Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvua

Julkaisuvapaa 22.3.2005 klo 10.00

Lisätietoja:

EnnustepäällikköEero Lehtop. (09) 2535 7350

TiedottajaHeikki Taimiop. (09) 2535 7349

Talousennustevuosille 2005–2006

Ennusteryhmä:

Merja KauhanenEero LehtoIlpo SuoniemiHeikki Taimio

Vauhdittunutvienti ylläpitäätalouskasvua

2 (11)

T a l o u s e n n u s t ePALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto, puh. (09) 2535 7350 Julkaisuvapaa 22.3.2005 klo 10.00

Talousennuste vuosille 2005–2006

Tuotannon kasvuvauhti nopeutui viime vuodenjälkipuoliskolla niin, että Suomen kokonaistuo-tanto kasvoi koko vuonna 3,7 prosenttia, eli 0,4prosenttiyksikköä enemmän kuin mitä Palkan-saajien tutkimuslaitos oli elokuussa ennustanut.Varsinkin viennin loppuvuoden kasvu oli yllättä-vän ripeää. Tänä sekä ensi vuonna vienti ja senpiiriin kuuluvan teollisuuden tuotanto kasvaaedelleen nopeasti. Myös yksityiset investoinnittukevat talouskasvua. Maailmantalouden kasvuon edelleen nopeaa mutta hidastuu jatkossa vä-hitellen. Ensi vuonna Euroopan talous-kasvun nopeutuminen kuitenkin kom-pensoi muualla tapahtuvan kasvun hidas-tumisen vaikutukset ulkomaankaup-paamme. Maltillisen tuloratkaisun ja ai-empaa pienempien veronkevennystenvuoksi kotitalouksien käytettävissä ole-vat tulot lisääntyvät jonkin verran hitaam-min kuin edellisvuosina, mikä osaltaanhidastaa yksityisen kulutuksen kasvuatänä ja ensi vuonna. Veroalennukset ra-joittavat osaltaan mahdollisuuksia lisätäjulkisia menoja. Huolimatta kulutuksenkasvun hidastumisesta kokonaistuotan-to kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia jaensi vuonnakin 3,3 prosenttia. Tämänvuoden osalta kokonaistuotantoennus-teemme on sama kuin viime elokuussa.

Vauhdittunut vienti ylläpitäätalouskasvua

Euroalueen kasvu nopeutuu ensi vuonna

Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi viime vuon-na 2 prosenttia. Viime vuoden loppua kohden vien-nin veto alkoi hiipua ja vastaavasti tuonti ja koti-maisen kysyntä alkoivat voimistua. Kotimaisen ky-synnän vetoapu jäi kuitenkin verraten vaatimat-tomaksi. USA:n ja Aasian talouskasvun hidastu-minen sekä euron vahvistunut dollarikurssi hidas-tavat euroalueen viennin kasvua myös tänä ja ensivuonna. Tämän vastapainoksi yksityiset investoin-

Euroalueen taloudellinen kehitys.

Lähde: Eurostat, Palkansaajien tutkimuslaitos.

0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0

Bruttokansantuote

Yksityinen kulutus

Julkinen kulutus

Kiinteän pääomanbruttomuodostus

Vienti

Tuonti

%

2004

2005e

2006e

3 (11)


nit kuitenkin vauhdittuvat ja vuoden loppua kohtimyös yksityinen kulutus piristyy. Euroalueen ko-konaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,9 prosent-tia viime vuodesta. Kasvun selvä nopeutuminenensi vuonna 2,5 prosenttiin aiheutuu pääosin yk-sityisen kulutuksen lisääntymisestä.

Euroalueen sisällä eri maiden kehitys on ollutkaksijakoista. Kun pienten maiden ja Ranskan-kin talouskasvu on saanut apua myös kotimai-sesta kysynnästä, niin Saksan kasvu on nojautu-nut yksin vientiin. Saksassa asiantuntijoiden kä-sitykset hitaan kasvun syistä ja kasvua tulevanpolitiikan sisällöstä ovat alkaneet erilaistua. Yhäenemmän kiinnitetään huomiota siihen, että yk-sinomainen huoli kustannustasosta, joka on jopaalentanut teollisuuden yksikkökustannuksia toi-sin kuin muualla Euroopassa, on toisaalta hei-kentänyt kotitalouksien ostovoimaa ja sitä kaut-ta rajoittanut työllisyyden lisääntymiseen perus-tuvan talouskasvun mahdollisuuksia. Talouspo-litiikasta käyty kiistely on samalla heikentänyt ko-titalouksien luottamusta. Tämä on lamauttanutkotimarkkinoiden kysyntää. Hintakilpailukyvynvahvistamiseen perustuvan politiikan ongelmiavain lisää se, että vientimenestys, joka kasvattaaSaksan USA:n kaupan ylijäämää, pyrkii nosta-maan euron arvoa dollareissa ja sitä kautta mitä-töimään kustannusten alentamisen kilpailukyky-vaikutusta.

Euroalueen ulkopuoliset EU-maat, joihin kuu-luvat EU:n uusien jäsenmaiden ohella Iso-Britan-nia, Ruotsi ja Tanska, kasvavat euroaluetta huo-mattavasti nopeammin. Suomen kannalta on mer-

kityksellistä, että Ruotsin talouskasvu py-syy verraten nopeana, 3 prosentin vuosi-vauhdin tuntumassa.

Yksityisen kulutuksen hiipuminenjarruttaa USA:n kasvua

USA:n kokonaistuotanto kasvoi viimevuonna 4,4, prosenttia edellisvuodesta.Tänä vuonna kasvu hidastuu 3,7 prosent-tiin. Hidastumisen saa aikaan yksityisenja julkisen kulutuksen hiipuminen. Yksi-tyisten investointien voimakas kasvu eiriitä kumoamaan tätä vaikutusta. Dolla-rin heikentyminen suhteessa euroon on

myös lisännyt USA:n kilpailukykyä suhteessa Eu-rooppaan. Mutta dollarin eurokurssin tähänasti-nen heikentyminen ei riitä kaventamaan USA:nkauppataseen alijäämää, koska lähes koko Aasiaseuraa dollaria. Kotitalouksien heikentynyt rahoi-tusasema yhdessä nousevien korkojen kanssa vai-mentavat yksityistä kulutusta myös ensi vuonna.Talouskasvu hidastuu 3,3 prosenttiin. Talouskas-vun hidastunee kuitenkin hallitusti. Paraneva työl-lisyys ylläpitää kuluttajaluottamuksen kohtuulli-sena eikä piintyvä ulkomaankaupan ja julkisen ta-louden vaje johda pitkien korkojen niin jyrkkäännousuun, että se halvaannuttaisi talouskasvun.

