Osallisuus kotouttaaSuomistartti-kotoutumiskoulutus yhdistää alkuvaiheen

ohjauksen ja neuvonnan sekä suomen kielen koulutuksen

Virpi Harilahti-Juola - Mikko Kälkäjä - Katja Ruunaniemi

Pudasjärvisininen ajatus - vihreä elämys

2

Pudasjärvi

3

sininen ajatus - vihreä elämys

JohdantoPudasjärvi on ollut mukana valtakunnallisessa maahanmuuttotyön kehittämishankkeessa, Osallisena Suo-messa, jossa on etsitty uusia tapoja toteuttaa kotoutumiskoulutusta. Pudasjärven kokeilussa kotoutumis-koulutus lähtee osallisuus kotouttaa -ajatuksesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suomen kielen li-säksi koulutuksessa painotetaan osallisuutta ympäröivään lähiyhteisöön ja sitä kautta koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutus on toteutettu moniammatillisena yhteistyönä, mikä on mahdollistanut kielen oppimisen uudenlaisissa oppimisympäristöissä.

Pudasjärven kuntasuunnitelma valmistui loppuvuodesta 2011. Sen otsikko on ”Uusi, elinvoimainen ja en-nakkoluuloton Pudasjärvi”. Tämän kuntasuunnitelman johtavana ajatuksena on, että kunnan tehtävänä on elinvoiman vahvistaminen ja siirtyminen elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan. Kuntasuunnitelman yhtenä kärkihankkeena on elinvoima- ja hyvinvointivaikutusten työkalun kehittäminen ja käyttöönotto kunnan omassa päätöksenteossa. Sillä on elinvoimavaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Elin-voiman edistäminen vaatii kunnalta pitkäjänteistä ja määrätietoista johtamista ja päätöksentekoa.

Pudasjärvellä maahanmuuttotyön kehittäminen nähdään yhtenä kunnan elinvoimatekijöistä. Pudasjärvel-lä on noin 9000 asukasta, joista noin 120 kuntalaisen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Tämän lisäksi ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelee kymmenkunta ulkomaalaista opiskelijaa. Paikkakunnalla toimii myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, jossa noin sata ihmistä odottaa oleskelulupapää-töstään.

Pudasjärven kaupunki lähtee omassa kehittämistyössään niin sanotusta normaaliuden periaatteesta, mikä tarkoittaa sitä, että kaupungin peruspalveluja on kehitettävä niin, että ne vastaavat myös maahanmuut-tajien tarpeisiin. Palveluissa on siis tunnistettava myös maahanmuuttajat asiakkaina. Näitä peruspalveluja ovat muun muassa asumis-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.

4

Pudasjärvi

Sisältö1. Maahanmuuttotyö kuuluu kaikille ........................................................................... 52. Suomistartti – luokasta ulos maailmaan ................................................................. 62.1. Koulutuksen toiminta-ajatus...............................................................................................................62.2. Koulutuksen toteutuminen .................................................................................................................72.3. Kohderyhmä ..........................................................................................................................................82.4. Opiskelijaryhmät ja opintojen joustavuus .......................................................................................82.5. Tavoitteet ................................................................................................................................................92.6. Koulutuksen sisältö ja opetusmenetelmät ......................................................................................92.6.1. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat.........................................................................................10 2.6.2. Suomen kieli ja viestintä.................................................................................................................10 2.6.3. Arjen taidot .......................................................................................................................................11 2.6.4. Suomalainen yhteiskunta ja työelämä .........................................................................................12 2.6.5. Yksilö- ja ryhmäohjaus ....................................................................................................................122.6.6. Tukiopetus .........................................................................................................................................132.6.7. Valinnaiset opinnot ..........................................................................................................................132.6.8. Osallistava toiminta .........................................................................................................................143. Kehitettävää tuleville Suomistartti-kursseille ...................................................... 153.1. Henkilökohtainen tuki ja ohjaus ......................................................................................................153.2. Moniammatillisuuden kehittäminen ................................................................................................153.3. Pitkät välimatkat ovat maantieteellisesti laajan alueen haasteita ..............................................163.4. Koulutuksen aikataulutus ..................................................................................................................164. Koulutuksen onnistumisen avaintekijät – joustavuus ja moniammatillisuus ..... 165. Opiskelijapalautteet ................................................................................................ 176. Kunnan järjestämän kotoutumiskoulutuksen vahvuudet .................................... 176.1. Joustavuus ja nopea pääsy suomen kielen kurssille .....................................................................176.2. Tiedonkulku ..........................................................................................................................................186.3. Työelämäyhteistyö...............................................................................................................................187. Ehdotukset kotoutumista edistävän lain valmistelutyöhön ................................ 197.1. Alueellinen erityisyys ........................................................................................................................197.2. Kotoutumiskoulutus osittain kunnan peruspalveluksi ................................................................197.3. Perusopetusta ja siihen valmistavaa opetusta myös oppivelvollisuusiän ylittäneille .............207.4. Maahanmuuttajat nykyistä useammin kuntien asiakkaiksi ..........................................................20

5

sininen ajatus - vihreä elämys

1. Maahanmuuttotyö kuuluu kaikillePudasjärvi on ollut yksi valtakunnallisen Osallisena Suomessa -hankkeen kokeilukunnista. Pudasjärven kokeilussa on keskitytty uudenlaisen kotoutumiskoulutusmallin sekä moniammatillisen yhteistyön kehit-tämiseen.

Pudasjärvelle on Osallisena Suomessa -hankkeen aikana kehitetty uudenlainen verkostotyöskentelyn malli, jonka keskiössä toimii moniammatillinen maahanmuuttotyön verkosto. Verkoston sisällä ja sitä täydentävästi toimivat koulutus-, työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä vapaa-ajan työryhmät. Tämän mallin tavoitteena on jäsentää ja tehostaa kunnassa tehtävää maahanmuuttotyötä sekä lisätä paikallisten toimijoiden yhteistyötä.

Moniammatillinen maahanmuuttotyön verkosto kokoontuu säännöllisesti ja toimii lähinnä tiedotuskana-vana ja keskustelufoorumina eri toimijoiden välillä. Työryhmät puolestaan kokoontuvat omilla tahoillaan ja käsittelevät tapaamisissaan oman toimialansa ajankohtaisia asioita. Tarvittaessa asioita viedään myös kaupungin päätöksentekoon asti: lautakuntiin, valtuustolle tai hallitukselle. Työryhmien puheenjohtajat voivat kutsua tapaamisiin myös muiden alojen toimijoita esittämään omat näkemyksensä käsiteltäviin asioihin. Työryhmissä pyritään kehittämään kaupungin peruspalveluja juuri siten, että niissä osattaisiin tunnistaa ja huomioida maahanmuuttajat asiakkaina. Moniammatillisen verkoston ja työryhmien yhtenä tehtävänä on myös havainnoida maahanmuuttoa kokonaisuutena ja kehittää palveluja niin, että niissä otetaan huomioon kaikki maahanmuuttajat heidän maahanmuuton syystään riippumatta.

6

Pudasjärvi

2. Suomistartti – luokasta ulos maailmaan

Suomistartti on maahanmuuttajien alkuvaiheen koulutus- ja neuvontakokonaisuus, jonka avulla maa-hanmuuttajat saadaan nopeasti kielikoulutukseen ja osalliseksi uutta asuinkuntaa. Koulutus on vahvasti sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan ja erityisesti omaan asuinympäristöön ja siellä toimimiseen. Kou-lutukseen sisältyykin runsaasti erilaista toimintaa, omaan asuinalueeseen tutustumista ja suomalaisessa yhteiskunnassa elämisen perustietojen opettelua. Suomistartti on koulutusmalli, joka vastaa juuri maa-han muuttaneiden ihmisten opinto- ja neuvontatarpeisiin.

Koulutusta toteutetaan niin sanotulla nonstop-periaatteella, joten siihen voi hakeutua milloin vain. Tällä tavoin turvataan se, että uudet maahanmuuttajat pääsevät nopeasti mukaan kielikoulutukseen eikä pitkiä odotusaikoja pääse syntymään. Koulutus on myös avoin jo pitkään kunnassa asuneille maahanmuuttajille, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana kielikoulutuksessa.

Suomistartti-koulutus perustuu ajatukseen, että aktiivisen osallistumisen myötä maahan tulleiden suo-men kielen taito sekä yhteiskunta- ja kulttuuritietous kehittyvät nopeammin kuin perinteisessä luokka-huoneeseen sidotussa opiskelussa. Luokkatyöskentely on toki tärkeä osa opintoja, mutta siihen sidotaan monipuolista toimintaa, joka tukee aina kielen oppimista.

Toinen kantava ajatus on, että koulutusta on pystyttävä räätälöimään osallistujien tarpeiden mukaan. Osallistujille asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet ja heille kootaan henkilökohtaiset koulutussisällöt. Suomistartissa eri toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja jokaiselle osallistujalle etsitään moniamma-tillisena yhteistyönä henkilökohtaista elämäntilannetta ja tarvetta vastaava kotoutumispolku. Ryhmää eriytetään oppimistilanteen ja taitotason perusteella, ja koulutuksessa pyritään löytämään jokaisen hen-kilökohtaiset vahvuudet ja tuen tarpeet. Koulutus johtaa jokaisen osallistujan kohdalla joko sopivaan koulutukseen, työhön tai muuhun elämäntilannetta ja tarvetta vastaavaan toimenpiteeseen.

