Euroalueella joitakin merkkejä käänteestä – rahapolitiikalla tuetaan talouskasvua pidemmän aikaa

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Julkinen

Euroalueella joitakin merkkejä käänteestä – rahapolitiikalla tuetaan talouskasvua pidemmän

aikaa

Julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa

20.9.2013

Pääjohtaja

Erkki Liikanen

Erkki Liikanen20.9.2013 1


Esityksen teemat

I. Kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu

II. Suomen Pankin tase ja riskit

III. Pankkiunionin kehitys

IV. Suomen talouden ongelmista

2Erkki Liikanen20.9.2013


I. Kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu

Viimeksi kuluneen vuoden aikana¨ Euroalueella valtionlainojen korkoerot pienentyneet¨ Euroalueen bkt:n kehitys heikkoa, nyt lieviä merkkejä

paremmasta¨ Nousevissa talouksissa kasvu hidastunut kuluvana vuonna¨ Keskuspankit kehittäneet ennakoivaa viestintäänsä



0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Japani Saksa Suomi Yhdysvallat Italia Espanja

10 vuoden valtionlainan korko, %

Lähde: Reuters. 25874

EKP päättääOMT-ohjelmasta

Korkoerot pienentyneet huomattavasti

Viimeinen havainto: to 19.9. aamu (FOMC:n jälkeen).4Erkki Liikanen20.9.2013


Vaihtotaseet tasapainoon GIIPS-maissa

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

2005 2007 2009 2011 2013

Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue

Neljän neljänneksen liukuva keskiarvo, % BKT:sta

* Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi.** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja.Lähteet: EKP, Eurostat, kansalliset keskuspankit/tilastoviranomaiset ja Suomen Pankin laskelmat.26295



GIIPS-maiden julkisen talouden vajeet supistuneet

-16

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue

% BKT:sta

* Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi.** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja.Lähde: Euroopan komissio, EKP ja Suomen Pankin laskelmat.26037@Julkisen talouden vaje

Julkisen talouden vaje



88

92

96

100

104

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Euroalue Yhdysvallat JapaniIndeksi, 2008/I = 100

Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 26658

Bruttokansantuote

Finanssikriisin jälki on pitkä



Nousevien talouksien kasvu on hidastunut

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

2005 2007 2009 2011 2013

Brasilia Intia Kiina Venäjä

%, vuosimuutos

Lähde: Macrobond.



EKP:n ennakoiva viestintä tehostaa kasvua tukevaa rahapolitiikkaa



Historiallisen matalien korkojen aika jatkuu viidettä vuotta

0

1

2

3

4

5

6

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Yhdysvallat Japani Eurojärjestelmä Iso-Britannia Ruotsi

%

Lähde: Bloomberg.



0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Yhdysvallat Japani Eurojärjestelmä Iso-Britannia

% BKT:sta

Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset, Eurostat ja Bloomberg.

Keskuspankkiluottojen takaisinmaksu supistanut eurojärjestelmän tasetta



EKP:n neuvoston ennakoiva viestintä

¨ EKP:n rahapolitiikan mitoitus tulee pysymään kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen– Neuvosto odottaa EKP:n rahapoliittisten korkojen pysyvän

nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa

¨ Euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina keskipitkällä aikavälillä– Lyhyen ja keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat pysyneet

maltillisina, kun reaalitalous on laaja-alaisesti heikentynyt ja rahatalouden kehitys on vaimeaa



-0,4

-0,2

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

2010 2011 2012 2013

Saksa (vasen asteikko)Yhdysvallat (vasen asteikko)Yhdysvallat miinus Saksa (oikea asteikko)

10 v. valtionlainan korko, % Ero, prosenttiyksikköä

Lähde: Reuters.25874

Yhdysvaltain ja Saksan valtionlainojen korkoero kasvanut

Viimeinen havainto: to 19.9. aamu (FOMC:n jälkeen).13Erkki Liikanen20.9.2013


II. Suomen Pankin tase ja riskit

Viimeksi kuluneen vuoden aikana¨ Euroalueen tilanteen rauhoittuminen pienentänyt taseriskejä¨ Riskipuskureita vahvistettu edelleen