Japanin kasvu edelleen hidasta

Japanin kokonaistuotanto kasvoi ripeästi vielä vii-me vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tämänjälkeen kasvu tyrehtyi ja kokonaistuotanto jopasupistui viime vuoden kolmena jälkimmäisenä vuo-sineljänneksenä. Koko viime vuoden kasvu jää-nee 3 prosenttiin. Tämän vuoden kasvunäkymätovat aiempaa heikommat. Vaikka viennin kasvunopeutuu, ei heikohko kuluttajaluottamus viittaasiihen, että yksityinen kulutus piristyisi merkittä-västi. Japanin kokonaistuotanto kasvaa tänä vuon-na 1,5 prosenttia ja ensi vuonna kasvu nopeutuu2 prosenttiin.

Lähde: BEA, IMF, OECD, Palkansaajien tutkimuslaitos.

Kansainvälinen talous.

Kokonaistuotannon määrän kasvu (%) 2004 2005e 2006e

Yhdysvallat ................................................ 4 ,4 3 ,7 3 ,3Euro–12 ..................................................... 2 ,0 1 ,9 2 ,5

Saksa..................................................... 1 ,7 1 ,4 2 ,1Ranska .................................................. 2 ,4 2 ,4 2 ,8Ital ia ...................................................... 1 ,3 1 ,2 2 ,1

EU25 .......................................................... 2 ,3 2 ,1 2 ,6Ruotsi .................................................... 3 ,7 3 ,2 3 ,0Iso-Britannia .......................................... 3 ,1 2 ,5 2 ,6

Japani ........................................................ 4 ,2 1 ,5 2 ,0Venäjä ........................................................ 7 ,1 6 ,5 6 ,0Kiina ........................................................... 9 ,5 8 ,5 7 ,5

4 (11)


Korkea öljyn hinta ylläpitää kasvunedellytyksiä Venäjällä

Venäjän kokonaistuotanto kasvoi maan tilasto-keskuksen alustavan tiedon mukaan 7,1 prosent-tia 2004. Öljyn kallistuminen paisutti Venäjänviennin arvon 34 prosentin kasvuun. Samallatuontikin kasvoi ripeästi, noin 26 prosenttia vii-me vuodesta. Tuonnin arvo jäi kuitenkin vain 52prosenttiin viennin arvosta. Vahva ulkomaan-kauppa on myös vahvistanut julkista taloutta jasen mahdollisuuksia tukea investointeja infrastruk-tuuriin ja julkisiin palveluihin. Korkeana pysyväöljyn hinta pitää yllä edellytyksiä talouskasvunjatkumiselle nopeana ja sille, että valtio myös to-teuttaa suunnitelmansa vahvistaa infrastruktuu-ria mittavalla investointiohjelmalla. PT ennustaa,että Venäjän talous kasvaa tänä vuonna 6,5 pro-senttia ja ensi vuonna 0,5 prosenttiyksikköä vä-hemmän.

Kiinan investointiaste alenee

Kiinan kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna 9,5prosenttia edellisvuodesta. Yksityisten investoin-tien 26 prosentin kasvu nosti investointien osuu-den kokonaistuotannosta jo lähelle 45 prosent-tia. Investointiaste on noussutkin lähes yhtäjak-soisesti vuodesta 1990 lähtien kotitalouksien ku-lutuksen kansantulo-osuuden kustannuksella. Vi-ranomaispäätöksin ja korkoa nostamalla inves-tointien kasvuvauhtia hidastetaan merkittävästijo tämän vuoden aikana. Investointien hidastu-essa kokonaistuotannon kasvu alenee 8,5 pro-senttiin tänä vuonna ja 7,5 prosenttiin ensi vuon-na.

Korkeasta investointiasteesta huolimatta Kiinaon onnistunut pitämään kauppataseensa lievästiylijäämäisenä. Tämä kielii poikkeuksellisen vah-vasta hintakilpailukyvystä. Kiinan valuuttaa pide-täänkin yleisesti, arviointitavasta riippuen, 10–30prosenttia aliarvostettuna. Käytännössä Kiinan va-luutta, renminbi, on ollut sidottuna dollariin jovuodesta 1994 lähtien hyvin kapean vaihteluvälinpuitteissa. Näyttää siltä, että Kiinan talouskasvunaggressiivisin vaihe, jolle on ominaista korkea in-vestointiaste ja ulkomaankaupan hintakilpailuky-vyn pitäminen vahvana, on lähestymässä loppu-

aan. Koron nostot eivät juuri rajoita yksityisen jajulkisen kulutuksen kasvua. Mutta yksityisen ku-lutuksen kasvu ei riitä kumoamaan investointienodotettavissa olevan hidastumisen vaikutusta ko-konaistuotannon kasvuun.

Korkoero USA:n ja Euroopan välilläsuurenee

USA:n keskuspankki on asettanut itselleen epä-virallisen tavoitteen, jonka mukaan pohjainflaati-on pitäisi pysyä 1,5–1,75 prosentin vaihteluvälil-lä. Painopisteen siirtyminen inflaation hillintään,keskuspankin verraten optimistinen arvio talous-näkymistä sekä selvät viittaukset siihen, että kor-koa nostetaan myös jatkossa, merkitsevät sitä, ettäkeskuspankki jatkaa koronnostoja. Ohjauskorkonostettiin tammikuussa 2,5 prosenttiin ja on il-meistä, että jo vuoden lopulla se on 4 prosentissa.