2.1. Koulutuksen toiminta-ajatus

Koulutuksessa korostetaan toiminnallisuutta, käytännön tekemistä ja arkielämälähtöisyyttä oppimisessa sekä paikkakunnan toimintaan osallistumista. Tämän periaatteen mukaan luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista pidetään yhtä tärkeänä kuin perinteisessä kouluympäristössä tapahtuvaa kielen

7

sininen ajatus - vihreä elämys

opiskelua. Henkilökohtaiset kokemukset ja autenttisissa ympäristöissä toimiminen tukevat kielen oppi-mista, lisäävät yhteiskunta- ja kulttuuritietoutta ja tehostavat kotoutumista. Maahanmuuttajaopiskelijoille on tärkeää, että he saavat tuntea todella osallistuvansa uuden asuinpaikkansa elämään. Tämä toiminta-periaate heijastaa myös Suomen valtion kotouttamisohjelmaa vuosille 2012–2015, jossa korostetaan maahanmuuttajien osallisuuden tukemista yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.

Koulutussuunnitelmassa korostetaan yksilöllisyyttä ja joustavuutta, minkä mukaan kotoutumiskoulutuk-sessa olisi pyrittävä ottamaan huomioon jokaisen maahanmuuttajan henkilökohtaiset vahvuudet, tuen tarpeet ja elämäntilanne. Niinpä ei pidetäkään mielekkäänä asettaa kaikille koulutukseen osallistuville samoja tavoitteita, vaan olisi pyrittävä tukemaan jokaista yksilöllisen jatkopolun suunnittelussa. Jousta-vuudella tarkoitetaan myös sitä, että koulutukseen voi hakeutua milloin tahansa ja sen voi keskeyttää, mikäli esimerkiksi jokin muu koulutus tai työharjoittelu sopii opiskelijan tilanteeseen paremmin. Suunni-telmassa korostetaan sellaisten opiskelijoiden huomioimista, jotka tarvitsevat erityistä tukea oppimises-sa ja kotoutumisessa. Tällaisten opiskelijoiden kanssa on haettava erilaisia henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan muotoja sekä selvitettävä mahdollisia tukitoimia.

2.2. Koulutuksen toteutuminen

Suomistartti-koulutusta järjestettiin vuosina 2012–2013 kielikursseina, joiden aikatauluissa noudatettiin peruskoulun työ- ja loma-aikoja. Ainoan poikkeuksen muodosti kuukauden kestänyt kesäkurssi, joka jär-jestettiin peruskoulun kesäloman aikana ryhmälle kiintiöpakolaisia, jotka olivat saapuneet maahan juuri ennen lukuvuoden loppua. Tämän mahdollisti osaltaan myös se, että kaupungin nuorisotoimi järjesti samanaikaisesti kesätoimintaa, johon perheiden lapset saivat osallistua.

Osallisena Suomessa -hankkeen aikana Suomistartti-koulutuksena järjestettiin 3.1.2012–31.5.2013 vä-lisellä ajalla neljä erillistä koulutuskokonaisuutta (3.1.–31.5.2012, 4.–29.6.2012, 13.8.–9.112012 sekä 3.12.2012–31.5.2013). Ryhmäkoko kursseilla oli keskimäärin 12 opiskelijaa.

Koulutukseen hakeutumisen joustavuus toteutui kaikissa Suomistartti-koulutuksissa siten, että uusia opiskelijoita pääsi aloittamaan eri vaiheissa. Ainoastaan lyhyen kesäkurssin opiskelijamäärä pysyi samana koko kuukauden ajan. Pisin opiskelujakso oli kuusi kuukautta ja lyhin kaksi viikkoa.

Jatkopolut Suomistartin jälkeen vuonna 2012

8

Pudasjärvi

2.3. Kohderyhmä

Suomistartti-koulutus on tarkoitettu yli 17-vuotiaille aikuisille maahanmuuttajille, jotka osaavat hyvin vähän tai eivät lainkaan suomea. Koulutuksessa huomioidaan etenkin sellaiset opiskelijat, joille suoma-lainen yhteiskunta on vieras, sekä eri tavalla erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat. Koulutukseen hakeutuminen toteutui suunnitelmien mukaisesti, niin että paikkakunnalla asuvat ja sinne muuttaneet maahanmuuttajat pääsivät aloittamaan koulutuksen nopeasti. Ensimmäinen Suomistartti-ryhmä onnistui myös tavoittamaan paikkakunnalla jo melko kauan asuneita maahanmuuttajia, jotka eivät olleet aiemmin osallistuneet minkäänlaiseen kielikoulutukseen, ja jotka Suomistartin jälkeen ovat jatkaneet työvoimapo-liittiseen koulutukseen tai ammattiopintoihin.

Suomistartti-koulutus on avoin kaikille maahanmuuttajille maahanmuuton syystä riippumatta. Opiskelijat ohjautuivat koulutuksiin pääsääntöisesti työ- ja elinkeinotoimiston kautta sekä Oulunkaaren kuntayhty-män nuorten maahanmuuttajien perheryhmäkodin ja tuetun asumisen sekä muiden sosiaalityöntekijöi-den ohjauksesta. Koulutuksiin hakeutui opiskelijoita myös omaehtoisesti ilman mitään viranomaisasiak-kuutta. Sellaisina aikoina, kun kurssilla oli tilaa, opiskelijoita ohjautui kurssille myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen kautta.

Koulutukseen osallistuneiden joukossa suurimmat maahanmuuttajien ryhmät ovat olleet kiintiöpako-laisina kuntaan tulleet, nuoret oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat sekä avioliiton kautta kuntaan muuttaneet. Osa opiskelijoista on muuttanut paikkakunnalle työperäisen maahanmuuton kautta.

2.4. Opiskelijaryhmät ja opintojen joustavuus

Kursseille ohjautui suunnitelman mukaan pääosin hyvin heikosti suomen kieltä osaavia tai vain hyvin vähän aikaa Suomessa asuneita maahanmuuttajia. Ensimmäiselle Suomistartti-kurssille osallistui myös muutamia jo melko hyvin suomea puhuvia ihmisiä sekä sellaisia, jotka olivat jo opiskelleet suomea ai-emmin kielikursseilla. Näidenkin osallistujien kohdalla toteutettiin joustavuuden ja henkilökohtaisten kotoutumispolkujen mukaiset yksilölliset opetussuunnitelmat. Ryhmää eriytettiin tarvittaessa opiske-lijoiden taitotason mukaan. Edistyneiden opiskelijoiden opinto-ohjelmaan sisältyi esimerkiksi muuta ryhmää vaativampia tehtäviä, monipuolista vapaaehtoistoimintaa ja työelämään tutustumista. Esimerkiksi yhden opiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyi valinnaisia ammatillisia opintoja ja kaksi opiskelijaa osallistui kielikurssin aikana pitkään työharjoitteluun. Nämä toimet johtivatkin heidän kohdallaan työllistymiseen ja ammatilliseen koulutukseen ohjautumiseen.

Yksi oppilas keskeytti kevätlukukauden 2012 kurssin, sillä hän halusi hakeutua työharjoitteluun, yksi keskeytti hieman ennen kurssin päättymistä henkilökohtaisista syistä ja yksi oppilas jäi kesken kurssin äitiyslomalle. Näistä yksi pääsi aloittamaan syyslukukaudella 2012 peruskouluopinnot.

Kaikille koulutukseen osallistuneille jaettiin opiskelutodistukset, joissa oli eroteltu heidän koulutukseen-sa sisältyneet kieli- ja kulttuuriopinnot, yleisopinnot sekä valinnaiset opinnot, joiden tuntimäärät saattoi-vat olla kaikkien kohdalla erilaiset.

Kesän ja syyslukukauden 2012 Suomistartti-koulutuksiin osallistui erittäin vähän tai ei lainkaan suomea osaavia sekä muutamia luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia. Opinto-ohjelmaa muokattiin siis osallistujien taitotason mukaisesti, ja hyvin vähän aikaa Suomessa asuneiden kurssin sisällössä keskityt-tiin suomen kielen alkeistason, erityisesti puhekielen, opiskeluun sekä arjen taitoihin ja perustietoihin suomalaisesta yhteiskunnasta. Arjen taitojen ja yhteiskuntatietouden opintosisältöjä suunniteltiin ja to-teutettiin aktiivisessa yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaalityöntekijöiden kanssa. Koulutuk-sessa korostui toiminnallisuus ja osallisuus, esimerkiksi liikuntapaikkoihin, kauppoihin ja kirpputoreihin tutustuminen sekä erilaiset käden taidot ja Suomessa asumiseen liittyvät tiedot.

Joulukuussa 2012 aloittanut pienryhmä koostui paikkakunnalle muuttaneista henkilöistä, jotka eivät

9

sininen ajatus - vihreä elämys

päässeet mukaan jo alkaneisiin työvoimapoliittisiin koulutuksiin tai joiden taitotaso ei soveltunut näiden kurssien ohjelmaan. Samaan ryhmään ohjautui myöhemmin lisää opiskelijoita turvapaikanhakijoiden vas-taanottokeskuksesta.

2.5. Tavoitteet

Koulutussuunnitelmassa koulutuksen yleisiksi tavoitteiksi on määritelty, että opiskelijat saisivat sellaiset kielelliset ja yhteiskunnalliset valmiudet, joiden avulla he kykenevät aloittamaan arkielämänsä rakenta-misen ja itsenäisen elämän Suomessa sekä hakeutumaan jatko-opintoihin tai työelämään. Yhdeksi ta-voitteeksi on myös määritelty, että opiskelijoille muodostuu realistinen kuva kielitaidon merkityksestä ja heidän omista taidoistaan, jotta he osaisivat asettaa itselleen tavoitteita ja suunnitella jatkopolkujaan koulutuksen jälkeen.

Tavoitteet täyttyivät siltä osin, että suurin osa opiskelijoista jatkoi kurssin jälkeen toiseen koulutukseen tai työelämään poluille, jotka vastasivat heidän sen hetkistä tasoaan ja henkilökohtaisia tavoitteitaan. Jot-kut opiskelijat tiedostivat tarvitsevansa vielä suomen kielen tai esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon ope-tusta, ja muutamille edistyneemmille taas selvisi kurssin aikana, että he voivat jo hakeutua ammatillisiin opintoihin tai aloittaa työnhaun Suomessa.

