Upload
soste
View
438
Download
2
Embed Size (px)
Citation preview
NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke 15.10.2012
Miksi?
• Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikuttavat lapsen terveyteen sekä lapsuudessa että myöhemmin aikuisena. Ne ovat vahvin ennustaja lapsen omille mielenterveys- ja päihdeongelmille ja suurin syy huostaanottoihin.
• Masennussairaus on tavallisin mielenterveyden häiriö. Masentuneen vanhemman lapsista noin 40% sairastuu ennen 20:tä ikävuottaan ja noin 60% ennen 25:tä vuotta.
• Ongelmien ylisukupolvisuus on yleistä. Sen ehkäiseminen onkin nostettu yhdeksi Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli-2009) päätavoitteeksi.
Kirsi Riihimäki
Taustaa
• Lastensuojeluilmoituksia tehtiin v. 2011 Suomessa (6 suurinta kuntaa ) n. 7% lapsista ja joka toisen lastensuojelun piirissä olevan lapsen vastuuviranomainen on vaihtunut viimeisen vuoden aikana.
• Lastensuojelun työntekijöitä ei ole koulutettu tunnistamaan psykiatrisia häiriöitä.
• Heidän ei voida edellyttää arvioivan hoidon tarvetta eikä sen vaikutusta vanhemmuuteen. Lastensuojelussa tehdään kuitenkin isoja ratkaisuja koskien mm. lapsen asumista vanhempiensa luona.
Kirsi Riihimäki
Osallistuminen lastensuojelun asiantuntijaryhmään
• Hankkeen aikana psykiatri tai psykiatriset sairaanhoitajat ovat kukin vuorollaan osallistuneet Vantaalla viikottain kokoontuvaan lastensuojelun asiantuntijaryhmään ainoana aikuispsykiatrian edustajana.
• Asiantuntijaryhmässä lastensuojelun työntekijät tuovat käsittelyyn asiakastapauksia, joissa mietitään mahdollista huostaanottoa tai lastensuojelutyön lopettamista.
• Aikuispsykiatrian asiantuntemusta hyödynnetään pohdittaessa vanhempien mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeellisuutta ja mahdollisuuksia sekä arvioitaessa käytettyjen palveluiden riittävyyttä ja tuloksellisuutta.
Kirsi Riihimäki
Kirsi Riihimäki
Lastensuojelulaki 30 §
Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma:
Kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet.
Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi:
erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle ja hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tms. Suunnitelma laaditaan yhdessä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.
Perhekuntoutus / Vanhemmat
• 2 psykiatrista sairaanhoitajaa 1.9.2009 ja 1.2.2010
• Psykiatrian erikoislääkärin konsultaatiot Vantaa ja HUS
Tavoitteet:
- Mielenterveys- ja päihdetilanteen kartoitus
- Lievän oireilun hoito
- Itsehoito- ja palveluneuvonta
- Motivointi
- Hoidon järjestäminen, tiedon kulku
Kirsi Riihimäki
TUTKIMUS 1.1.-31.12.2010 Kuusela
• 141 vanhempaa
• Sh kaikissa alkuneuvotteluissa
• Yksilötapaaminen niille joilla ei toimivaa hoitoa
• Sh tapasivat 98 vanhempaa (70%), joista äitejä 63, ikä 19-52v ka 34v
• Kieltäytyi 15 ja keskeytti 8 vanhempaa
• BDI 82 ja AUDIT 76 kpl, käyttökelpoisia
• Vanhemmat ja muu henkilökunta pääosin tyytyväisiä
Kirsi Riihimäki
Kirsi Riihimäki
VANHEMMAT ensisijainen ongelma
Masennus 68
Kaksisuuntainen mielialahäiriö 6
Päihdehäiriö 10
Muu 13
Persoonallisuushäiriöitä todennäköisesti runsaasti
Suuri osa kärsi aiemmin tunnistamattomasta ja hoitamattomasta vakavasta MT-häiriöstä
Hoitosuositukset
• HUS psyk poliklinikka 40, psyk osasto 1
• Depressiohoitaja 10
• Perhetyö 9
• Perheneuvola 8
• A-klinikka 8, H-klinikka 5
• Perheasiain neuvottelukeskus 5
• Psykoterapia 4
• Työterveyshuolto 3
• Tukiasunto 1, Tukiperhe 1
Kirsi Riihimäki
HUS/ psykiatrian poliklinikka
• Akuuttipsykiatrian pkl lähetettiin 15,
joista 8 jäi hoitoon
• Mielialapkl 25, osa jo ennestään siellä hoidossa
Kirsi Riihimäki
Mitä tehdä?