Euroalueen kuluttajahinnat olivat öljyn hinnannousun vaikutuksesta viime vuoden lopussa 2,4prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Tam-mikuussa kuluttajahintainflaatio hidastui kuiten-kin 1,9 prosenttiin. Helmikuussa inflaatio on taashieman nopeutunut energian uudelleen kallistu-misen seurauksena. Inflaatiovauhti on kuitenkinsovittautumassa EKP:n 2 prosentin tavoitetasoon,kun öljy tynnyrihintakin alenee vuoden lopullatakaisin alle 50 dollarin.

EKP:n analyysin mukaan hitaahko talouskasvuja siihen liittyvä maltillinen palkkojen nousu pitä-vät inflaation siedettävän hitaana eikä taloudessaole sellaisia öljyn hinnasta riippumattomia hintojanostavia tekijöitä, jotka lähikuukausina vaarantai-sivat rahapolitiikan edellyttämän hintavakauden.Vuoden jälkipuoliskolla nopeutuva talouskasvukinon hallittua eikä sinänsä vaaranna hintavakaudentavoitteen toteutumista. Palkansaajien tutkimuslai-toksen korkoennuste perustuukin näkemykseen,jonka mukaan EKP lykkää koronnostoa verratenpitkään. Vasta aivan vuoden lopulla se nostaa ko-ron 0,25 prosenttiyksikköä. Ensi vuonna korkoanostetaan jo reippaammin. Vuosikeskiarvona sekohoaa 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

USA:n ja Euroopan välisen korkojen eron suu-reneminen vähentää osaltaan USA:n vaihtotaseenvajeen aikaansaamaa euron dollarikurssin vahvis-tumistendenssiä.

5 (11)


Globaalitalous – uusien maiden kilpailukyky

Länsi-Euroopassa on kasvavassa määrin kiinnitetty huo-miota työvoimakustannusten hillintään, jotta alue pys-tyisi vastaamaan globaalin kilpailun haasteeseen. Län-simaiden korkean kustannustason vuoksi teollisia työ-paikkoja siirtyy jatkuvasti matalan kustannustason alu-eille. Oheinen tarkastelu osoittaa, että matalapalkka-maiden yksikkötyökustannukset ovat kuitenkin lähen-tymässä länsimaista kustannustasoa ja että tämä kehi-tyssuuntaa johtuu palkkatason nopeahkosta nousustamatalan palkkatason maissa.

Nimelliset työvoimakustannukset ovat nousseet van-hoissa EU-maissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja USA:ssahuomattavasti hitaammin kuin EU:n uusissa jäsenmaissa,Venäjällä tai Kiinassa. Saksassa ja Japanissa työvoima-kustannukset ovat polkeneet paikallaan. Hintakilpailu-kykyä ilmaisevien suhteellisten yksikkötyökustannustenkehitys määräytyy myös tuottavuuden muutoksen javaluuttakurssien perusteella. Pelkästään nimellisen työ-voimakustannusten viimeaikaisen kehityksen perusteellanäyttää yhtä kaikki siltä, että nopeasti kehittyvien ma-talien työvoimakustannusten maiden ja korkeiden työ-voimakustannusten maiden välinen ero hintakilpailu-kyvyssä olisi kaventumassa.

EU:n uusissa jäsenmaissa työn tuotavuus kohosi vii-me vuonna 3–6 prosenttia. Vain Puola paransi hinta-kilpailukykyään vanhoihin EU-maihin nähden. Muual-la uusissa EU-maissa suhteelliset yksikkötyökustannuk-set nousivat huomattavasti nopeammin kuin vanhoissaEU-maissa. Sillä perusteella, että työn tuottavuus nou-si Venäjällä noin 8 prosenttia viime vuonna, nousivatyksikkötyökustannukset siellä huomattavasti enemmänkuin Länsi-Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. Ilmei-sesti tämä sama kehitys on vallalla myös muualla EU:hunvielä toistaiseksi kuulumattomassa Itä-Euroopassa.

Mitään valuuttakurssin heikkenemisestä koituvaa kil-pailukykyetua eivät EU:n uudet jäsenmaat ole viimeaikoina saaneet suhteessa euromaihin. Esimerkiksi Puo-lan, Tsekin, Slovakia ja Unkarin valuutat jopa vahvis-tuivat suhteessa euroon viime vuonna. EU:n uudet jä-senmaat suuntautuvat myös Euroopan rahaliiton jäse-nyyteen. Viro, Liettua ja Slovenia ovat jo liittyneetERMII -järjestelmään ja niiden odotetaan ottavan eu-ron käyttöön jo vuoden 2007 alussa. Muut maat liitty-vät rahaliittoon myöhemmin.

Kiinan teollisuustuotanto kasvoi viime vuonna noin 17prosenttia. Koska teollisuuden työllisyys on Kiinassa vä-hentynyt, kohosi työn tuottavuus tätäkin enemmän, noin20–25 prosenttia. Tämä viittaa yhdessä aliarvostettunapysyneen renminbin kurssin kanssa siihen, että Kiina olisivain lisännyt hintakilpailukykyään suhteessa länsimaihin.

Kiinan niin kuin myös muiden nopeassa rakennemuu-toksessa olevien maiden kohdalla on muistettava, ettätuottavuuden nopea koko kansantalouden mitassa ta-pahtunut nousu johtuu pääosin rakennemuutoksesta, jos-sa entistä valtiojohtoista teollisuutta lopetetaan tai siirre-tään uuteen omistukseen ja tilalle tulee kokonaan uuttayritystoimintaa. Niinpä on ilmeistä, että länsimaisessaomistuksessa olevien ja muiden modernien tuotantoyk-siköiden tuottavuus ei Kiinassakaan kehity oleellisesti no-peammin kuin länsimaissa. Toki paikallisen infrastruk-tuurin, siihen kuuluvan logistiikan, ja toisaalta työvoi-man laadun ja kokemuksen parantuminen voi johtaa län-simaita tuntuvasti nopeampaakin tuottavuuden nousuun.Mutta kun työvoimakustannukset nousevat selvästi yli10 prosentin vuosivauhtia, on ilmeistä, että länsimaiselletuotannolle vaihtoehtoisen paikallisen tuotannon yksik-kötyökustannukset nousevat Kiinassakin länsimaistavauhtia nopeammin.