Vasta vähän aikaa Suomessa asuneiden opiskelijoiden tärkeimpiä tavoitteita oli peruskielitaidon kehittä-minen, erityisesti suullisen viestinnän oppiminen sekä sellaisten arkielämään ja yhteiskunnan toimintaan liittyvien tietojen kerryttäminen, joita Suomessa tarvitaan. Luku- ja kirjoitustaidottomien opiskelijoiden tavoitteina oli luku- ja kirjoitustaidon merkityksen ymmärtäminen sekä näiden taitojen alkeiden hallinta. Heidän opinto-ohjelmassaan oli myös monipuolista toiminnallista sisältöä, esimerkiksi käden taitoja ja liikuntaa, joiden tavoitteena oli tukea kielen oppimista, antaa mahdollisuuksia käyttää kieltä erilaisissa tilanteissa ja oppia esimerkiksi taitoja, jotka ovat tärkeitä vanhemmuuden ja lasten koulunkäynnin tuke-misen kannalta. On huomioitava, että koulutuksen tavoitteet määriteltiin henkilökohtaisesti taustan ja opiskelijan taitotason sekä muiden tekijöiden mukaisesti. Muutamille opiskelijoille tärkeää oli vastuun ottaminen omista opinnoista, aikataulujen noudattamisesta sekä henkilökohtaisten tavoitteiden pohtimi-nen. Vaikeinta tavoitteiden asettaminen on sellaisten opiskelijoiden kohdalla, joiden oppimisvaikeuksien syytä ja erityisen tuen mahdollisuuksia ei ole pystytty selvittämään. On myös osattava antaa opiskelijoille tukea pitkän tähtäimen suunnitelmissa.

2.6. Koulutuksen sisältö ja opetusmenetelmät

Opetussuunnitelmassa korostetaan toiminnallisuutta ja arjen taitojen sekä yhteiskuntatietojen integroi-mista suomen kielen koulutukseen. Perusajatus koulutuksessa on, että kieltä voi oppia kaikkialla ja että toiminnallisuus edistää kielitaitojen oppimista ja motivoi opiskelijaa. Arkielämälähtöisyydellä ja osallistu-misella paikkakunnan toimintaan sekä oman asuinalueen tuntemuksella on myös tärkeä sija Suomistart-ti-koulutussuunnitelmassa. Perinteisen luokkahuoneopetuksen lisäksi on siis pyritty luomaan mahdolli-simman monipuolinen toiminnallinen ohjelma. Opetus toteutettiin miltei yksinomaan lähiopetuksena, niin että etäopetuspäivien määrä jäi hyvin vähäiseksi tai niitä ei ollut lainkaan. Jo suunnitelmassa todettiin, että etäopetusta ei tulisi olla ainakaan aivan kielen opiskelun alkuvaiheessa. Etäopetusta järjestettiin siis vain poikkeustapauksina. Opetuspäivän pituus oli 4–5 tuntia päivässä.

Ensimmäisessä Suomistartti-koulutuksessa koulupäivät rakennettiin siten, että lähes joka päivä aamupäi-vä oli kielen opiskelua luokkahuoneessa ja iltapäivät oli varattu erilaisille vierailuille, liikuntaohjelmalle, käden taidoille tai muulle toiminnalle. Koulutuksen aikana pyrittiin seuraamaan mahdollisimman tiiviis-ti paikkakunnan tapahtumia ja osallistumaan niihin. Tällaisia tilaisuuksia ja esimerkiksi vapaaehtoistyötä käytettiin myös hyväksi ryhmän eriyttämisessä taitotasojen mukaan. Paikallistuntemuksen lisääminen ja uuden kotikunnan elämään osallistuminen ovat kuitenkin tärkeitä kaikille opiskelijoille, ja tällaisen sisäl-

10

Pudasjärvi

lön toteuttaminen onnistuu vain, jos kouluttajien joukossa on paikkakunnan toimintaa tuntevia ihmisiä, tai että koulutuksen järjestäjä aktiivisesti hakee kontakteja. Koulutussuunnitelmassa mainittu aktiivinen vuorovaikutus muiden paikallisten toimijoiden kanssa siis toteutui näiltä osin. Koulutuksen jatkuessa täl-laisia yhteistyömalleja voi silti hakea lisää ja pyrkiä jatkossa vakiinnuttamaan niitä osaksi ympärivuotista Suomistartti-koulutusta.

Koulutussuunnitelmassa korostettiin myös arkielämänläheisyyttä. Tätä pyrittiin toteuttamaan integroi-dusti aiheilla, jotka liittyivät opiskelijoiden arkeen sekä keskustelemalla ryhmän kanssa jokapäiväisen elämän tilanteista. Arkielämä tuotiin myös uusien kuntalaisten kursseilla lähelle opiskelijoita infotilaisuuk-sissa, joissa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimijat saivat tilaisuuden kertoa uusille maahanmuuttajille tärkeistä aiheista ja kuulla heidän kysymyksiään puhelintulkin välityksellä, tai joissa tilaisuuden puhujat edustivat tahoja, joiden kanssa opiskelijat ovat säännöllisesti tekemisissä. Infotilaisuudet olivat siis hyvä keino jakaa johonkin aiheeseen liittyvää tietoutta ja osaamista, mutta niiden aihepiirit eivät jääneet pel-kästään yksittäisten tilaisuuksien varaan.

Koulutuksessa pyrittiin siis yhdistämään kielen opetukseen perinteisen luokkatyöskentelyn lisäksi eri-laista käytännön toimintaa, vierailuja ja liikkumista paikkakunnalla, tapahtumiin osallistumista ja arjen taitojen sekä yhteiskuntatietouden opettelua mahdollisimman monipuolisin tavoin.

2.6.1 Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat

Kaikki uudet opiskelijat haastateltiin ennen koulutuksen alkua tai sen alkuvaiheessa. Haastatteluissa sel-vitettiin heidän koulutustaustaansa, työkokemustaan ja kotoutumispolkujaan sekä heidän tavoitteitaan koulutuksen, työelämän ja muiden henkilökohtaisten jatkosuunnitelmien suhteen. Kaikkia asioita ei kou-lutuksen järjestäjä yksin opiskelijan kanssa aina pystynyt selvittämään yhteisen kielen ja tulkkausmah-dollisuuden puuttumisen vuoksi. Olisikin syytä rakentaa alkuhaastattelujärjestelmä, joka järjestettäisiin yhteistyössä kaikkien maahanmuuttajien kanssa toimivien tahojen (koulutuksen järjestäjän, työ- ja elin-keinotoimiston ja tarvittaessa sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön) kanssa, jotta koulutuksen sekä jatkopolkujen suunnittelun kannalta tärkeät tiedot tulisivat kaikkien käyttöön.

Haastatteluissa selvisi, että joillakin opiskelijoilla oli jo kurssin alussa selkeät ammatilliset tavoitteet, joten heidän opiskeluohjelmaansa sisältyi työharjoittelua tai ammatillisia opintoja. Toiset opiskelijat taas olivat käyneet jo useita suomen kielen kursseja läpi, joten heidän kohdallaan henkilökohtaisten suunnitelmien laatimisen lisäksi oli keskityttävä motivaation ylläpitoon ja realististen mahdollisuuksien kartoittamiseen. Suuren osan, etenkin vain vähän aikaa maassa olleiden henkilökohtaiset suunnitelmat olivat vielä epäsel-viä, sillä elämä Suomessa oli muutaman kuukauden asumiskokemuksen jälkeen vielä uutta ja outoa. Lisäk-si muutamille Suomistartti-koulutus oli ensimmäinen kokemus koulunkäynnistä. Tällaisten opiskelijoiden kohdalla pyrittiinkin selvittämään, millaisia arjen taitoja he tarvitsivat ja antamaan kurssin sisällön kautta perustietoja suomalaisesta arjesta. Näitä saattoivat olla esimerkiksi kellon tunteminen ja aikataulujen merkitys, rahan käyttö, lasten koulunkäynti ja sen tukeminen, lasten kasvatus, terveydenhoito- ja muut peruspalvelut, asumiseen liittyvät tiedot ja taidot ja monet muut arkielämään liittyvät asiat.

Henkilökohtaisiin opintosisältöihin eri tasoilla voisi tulevissa koulutuksissa kiinnittää enemmänkin huo-miota. Myös haastatteluihin voisi palata ja päivittää niitä joitakin kertoja kurssin aikana, etenkin jos kou-lutus kestää esimerkiksi kokonaisen lukuvuoden. Usein opiskelijoiden jatkosuunnitelmat selvenevät ja täsmentyvät vähän kerrallaan kurssin edetessä, kun heidän suomalaisen yhteiskunnan sekä paikkakunnan koulutus- ja työelämämahdollisuuksien tuntemuksensa, kielitaitonsa ja muu osaamisensa kehittyy.

2.6.2. Suomen kieli ja viestintä

Koulutussuunnitelman mukaisesti suomen kieltä, suullista ja kirjallista viestintää, kuullun ja luetun ym-märtämistä ja rakenteiden osaamista opiskeltiin Suomistartissa opiskelijoiden taitotason mukaan. Edis-

11

sininen ajatus - vihreä elämys

tyneemmät opiskelijat saivat opiskella muita vaativampia tehtäviä, kun taas alkeistason opiskelijat kävivät läpi suomen kielen perusteita. Perusasioita, kuten sanastoa ja fraaseja toistettiin tarvittaessa aloittelijoi-den ja hitaasti etenevien kanssa useita kertoja.

Etenkin luku- ja kirjoitustaidottomien opiskelijoiden osalta keskityttiin suulliseen kielitaitoon ennen lu-kutaidon opettelun aloittamista. Suullisella viestinnällä on muutenkin keskeinen osa koulutuksessa. Kir-jallisen kielitaidon hallintaa voi taas korostaa sellaisten oppilaiden kanssa, joilla on esimerkiksi selkeät tavoitteet ammatillisten tai suomen kielen jatko-opintojen suhteen. Sanaston kartuttaminen ja puheen tuottaminen sekä ymmärtäminen olivat alkuvaiheen opiskeluissa etusijalla, kun taas edistyneempien opiskelijoiden kurssin sisällössä voitiin käsitellä vaativampia luetun ymmärtämisen tehtäviä, tekstin tuot-tamista ja kielioppirakenteita.