Vastaavaa

Rahoitusvarallisuus 14 402

Kulta 1 450

Valuuttavarallisuus 5 029

Eurosalkku 7 923

Rahapolitiikan erät 7 122

Muu omaisuus/velat –53

Eurojärjestelmän sis. saamiset

30 813

Vastattavaa

Setelit –15 147

Talletukset Suomen Pankissa –29 095

Oma pääoma / arvonjärjestely

–8 042

Taseen loppusumma 55 577

Taseen pääerät 30.8.2013, milj. €

2010 2011 20122009 2013

-100,000

-50,000

0

50,000

100,000

150,000

Taseen loppusumma Target-saamiset

Pankkien talletukset Suomen Pankissa



Kokonaisriskit (pl. kulta) suhteessa taseen riskipuskureihin 30.6.2013

Keskimääräinen tappio, jos huonoin prosentti mallin antamista tulemista

tapahtuu

Laaja oma pääoma0

500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000

3,500

4,000

4,500

5,000

5,500

6,000

6,500

Markkina- ja luottoriski

Oma pääoma

Arvopaperien ja valuut-takurssien arvonmuutostilit

Käytettävissä olevat va-raukset

Milj. euroa



Taseen riskin ja puskurien kehitys (Q2 2013)

Q3/20

10

Q4/20

10

Q1/20

11

Q2/20

11

Q3/20

11

Q4/20

11

Q1/20

12

Q2/20

12

Q3/20

12

Q4/20

12

Q1/20

13

Q2/20

130

500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000

3,500

4,000

4,500

Varaukset ja käytettävissä olevat arvonmuutostilit

Keskimääräinen tappio, jos huonoin prosentti mallin antamista tulemista toteutuu

Milj. euroa



III. Pankkiunionin kehitys

Viimeksi kuluneen vuoden aikana¨ Yhteisestä pankkivalvonnasta sovittu¨ Yhteinen kriisinratkaisu hahmottumassa



Pankkien valvonnan ja kriisinratkaisun instituutioita tulee vahvistaa

¨ Yhteinen rahapolitiikka, yhdentyneet rahoitus-markkinat sekä kansallinen valvonta ja kriisinratkaisu loivat hauraan kokonaisuuden (”financial trilemma”)

¨ Pankin ja sen kotivaltion välillä kaksisuuntainen riippuvuus, ”kohtalonyhteys”

¨ Pankkien valvonnalle ja kriisinratkaisulle tarvitaan nykyistä paremmat instituutiot



Mistä osista pankkiunionin tulisi koostua?

Pankkivalvonta• Tehokas,

• ylikansallinen ja• yhdenmukainen valvonta

Kriisinratkaisu• Harmonisoidut välineet

• Sijoittajan vastuu (bail-in) • Toimialan vastuu

(rahastot)• Ei pankkitukea

Talletussuoja• Harmonisointi

• Toimialan vastuu (rahastot

Pankkituki (bail-out)• Kallis, poliittisesti

latautunut• Tapauskohtainen

poliittinen harkinta (EVM)

Kun tämä toteutetaan huolella …

…tämän tarve pienenee merkittävästi!



Mistä on jo sovittu? Miten pankkiunionin rakentaminen etenee?

Yhteinen valvontamekanismi

(SSM)• EKP:n yhteydessä

• Aloittaa 2014 aikana

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi

(SRM)• Komission esitys

• Toimialan vastuu (rahastot)

• Tavoitteena aloittaa 2015

Talletussuojadirektiivi(DGS)

• Kansallisten sääntöjen harmonisointi

• Jäävät kansallisiksi

Euroopan vakausmekanismi

EVM• Uusi tukiväline

• Max. 60 mrd. euroa

Tasearviointi (BSA)

• EKP:n kattava arvio • Yhteiseen valvontaan

vain kunnossa olevia pankkeja

• Kevät 2014

Kriisinhallintadirektiivi (BRRD)

• Pankin hallittu alasajo • Velkojanvastuu

(Bail in) 2018



Viranomaisten tulee edistää koko rahoitusjärjestelmän vakautta

Makrotalouspolitiikka(raha-, finanssi- ja

valuuttakurssipolitiikka)

Rahoitussääntely ja-valvonta

· rahoitusvakaus· järjestelmäriskit

Makrovakauspolitiikka

… ja kriisin jälkeen

Lähde: IMF.