Venäjä, Kiina ja itse asiassa koko muu Aasia ovat toi-saalta vahvistaneet hintakilpailukykyään suhteessa eu-roalueeseen sitä kautta, että niiden valuutat ovat olleetsidoksissa dollariin. On kuitenkin odotettavissa, ettei-vät valuuttakurssimuutokset enää merkittävästi vahvis-ta näiden kilpailukykyä tulevina vuosina.

Työntekijän keskimääräisen nimellispalkan muutosvuonna 2004.

Maa Muutosprosentti edell isestä vuodesta

EU 1

Iso-Britannia 3 ,4Euroalue 1 ,9Saksa 0 ,9Suomi 3 ,7Viro 8 ,6Latvia 11,1Liettua 5 ,9Puola 1 ,3Tsekki 10 ,4Slovakia 4 ,3Unkari 8 ,3

Muu OECD 2

USA 4,1Japani -0 ,3Etelä-Korea 2 ,6

Venäjä 3 22,9Kiina, kaupungit keskimäärin 4 14,5Kiina, kaupunkien yksityiset 4 9 ,2

1) EU-maiden luku kuvaa työvoimakustannusindeksin vuosimuutostavuoden 2004 3. neljänneksellä. Lähde: Eurostat.2) Työntekijän keskipalkan muutosta yrityssektorissa. Lähde: OECDEconomic Outlook 2004/2.3) Keskimääräisen nimellispalkan muutos. Lähde: Federal State Statis-tics service.4) Lähde: National Bureau of Statistics of China.

6 (11)


Euro on kallistunut suhteessa dollariinrunsaat 8 prosenttia viimeisen vuodenaikana. Samalla merkittävimmät Aasianvaluutat – Kiinan renminbi ja Japanin jeni– ovat seuranneet dollarin kurssia. Hilli-täkseen talouden ylikuumenemista Kiinaväljentää jatkossa valuuttansa sidostadollariin. Se voi antaa renminbin liikkuaentistä suuremman vaihteluvälin puitteis-sa. Valuuttakurssipolitiikkaa tarkistetaantähän suuntaan todennäköisesti jo ensivuonna.

Tämän jälkeen myös muiden Itä-Aasi-an maiden valuutat irrottautuvat dollaris-ta. Japanin keskuspankille avautuu mah-dollisuus löysentää valuuttainterventioillaaikaansaatua jenin sidosta dollariin. Osal-taan tämä kehitys heikentää dollarin ar-voa suhteessa Aasian maiden valuuttoi-hin ja vahvistaa myös USA:n edellytyksiäkaventaa ulkomaankauppansa alijäämääsuhteessa näihin maihin. Euron vahvistumispainesuhteessa dollariin voi helpottua, kun Aasian mai-den valuuttojen arvo kohoaa. Euron mahdollinenvahvistuminen suhteessa dollariin ei liioin enää hei-kentäisi euroalueen hintakilpailukykyä yhtä suu-rella painolla kuin ennen.

Teollisuuden päätoimialojen vienti vetää

Suomen viennin määrä kasvoi viime vuonna 3,5prosenttia edellisvuodesta. Tavaravienti kasvoi eri-tyisesti euroalueen ulkopuolelle Venäjälle ja Kii-naan. Viime vuosikymmenen aikana juuri Kiinanja Venäjän merkitys Suomen viennin kohteena onkorostunut lähinnä euroalueen kustannuksella.

Ruotsista on tullut Suomen tärkein vientikump-pani, kun vienti Saksaan on supistunut. Viimevuonna vienti EU-alueelle pysyi keskimäärin lä-hes ennallaan, mutta alkoi elpyä voimakkaasti vuo-den loppua kohden. Kasvua näihin maihin vauh-ditti erityisesti elektroniikkateollisuuden menes-tys.

Kaiken kaikkiaan Suomen viennin näkymätovat tällä hetkellä valoisat, vaikka vahvistunuteuro rajoittaakin Suomen vientimahdollisuuksia.Tämän vuoden vienti kasvaa merkittävästi viimevuoden keskiarvoon nähden, vaikka vuoden si-

säinen kasvu jää verraten hitaaksi. Kaikkien tek-nologiateollisuuden päätoimialojen, metsäteolli-suuden ja kemian teollisuuden vienti on kasvus-sa. Tänä vuonna laivanrakennus paisuttaa varas-toja ja laivatoimitusten vähäinen määrä hidastaavientiä, ja vastaavasti ensi vuonna laivatoimituk-set kasvattavat vientiä tuntuvasti. Vienti kasvaatänä vuonna edelleen nopeimmin Euroopan ul-kopuolelle, mutta ensi vuonna euromaiden vien-tikysynnän voimistumisen merkitys korostuu. Pal-kansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että tavaroi-den ja palveluiden viennin määrä kasvaa tänävuonna 5 prosenttia ja ensi vuonna 5,3 prosent-tia.

Tuonti kasvoi jyrkästi viime vuoden lopulla, min-kä vaikutuksesta tavaroiden ja palveluiden tuon-nin volyymin kasvu ylsi jopa 6 prosenttiin viimevuonna. On ilmeistä, että osa tästä mittavastatuonnista täytti varastoja, jotka niin ikään kasvoi-vat ennustettua enemmän viime vuonna. Tänävuonna tuonnin määrä kasvaa 4 prosenttia ja kas-vua ylläpitävät vienti ja edelleen verraten nopeas-ti kasvavat investoinnit. Ensi vuonna tuonti kas-vaa 3,4 prosenttiin.

Suomen viennin rakenne vuosina 1994 ja 2004.

Lähde: Tullihallitus.

