Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina

Kestävyysvaje

2

%, jäämä/BKT

Lähde: Tilastokeskus ja VM

Väestön ikärakenne

3

Lähde: Tilastokeskus.

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

3 500 000

4 000 000

4 500 000

5 000 000

5 500 000

6 000 000

6 500 000

1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060

0-19 20-34 35-49 50-64 65-79 80-

henkilöä

Elatussuhde

4

Lähde: STM

0,8

1

1,2

1,4

1,6

196

0

197

0

198

0

199

0

200

0

201

0

202

0

203

0

204

0

205

0

206

0

Työllisyysaste 69 % vuonna 2025

Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura)

Työllisyysaste 79 % vuonna 2025

Elatussuhde – lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin

Työmarkkinoiden polarisaatio Suomi

5

Lähde: VATT ja Tilastokeskus

Vaikeasti työllistyvät

6

Lähde: TEM ja Findikaattori

Työkyvyttömyyseläkeläisten potentiaali työhön

7

Lähde: ETK ja Kela

Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden ikäjakauma

8

Lähde: ETK ja Kela

Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden väestöosuus 2012

9

Lähde: ETK

Vammaisten potentiaali työhön

• Työikäisiä vammaisia 220 000 1)

– Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % – noin 40 000

– Lisäksi haluaisi töihin vajaa kolmasosa – noin 60 000

– Työkyky erinomainen tai hyvä kolmasosalla – noin 60 000

• Näistä työtä on vajaalla 60 prosentilla

• Kehitysvammaisista työikäisiä 23 000 2)

– Töissä avoimilla markkinoilla 300-400

– Työtoimintaan osallistuu reilut 7 500

• Avotyötoiminnassa noin 2 500

10

Lähteet: 1) Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky 2007, PTT.

Verotuksen invelidivähennys.

2) Kehitysvammapalvelut vuonna 2004, STM.

Osatyökykyisten työttömien määrä

11

Lähde: TEM

Osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden ikäjakauma

12

Lähde: TEM

Osatyökykyisten pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden ikäjakauma

13

Lähde: TEM

Miksi mahdollisuus työhön tärkeää?

• Henkilöiden kannalta (työ on perusoikeus):

– Työkykyä on – mutta säilyy ja kehittyy vain työssä

– Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet – osallisuus ja hyvinvointi

– Oman taloudellisen tilanteen parantaminen työ- ja vanhuusiässä

• Työnantajien kannalta:

– Työvoimapula mm. osa-aikaisissa suorittavissa tehtävissä

– Monimuotoinen, viihtyisä, innovoiva ja tuottava yritys

– Yhteiskuntavastuun kantaminen

• Julkisen talouden kannalta:

– Julkisen talouden haasteet mm. ikääntymisestä johtuen

– Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä

– Säästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa

14

Keskeisimmät kokonaisuudet

• Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen purkaminen ja järjestelmän kehittäminen kokonaisuutena

• Yrittäjyyden kehittäminen työelämään osallistumisen muotona

• Välityömarkkinoiden kehittäminen ja selkeyttäminen

• Tarpeista lähtevien, selkeiden ja tavoitteellisten palvelupolkujen kehittäminen

• Työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen

• Työtehtävien räätälöinti sekä johtamisen ja työympäristön kehittäminen

• Asenteiden muuttuminen ja tietoisuuden kasvaminen koskien vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä

• Työkykyyn ja -hyvinvointiin tehtävien ja kuntoutuspanostusten investointiluonteisuuden oivaltaminen

15

TYÖNANTAJIEN INTRESSI

16

Poissaolojen kustannus työnantajalle

• Sairastamisen hinta työnantajille: lähes 5,5 mrd. €/v

– Sairauspäivän hinta työnantajalle: 300 €/pv

– Sairauspäiviä: 18 milj. päivää/v

• Työntekijän vaihtumisen kustannus työnantajalle voi olla kymmeniä tuhansia euroja: 120 000 henkilöä à 30 000 € => reilut 3,5 mrd. €/v

• Työkyvyttömyyden hinta kova kaikille (yksilön tulot, työnantajan maksut sekä julkisen sektorin sote-kulut ja menetetyt verotulot): pelkkä työkyvyttömyyseläkemeno reilut 3 mrd. €/v

• Kun lisäksi mm. yksilöiden ja yhteiskunnan menetykset => heikomman työkyvyn ja –hyvinvoinnin kok.hinta 25 mrd. € 1)

17

1) Prof. Guy Ahonen.

Vastuullisuuden olennaisuus yrityksen kannalta 2014

18

Lähde: FIBS

Yrityksen vastuullisuuteen panostamisen syyt 2014

19

Lähde: FIBS

Vastuullisuuden hyötö yritykselle 201420

Lähde: FIBS

Vastuullisuusinvestointien kehitys seuraavan viiden vuoden aikana 2014

21

Lähde: FIBS

KESKEISIMMÄT TOIMET

22

KANNUSTAVA SOSIAALITURVA

• Työkyvyttömyyseläkkeen kannustinloukku on purettava.

– Purkaminen voisi tapahtua esimerkiksi sovittelemalla palkkatulo ja eläke niin, että jokainen ansaittu euro leikkaisi eläkettä 40 senttiä.