2.6.3. Arjen taidot

Arjen taitoja voi sisällyttää koulutukseen eri tavoin opiskelijoiden taustan ja elämäntilanteen mukaan. Ar-jen taitojen opintosisältö on joka tapauksessa tärkeä kaikille maahanmuuttajille heidän Suomeen tulon syystään riippumatta. Arjen taitoja voi opiskella sekä integroimalla aiheita kielen opetukseen että erilai-silla keskusteluilla, infotilaisuuksilla ja käytännön toiminnalla. Kellonaikojen ja aikataulujen tuntemus sekä niiden merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa tulevat esiin monilla eri tavoin kotoutumiskoulutuksissa. Ruokaan liittyviä asioita, aikoja ja päivärytmiä, pukeutumiseen, lasten kasvatukseen ja koulunkäyntiin, terveydenhoitoon, hammashygieniaan, asumiseen, rahankäyttöön ja moniin muihin arkielämään liittyviä aiheita voi luontevasti yhdistää kieliopetukseen.

Kesän ja syksyn 2012 Suomistartti-koulutuksissa arjen taitojen osuutta toteutettiin erityisesti sosiaa-lityöntekijöiden ja -ohjaajien kanssa erilaisissa infotilaisuuksissa, joita järjestettiin yleensä puhelintulk-kauksen avulla. Näiden tilaisuuksien aiheet liittyivät usein suoraan arkielämään. Arkielämän asioita voi harjoitella myös autenttisissa tilanteissa ja draamaharjoituksina.

Uimahallin käyttö ja uimakoulu on hyvä esimerkki toiminnallisuuden ja arjen taitojen harjoittelusta kie-likoulutuksen yhteydessä: samaan vierailuun sisältyy harjoitus lipun ostamisesta, kirjallisten ohjeiden ja hinnaston tulkinnasta, yhteisestä toiminnasta ja paikkakuntaan tutustumisesta. Koska useilla oppilailla on kouluikäisiä lapsia, pidettiin tärkeänä opettaa vanhemmillekin uimataidon lisäksi kaikkea, mitä uimahal-lissa täytyy olla mukana, miten lippu ostetaan, millaisia sääntöjä uimahallissa täytyy noudattaa, millaisia turvallisuusnäkökulmia uimahalliin liittyy, minkä ikäiset lapset saavat mennä yksin uimaan ja kuinka toimi-taan, jos ei itse osaa vielä uida.

Esimerkkinä kielen oppimiseen integroidusta arkielämän opetuksesta voi mainita tunnilla opetellut lii-kenneaiheet, joissa opastettiin kävely- ja pyöräteillä kulkemista sekä yleisiä liikennesääntöjä jalankulkijan näkökulmasta. Koulutuksessa tutkittiin myös bussiaikatauluja, sillä juuri kenelläkään opiskelijoista ei ollut autoa tai autonkäyttömahdollisuutta. Yksi esimerkki arkisesta infotilaisuudesta, joka järjestettiin puhe-lintulkkauksen avulla, on kaupungin asuntotoimiston edustajan vierailu, jonka aikana käytiin läpi erilaisia suomalaisen vuokra-asumisen piirteitä ja opiskelijat saivat esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Infotilai-suudet eivät silti olleet irrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aiheisiin tartuttiin tunnilla ennen ja jälkeen tilaisuuksien. Esimerkiksi ruokaa ja ravintoa käsiteltiin monipuolisesti yhdistämällä aihepiirin sanaston opettelua luokkahuoneessa, vierailuilla ruokakauppaan ja laittamalla ruokaa. Myös rahan käyttöä opis-keltiin eri tavoin; esimerkiksi ennen sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien valmistelemaa rahankäyttöinfoa luokassa käytiin läpi erilaisia ostotilanteita leikkirahojen avulla, tutkittiin kauppojen hintamerkintöjä sekä luokassa että vierailuilla ruokakauppaan ja harjoiteltiin ostotilanteita.

Arjen taitoihin voi siis sisältyä kaikkea, mitä Suomeen muuttavan ihmisen täytyy tietää pystyäkseen toimimaan itsenäisesti Suomessa ja huolehtiakseen perheestään. Usein tiedot ja taidot ovat samanlaisia kuin opiskelijoiden kotimaassa, ja joskus hyvinkin erilaisia, joten erilaisia teemoja on hyvä käsitellä mo-

12

Pudasjärvi

nipuolisesti. On myös tärkeää antaa opiskelijoille tilaisuuksia esittää kysymyksiä, sillä joskus pitkäänkin Suomessa asuneilla saattaa olla epäselvyyttä asioista, joissa heidän lähipiirinsä ei ehkä ole osannut antaa neuvoja.

2.6.4. Suomalainen yhteiskunta ja työelämä

Työelämää voi käsitellä koulutuksessa myös sellaisten opiskelijoiden kanssa, joille työnhaku ei vielä ole ajankohtaista. Työelämätietouden opetussisältöä voi toteuttaa esimerkiksi erilaisilla yritysvierailuilla, noudattamalla työelämän perussääntöjä myös kurssin aikataulujen pitämisen ja sairaus- ja muiden pois-saolojen ilmoitusvelvollisuuden suhteen, keskustelemalla opiskelijoiden mahdollisesta työkokemuksesta ja ammatillisista tavoitteista sekä integroimalla työhön ja ammatteihin liittyviä aihepiirejä kielen opetuk-seen.

Ensimmäisessä Suomistartissa kaksi hyvin edistynyttä opiskelijaa pääsi noin kuukauden pituiseen työhar-joitteluun, mikä johtikin heidän työllistymiseensä tai ammatillisiin opintoihin hakeutumiseen. Lisäksi yksi opiskelija sai suorittaa itsenäisiä ammatillisia opintoja kurssin osana, mikä vaikutti hänen työllistymiseen-sä pian kurssin päättymisen jälkeen. Kesällä ja syksyllä 2012 järjestetyillä lyhyemmillä Suomistartti-kurs-seilla työharjoittelua ei toteutettu, mutta sen sijaan työelämätietoutta integroitiin muuhun ohjaukseen ja kielen opetukseen. Työharjoitteluun osallistuneet opiskelijat olivat kokemukseensa tyytyväisiä ja saivat siitä käytännön tietojen ja työssä tarvittavien kieli- ja muiden taitojen lisäksi arvokasta tukea työnhakuun koulutuksen jälkeen.

Suomalaisen yhteiskuntatietouden opetus toteutettiin integroidusti kielenopetuksessa tai infotilaisuuk-sien osana. Alkuvaiheen opetuksessa korostuvat perustiedot suomalaisesta arjesta, kuten yhteiskunnan palveluista, tapakulttuurista ja perhe-elämästä. Kurssilla käytiin läpi perusasioita Suomen maantieteestä ja perusrakenteista. Kauemmin Suomessa asuneiden opiskelijoiden kanssa voi käsitellä laajemmin Suo-men historiaa, yhteiskuntarakennetta ja yleistietoa Suomesta joko kielen opetukseen integroituina tai pienryhmäkeskusteluissa. Suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteitä, Suomen maantiedettä ja sijaintia Eu-roopassa sekä monia virastoasioiden, kuten kirjeiden tutkimista ja kirjallisten tiedotusten tulkintaa voi luontevasti yhdistää kielen opetukseen.

2.6.5. Yksilö- ja ryhmäohjaus

Yksilö- ja ryhmäohjausta voi toteuttaa opintoryhmää eriyttämällä ja jakamalla sitä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi siten, että osa opiskelijoista osallistuu muuhun toimintaan, tai opiskelijalle varataan henkilökohtaista keskusteluaikaa muun opetuksen ulkopuolella. Koska Suomistartin ohjelmaan sisältyi runsaasti erilaisia toiminnallisia osuuksia, tapahtumatoimintaa ja vierailuja, joihin usein osallistui vain osa ryhmästä, yksilö- ja ryhmäohjaukselle jäi tilaa.

Merkittävä osa yksilö- ja ryhmäohjauksessa toteutettiin yhteistyössä kaupungin etsivän nuorisotyön tekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien kanssa. Sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille annettiin mah-dollisuus järjestää ohjaustilanteita omien asiakkaidensa kanssa koulutuksen sisällä. Kokeiluna toteutettiin myös muutama erityinen naisten tunti, jonka aikana naispuoliset maahanmuuttajaopiskelijat saivat puhe-lintulkin avulla esittää kysymyksiä ja saada neuvoja heitä askarruttaviin kysymyksiin. Etsivän nuorisotyön tekijät puolestaan osallistuivat aktiivisesti nuorten opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen järjestä-mälle heille säännöllisesti omia tapaamisia.

Myös kielikurssin vastuukouluttaja pystyi hyödyntämään ryhmän jakamista käyttämällä yhteistyötahojen tilaisuuksien ajat muiden opiskelijoiden henkilökohtaiseen tai pienryhmäohjaukseen. Näin esimerkiksi yksi kouluttaja saattoi lähteä pienen ryhmän kanssa virastokäynneille, antaa työnhakuneuvoja tai tarvit-taessa muuta yksilöohjausta. Moniammatillisen yksilö- ja ryhmäohjauksen toteuttamisessa on siis ratkai-sevan tärkeä koulutusmalli, jossa vastuukouluttajan lisäksi yhteistyössä on useita toimijoita.