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Erittelemätön*

Afrikka*

Etelä- ja Väli-Amerikka*

Muu Aasia ja Oseania*

Kiina

Japani

Pohjois-Amerikka

Muu Eurooppa

Venäjä

Iso-Britannia

Ruotsi

Euroalue

Osuudet koko viennistä, %

2004

1994

* luku on likimääräinen arvio

7 (11)


Vaihtosuhde heikkenee edelleen,mutta kauppataseen ylijäämäkasvaa

Öljyn ja muiden raaka-aineiden kohon-nut hintataso nostaa tavaratuonnin hin-toja tänä vuonna. Vaikka öljyn tynnyrihin-ta putoaa vuoden lopulla selvästi alle 50dollarin, ovat koko tuonnin hinnat tänävuonna keskimäärin 2,6 prosenttia viimevuoden tason yläpuolella. Vaihtosuhdeheikkenee tänä vuonna, koska tavaroidenja palveluiden vientihinnat nousevat vain1,3 prosenttia edellisvuodesta. Metsäte-ollisuustuotteiden ja metallijalosteidenvientihinnat nousevat, mutta elektroniik-kateollisuuden vientihintojen lasku hidas-taa viime vuosien tapaan vientihintojennousua. Ensi vuonna vaihtosuhde heikke-nee enää vain vähän, kun maailmantalou-den kasvun hidastuminen alkaa jarruttaa raaka-aineiden hintojen nousua.

Viennin suhteellisen nopean kasvun ansiostakauppataseen ylijäämä kasvaa tänä vuonna run-saalla 0,5 miljardilla eurolla ja ensi vuonna jo 1,5miljardilla eurolla, kun tuonnin kasvu hidastuusuhteessa viennin kasvuun. Vaihtotaseen ylijäämäkehittyy suurin piirtein saman mallin mukaan, kos-ka tuotannontekijöiden korvausten taseen alijää-mässä ei tapahdu suuria muutoksia.

Suuret hankkeet nostavat investointi-astetta

Investoinnit kääntyivät viime vuonna kasvuun pa-rin vuoden supistumisen jälkeen. Investointien kas-vua vauhditti vilkkaan asuinrakentaminen ja maa-ja vesirakentamisen ohella myös kone- ja laitein-vestointien selvä piristyminen. Kaikkiaan inves-toinnit kasvoivat 4,6 prosenttia ja investointiastekohoasi 19 prosenttiin. Investointiaste pysyi kui-tenkin edelleen alhaisella tasolla. Eniten kasvoi-vat kone- ja laiteinvestoinnit (9,5 %) sekä asuin-rakennusinvestoinnit (8 %).

Vaikka asuinrakentaminen tänä vuonna jatkuuvilkkaana, hidastuu kasvu kuitenkin edellisestävuodesta. Useat suuret rakennushankkeet ku-ten Vuosaaren satamahanke ja Olkiluodon uu-

den ydinvoimalan rakentaminen vauhdittavatmuuta talonrakentamista. Kone- ja laiteinves-tointien kasvu jatkuu kuluvana vuonna muunmuassa tehdasteollisuuden investointihankkei-den sekä ydinvoimalahankkeen ansiosta. Inves-toinnit kasvavat tänä vuonna kaikkiaan 4,7 pro-sentilla. Ensi vuonna investointien ennakoidaankasvavan 3,7 prosenttia.

Ostovoima kasvaa tasaisesti ja turvaakulutuksen kasvun jatkumisen

Ennustejaksolla tulopoliittinen kokonaisratkaisumäärää ansiotasokehityksen päälinjan. Tästä syystäpalkansaajien ostovoiman kehitys on vakaata ja hel-posti ennakoitavaa. Tänä vuonna ennustamme an-siotason nousevan 3,5 prosenttia ja vuonna 2006vastaavasti 2,6 prosenttia. Tästä liukumilla ja palk-kaperinnöllä on tänä vuonna yli prosenttiyksikönosuus. Ensi vuonna palkankorostusten vaikutuspienenee, mutta veronkevennyksillä tuetaan vas-taavasti palkansaajien ostovoiman kehitystä. Pal-kansaajien veroaste laskee tuolloin 0,7 prosenttiyk-sikköä. Arviomme mukaan työllisten palkansaaji-en ostovoima kasvaa molempina vuosina 2 pro-senttia. Palkansaajaa kohden tehtyjen työtuntienlisääntyessä palkkasumma kasvaa ansiokehitystänopeammin.

Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.

Kysynnän ja tarjonnan tase.

2004 2004 2005e 2006eMrd. € Määrän prosenttimuutos

Bruttokansantuote ........................ 149,7 3 ,7 3 ,6 3 ,3Tuonti ........................................... 47 ,2 4 ,8 4 ,0 3 ,4Kokonaistarjonta ...................... 196,9 3,9 3,7 3,3

Vienti ............................................ 55 ,6 3 ,5 5 ,0 5 ,3Kulutus ......................................... 111,0 2 ,9 2 ,6 2 ,4 – Yksityinen kulutus .................. 77 ,4 3 ,2 2 ,8 2 ,6 – Julkinen kulutus ..................... 33 ,5 2 ,1 2 ,0 1 ,8Investoinnit ................................... 27 ,9 4 ,6 4 ,7 3 ,7 – Yksityiset investoinnit ............ 23 ,6 5 ,7 5 ,5 4 ,5 – Julkiset investoinnit ............... 4 ,3 –1,1 0 ,0 –0,9Varastojen muutos(ml. t i lastoll inen ero) ..................... 2 ,5 0 ,6 0 ,1 –0,2Kokonaiskysyntä ...................... 196,9 3,9 3,7 3,3

8 (11)


Vuonna 2004 kotitalouksien tulokehitys jat-kui ripeänä. Nimellisesti käytettävissä olevat tu-lot kasvoivat 5,5 ja reaalisesti 4,5 prosenttia.Omaisuustulojen, erityisesti osinkotulojen, no-peaan kasvuun vaikutti varautuminen pääoma-ja yhteisöverouudistukseen. Viime vuoden suo-tuisa tulokehitys ei näkynyt koko mitassaan ku-lutuksen kasvuna, vaan osa siitä kanavoitui asun-tomarkkinoille. Myös säästämisaste kohosi tila-päisesti.

Ennustejakson aikana kotitalouksien reaalitulo-jen odotetaan kasvavan tasaisesti mutta jonkinverran viime vuonna hitaammin. Osingonmaksu-halukkuuden vähentyessä ennustamme omaisuus-tulojen hieman supistuvan vuonna 2005. Kotita-louksien korkomenot kääntyvät selvään nousuun.Tämä heijastaa lähinnä lainakannan nopeana jat-kunutta kasvua, sillä korkotaso ei enää laske eikäenää osaltaan alenna korkomenoja.