Instituutiokohtaisetriskit

· hintavakaus· taloudellinen aktiviteetti

Makrotalouspolitiikka(raha-, finanssi- ja

valuuttakurssipolitiikka)

Rahoitussääntely ja-valvonta

Ennen kriisiä

· hintavakaus· taloudellinen aktiviteetti

Instituutiokohtaisetriskit



IV. Suomen talouden ongelmista

Viimeksi kuluneen vuoden aikana¨ Rakenne- ja kilpailukykyongelmat eivät ole helpottaneet¨ Elokuun palkkaratkaisu ja hallituksen rakennepoliittinen

ohjelma askelia ongelmien ratkaisemisen suuntaan



Suomen viimeaikainen talouskasvu heikkoa

90

92

94

96

98

100

102

104

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Indeksi, 2007 = 100

* Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia ja Itävalta.** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja.Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat.

BKT

27221

Suomi

Euroalueen korkean luottoluokituksen maat pl. Suomi*

GIIPS-maat**



Suomi menettänyt markkinaosuuksia viennissä

-30

-20

-10

0

10

20

30%

Lähde: Eurostat.

Osuus maailmankaupasta, kumulatiivinenmuutos 2007-2011



Tavaraviennin rakenne muuttunut

0

10

20

30

40

50

60

70

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Muut tuotteet

Puhelin-,radio-,TV- yms. laitteet

Paperi ja pahvi sekä näistä tehdyt tuotteet ja paperimassa

Mrd. euroaSuomen tavaraviennin arvo

Lähde: Tullihallitus



90

100

110

120

130

140

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

Indeksi, 1999 = 100

Lähteet: Eurostat ja OECD. 25852

Suomi

Euroalue

Ruotsi

Saksa

Kustannuskilpailukyky heikentynyt

Yksikkötyökustannukset, koko talous



Lisäksi ulkomaankaupan vaihtosuhde laskenut

90

95

100

105

110

115

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

Ulkomaankaupan vaihtosuhde, indeksi, 2007 = 100

Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio (kansantalouden tilinpito). 26308

SuomiRuotsi

Iso-Britannia

Euroalue



Politiikkavaihtoehdoista



Rakenteellisille ongelmille rakenteelliset ratkaisut

¨ Suomen talouden ongelmat pääosin rakenteellisia– Elektroniikka- ja osin paperiteollisuuden supistuminen– Väestön ikääntyminen– Rakenneongelmat eivät korjaannu kansainvälisen suhdanteen

elpymisen myötä

¨ Korjaavien toimien tulee myös olla rakenteellisia– Julkisen kysynnän yleisellä lisäämisellä ei voi rakentaa siltaa

rakenneongelmien yli– Harkinnalle on tilaa lähinnä investointien ajoituksessa



Millä toimilla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle?

¨ Turvataan Suomen perusvahvuudet– Hyvä peruskoulutus, osaava väestö, toimiva infrastruktuuri,

tehokas hallinto, luotettava oikeuslaitos, vahva innovaatiojärjestelmä ym.

– Perusvahvuuksista huolehtiminen on lähtökohta talouden uudistumiselle

¨ Vahvistetaan kilpailukykyä– Palkkaratkaisut avoimen sektorin tilan mukaan; kustannusten

nousun täytyy olla kilpailijamaita hitaampaa usean vuoden ajan

¨ Toteutetaan tarvittavat rakenneuudistukset– Rakenneuudistus = pitkävaikutteinen, ei suhdanteeseen liittyvä– Alueita: työn tarjonta, kilpailun edistäminen, maan ja asuntojen

tarjonta, julkisten palvelujen tuottavuus



Kasvua tukevien rakenneuudistusten alueita



Työllisyys

¨ Työn tarjonnan kasvattaminen olennaista– Eläkejärjestelmä, kannusteet, työviihtyvyys– Määrittää pitkällä aikavälillä työllisyyden tason– Työvoiman tarjonnan kasvattaminen ei ajan mittaan lisää

työttömyyttä ( mm. kv. kokemukset naisten tulosta työmarkkinoille)