13

sininen ajatus - vihreä elämys

Henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan osuutta on syytä kehittää edelleen lisäämällä moniammatil-lista yhteistyötä sekä järjestämällä koulutuksen järjestäjän omaa toimintaa. Vaikka ryhmän eriyttäminen antaakin hyviä mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen, on erityiselle ohjaukselle tarvetta erilaisissa tilanteissa: alkuvaiheessa, oppimisvaikeuksien selvittämisessä sekä toisaalta edistyneempien oppilaiden nivelvaiheissa, kun he hakeutuvat ammatilliseen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Henkilö-kohtaista neuvontaa tarvitsevat myös sellaiset opiskelijat, joiden opiskelumotivaatio on heikko pitkään jatkuneen kielikurssilta toiselle siirtymisen jälkeen, mikäli omat tavoitteet eivät kursseista huolimatta ole edistyneet tai selkiytyneet. Onkin tärkeää, että kielikoulutuksen järjestäjällä olisi monipuolinen yhteis-työverkosto, jotta kukin opiskelija saisi juuri sellaista tukea ja apua kuin hänen tilanteessaan on tarpeen.

On huomattava, että jo hyvin suomea osaavatkin maahanmuuttajaopiskelijat saattavat tarvita erityistä tukea, jotta he pääsevät kiinni työelämään. Esimerkiksi Suomistartti-koulutuksessa tällaisissa nivelvai-heissa todettiin tärkeäksi yhteistyö TE-toimiston, kaupungin työllistämispalvelujen ja paikkakunnalla toi-mivan työllistämishankkeen kanssa. Opiskelijat saivat konkreettisia neuvoja opintoihin hakeutumisesta tai työnhakudokumenttien laatimisesta samoin kuin selvitystä opintojen rahoituksesta tai palkkatuen mahdollisuuksista. Tällaiselle tuelle on usein tarvetta vielä varsinaisen kurssin päättymisen jälkeenkin. Jotta eteneminen kielikoulutuksesta työelämään tapahtuisi mahdollisimman tehokkaasti, ohjauksen ja neuvonnan ei pitäisikään loppua kielikurssin päättymiseen, vaan opiskelijoilla tulisi olla sen jälkeenkin mahdollisuus pyytää neuvoja esimerkiksi työelämään tai opiskeluun liittyvistä asioista.

2.6.6. Tukiopetus

Suomistartti-koulutuksessa on ollut merkittävänä apuna työharjoittelijoiden ja yhden vapaaehtoistyön-tekijän osuus tukiopetuksen järjestämisessä kesän ja syksyn kurssien aikana. Kurssilla saatiin hyviä ko-kemuksia siitä, että itsekin maahanmuuttajataustaiset harjoittelija ja vapaaehtoinen osallistuivat pienryh-mien opetuksen toteuttamiseen. Tällaisesta tuesta on hyötyä etenkin, jos ryhmässä on useita eritasoisia opiskelijoita, esimerkiksi sekä luku- ja kirjoitustaidottomia että lukutaitoisia aloittelijoita ja lisäksi no-peasti eteneviä opiskelijoita, joilla on jo kokemusta vieraiden kielten opiskelusta. Jos harjoittelijoita ja vapaaehtoisia käytetään apuna koulutuksen toteuttamisessa, kouluttaja pystyy tehokkaasti toteuttamaan ryhmän eriyttämistä opiskelijoiden taitotason mukaan. Koulutuksen sisällön mukauttaminen opiskelijan taitotason mukaan auttaa myös opiskelumotivaation ylläpidossa, niin että hitaasti etenevät eivät tuskastu liian vaativaan tahtiin tai nopeasti etenevät eivät kyllästy jatkuvaan toistoon. Lyhyetkin mahdollisuudet oppilasryhmien eriyttämiseen ja tarvittaessa opiskeltujen asioiden kertaamiseen alkeistason opiskelijoi-den kanssa auttavat oppilaita merkittävästi.

2.6.7. Valinnaiset opinnot

Myös valinnaisilla opinnoilla on tärkeä osuus Suomistartin toteuttamisessa. Valinnaisuudella tarkoitetaan sellaisia opintosisältöjä, joihin kaikki ryhmän jäsenet eivät osallistu yhdessä ja joiden järjestäminen läh-tee opiskelijoiden omien tavoitteiden tukemisesta tai henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Esimerkiksi käden taidot ja liikunta sekä muu toiminnallinen opiskelu voi kuulua joko kaikkien tai vain muutamien opinto-ohjelmaan. Toisaalta taas valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää erilaista työharjoittelua, vapaaeh-toistyötä tai erilaisiin tapahtumiin osallistumista, ammatillisia opintoja, tietokoneiden käytön opettelua tai muita taitoja, joita opiskelijat tarvitsevat arjessaan tai työelämän tavoitteissaan. Valinnaiset opinnot ovat tärkeitä myös motivaation kannalta, sillä esimerkiksi käden taidot, liikunta ja musiikki voivat tukea monin tavoin oppilaan edistymistä. Valinnaiset oppisisällöt voivat myös antaa oppilaille uusia ajatuksia jatkosuunnitelmien laatimisessa.

Ensimmäiseen Suomistartti-koulutukseen sisältyi useita vierailuja yrityksiin ja paikallisiin virastoihin (mm. poliisilaitos ja työ- ja elinkeinotoimisto) sekä osallistumista esimerkiksi kyläyhdistysten tapahtumiin tai kaupungin kaikille asukkaille avoimiin tilaisuuksiin. Tällaisia tilaisuuksia olivat koulutuspaikan avoimien

14

Pudasjärvi

ovien päivä rasisminvastaisella viikolla ja talvinen ulkoliikuntapäivä sekä markkinat ja muut kaupungin tapahtumat. Suomistartti-kurssin opiskelijoita oli esimerkiksi mukana järjestämässä virkistyshetkiä ky-läyhdistysten senioripäiville, ulkoiluhetkiä paikkakunnalla toimivan turvapaikanhakijoiden vastaanotto-keskuksen asukkaille sekä toimitsijoiden apuna koulujen hiihtokilpailuissa. Kurssilaiset osallistuivat myös Maailman siivouspäivä -tapahtumaan keväällä 2012 puhdistamalla koulun lähistöä talven jälkeisistä ros-kista.

2.6.8. Osallistava toiminta

Suomistartin perusajatuksena on liittää käytännön toiminta ja lähiyhteisön elämään osallistuminen kiin-teästi suomen kielen opiskeluun. Koulutussuunnitelmassa todetaankin, että kieltä opitaan kaikkialla, mis-sä sitä käytetään.

Ensimmäisellä Suomistartti-kurssilla ohjelmaan sisältyi runsaasti vierailuja yrityksiin ja paikallisiin viras-toihin, erilaisiin liikuntamahdollisuuksiin tutustumista ja käden taitoja sekä esimerkiksi valokuvaus- ja videokuvausprojektien toteuttamista. Vierailuja toteutettiin esimerkiksi paikallisiin yrityksiin, poliisilai-tokselle, kirjastoon, näyttelyihin, nuorten työpajalle ja muihin kohteisiin. Yhteisiä tapahtumia toteutet-tiin myös paikallisen alakoulun kanssa. Opiskelijoita osallistui erilaisiin vapaaehtoistehtäviin, esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen liikuntahetkiin, paikallisten kyläyhdistysten senioripäivien ohjelmaan, koulujen hiihtokilpailujen avustaviin tehtäviin sekä erilaisiin avoimiin tapahtumiin ja talkootöi-hin kuten talviliikuntaretkeen ja maailman siivouspäivään. Liikunnan, käsitöiden ja taideaineiden opetusta järjestettiin yhteistyössä Liikuntaa kaikille -hankkeen, Koti maalla -hankkeen ja Pudasjärven kansalais-opiston kanssa. Kerran viikossa järjestettiin myös naisille ja miehille erilliset ryhmät, niin että naiset osal-listuivat kansalaisopiston järjestämälle Naisten virtapiiri -kurssille tai käsityöohjaukseen vapaaehtoisten kanssa, kun taas kurssin nuorille miehille oli tarjolla pienryhmätoimintaa etsivän nuorisotyön tekijöiden kanssa.

Kesällä ja syksyllä järjestetyillä lyhyemmillä kursseilla osallistavaa toimintaa toteutettiin esimerkiksi lii-kuntatoimen kanssa uimakouluna ja muina liikuntahetkinä sekä kurssin kouluttajien toimesta, tutustumi-sena lähiympäristöön ja vierailuina esimerkiksi kirpputoreille ja kauppoihin, kaupungin ulkoilumaastoon sekä osallistumalla kesätapahtumiin. Esimerkkinä syksyn kurssin tapahtumista voi mainita osallistumisen Invalidiliiton monikulttuuriseen tapahtumaan, jossa ryhmä opiskelijoita piti lauluesityksen. Käden taitojen ja taideaineiden osuus etenkin syyslukukauden Suomistartissa oli merkittävä. Osin tätä opetusta toteu-tettiin yhteistyössä kansalaisopiston kanssa, etenkin musiikkiopetusta, ja osin kurssin omien kouluttajien ja opiskelijoiden toimesta. Kielikurssien osallistujien joukosta saattaa löytyä eri alojen osaajia, esimerkik-si käsitöiden, askartelun ja esittävän taiteen, joiden taitoja on hyvä käyttää hyödyksi kielen opiskelun ja toiminnallisen osuuden yhdistämisessä. Tällaista oppilasryhmän omaa osaamista hyödynnettiin Suomis-tartissa, kun yksi opiskelija suunnitteli ja toteutti yhdessä kouluttajan kanssa käden taitojen opetusta. Ko-kemuksesta hyötyivät sekä muut opiskelijat, jotka oppivat uusia taitoja, omaa erityisosaamistaan käyttävä opiskelija sekä kouluttaja, joka sai kurssille monipuolista sisältöä.