Tulokehitys antaa mahdollisuuden yksityisen ku-lutuksen määrän vakaaseen, yli 2,5 prosentin kas-vuun. Ennusteemme on jonkin verran korkeampikuin kulutuksen kasvun pitkän aikavälin keskiar-vo. Kulutuksen kasvua tukee vakaa talouskehitysja vahva kuluttajien luottamus. Kulutuksen raken-teen osalta merkittävää on autokaupan tasaantu-minen, kun pahimmat kulutuspaineet saatiin pu-rettua jo 2003. Tästä syystä kestokulutustavaroi-den hankinnat kasvavat paria viime vuotta hitaam-min ja hankinnat suuntautuvat aiempaa enemmänkodinkoneisiin ja huonekaluihin. Lisäksi ennus-

tamme, että palveluiden kysyntä kasvaa ennuste-jaksolla nopeammin kuin yksityinen kysyntä kes-kimäärin. Viime vuonna nähty säästämisasteennousu jää tilapäiseksi, sillä omaisuustuloja käyte-tään kulutukseen viimevuotista enemmän.

Inflaatiovauhti jää euroaluettamatalammaksi

Viime vuonna kuluttajahintainflaatio jäi poikke-uksellisen alhaiseksi, 0,2 prosenttiin. Pääsyynä olialkoholiverojen alennus. Tästä syystä eri kulutta-jaryhmien ostovoima ja käsitykset inflaatiovauh-dista kehittyivät epäyhtenäisesti. Veronalennuk-sen vaikutus poistuu maaliskuussa, ja vuositasollamitattu inflaatio nopeutuu vastaavasti. Vaikka raa-kaöljyn hinta on nyt poikkeuksellisen korkealla javoi hetken aikaa jopa noustakin, ennustamme ettäkuluttajahinnat nousevat vain prosentilla vuonna2005. Mitään uusia olennaisia hintapaineita ei olenäkyvissä. Suomessa inflaatio jääkin selvästi hi-taammaksi kuin muulla euroalueella. Näin on ol-lut jo parin vuoden ajan

Ensi vuonna inflaatio on vuositasolla 1,3 pro-senttia, eikä inflaatiovauhdin ennakoida muuttu-van loppuvuoden 2005 jälkeen. Näin inflaatioeromuuhun euroalueeseen jonkin verran kaventuu,mutta Suomen inflaatio jää edelleen matalammalletasolle.

Työllisyys kasvussa

Talouskasvun elpyminen käänsi työllisyy-den odotetusti kasvuun viime vuoden jäl-kimmäisellä puoliskolla. Viime vuonnatyöllisiä oli keskimäärin saman verrankuin vuonna 2003, mutta palkansaajienmäärä kasvoi kolmella tuhannella. Työl-lisyys heikkeni edelleen eniten tehdas-teollisuudessa, jossa oli keskimäärin 10000 työllistä vähemmän kuin vuonna2003. Vastapainoksi työllisten määrä kas-voi kotimaisen kysynnän ansiosta hyvinjulkisissa ja muissa palveluissa sekä vä-hittäiskaupassa. Työllisyysaste, 67,2 %,oli prosenttiyksikön kymmenyksen alhai-sempi kuin vuonna 2003. Talouskasvun

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi.

Lähde: EKP, Tilastokeskus.

-1

0

1

2

3

4

5

2001:01 2002:01 2003:01 2004:01 2005:01

12 kk:n muutos

Suomi

Euroalue

9 (11)


piristyminen näkyi työllisten määrää voimakkaam-min tehtyjen työtuntien ja palkansaajien työtun-tien kääntymisenä yli yhden prosentin kasvuun.

Hyvän talouskasvun myötä työvoiman kysyntäjatkaa kuluvana vuonna viime vuoden lopulla alka-nutta kasvuaan. Aikaisempien vuosien tapaan työ-voiman kysynnän kasvu on pääasiassa palvelusek-torin varassa. Merkittävintä työllisten määrän kas-vu on julkisissa ja muissa palveluissa sekä kiinteis-tö- ja liike-elämän palveluissa, joista jälkimmäises-sä näkyy teollisuustuotannon kasvun hyvä kehitys.Myös rakentamisessa työllisyys kääntyy kasvuunerityisesti uuden ydinvoimalan rakennushankkeenvauhdittamana. Rakentamisen työllisten määränennustamista hankaloittaa se, että ulkomainenvuokratyövoima ei välttämättä tulee näkyviin tilas-tokeskuksen työvoimatutkimuksen luvuissa. Työl-lisyys kasvaa yhteensä 20 000 henkilöllä tänä vuon-na ja ensi vuonna 17 000 henkilöllä.

Työvoiman tarjonta myötäilee varsin läheisestityövoiman kysynnän kehitystä. Työvoiman kysyn-nän kääntyessä kasvuun viime vuoden jälkimmäi-sellä puoliskolla myös työvoiman tarjonta kääntyivoimakkaaseen nousuun. Loppuvuoden kehityk-sestä johtuen työvoiman määrän supistuminen jäikoko vuoden osalta lopulta kuuteen tuhanteen.Eniten väheni nuorten työvoimaan osallistuminen.Tänä vuonna työvoiman tarjonta jatkaa kasvuaan0,6 prosentilla. Työvoimaosuus kohoaa 66,1 pro-senttiin. Ensi vuonna työvoimaosuuden ennakoi-daan nousevan 66,3 prosenttiin.

Vaikka työllisten määrä ei viime vuonnakasvanutkaan edellisvuodesta, vähenityöttömien määrä kuudella tuhannella jatyöttömyysaste aleni 8,8 prosenttiin. Syy-nä oli se, että vuoden 2004 ensimmäisenvuosipuoliskon heikko työllisyyskehityssupisti työvoimaan kuuluvien määrää. Ikä-ryhmistä ainoastaan parhaassa työiässäolevien työttömyysaste nousi hieman.Tänä vuonna työttömien määrä aleneetyöllisyyden paranemisen myötä edelleenhieman ja työttömyysaste laskee 8,6 pro-senttiin. Ensi vuonna työttömyysasteenennakoidaan supistuvan 8,3 prosenttiin.

