Osatyökykyiset työssä!

Uuden toimintamallin käyttöönotto ja hyödyt TE-toimiston, työpaikan henkilöstöhallinnon,

työterveyshuollon ja oppilaitoksen näkökulmasta

Nina Nevala, LitT, dosentti, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos Jarno Turunen, KTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos

Esityksen sisältö

1. Millainen uusi toimintamalli?

2. Osku-animaatio

3. Miten uusi toimintamalli otettiin käyttöön?

4. Mitä hyötyä toimintamallista oli mm. taloudellisesta näkökulmasta?

5. Tapausesimerkki

Millainen uusi toimintamalli?

1) palvelujärjestelmää (palvelut, keinot, etuudet) hyödynnetään nykyistä tehokkaammin

2) työkykykoordinaattori tukee asiakasta

Oskun matka -animaatiohttps://www.youtube.com/watch?v=QjPP4l_DQw4&feature=youtu.be

Osatyökykyiset työssä –ohjelma (2013-2015) www.stm.fi/osatyokykyiset

Työkykykoordinaattori asiakkaan tukena

Asiakkaat

• TE-toimisto: osatyökykyiset työttömät työnhakijat

• työpaikan HR: osatyökykyiset työntekijät

• työterveyshuolto: asiakasyritysten osatyökykyiset työntekijät

• oppilaitos: oppilaitoksessa opiskelevat henkilöt, joilla alentunut työ- tai toimintakyky

Asiakkuuden peruste

• asiakkailla useimmiten mielenterveyden häiriö tai tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia

Koulutus

• sosiaalipsykologi

• yhteiskuntatieteiden maisteri

• valtiotieteiden maisteri

• erikoissairaanhoitaja

• työterveyshoitaja

• työfysioterapeutti

• kuntoutusneuvoja

• tradenomi

Täydennyskoulutus

• työkykykoordinaattorin koulutus (mm. 9 lähiopetuspäivää, kehittämistehtävä, välitehtävät)

Toimintamallia kokeilivat:

Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) • Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

• Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

• Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Muut julkiset organisaatiot • Tampereen kaupunki

• Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Yritykset • Altia Oyj

• RTK-Palvelu Oy

• Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa

Työterveyshuollon palveluntuottajat • Suomen Terveystalo Oy

• Tullinkulman työterveys

• Suupohjan Peruspalveluliikelaitos-kuntayhtymä/työterveyshuolto

Oppilaitos • Tredu, Tampereen seudun ammattiopisto

Taloudelliseen tutkimusosioon osallistuivat:

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Lapin sairaanhoitopiiritEtelä-Pohjanmaan ja Satakunnan osuuskauppa sekä osuuskauppa Suur-Savo

Toimintamallin kokeilu ja arviointi

Organisaatiot lähtivät mukaan

piloteiksi –kokeilemaan ja

kehittämään uutta

- kaikki keinot käyttöön

Organisaatiot nimesivät työkyky-

koordinaattorin

Organisaatiot asettivat omat

kehittymis-tavoitteensa

Työkyky-koordinaattorit

saivat koulutuksen

Organisaatiot kehittivät

osatyökykyisten työllistämistä ja

työssä jatkamisen tukemista

Organisaatiot arvioivat

toimintamallin toteutumista ja

hyötyjä

2013 2015Haastattelu 1 Haastattelu 2

Tutkimuksen toteuttaminen

• Organisaatiohaastattelut • 12+12 haastattelua, ryhmä ja yksilöhaastatteluja (kesto 1,5-2 h)

• organisaatioiden johto ja työkykykoordinaattorit (n=31)

• Taloudellisten tunnuslukujen kerääminen vuosilta 2012-2015 • tapaus-verrokki -asetelma

• 6 organisaatiota, 2 pilottiorganisaatiota ja molemmille 2 verrokkia

• Tapauskuvaukset• asiakkaiden näkemykset yhteistyöstä työkykykoordinaattorin kanssa (n=5)

• työkokeiluprosessin toteutuminen, narratiiviset haastattelut (n=6)

Miten organisaatiot hyötyivät uudesta toimintamallista?