15

sininen ajatus - vihreä elämys

3. Kehitettävää tuleville Suomistartti-kursseille

3.1. Henkilökohtainen tuki ja ohjaus

Vaikka erityisen tuen tarpeet on tiedostettu jo koulutussuunnitelmassa, on silti huomattava, että käy-tännön koulutuksen järjestämisessä joihinkin erityisen tuen tarpeisiin on vaikea puuttua tai niihin tar-vittavia rakenteita ja palveluja ei ole olemassa. Esimerkiksi nuorille aikuisille, joilla on oppimisvaikeuksia, ei löydy ainakaan pienillä paikkakunnilla tahoja, joissa voitaisiin diagnosoida näiden vaikeuksien syitä, tai erityisopetuksen mahdollisuuksia ei ole olemassa. Tällaisten asioiden selvittämiseksi olisi luotava entistä laajempia yhteistyöverkostoja, jotta opiskelijoille löytyisi juuri heille sopivia tuen malleja.

Koulutuksen aikana on kuitenkin mahdollista eriyttää ainakin osin opiskelijaryhmiä, kun koulutuksen järjestämiseen osallistuu eri tahojen toimijoita. Kouluttaja voi myös jakaa opiskelupäivän aikana ryhmää taitotasojen mukaisesti ja antaa tarvittaessa edistyneille vaativampia lisätehtäviä. Vaikeinta ryhmän eriyt-täminen on, jos opiskelijoiden joukossa on esimerkiksi vain yksi luku- ja kirjoitustaidoton opiskelija tai vain yksi selkeästi muita edistyneempi. Omat hankaluutensa on myös ryhmissä, joissa on muutama hyvin kieltä puhuva mutta erittäin heikosti lukeva opiskelija. Lisäksi yli 17-vuotiaiden nuorten opiskelijoiden mahdollisten lukihäiriöiden tai muiden oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja etenkin avun hakeminen on pienessä kunnassa hyvin vaikeaa, sillä erityisopetusta aikuisille maahanmuuttajille ei ole tarjolla. Koulut-taja pystyy tukemaan esimerkiksi lukemisen opettelussa antamalla opintoryhmälle eritasoisia tehtäviä ja varaamalla aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen, mutta varsinaisen erityisopetuksen mahdollisuutta ei ole. Myös diagnosointimahdollisuuksien hakeminen on hyvin vaikeaa. Hankkeen aikana kävikin selväksi, että myöhään maahan tulleet nuoret maahanmuuttajat, etenkin jos heillä ei ole mahdollisuutta päästä peruskoulun valmistavaan opetukseen, jäävät usein erityisopetusmahdollisuuksien ulkopuolelle.

3.2. Moniammatillisuuden kehittäminen

Moniammatillista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen, samoin kuin hakea entistä monipuolisempia tapoja toteuttaa toiminnallista opetusta. Kouluttajan on hyvä ottaa yhteyttä esimerkiksi paikallisiin toi-mijoihin, jotka ovat tekemisissä erilaisten maahanmuuttajien kanssa, jotta näiden kautta saataisiin tietoa siitä, millaisia asioita koulutukseen voisi sisällyttää sekä siitä, millaisia ohjauksen mahdollisuuksia paikka-kunnalta löytyy.

Henkilökohtaista ohjausta annetaan kaikille opiskelijoille riippumatta heidän maahanmuuton syystään. On hyvä muistaa, että maahanmuuttajien enemmistö on muita kuin turvapaikanhakijoita ja pakolais-taustaisia, joiden kanssa sosiaaliohjaajat ja -työntekijät ovat luonteva yhteistyötaho. Muille, esimerkiksi avioliiton, opiskelun tai työn vuoksi Suomeen tulleille, kielikouluttaja on usein ainoa henkilö, jolta voi kysyä neuvoa erilaisissa ongelmatilanteissa. Olisikin tärkeää, että myös Suomistartin kouluttajalla olisi yhteistyöverkostoissaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka voisivat neuvoa myös muita kuin pa-kolais- ja turvapaikanhakijataustaisia maahanmuuttajia. Myös kouluttajien on tärkeää pitää huolta, missä kulkevat rajat niissä asioissa, joissa he ammattitaitonsa sisällä pystyvät auttamaan. Esimerkiksi suomen kielen kouluttaja voi auttaa käytännön toimissa kuten Kelan paperien täyttämisessä, mutta hän ei voi esimerkiksi antaa neuvoja henkilökohtaiseen elämään liittyvissä pulmissa. Kielikouluttajan on kuitenkin tärkeää tietää tarkasti eri tahot, jonne ongelmiinsa ratkaisua etsivän maahanmuuttajaopiskelijan voi oh-jata. Sekä maahanmuuttajaopiskelijan että kouluttajan on tiedettävä, että kaikissa yksiköissä (esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistossa, sosiaalitoimistossa, asuntotoimistossa, jne.) maahanmuuttaja-asiakas saa asi-antuntevaa ohjausta ja neuvontaa ilman kielikouluttajan läsnäoloa.

16

Pudasjärvi

3.3. Pitkät välimatkat ovat maantieteellisesti laajan alueen haasteita

Tulevaisuudessa Suomistartin toteuttamisessa Pudasjärvellä on kiinnitettävä jo suunnitteluvaiheessa huomiota alueen erityispiirteeseen; pitkiin välimatkoihin. Ne on otettava huomioon koulutussuunnitte-lussa ja toteutuksessa. Koulutuksessa on pystyttävä käyttämään hyväksi olemassa olevia julkisen liiken-teen palveluja sekä kehitettävä uusia tapoja mahdollistaa opiskelijoiden liikkuminen paikkakunnalla ilman omaa autoa. Myös uusien teknologioiden käyttöönotto ja hyödyntäminen opetuksessa mahdollistaa paikasta riippumattoman opetuksen ja opetukseen osallistumisen.

3.4. Koulutuksen aikataulutus

Tulevaisuudessa Suomistartin ja sitä seuraavien kotoutumiskoulutusten ja muiden toimenpiteiden on lin-kityttävä toisiinsa aikataulullisesti niin, että toimenpiteet seuraavat joustavasti ja tavoitteellisesti toisiaan. Tässä erityisesti viranomaisyhteistyö on ensiarvoisen tärkeää koulutusten järjestäjien, työvoimaviran-omaisten ja Kelan välillä.

4. Koulutuksen onnistumisen avaintekijät – joustavuus ja moni-ammatillisuus

Keskeistä Suomistartti-koulutuksessa on yhteistyö eri toimijoiden välillä. Koulutuksen sisällössä pai-notetaan paljon muutakin kuin vain perinteistä luokassa tapahtuvaa kielen rakenteiden tai sanaston oppimista. Erityisesti toiminnallisen oppimisen ja osallistuvan toiminnan toteuttamiseen tarvitaan useita tahoja. Tässä mielessä koulutusmalli, jossa yhden vastuukouluttajan lisäksi toimii eri alojen asiantuntijoita, kouluttajia ja muita yhteistyötahoja, on keskeisen tärkeää. Vastuukouluttaja huolehtii varsinaisesta kielen opetuksesta, johon integroidaan myös muuta aihesisältöä, kuten arjen taitoja ja yhteiskuntatietoutta.

Eri alojen paikallisten toimijoiden osallistuminen samoin kuin tiedon kulku kouluttajan ja tapahtumien järjestäjien välillä on välttämätöntä, jotta kotoutumiskoulutuksessa voidaan toteuttaa suunnitelmassa tavoitteeksi määritelty lähiyhteisön elämään osallistuminen.

Koulutussuunnitelmassa on nostettu keskeiseksi joustavuus, henkilökohtaisuus ja osallistava toiminta. Tämän periaatteen mukaan koulutukseen voi hakeutua milloin tahansa, jokaiselle opiskelijalle määritel-lään omia tavoitteita ja pyritään löytämään erilaisia keinoja tukea heidän henkilökohtaisia kotoutumispol-kujaan. Yhden vastuukouluttajan ja useiden yhteistyötahojen malli mahdollistaa ryhmien eriyttämisen ja pienryhmäohjauksen. Ohjaus saattaa olla keskustelua, suunnitelmien laatimista, lomakkeiden täyttämistä, työ- ja koulutustaustan selvittämistä tai erilaisiin oppimistehtäviin liittyvää tukiopetusta ja -ohjausta. Henkilökohtaisten ja taitotasoiltaan erilaisten opiskelijoiden ohjauksen tarpeet ovat hyvin erilaisia, ja juuri tätä osa-aluetta onkin koulutuksessa edelleen syytä kehittää.

Henkilökohtaisuuden, osallistavan toiminnan ja tekemällä oppimisen toteuttamisessa on siis tärkeää mo-nipuolinen verkostoyhteistyö ja malli, jossa toiminnassa on mukana vastuukouluttajan lisäksi muita eri alojen osaajia. Kunnan itse järjestämässä koulutuksessa tällainen malli on melko vaivaton toteuttaa, sillä kouluttajalla on tai hän saa luontevasti yhteyden kunnan muihin yksiköihin. Koulutuksessa voidaan siis hyödyntää eri alojen ammattilaisten osaamista ilman kovin suuria erityisresursseja. Esimerkiksi etsivän nuorisotyön, kansalaisopiston ja liikuntatoimen työntekijät osallistuivat Suomistartin toteuttamiseen osana omaa työnkuvaansa (noin kaksi tuntia viikossa). Esimerkiksi etsivän nuorisotyön tekijät viettävät nuorten opiskelijoiden kanssa aikaa tekemällä erilaisia asioita yhdessä, keskustelemalla ja antamalla nuo-rille tilaisuuden tutustua paikkakuntaan nuorisotyön näkökulmasta luoden samalla heidän kanssaan luot-tamuksellisen vuorovaikutussuhteen. Näin nuoret opiskelijat saavat puhua heitä askarruttavista asioista tavalla, johon suuressa ryhmässä ei ole mahdollisuuksia.