• Sosiaaliturvajärjestelmämme on analysoitava kokonaisuutena ja uudistettava siten, että palkka- ja yrittäjä-tulojen sekä sosiaaliturvan yhteensovittaminen on jokaisen kohdalla mahdollisimman joustavaa, toimeentulon turvaavaa ja kannustavaa.

– Aina on oltava taloudellisesti kannattavaa olla aktiivinen ja pyrkiä avoimille työmarkkinoille.

23

TOIMIVAT VÄLITYÖMARKKINAT

• Ammatillista, lääkinnällistä ja sosiaalista kuntoutusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja tehdä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus.

– Eri kuntoutusmuotojen tavoitteiden ja toteutuksen on pelattava paremmin yhteen niin, että asiakkaalle saadaan järkevä ja tehokas polku yksilön tarpeista lähtevään tavoitteeseen – sisältäen mahdollisuuksien mukaan työllistymisen.

• Työhönvalmennuspalvelun saatavuutta on parannettava.

• Siirtymiä edistävä monipuolinen työpankkitoiminta on laajennettava koko maahan välityömarkkinoiden toimintamallina.

– Mukana on oltava palkitseminen avoimille työmarkkinoille työllistämisestä.

• Sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksiä on kehitettävä, jotta avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella pysyvämmin oleville voidaan luoda markkinaehtoisesti toimeentulon turvaavia mahdollisuuksia työhön ja osallisuuteen.

24

AKTIIVISTA YRITTÄJYYTTÄ

• Työhönvalmennuspalvelu on mahdollistettava myös yrittäjänä toimimista aloitteleville.

• Yrityskummi- ja mentorointitoiminta on tuotava paremmin tarjolle vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille.

– Mahdollisesti tarvitaan oma toimintamalli vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden yrittäjyyden mentorointiin.

– Mentorointitoiminta voisi vertautua työhönvalmennukseen erityisryhmien kohdalla, koska tuen tarve voi usein olla suurempi. Tätä kautta toiminta voisi olla samalla tavalla tuettua kuin työhönvalmennus.

25

TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄT JULKISET PALVELUT

• Sosiaalisten kriteerien käyttöä on lisättävä julkisten hankintojen kilpailutusten hankintakohteiden määrittelyssä, toimittajien soveltuvuuden arvioinnissa, tarjousten vertailussa ja hankintasopimuksissa.

– Näillä voidaan luoda työllisyys- ja yrittäjyysmahdollisuuksia mm. vammaisille, osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Välillisesti näillä kriteereillä voidaan tukea paikallista välityömarkkinatoimintaa.

26

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN KANNUSTINLOUKUN PURKAMINEN

27

Kannustinloukun purkaminen

• Nykyisin kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee enintään juuri eläkkeen ansaintarajan 743,38 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa

• Purkaminen:

– Vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeellä olevien eläke leikkaantuisi 40 prosentilla koko palkkaa vastaan, kun palkka ylittää 743,38 euroa (suojaosuus)

– Ts. jokaista ansaittua palkkaeuroa vastaan työkyvyttömyyseläke olisi 40 senttiä pienempi, kun palkka ylittää 743,38 euroa

• Tällöin efektiiviset työllistymisveroasteet saataisiin painettua 60–80 prosentin tasoon

28

Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä väh.työkyv.eläkkeeltä/työttömyysturvalta

29

Käteen jäävän tulon muutos työllistyttäessä vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeeltä –nykyisin ja 40 % leikkurilla

30

Työllistymisen vaikutus työkyvyttömyys-eläkettä saavien taloudelle

• Kannattaa tehdä työtä, jossa ansaitsee juuri 743,38 euroa tai sitten vasta ansion ollessa yli 1 700 euroa

• Kun luodaan kannustin ja mahdollisuus työskennellä 1 500 euron palkkatasolla, käteen jäävä tulo nousee 4 500 eurolla yli 19 000 euroon

• Potentiaalisesti 1) 40 000 työkyvyttömyyseläkeläisen työllistyessä tämä tarkoittaisi 185 milj. euron lisäystä ostovoimassa

1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.

Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.

Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.

31

Työkyvyttömyyseläkeläisten työllistymisen potentiaaliset vaikutukset julkiselle taloudelle

• Julkisen talouden kannalta 40 000 1) työllistyminen –työllisyysaste +1 %-yks. – 1 500 euron palkkatasolle merkitsisi 270 miljoonan euron kasvua ansiotulosta perittävien verojen ja sova-maksujen tuotossa

• Lisäksi kulutuksesta saadut välilliset verot tuottaisivat 80 miljoonaa enemmän

• Lisäksi asumistuessa tulisi 160 miljoonan euron säästöt ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonan euron säästöt

• Siten julkisen talouden tilanne kohentuisi jopa 800 milj. eurolla pelkästään suorina vaikutuksina vuositasolla

• Henkilöä kohden laskettuna tämä olisi 20 000 euroa1) Arvio potentiaalista perustuen: Tilasto Suomen eläkkeensaajista, ETK & KELA.

Gould & Kaliva: Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö, ETK.

Karisalmi, Gould & Virta: Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä, ETK.

32