¨ Suhdannetyöttömyyden juurtuminen rakenteelliseksi syrjäytymiseksi tulee ehkäistä– Työvoimapolitiikka, koulutus, työlainsäädäntö



Kilpailun lisääminen palveluissa ja rakentamisessa

¨ Tukee työllisyyttä ja tuottavuutta, laskee hintoja– Kuluttajan etu: hinnat alenevat, tuotteet paranevat– Kansantalouden etu: tuottavuus kasvaa, innovaatiot lisääntyvät

¨ Sääntelyuudistukset keskeisiä

¨ Kilpailun esteiden purkamista vastustavat usein erityiseduista nauttineet ryhmät– Siksi muutokset edellyttävät määrätietoisuutta ja

pitkäjänteisyyttä päättäjiltä



Asuntojen tarjonnan kasvu

¨ Vaimentaa asuntojen hintojen ja vuokrien nousua, parantaa työvoiman liikkuvuutta, tukee rakentamista

¨ Keskeistä tonttien tarjonta

¨ Kuntien rooli; sääntely ja kilpailu rakentamisessa



Julkisen palvelutuotannon laatu ja tehokkuus

¨ Väestön ikääntyessä yhä tärkeämpää

¨ Tuottavuutta voidaan parantaa, kun haetaan jatkuvasti hakea uusia ja parempia tapoja organisoida työ– Henkilökunnan hyvä koulutus ja kehittynyt tietoteknologia

antavat siihen suuria mahdollisuuksia– Ovatko kannustimet kunnossa?

¨ Lisäksi tarvitaan tehokkaita rakenteita julkisten hyvinvointipalvelujen tuotannossa



Rakenneuudistusten merkitys



Rakenteellisten ongelmien korjaaminen vie aikaa

¨ Tärkeät ratkaisut eivät ole helppoja– Uuden tuotannollisen pohjan rakentuminen vie aikaa– Kannattava yksityinen yritystoiminta on kestävän talouskasvun

peruspilari– Julkisen vallan tehtävänä on luoda edellytyksiä, mutta se ei voi

valita voittajia

¨ Mutta uskottavat päätökset voivat kohentaa luottamusta lyhyelläkin aikavälillä



Miksi rakenne- ja kilpailukykyongelmat tärkeitä keskuspankille? Hintavakaus edellyttää tasapainoista

ja kestävää talouskehitystä

¨ Hintavakauden edellytyksiä– Julkisen talouden kestävyys– Kokonaistaloudellisen kehityksen vakaus– Rahoitusjärjestelmän vakaus– Yksikkötyökustannusten vakaus

¨ EKP:n neuvostolta toistuvia suosituksia– Julkisen talouden alijäämien ja velkojen hillitseminen– Julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden parantaminen– Työmarkkinoiden rakenneuudistukset– Kilpailun lisääminen



Uudistusten valmistelu

1. Tutkimusnäytön hyödyntäminen

2. Kansainvälisten kokemusten hyödyntäminen

3. Virkamiesvalmistelu

4. Poliittinen päätöksenteko



Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 29.8.

¨ Ohjelmassa linjataan uudistuksia, jotka voivat– Parantaa työllisyyttä ja muuten tukea talouskasvua kestävällä

tavalla– Kohentaa merkittävästi julkisen talouden pitkän aikavälin

kestävyyttä

¨ Ohjelman vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin, kun toimenpiteiden yksityiskohdat ovat tiedossa



Palkkaratkaisu: mallilaskelma vaikutuksista

2014 2015

Ansiotaso Muutos, % 1,5 1,6

Ero kesäkuun ennusteeseen -0,4 -1,0

Bruttokansantuote Muutos, % 0,9 1,8

Ero kesäkuun ennusteeseen 0,2 0,4

Inflaatio Muutos, % 1,8 1,5


Yksikkötyökustannukset Muutos, % 0,8 0,4


Työlliset Määrä, 1000 henkeä 2453 2469

Ero kesäkuun ennusteeseen 3 15



Kiitos!


Documents

Euroalueella joitakin merkkejä käänteestä – rahapolitiikalla tuetaan talouskasvua pidemmän aikaa