17

sininen ajatus - vihreä elämys

Tiivis yhteistyö Oulunkaaren pakolaistyön ohjaajien kanssa oli myös keskeinen tekijä Suomistartin kesä- ja syyslukukauden kurssien toteutumisessa. Yhdessä ohjaajien kanssa suunniteltiin ja toteutettiin erilaisia infotilaisuuksia, joiden aiheet tulivat esiin joko ohjaajien käytännön työstä tai teemoista, joita ilmeni koulutuksen aikana. Myös henkilökohtaista ja ryhmäohjausta pystyttiin toteuttamaan yhteistyössä esi-merkiksi lomakkeiden täyttämisessä, työ- ja elinkeinotoimiston kanssa asioinnissa ja rahankäytön opet-telussa.

5. OpiskelijapalautteetSuomistartin opiskelijoilta pyydettiin palautetta kurssin sisällöstä, ohjelmasta ja toteutuksesta. Kevätlu-kukauden 2012 lopussa 8 opiskelijaa täytti palautelomakkeen, ja kaikki arvioivat kurssin kokonaisuuden joko arviolla ”hyvä” tai ”erittäin hyvä”. Monipuolinen ohjelma sai kiitosta. Muutama opiskelija arvosteli liiallista liikunnan määrää, ja kaikki eivät pitäneet käden taitojen ja taideaineiden opetuksesta. Tapahtu-matoiminta, vapaaehtoistyö ja erilaiset vierailut saivat eniten myönteistä palautetta. Myös arjen taitojen opetusta ja ryhmän jakamista naisten ja miesten ryhmiin kerran viikossa pidettiin keskimäärin hyvänä. Yksikään opiskelija ei arvioinut kurssin onnistumista huonoksi. Eniten ”en osaa sanoa” -arvioita ja moit-teita keräsivät tietokoneiden puute, pöytien ja tuolien soveltuvuus luokkaan sekä osittain oppimateriaali. Näihin puutteisiin kiinnitettiin huomiota kesäkurssilla, jota varten luokkaan vaihdettiin pienemmät pöy-dät, hankittiin tietokoneita oppilaskäyttöön ja siirryttiin kaikille yhteisen oppikirjan mallista enemmän eriytettyihin ja kouluttajan itse laatimiin oppimateriaaleihin. Myös koulupäivän pituutta, 4–5 tuntia päi-vässä, 5 päivää viikossa, pidettiin hyvänä.

Kesäkurssin 2012 opiskelijoista oli usea lukutaidoton, mutta lukutaitoiset nuoret opiskelijat täyttivät palautelomakkeen. Kaikki arvioivat suomen kielen opetuksen erittäin hyväksi, ja arvostivat etenkin lii-kuntaohjelmaa, johon kuului uimakoulua ja kuntosalin käytön opettelua. Myös tietokoneiden käyttöä pidettiin erittäin hyvänä.

Syyslukukauden 2012 kurssille osallistui yhtä lukuun ottamatta samoja ihmisiä kuin aiemmille kursseille, joten uutta kirjallista palautekyselyä ei järjestetty. Syyslukukauden kurssilla oli runsaasti käsitöitä, käden taitoja ja musiikkia. Keskusteluissa opiskelijoiden kanssa selvisi, että retkiä lähiluontoon pidettiin hyvinä kokemuksina, samoin kuin vierailuja ruokakaupoissa ja ruokapäivän järjestämistä. Käden taitojen, ku-vataiteen ja musiikin osalta opiskelijoiden palaute riippui heidän henkilökohtaisesta kiinnostuksestaan: esimerkiksi laulamista ja soittamista harrastavat nauttivat musiikkitunneista enemmän kuin toiset. Kä-sitöiden tekemiseen lähes kaikki opiskelijat suhtautuivat yleisesti innokkaasti, kun taas piirtäminen ja maalaus jakoivat enemmän mielipiteitä. Päivien vaihtelevilla sisällöillä, erilaisilla vierailuilla ja tapahtumilla sekä käden taitojen opettelulla oli kuitenkin selkeästi tärkeä yhteys opiskelijoiden jaksamiseen, kielen oppimisen tukemiseen ja opiskelumotivaation ylläpitoon.

6. Kunnan järjestämän kotoutumiskoulutuksen vahvuudet

6.1. Joustavuus ja nopea pääsy suomen kielen kurssille

Kunnan järjestämän kotoutumiskoulutuksen vahvuuksia ovat Pudasjärvellä olleet koulutuksen jousta-vuus, alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan saatavuus sekä nopea pääsy suomen kielen kurssille. Kunta pystyy järjestämään omalla paikkakunnalla joustavasti koulutuksen, johon voi hakeutua milloin tahansa. Esimerkiksi ensimmäinen Suomistartti-koulutus aloitti tammikuussa 2012 vain viiden opiskelijan ryhmäl-lä, mutta maaliskuussa opiskelijoita oli jo 12. Näin Suomistartista pääsivät hyötymään sellaisetkin maa-hanmuuttajat, jotka olivat vielä muissa toimenpiteissä koulutuksen alkaessa, havahtuivat kielen opiskelun tarpeeseen ja opiskelumahdollisuuteen tai muuttivat paikkakunnalle kesken lukukauden. Tämä kokemus

18

Pudasjärvi

osoittaa, että kieli- ja kotoutumiskoulutusta tarvitsevien maahanmuuttajien määrää voi olla vaikea en-nustaa etukäteen ja koulutusta tarvitsevien määrä saattaa muuttua varsin lyhyessäkin ajassa. Pienellä paikkakunnalla työvoimapoliittisia kielikoulutuksia ei järjestetä jatkuvasti, joten vain niiden varassa oleva kotoutumiskoulutusjärjestelmä tarkoittaisi pitkiä odotusaikoja kuntaan muuttaville maahanmuuttajille. Esimerkiksi Pudasjärvelle vuoden 2012 aikana muuttaneet tai oleskeluluvan saaneet maahanmuutta-jat pääsivät opiskelemaan kahden viikon odotusajan jälkeen, kun kunnassa toimi Osallisena Suomessa -hankkeen rahoittama kielikoulutus. Ilman tätä mahdollisuutta odotusaika kielikurssille pääsyyn vuonna 2012 olisi ollut 4 – 6 kuukautta, sillä vuoden ensimmäiset työvoimapoliittiset kotoutumiskoulutukset alkoivat vasta loka- ja marraskuussa.

Kunnan itse järjestämässä kotoutumiskoulutuksessa pystytään toteuttamaan joustavuutta niin hakuai-kojen kuin sisällönkin suhteen. Koulutukseen sisältyviä arjen taitoja, yhteiskuntatietoutta ja osallistavaa toimintaa on helppo järjestää paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa. Myös henkilökohtaisen neuvon-nan mahdollisuudet ovat paremmat, kun vastuukouluttajalla on yhteyksiä eri alojen ammattilaisiin. Tu-tustuminen paikkakuntaan ja ympäröivään yhteiskuntaan edellyttää koulutuksen järjestäjän alueen tun-temusta. Virasto- ja työelämävierailujen lisäksi päästään vastuukouluttajan ja muiden kouluttajien omien kontaktien kautta kosketuksiin paikallisiin yhdistyksiin ja vapaaehtoisiin, jotka osaavat myös itse ehdottaa yhteistyötä ja kutsua suomen kielen opiskelijoita omiin tapahtumiinsa. Kunnan omassa kotoutumiskou-lutuksessa on myös mahdollista toteuttaa yhteistoimintaa paikkakunnalla toimivien muiden hankkeiden kanssa. Pienellä paikkakunnalla osallistumismahdollisuuksia on rajallisesti, joten kunnan järjestämä kou-luttaja pystyy käyttämään hyväkseen kunnan muiden yksiköiden tuoman panoksen.

6.2. Tiedonkulku

Kun kielikoulutusta järjestää paikkakunnan oma toimija, tieto siitä leviää monelle taholle, työ- ja elin-keinotoimiston lisäksi muille paikkakunnan toimijoille, kunnan työntekijöille, sosiaalipalveluihin, sosiaali-työntekijöille ja -ohjaajille sekä muille koulutusten järjestäjille. Opiskelijat kuulevat koulutuksesta myös omilta verkostoiltaan, ja kunnan järjestämän koulutuksen yhteyshenkilö löytyy helposti kunnan oman tiedonhaun kautta. Esimerkiksi nuorten maahanmuuttajien tuetun asumisen ohjaajat saattoivat ottaa koulutuksen järjestäjään yhteyttä jo ennen nuorten saapumista paikkakunnalle ja sopia ensimmäisestä tapaamisesta. Toisaalta esimerkiksi avioliiton vuoksi tulleet maahanmuuttajat, jotka eivät välttämättä ol-leet työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaita, taas löysivät koulutuksen omien verkostojensa kautta.

6.3. Työelämäyhteistyö

Lähtökohtaisesti kunnan ja työ- ja elinkeinotoimiston tavoitteet ovat samat: ohjata kurssin osallistujia mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti työelämään. Yhteistyö sekä TE-toimiston että kaupungin työllis-tämisyksikön kanssa on ollut erittäin tärkeää jatkopolkujen suunnittelussa. Kunnan itsensä järjestämässä kotoutumiskoulutuksessa voidaan nopeasti eteneviä kannustaa hakeutumaan töihin jo kesken koulutuk-sen tai suorittamaan pitkiäkin työkokeilujaksoja. Tämä onnistuu, kun kouluttaja voi yhdessä opiskelijoi-den kanssa määritellä opinnoille henkilökohtaisia tavoitteita, sen sijaan että kaikkia opiskelijoita sitoisivat koulutuksen järjestäjän määrittelemät yleiset tavoitteet.

Korkeasti koulutetut ja suomen kielen opinnoissa melko pitkällekin edenneet maahanmuuttajat voivat tarvita erityistä tukea nivelvaiheessa siirryttäessä kielikoulutuksesta työnhakuun. Tällaisista mahdolli-suuksista on hyvänä esimerkkinä yhteistyö kaupungin työllistämispalvelujen kanssa. Esimerkiksi ensim-mäisen Suomistartti-kurssin opiskelijoista kaksi sai kesätyöpaikan ja kolme sai työharjoittelupaikan heti kurssin päätyttyä. Näistä yksi työllistyi palkkatuettuun työhön ja yksi oppisopimuskoulutukseen kolmen kuukauden sisällä kurssin päättymisestä, mikä on suoraan työllistämisyksikön ja paikkakunnan työelämä-palvelujen yhteistyön ansiota. Suomen kielen kouluttaja saa myös arvokasta ja ajankohtaista tietoa paik-kakunnan työtilanteesta, mikä auttaa ohjaamaan kaikkia kotoutumiskurssin opiskelijoita suunnittelemaan jatkopolkujaan pitkällä tähtäimellä.