Johtaminen

• esimiesten toiminnasta tuli systemaattisempaa

• esimiesten ja henkilöstön asenteissa tapahtui muutosta –

osatyökykyä opittiin arvostamaan

Osaaminen

• työntekijöiden työkyvyn muutoksia opittiin tunnistamaan

aikaisemmassa vaiheessa

• keinovalikoimaa opittiin hyödyntämään monipuolisemmin

Yhteistyö

• yhteistyö tiivistyi organisaatioiden sisällä ja eri

organisaatioiden välillä

• syntyi uusia yhteistyöverkostoja

Prosessit ja työvälineet

• palveluprosessi selkiytyi

• uusia työvälineitä otettiin käyttöön

Johtaminen Osaaminen

Prosessit ja työvälineet

Yhteistyö

Esimerkki: uudelleensijoitus

Sairaanhoitopiirissä oli käytössä työntekijän uudelleensijoitus.

Osatyökykyiselle henkilölle perustettiin tarvittaessa uudelleensijoitusta varten

henkilökohtainen ja määräaikainen vakanssi (U-vakanssi).

Työtehtävän sisältö räätälöitiin sekä henkilön osaamisen ja voimavarojen että

työnantajan tarpeiden mukaan.

Vakanssi rahoitettiin organisaation hallinnosta ja henkilön palkka määriteltiin

tehtävänkuvan mukaiseksi.

U-vakanssi lopetettiin, kun henkilö siirtyi toisiin tehtäviin tai eläkkeelle.

Matti 55 v ”esimiestyöstä toimistotyöntekijäksi”

Lea 58 v ”sairaanhoitajasta ohjaushoitajaksi (AVH-hoitaja)”

Yritys työllisti osatyökykyisiä ja vammaisia

1. Yrityksessä oli kehitysvammaisten henkilöiden työllistämisohjelma –

yhteiskuntavastuu.

2. Avoimet työhakemukset - tehtäviä räätälöitiin henkilölle sopiviksi.

3. Osatyökykyisiä rekrytoitiin vuokratyöntekijöinä sosiaalipsykiatrian

keskuksen kautta.

4. Yritys tarjosi työharjoittelupaikkoja myös erityisoppilaitosten

opiskelijoille, jotta he voivat kokeilla erilaisia työtehtäviä.

Erittäin huono Erittäin hyvä

p = 0,0089

p = 0,0226

p = 0,0807

Palvelujen, keinojen ja etuuksien osaaminen - työkykykoordinaattorit (n=16) osasivat parhaiten kuntoutuksen ja sosiaaliturvan keinot

ja huonoiten työvoimapalvelujen keinot

>

Yhteistyö lisääntyi

KuntaKela

TE-toimisto-toimisto

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Kuntoutus-palvelun-tuottajat

Kela

TE-toimisto-toimisto

Ammatillinen kuntoutus

Oppilaitos

Työterveyshuolto

Työpaikka (HR)

Uudelleen sijoitus, uudelleen koulutusKela

Työterveys-huolto

Työntekijä

Työpaikka

Työkykyjohtaminen (30-60-90 sääntö)

Palveluprosessi Esim. TE-toimisto

”Oma asiointi”

Verkkopalvelu

Sähköinen kysely

Puhelin-haastattelu Tapaaminen

> URA-järjestelmä

Ensisijainen tavoite ja

välitavoitteet URA-

järjestelmään

TE-toimiston keinovalikoima

Yhteistyö: Kela, kunta, th,

vakuutusyhtiöt, kolmas sektori

Asiakasmäärät, asiakkaiden

työllistyminen ja prosessit,

asiakastyyty-väisyys,

itsearviointi

Osatyökykyinen asiakas Työkykykoordinaattori

”Lääkärin B-lausunto auttaa TE-toimiston asiantuntijaa/työkykykoordinaattoria,

kun asiakkaan osaamista, ammattitaitoa, toimintakykyä, uravaihtoehtoja ja

tarvittavia tukitoimia sovitellaan yhteen”

”Asiakas voi itse kertoa toimintakyvystään”

TE-toimiston palvelut, keinot ja etuudet työttömälle työnhakijalle

• Työnvälitys

• Ammatinvalinnanohjaus

• Työnhaku- ja uravalmennus

• Koulutus- ja työkokeilu

• Työvoimakoulutus

• Palkkatuki

• Starttiraha

• Työolosuhteiden järjestelytuki

• Matkakulujen korvaus

• Työhönvalmennus

TE-toimiston kolme palvelulinjaa:

1) Työnvälitys- ja yrityspalvelut

2) Osaamisen kehittämispalvelut

3) Tuetun työllistymisen palvelut

Palveluprosessi työpaikan henkilöstöhallinnossa (HR)

Sairauspoissaolot, työsuorituksen heikentyminen

Varhaisen tuen mallin mukaiset

keskustelut, TKKO mukana

työterveys-neuvotteluissa

Tavoitteiden määrittely, työterveys-neuvottelu

Työolosuhteiden mukauttaminen,

työjärjestelyt, työkokeilu,

uudelleensijoitus, osasairauspäivä-

raha, koulutus

Asiakasmäärät, työkokeilut

ym, asiakkaiden

työllistyminen, asiakaskysely

Osatyökykyinen asiakas Työkykykoordinaattori

Yhteistyö työkykykoordinaattorin kanssa - miten asiakas hyötyi?