• Moni vanhempi kärsii aiemmin tunnistamattomasta ja hoitamattomasta vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Nämä vanhemmat ovat usein moniongelmaisia ja ongelmien ylisukupolvisuus on yleistä.
• Erityistä huomiota on kiinnitettävä hoitoonohjaukseen. Motivointia hoitoon ja asennemuokkausta tarvitsevat sekä vanhemmat että psykiatrian ammattilaiset.
• Vanhempien kyvyt osallistua psykiatriseen hoitoon ovat usein puutteellisia. Heillä on usein takanaan pettymyksiä ja kokemukseen perustuvaa epäluottamusta viranomaistahoja kohtaan.
Kirsi Riihimäki
Mitä tehdä?
• Lastensuojeluperheiden vanhempien oirekuva ja kokonaistilanne poikkeaa usein psykiatriassa totutusta. Heidän taustansa ja muut ongelmansa tekevät sen, että he eivät loksahda aikuispsykiatrian diagnoosilokeroihin.
• Psykiatrisen hoitojärjestelmän onkin kehitettävä toimintojaan kyetäkseen kohtaamaan nämä perheet. Psykiatriassa saatetaan ajatella, että lastensuojelu hoitaa mielenterveydellisetkin pulmat - ja toisaalta lastensuojelussa usko psykiatrian kykyyn auttaa saattaa olla epärealistisen toiveikas.
• Apua olisi tarjottava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminta on helposti laajennettavissa muuallekin lastensuojeluun ja muuhun sosiaalitoimeen esim. toimeentulotukeen. Oireiden ennaltaehkäisyä olisi myös lisättävä tarjoamalla apua perheiden omiin elinympäristöihin: neuvoloihin, päivähoitoon, kerhoihin, kouluihin.
Kirsi Riihimäki
Kirsi Riihimäki
Koulutusyhteistyö • Pilottialueen päivähoidon henkilöstö, äitiys- ja lastenneuvolan henkilökunta sekä seurakunnan lapsikerhojen ohjaajat, kotipalvelun työntekijät, lastensuojelun perhetyöntekijät (syksyllä 2012 lastensuojelun sosiaalityöntekijät)
Teemat:
• Miten lapsi kokee vanhemman mielenterveys-/päihde-
• ongelman?
• Ahdistuneisuushäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja
• psykoosit
• Persoonallisuushäiriöistä
• Vanhemman masennus perheessä
Miksi?
• Vanhempien mielenterveys- ja päihdehäiriöiden vähentämisellä voidaan vaikuttaa lasten ennusteeseen. Hoitamatta jättäminen johtaa suuriin sekä inhimillisiin että taloudellisiin menetyksiin. Taloudellisten vaikutusten voidaan olettaa olevan huomattavia, jos lasten huostaanottoja ja psykiatrista sairastavuutta voidaan vähentää.
• Sosiaalityön ja psykiatrian on yhdistettävä voimansa ja ammattitaitonsa näiden perheiden auttamiseksi. Sosiaali- ja terveystoimen aito yhdistyminen voi tapahtua käytännön asiakastyössä erilaisten ammattiosaamisten täydentäessä toisiaan. Lastensuojelulaki edellyttää sitä.
Kirsi Riihimäki
Kirjallisuus
• 1 Solantaus, Tytti. Vanhemman mielenterveydenhäiriö ja lapset. Suomen Lääkärilehti 2005; 38: 3765-70
• 2 Erhola, Marianne, THL. Valtakunnallinen depressiofoorumi 6.9.2011
• 3 Kuusikkokunnat
• 4 Lastensuojelulaki 13.4.2007 www.finlex.fi
• 5 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma www.thl.fi/mielijapaihde
• Riihimäki Kirsi: Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelun perhekuntoutuksessa, Vantaalaisen hyvä mieli-hanke, Vantaan kaupunki 2011
• Psykiatrisen osaamisen lisääminen lastensuojelun perhekuntoutuksessa http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/74446_LSraportti_net.pdf
• Aikuispsykiatria lastensuojelussa -posteri http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/74048_LS-posteri_net_c.pdf
Kirsi Riihimäki