19

sininen ajatus - vihreä elämys

7. Ehdotukset kotoutumista edistävän lain valmistelutyöhön

7.1. Alueellinen erityisyys

Hanketta edeltävän tilanteen kuvaus:

Lähes jokaisessa Suomen kunnassa asuu maahanmuuttajia, vaikka suurin osa heistä asuukin pääkaupun-kiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Maahanmuutto haastaa kunnan peruspalvelut huomioimaan myös maahanmuuttajat asiakkainaan ja kehittämään omia palvelujaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin kuntalaisten tarpeisiin. Riippumatta maahanmuuttajien määrästä, kunnan on pystyttävä kehittä-mään omia peruspalvelujaan (mm. opetus- ja sivistystoimi, asuntotoimi, sosiaali- ja terveyspalvelut) siten, että niissä huomioidaan myös maahanmuuttajien tarpeet. Tämä tarkoittaa henkilöstön osaamisen kasvat-tamista sekä täysin uusien palvelujen luomista.

Pudasjärvi on vuonna 2011 valmistuneessa kuntasuunnitelmassaan linjannut maahanmuuton yhdeksi elinvoimatekijäkseen ja haluaa kehittää maahanmuuttotyötä voimakkaasti nimenomaan kunnan perus-palvelujen kehittämisen kautta.

Pudasjärvi on yksi Suomen harvaanasutuista kunnista, jossa välimatkat ovat pitkiä sekä kunnan sisällä että kuntien välillä. Tämän vuoksi palveluja on kehitettävä siten, että niitä voidaan tuottaa sekä paikalli-sesti että yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Ratkaisuehdotus:

Alueelliset erityispiirteet, kuten harva asutus, pitkät välimatkat ja pienet maahanmuuttajien määrät, on pystyttävä huomioimaan kotoutumiskoulutuksen järjestämisessä.

Tehokkaan kotoutumiskoulutuksen edellytyksiä ovat muun muassa paikallinen koordinaatio, paikallistun-temus ja moniammatillisuus koulutuksen toteuttamisessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kotou-tumiskoulutusten järjestämisessä ja rahoituksessa on oltava useita vaihtoehtoisia tapoja ja malleja, joiden avulla kunnat pystyvät järjestämään kotoutumiskoulutusta, joka huomioi erilaiset maahanmuuttajien ryh-mät ja koulutustarpeet.

7.2. Kotoutumiskoulutus osittain kunnan peruspalveluksi

Hanketta edeltävän tilanteen kuvaus:

Ennen Osallisena Suomessa hanketta Pudasjärvellä suurin osa kotoutumiskoulutuksista järjestettiin työ-voimapoliittisina koulutuksina. Maahanmuuttajien määrät ja koulutustarpeet kuitenkin vaihtelevat, eikä niitä aina pystytä ennakoimaan. Tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että pääsyä kotoutumiskoulutuk-siin on joutunut odottamaan pitkiäkin aikoja eivätkä tarjottavat koulutukset vastaa kaikkiin olemassa oleviin tarpeisiin. Ihmiset ovat tästä syystä myös eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä päin Suomea he asuvat.

Työvoimapoliittiset koulutukset ovat myös menneet aina erillisten ja uusien kilpailutusten kautta, mikä on tarkoittanut sitä, että koulutusten tarjoajat ja toteuttajat ovat vaihtuneet koulutusten välillä. Tämä taas vaikeuttaa koulutusten nivomista toinen toisiinsa ja yhtenäisten ja tavoitteellisten koulutuspolkujen rakentamista. Jos kotoutumiskoulutuksen toteuttaja on jokin muu kuin paikallinen toimija, moniammatil-lisuus ja yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa vaikeutuu tai jää hyvin vähäiseksi.

Ratkaisuehdotus:

Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen osittain kunnan peruspalveluna turvaa maahanmuuttajien nykyis-tä yhdenvertaisemman aseman koulutukseen pääsyn suhteen. Kunnan järjestämässä kotoutumiskoulu-

20

Pudasjärvi

tuksessa moniammatillisuus on mahdollista toteuttaa ilman erityisiä lisäresursseja. Kotoutumiskoulutus voidaan kytkeä osaksi kunnan muita palveluja ja siten pystytään toteuttamaan koulutusta moniammatilli-sesti ja kehittämään samalla kunnan peruspalveluja vastaamaan maahanmuuton tarpeisiin.

Pudasjärvellä on Osallisena Suomessa hankkeessa kehitetty kotoutumiskoulutus- ja neuvontamalli, joka yhdistää alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan sekä suomen kielen opiskelun. Sitä toteutetaan niin sano-tulla nonstop-periaatteella, mikä tarkoittaa sitä, että koulutukseen pääsee nopeasti eikä pitkiä odotus-aikoja pääse syntymään. Koulutus on avointa kaikille, maahanmuuton syystä riippumatta. Koulutuksen sisältöä räätälöidään henkilökohtaisesti ja tavoitteet asetetaan jokaisen henkilökohtaisesta elämäntilan-teesta ja tavoitteista käsin.

Kunnan mahdollisuudet järjestää kotoutumiskoulutusta omana peruspalvelunaan vaikuttaa ratkaisevasti myös kuntien halukkuuteen vastaanottaa kiintiöpakolaisia. Kunnat haluavat varmistua siitä, että heillä on olemassa ja mahdollista järjestää tarvittavat kotouttamispalvelut, joista kotoutumiskoulutukset ovat erityisen tärkeässä asemassa. Kuntien halukkuuteen ottaa vastaan pakolaisia vaikuttaa myös se, kuinka uudet kuntalaiset kotoutuvat uuteen asuinympäristöönsä. Tähän taas on mahdollista vaikuttaa kunnan peruspalveluja monipuolisesti hyödyntävällä kotoutumiskoulutuksella.

7.3. Perusopetusta ja siihen valmistavaa opetusta myös oppivelvollisuusiän ylit-täneille

Hanketta edeltävän tilanteen kuvaus:

Opinto- ja koulutuspolut rakentuvat Suomessa siten, että jatko-opinnoissa tarvittavat ja vaadittavat val-miudet saadaan peruskoulussa. Peruskouluopintojen tai päättötodistuksen puuttuminen voi vaikeuttaa jatko- ja ammatillisiin opintoihin siirtymistä ja siellä pärjäämistä. Työvoimapoliittiset kotoutumiskoulu-tukset lähtevät työelämän tarpeista eivätkä vastaa näihin vaatimuksiin, joita jatko- ja ammatilliset opinnot asettavat opiskelijoille.

Ratkaisuehdotus:

Myös oppivelvollisuusiän ylittäneille tulisi taata mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä, jos koulupolku on heille sopivin kotoutumispolku. Kuntien ja peruskoulun tulisikin pystyä huomioimaan myös tämä ryhmä oppijoissaan niin opettajien osaamisen kuin valtion kunnille myöntämän rahoituksen muodossa.

Myös erilaisia ammatillisen koulutuksen ja perusopetuksen yhdistäviä koulutusmalleja tulisi kehittää ja toteuttaa nykyistä enemmän.

7.4. Maahanmuuttajat nykyistä useammin kuntien asiakkaiksi

Hanketta edeltävän tilanteen kuvaus:

Suurin osa kuntaan muuttavista, yli 17-vuotiaista, maahanmuuttajista ohjautuu työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaiksi riippumatta heidän henkilökohtaisesta koulu- tai työtaustastaan. Pudasjärvellä saatujen koke-musten mukaan kotouttamispalveluja tarjoavien ja tuottavien viranomaisten toimintaa tehostaisi se, jos osa maahanmuuttajista ohjautuisi TE-toimiston sijasta kuntien asiakkaiksi. Tällaisia ryhmiä ovat erityisen tuen tarpeessa olevat (esimerkiksi ilman luku- ja kirjoitustaitoa olevat, vähäisellä koulutaustalla tulevat) ja kaikki ne nuoret, joille sopivin kotoutumispolku on koulupolku.

Ratkaisuehdotus:

Pudasjärven kokemusten mukaan tulisi kotouttamispalveluiden vastuunjakoa tulevaisuudessa harkita ny-kyistä tarkemmin. Tulisi valmistella vaihtoehtoisia malleja ja selkiyttää eri viranomaisten välistä työnjakoa.

21

sininen ajatus - vihreä elämys

Pudasjärven kokemuksen mukaan erityistä tukea tarvitsevat (esim. luku- ja kirjoitustaidottomat, vähäi-sellä koulutaustalla tulleet) sekä kaikki ne nuoret joiden sopivin kotoutumispolku on (perus)koulupol-ku, tulisi olla kunnan asiakkaita TE-toimiston sijasta. Tämä vaatii kuitenkin näiden asiakkaiden nykyistä parempaa huomioimista kunnan palveluissa ja valtion rahoituksen lisäämistä kunnille tiettyjen kriteerien perusteella (esim. maahanmuuttajien määrä). Kotoutumiskoulutuksen rahoitusta tulisikin tulevaisuudes-sa kohdentaa sekä työvoimapoliittisten että kuntien itsensä järjestämän koulutuksen kautta.

i VALTION KOTOUTTAMISOHJELMA Hallituksen painopisteet vuosille 2012 – 2015, http://www.tem.fi/fi-les/33349/Valtioneuvoston_periaatepaatos_suomi_2.pdf

22

Pudasjärvi

23

sininen ajatus - vihreä elämys