• asiakkaiden mielestä työkykykoordinaattori kuunteli, kunnioitti, auttoi ja tuki heitä ratkaisujen etsimisessä ja päätöksen tekemisessä

• yhteistyö oli asiakkaiden mielestä tasa-arvoista, luottamuksellista, ratkaisukeskeistä ja pääosin oikea-aikaista

• osallisuuden kokemus vahvistui yhteistyön aikana

Osatyökykyisten osuus henkilöstöstä0

12

34

5

22012/1 2013/1 2 2014/1 2 2015/1 21 2013/1 2 2014/1 2 2015/1

Osku-toimintamalli Verrokki 1

Puolivuosi

Osatyökykyiset henkilöt osuutena henkilöstöstä

Pro

sen

ttia

05

10

15

2012 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2012

Osku-toimintamalli Verrokki 1

Pro

se

ntt

ia

Vuosi

Osatyökykyiset henkilöt osuutena henkilöstöstä

Keinovalikoiman käyttö - osasairauspäiväraha

0.5

11.

52

0.5

11.

52

0.5

11.

52

2012 2013 2014 2015 2012 2013 2014 2015

2012 2013 2014 2015

Osku-toimintamalli Verrokki 1

Verrokki 2Pro

sent

tia

Vuosi

Osasairauspäivärahaa saavien henkilöiden osuus henkilöstöstä

Keinovalikoiman käyttö - kuntoutustuet

0.2

.4.6

.80

.2.4

.6.8

2012 2013 2014 20152012 2013 2014 2015

2012 2013 2014 2015

Osku-toimintamalli Verrokki 1

Verrokki 2

Kuntoutustuet Osakuntoutustuet

Vuosi

Uudet kuntoutustuet osuutena henkilöstöstä

Pro

sen

ttia

Työkyvyttömyyskustannuksista

02

46

8

Ma

ksulu

okka

2012 2013 2014 2015Vuosi

Osku-toimintamalli Verrokki 1

Verrokki 2

Työkyvyttömyysmaksuluokka

Tapauskuvaus: työkykykoordinaattorin asiakas

• Matias on 20-vuotias ylioppilas

• hänellä on 12-vuotiaana sattuneen liikenneonnettomuuden seurauksena keskivaikea aivovamma

• ammatillisena kuntoutuksena 6 kk:n työkokeilu apteekissa lääketeknikon (farmanomin) työssä, josta selviytyi hyvin

• pääsi opiskelemaan alaa, opiskelu ja työharjoittelut sujuneet hyvin (Stadia)

• valmistuu farmanomiksi keväällä 2016

Tapauskuvaus: työkykykoordinaattorin asiakas

Yksilön kannalta:

• Jos Matias työllistyy ja tekee farmanomina täyden työuran, hän tienaa työuransa aikana yhteensä noin 720 000 €

• Jos hän jää 20-vuotiaana eläkkeelle ja elää takuueläkkeen varassa (noin 750 €/kk), hän tienaa yhteensä noin 270 000 € > tuloero noin 450 000 €

Yhteiskunnan kannalta:

• Jos Matias on työssä farmanomina koko työuran, hän maksaa työtulostaan veroa noin 140 000 € ja arvonlisäveroa noin 70 000 € = 210 000 €

• Jos Matias on takuueläkkeellä, yhteiskunta maksaa hänelle eläkettä 270 000 € ja lisäksi yhteiskunnalta jää saamatta noin 210 000 verotulot > kustannukset noin 480 000 €

Prosessikuvaukset:

• Työkokeilu

• Palkkatuki

• Työolosuhteiden mukauttaminen

• Työolosuhteiden järjestelytuki

• Osasairauspäiväraha

• Osatyökyvyttömyyseläke

• Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen

https://www.julkari.fi/handle/10024/129574