Talouskasvun hidastuminen ja työllisyy-den paranemisen pysähtyminen 2000-lu-vun alkuvuosina ovat hidastaneet myöspitkäaikaistyöttömien, määrän alenemis-

ta. Viime vuoteen saakka pitkäaikaistyöttömien eliyli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleidenmäärä on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt. Viimevuonna pitkäaikaistyöttömyys sen sijaan nousi aa-vistuksen vuodesta 2003. Päättyneiden yhtäjak-soisten työttömyysjaksojen keskimääräinen kestopysyi samalla tasolla kuin vuonna 2003 eli 16 vii-kossa. Työttömyysjakson kesto oli sitä pidempimitä vanhemmasta työttömien ryhmästä oli kysy-mys. Meneillään olevien työttömyysjaksojen kes-kimääräinen kesto aleni viikolla 47 viikosta 46viikkoon.

Valtiontalous alijäämäiseksi

Valtiontalouden rahoitusylijäämä pieneni viimevuonna odotettua vähemmän, vain 235 miljoonaaeuroa lähinnä tuloveron tuoton ja osinkotulojenhyvän kasvun sekä kulutusmenojen kasvun hidas-tumisen ansiosta. Valtiontalous jäi lievästi ylijää-mäiseksi. Sen sijaan kuntien rahoitusalijäämä pai-sui yli 500 miljoonalla eurolla. Veronkevennystentakia kunnallisveron kertymä kasvoi vain 0,7 pro-senttia, kun toisaalta kuntien kulutusmenot lisään-tyivät peräti 6,4 prosenttia. Kun työeläkelaitos-ten ja muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusyli-jäämä pysyi edellisvuoden tasolla, supistui kokojulkisyhteisöjen rahoitusylijäämä (EMU-ylijäämä)selvästi, ja sen suhde bruttokansantuotteeseen ale-ni 2,5:sta 2,1:een prosenttiin. EU-maista vain Vi-

Suomen tuotanto ja työllisyys.

Lähde: Tilastokeskus.

2000

2100

2200

2300

2400

2500

2600

1990:01 1992:01 1994:01 1996:01 1998:01 2000:01 2002:01 2004:01

60

70

80

90

100

110

120

Työllisten määrä, trendi

Kokonaistuotannon kuukausikuvaaja, trendi

10 (11)


rossa julkisyhteisöjen ylijäämä oli tätä suurempi.Julkisyhteisöjen yhteenlasketun velan (EMU-ve-lan) suhde bruttokansantuotteeseen aleni 0,2 pro-sentt iyks ikköä.

Kuluvana vuonna valtiontalous painuu noin 1,2miljardia euroa alijäämäiseksi. Valtiotaloudenheikkeneminen johtuu lähinnä tuloveron keven-nyksistä. Ansiotulojen verotusta on kevennettyinflaatiotarkistuksella ja muuttamalla veroasteik-koa. Pääomatulo- ja yhteisöverojen tuottoa hei-kentää vuoden alussa toteutettu verouudistus javaltion yhteisövero-osuuden alentaminen kunti-en hyväksi. Myös varallisuusveroa on uudistettuja sen tuotto supistuu. Yhteensä valtion tulo- javarallisuusveron tuotto supistuu noin 150 miljoo-naa euroa. Valtiontaloutta heikentää myös alko-holiveron tuoton ja osinkotulojen supistuminen.Samanaikaisesti valtionosuudet kunnille kasvavatnoin 7 prosenttia. Tämä parantaa kuntatalouttasamoin kuin keskimääräisen kunnallisveroprosen-tin kohoaminen 0,18 prosenttiyksiköllä. Toisaaltakuntien kulutusmenojen voimakas kasvu jatkuumm. kansallisen terveysohjelman velvoitteidenjohdosta niin, että niiden rahoitusalijäämä kasvaahieman. Työeläkelaitosten ja muiden sosiaalitur-varahastojen ylijäämä kasvaa tänä vuonna runsaat200 miljoonaa euroa, kun eräitä maksuprosentte-ja korotetaan hiukan. Koko julkisyhteisöjen ra-hoitusylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseensupistuu yhdellä prosenttiyksiköllä. Valtion per-imien verojen tuoton supistuminen johtaa vero-

asteen alenemiseen 0,9 prosenttiyksiköl-lä.

Vuonna 2006 valtiontalouden rahoitus-alijäämä kasvaa runsaaseen kahteen mil-jardiin euroon. Yhteisöveron tuoton sel-västä kasvusta huolimatta tulo- ja varalli-suusveron tuotto supistuu runsaalla pro-sentilla, kun varallisuusvero poistuu ko-konaan ja ansiotulojen veronkevennyksetkohdistetaan ainoastaan valtion veroihin.Valtionosuuksien ja sosiaaliturvarahastoillesiirrettävien varojen vahva kasvu jatkuu.Kuntien rahoitusalijäämä supistuu runsaal-la 300 miljoonalla eurolla, kun niiden ve-rotulot kasvavat voimakkaasti. Ennustees-sa on arvioitu kunnallisverotuksen kiris-tyvän edelleen 0,2 prosenttiyksiköllä jakiinteistöveroprosentin ylärajan noston li-

säävän kiinteistöveron tuottoa. Työeläkelaitostenja muiden sosiaaliturvarahastojen maksutulojen en-nakoidaan kasvavan 4,5 prosenttia. Työeläkelaitos-ten ja muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kas-vaakin selvästi ja yhdessä kuntien parantuvan ra-hoitustilanteen kanssa lähes pysäyttää EMU-yli-jäämän laskun. EMU-velka suhteessa bruttokan-santuotteeseen supistuu 0,6 prosenttiyksiköllä javeroaste alenee hiukan.

Työttömyyden rakenne aiheuttaa yhäongelmia

Myönteinen suhdannekehitys on parantamassatyöllisyyttä, mutta työttömyys on edelleen korke-alla tasolla ja siksi työllisyyttä edistävät toimet ovatedelleen tarpeellisia. Viime aikoina työttömyys onlaajentunut erityisesti teknisissä ammateissa sekäyritysten taloushallinnon piirissä työskentelevienkeskuudessa.

