominen, roolien selkiyttäminen.

27.5.2015 13

Varhainen tuki – ratkaisujen hakua työyksikössä • Työyksikön omin voimin tunnistetaan ja löydetään ratkaisuja tilanteisiin,

jotka pitkittyessään voivat johtaa työkyvyn ja työssä suoriutumisen heikentymiseen

• Varhaisen tuen toteutus on osa esimiestyötä. • Työntekijöiden oikeutena ja velvollisuutena on osallistua Varhaisen tuen

toimintaan. Prosessi: Tunnista – ota puheeksi – sovi ja toimi – seuraa ja arvioi

Tehostettu tuki – ratkaisujen hakua verkostoyhteistyöllä työkyvyn heikentyessä • Kun työyksikön toimenpiteet eivät riitä työssä jatkamisen tukemisessa

tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja • Prosessin vastuuhenkilön (esimies) ja koordinaattorin

(henkilöstöhallinto / työterveyshuolto) nimeäminen Prosessi: Tilanteen uudelleenarvio – työssä jatkamisen toimenpiteet – työssä jatkaminen onnistuu - työssä jatkaminen ei onnistu

Työterveysyhteistyö – edistää työkykyä • Yhteiset tavoitteet, määritellyt roolit, vastuut ja toimintamallit, seuranta,

arviointi • Työterveysyhteistyön käytännöt

Paluun tuki pitkän sairaus-poissaolon jälkeen • Paluun tuen toteutus on osa esimiestyötä • Työterveyshuolto toimii tukiresurssina Prosessi: - poissaolon alkaessa – yhteydenpito – paluun valmistelu – paluu työhön – seuranta

Aktiivinen tuki – työssä jatkamisen tueksi

27.5.2015 14

15

Hyvän työkykyjohtamisen piirteitä

Raportointi

Strategisuus

Koulutus

Rakentaminen

Laajuus

Perusrakenne

Työkykyjohtaminen näkyy strategiassa, toimialajohto

ohjaa esimiehiä, henkilöstöjohto on aktiivinen,

työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö on

tavoitteellista.

Esimies, henkilöstöjohto ja toimialajohto saavat

raportointia sairauspoissaoloista, esimiehille on

hälytysraja sairauspoissaoloissa.

Esimiehet on koulutettu aktiivisen tuen

toimintatapaan, myös työntekijät tuntevat

järjestelmän.

Ylin johto, työterveyshuolto, työntekijöiden edustaja

sekä työsuojeluvaltuutetut olleet mukana.

Toimintatapa on käsitelty poliittisessa johdossa.

Organisaatio käyttää aktiivisen tuen toimintatapoja

yhtenäisesti.

Aktiivisen tuen osat on kuvattu selkeästi, eri

toimijoiden roolit ja vastuut ovat selvät.

Lähde: Keva.

Case Ylä-Savon Sote

• Lähtökohtana Kevan Kaari-laskurin havainto, että työkyvyttömyyskustannukset ovat korkeat.

• Mitä tapahtui?

– Ymmärrys ja tosiasioiden tunnustaminen, toimenpiteiden käynnistäminen.

– Johtoryhmä sitoutui, hallitus sitoutettiin.

– Ammattijärjestöjen edustajat ja ts valtuutetut mukaan.

– Perustettiin työkykykoordinaattorin tehtävä.

– Aktiivisen tuen järjestelmä remontoitiin.

– Esimiesten valtaa ja vastuuta lisättiin, järjestettiin koulutusta

– Tth-suunnitelma uudistettiin, työnantajalähtöisyys

– Tavoitteiden asetanta, tietojärjestelmien käytön parantaminen

– Varhemaksut kohdistettiin aiheuttajayksikölle, esimiehille esimerkkejä sairauspoissaolojen hinnasta.

27.5.2015 16

Arvio työkykyjohtamisesta eri organisaatioissa

27.5.2015 17 Lähde: Kevan Kaari-laskuri.

Työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset

Työolojen turvallisuudesta kiinnostuttiin 1800-luvun teollistumiskehityksen aikaan. Tapaturmat ja sairastumiset aiheuttivat kustannuksia tehtaille. Niiden ehkäisemisestä tuli työsuojelun ydintehtävä varhaisimmissa työturvallisuuslaeissa.

Lähde: Kivistö, Turtiainen ja Väänänen 2014.

27.5.2015 18

Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kunta-

alan organisaatioissa

19

Työkyvyttömyyseläkekustannukset

Työtapaturmakustannukset

Sairauspoissaolokustannukset

Kustannukset vaihtelevat merkittävästi organisaatioiden välillä.

27.5.2015

Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla – mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista

67

26

7

1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv

27.5.2015

Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan

24

47

29

1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv

Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan

20

27.5.2015 21

Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain ja alkaneet osa-aikaeläkkeet 1995–2013

27.5.2015 223

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

1995 2000 2005 2010

Henk.

Vanhuuseläke

Täysi työkyvyttömyyseläke

Täysi kuntoutustuki

Osatyökyvyttömyyseläkkeet

Työttömyyseläke

Osa-aikaeläke

1.

2.

3.

1. Sis. varhennetun vanhuuseläkkeen 2. Sis. yksilöllisen varhaiseläkkeen 3. Sis. osakuntoutustuen

Koettu työkyky lähellä eläkeikää olevilla ja kaikilla valtion ja kuntien työntekijöillä

0

20

40

60

80

100

Kunta Valtio

Fyysinen työkyky

Kaikki Lähellä eläkeikää olevat

27.5.2015 23

0

20

40

60

80

100

Kunta Valtio

Henkinen työkyky

Kaikki Lähellä eläkeikää olevat

Lähde: Forma 2013.

Lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden koettu työkyky julkisella sektorilla eri koulutusryhmissä

0 % 50 % 100 %

Peruskoulu

Ammattikoulu

Amm.opisto

Korkeakoulu

Fyysinen työkyky

Erittäin hyvä Melko hyvä

Kohtalainen Melko huono

Erittäin huono

27.5.2015 24

0 % 50 % 100 %

Peruskoulu

Ammattikoulu

Amm.opisto

Korkeakoulu

Henkinen työkyky

Erittäin hyvä Melko hyvä

Kohtalainen Melko huono

Erittäin huono

27.5.2015

25

Mitä asioita jäät todennäköisesti kaipaamaan työelämästä eläkkeelle siirtymisesi jälkeen?

• 84 % vastasi kysymykseen omin sanoin

”Työkaverit” n. 2/3 työntekijöistä

”Asiakkaat ja kontaktit” n. 1/15

”Työn sisältö, mielenkiintoisuus” n. 1/15

”Palkka” n. 1/25

”En mitään” n. 1/15

”lapset ja nuoret” n. 1/15

”Työn antama säännöllisyys ja rytmi” n. 1/15

. ”Esimies”

Lähde: Perhoniemi 2013.

Lopuksi

• Myönteisiä merkkejä työhyvinvoinnista, hyvän kehityksen jatko huolestuttaa rakennemuutoksissa.

• Viime vuosien kehityksessä työkyvyttömyysriskin hallitsemisessa on paljon hyvää.

– Kustannustietoisuus

– Toimintamallien kehittäminen

• Pidemmällä tähtäimellä teknologinen kehitys auttaa riskin hallinnassa, mutta todennäköisesti myös luo uusia riskejä.

27.5.2015 26