Hallituksen pitkäaikaistyöttömiin kohdistuva toi-menpide on työmarkkinatuen uudistus. Uudistuk-sessa työmarkkinatuki muuttuu vastikkeelliseksi500 päivää työmarkkinatukea (työttömyyspäivä-rahan enimmäisajan jälkeen työmarkkinatukea yli180 päivää saaneille). Uudistukseen sisältyy akti-vointitakuu eli työttömille järjestettävä aktiivikau-si, jonka aikana palveluja ja työvoimapoliittisia toi-menpiteitä lisätään. Tavoitteena on kohottaa ak-tiivitoimia erittäin pitkään työttömänä olleiden

Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä % BKT:sta 1985–2006.

Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.

-15

-10

-5

0

5

10

15

1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005e

Valtio

Kunnat

Julkisyhteisöt

Sosiaaliturvarahastot

11 (11)


kohdalla. Muutoksen arvioidaan lisäävän aktivoin-nin piirissä olevien määrän tämän ryhmän osaltakeskimäärin 20 000 henkilön tasolta 30 000 hen-kilöön eli 20 prosentin aktivointiasteesta 30 pro-sentin aktivointiasteeseen. Kustannukset tasataankuntien ja valtion kesken. Uudistus on tarkoitustoteuttaa koko kuntatalouden osalta kustannus-neutraalisti. Ohjelman edellyttämät toimet on näh-tävä viimeisenä keinona työllistää henkilö, joka onollut pitkään työttömänä. Kaiken kaikkiaan työt-tömien aktivointi saa kuitenkin aikaan paljon pa-rempia tuloksia, kun se kohdistuu henkilöihin,joiden työttömyyden kesto on verraten lyhyt.

Työttömyys on edelleen selvästi suurempaa hei-kosti koulutettujen keskuudessa. Tämän ryhmäntyövoiman kysynnän parantamiseksi tarvitaan lisä-toimia. Työllisyyttä voidaan edistää muuttamalla ve-rotuksen rakennetta. Tuolloin voitaisiin keventäätuloverotusta tai alentaa valikoivasti työnantajamak-

suja matalien palkkojen osalta ilman ettäverokertymät oleellisesti supistuvat. Myön-teinen työllisyysvaikutus olisi myös palve-luiden arvonlisäveron alennuksilla. Halli-tus kohdentaneekin 150–200 miljoonaa eu-roa vuoden 2006 alusta työvoiman kysyn-nän vahvistamiseksi matalapalkkaisessa ko-koaikaisessa työssä. Matalapalkkatuen to-teuttaminen esimerkiksi alentamalla ensim-mäisessä maksuluokassa olevien työnanta-jien kansaneläkevakuutusmaksua lisäisi jon-kin verran työvaltaisten alojen työllisyyttä,mutta ei niin paljoa, että se antaisi aiheentarkistaa oheista työllisyysennustetta.

Finanssipolitiikka on ollutelvyttävää

Valtiontalouteen syntyy yli miljardin euronalijäämä tänä vuonna. Ensi vuonna alijää-mä kasvaa. Vuosien 2005–2006 keveä fi-nanssipolitiikka lisää taloudellista aktivi-teettia kasvattamalla kotitalouksien osto-voimaa ja vahvistamalla kuntataloutta. Samakehitys oli vallalla jo viime vuonna. Nyt onkuitenkin nähtävissä, että verotulojen me-netykset rajoittavat tulevina vuosina julkis-ten menojen kasvua ja vaikuttavat sitä kauttanegatiivisesti kokonaistyöllisyyteen.

Kuntatalous on joutumassa rakenteelliseen epä-tasapainoon. Vaikka kuntien tulot ovat kehittyneetsuhteellisen hyvin, niiden menot ovat kasvaneetyleensä vielä nopeammin ja samalla ennakoituaenemmän. Kuntatalouden vakauttamiseksi olisiperuspalvelujärjestelmän kokonaissuunnitteluasekä valtion ja kuntien välistä neuvottelumenetel-mää tehostettava. Tämä edellyttää sektoriminis-teriöissä tehtävien peruspalvelujen kehittämis-suunnitelmien, valtionosuuksien sekä kuntien tu-lojen sovittamista tiiviisti yhteen peruspalveluvel-voitteista aiheutuvien menojen sekä palvelujärjes-telmän tuottavuuskehityksen kanssa.

Kaiken kaikkiaan julkinen talous ei enää kestämerkittäviä veronalennuksia. Veropohjan säilyt-täminen on välttämätöntä, jotta vältyttäisiin siltä,että esimerkiksi kuntatalouden rahoitusongelmiaratkaistaisiin ajamalla alas menoja ja karsimallarajusti työllisyyttä.n

Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.

Ennusteen keskeisiä lukuja.

200 4 200 5e 200 6e

Työttömyysaste (%) ............................... 8,8 8,6 8,3Työttömät (1 000) ................................... 229 223 216Työll iset (1 000) ..................................... 2 365 2 385 2 402Työll isyysaste (%) .................................. 67, 2 67, 7 68, 1

Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%) ......... 0, 2 1,0 1,3Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) ............. 3,4 3,5 2,6

Kotitalouksien käytettävissä olevatreaalitulot (%) ......................................... 4,5 2,7 2,4

Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. €) ............... 6,3 6,6 7,8Kauppataseen ylijäämä (mrd. €) ............. 10,8 11,4 12,9

Valtiontalouden rahoitusylijäämämrd. € ................................................. 0, 2 –1, 2 –2, 4% bk t : s ta ............................................ 0, 1 –0, 8 –1, 4

Julkisyhteisöjen rahoitusyli jäämämrd. € ................................................. 2,8 1,5 1,1% bk t : s ta ............................................ 1,9 0,9 0,7

Velkaantumisaste (Emu-velka)% bk t : s ta ............................................ 45, 1 44, 7 44, 1

Veroaste, % ............................................ 44,1 43,2 42,8

Lyhyet korot (3 kk:n euribor) .................. 2, 1 2, 2 2, 8Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) ... 4 ,1 3,9 4, 8

Government & Nonprofit

Vauhdittunut vienti ylläpitää talouskasvua