Palveluseteli kuntoutuksen ja apuvälineiden hankinnassa

Helena LiiraJohtava ylilääkäri

Kirkkonummen kunta

Kuntoutuksen ja apuvälineiden alueella on lisääntyvää palvelutarvetta kun väestö vanhenee

Alalla on yrittäjyyttä, tosin sitä kaivataan edelleen lisää laajentamaan palvelutarjontaa

Selvityksen tavoitteena oli etsiä mahdollisuuksia palvelusetelin käytölle

Selvitys perustuu avainhenkilöiden haastatteluihin, eri näkemysten kuulemiseen ja käytännön toimijoiden ideoiden kokoamiseen

Selvityksen taustaa

Palvelusetelin avulla voidaan lisätä joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä kuntoutuspalveluiden hankinnassa

Kuntoutuksen ja apuvälineiden alueelta löytyy esimerkkejä, joissa kunnat voivat helposti kokeilla palvelusetelin käyttöä

Kunnalle palveluseteli antaa mahdollisuuden luoda kilpailua ja markkinoita ja siten hallita kustannuskehitystä

Keskeinen sanoma

Kuntoutuksella tarkoitetaan WHO:n määritelmää (1994) mukaillen toimintaa, jonka tarkoitus on auttaa vajaakuntoista henkilöä mahdollisimman itsenäiseen elämään.

Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä

Määritelmiä

Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet.

Tavoitteellinen kuntoutus perustuu kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan.

…jatkoa määritelmiin

Hoito

Kuntoutus

Hoidosta kuntoutukseen

Haitan tai vammanaste

Aika

Lainsäädännön tavoitteena on sellainen kuntoutuksen työnjako ja yhteistyö, jossa kuntoutuja saa palvelut oikeudenmukaisesti, joustavasti ja tasavertaisesti

Kunnan tehtävänä on järjestää lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa edellyttää

Kuntoutuksen lainsäädäntö

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutuksen hankintaprosessi

Kuntoutuksen tarveAsiakas

Kunnankuntoutus-palvelut

Palvelun-tuottaja

Kuntoutuksen tarve loppuu

Julkisesti tuotettu palvelu

Ostopalvelu,Maksusitoumus tai

palveluseteli

Yhteenveto annetusta palvelusta ja arvio kuntoutujan

tilanteesta ja jatkotoimenpiteet

Seuranta ja arvio

Vahvin näyttö ◦ alaselän pitkittyneen kivun kuntoutus◦ lonkkamurtumapotilaiden geriatrinen kuntoutus◦ aivohalvauspotilaiden akuutti kuntoutus ◦ äkillisesti toimintakykynsä menettäneiden

vanhusten sairaalakuntoutus Käypä hoito-suositukset ottavat kantaa

näyttöön kuntoutuksen vaikuttavuudesta Resursseja tulisi suunnata

vaikuttavuusnäytön mukaan

Milloin kuntoutus on vaikuttavaa

Lisää kuntoutuksen asiakaskeskeisyyttä, asiakkaan oikeuksia ja tiedonsaantia

Antaa valmiuden reagoida nopeasti ja joustavasti kuntoutustarpeiden muutoksiin

Voi lisätä palveluiden tarjontaa Vähentää palveluiden kilpailutuksiin

liittyvää hallinnollista työtä kunnissa, jos kaikki hyväksymiskriteerit täyttävät palveluntarjoajat hyväksytään mukaan järjestelmään

Palvelusetelin mahdollisuudet kuntoutuksen hankinnoissa

Kun vamma estää kuntoutujaa arvioimasta palvelun laatua

Kun palvelua on niukasti tarjolla Kun palvelun ostaminen vaatii tiivistä

moniammatillista yhteistyötä, seurantaa ja tavoitteen uudelleen määrittelyä kuntoutuksen aikana

Milloin palveluseteli ei sovi kuntoutuksen hankintaan

Kuntoutuksen markkina on Suomessa n. 1,5 miljardia euroa

Terveydenhuollon osuus kuntoutuksen kokonaiskustannuksista on n. 20 %

Apuvälineiden vuotuinen markkina on 65 m€ Etenkin väestön ikääntymiseen liittyvien

palveluiden ja apuvälineiden kysyntä kasvaa Kuntoutuksen alalla toimii yksityisiä yrittäjiä;

tarvetta olisi useammalle Laitoskuntoutuksen resurssia vapautuu, kun

sotaveteraanisukupolvi väistyy

Palveluntuottajat ja markkinat

Palvelusetelin käytön ehdot

• Hyvä palvelun saatavuus• Palvelun hinnan kohtuullisuus• Laadun ja hinnoittelun läpinäkyvyys

• Palvelun tuottaminen on kannattavaa ja mahdollista• Riittävät markkinat ja asiakassuhteiden pysyvyys

• Omaa tuotantoa laajempi palveluntarjonta• Hyvä palvelun saatavuus• Palveluiden tuottamisesta niiden järjestämiseen• Samalla rahalla enemmän vaikuttavuutta

Asiakas

Kunta

Palveluntuottaja

1. Pitkäaikainen, toimintakykyä ylläpitävä kuntoutus kotona

2. Kotona asumista tukeva kuntoutus: fysioterapia, toimintaterapia tai laitoskuntoutus

3. Aivohalvauspotilaiden erityisterapiat (neuropsykologinen, puhe- ja toimintaterapia) sekä osastohoidon aikana että kotiutuksen jälkeen

4. Kuntoutuskonsultaatiot

Esimerkkejä palvelusetelillä hankittavaksi sopivista kuntoutusmuodoista

Vaikeavammaisten asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämisessä tarvitaan usein pitkäkestoista toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta. Tämä toiminta voi olla osittain tai kokonaan Kelan tai vakuutusyhtiöiden vastuulla; usein kuitenkin myös kunta osallistuu fysioterapian järjestämiseen. Kyseessä on samantyyppisenä toistuva palvelu, jota tarvitaan paljon ja jota annetaan usein asiakkaan kotona. Asiakkaan valinnanmahdollisuuksilla on erityistä painoarvoa; samoin mahdollisuuksilla liittää palveluun täydennyksiä oman valinnan mukaan omalla kustannuksella.

Pitkäaikainen toimintakykyä ylläpitävä fysioterapia

Kotona asumista tukeva fysio- tai toimintaterapia

Väestön ikääntyessä kotona asumisen tukeminen tulee yhä tärkeämmäksi. Kotona asumista voidaan tukea erilaisilla fysio- ja toimintaterapiajaksoilla, jotka voidaan määritellä tavoitteesta lähtien.

Myös lyhyet laitoskuntoutusjaksot, joihin sisältyy lääkityksen arvio ja kuntoutussuunnitelman tarkistaminen, voivat tehostaa kotona asumista.

Erityisterapiat (neuropsykologinen, puhe-, fysio- ja toimintaterapia) aivohalvauksen tai aivovamman jälkeen

Aivohalvauksen ja aivovamman jälkeiset terapiat voivat estää toimintakyvyn menetystä ja pysyvään laitoshoitoon joutumista. Palvelusetelillä voidaan järjestää yhtenäistä hoitoketjua tukevaa palvelua, joka voidaan käynnistää laitoshoidossa ja jatkaa potilaan kotona.

Kuntoutuskonsultaatiot

Kuntoutus on tavoitteellista, useimmiten moniammatillista toimintaa. Palveluseteli voi toimia tällaisten konsultaatioiden järjestämisessä erikoissairaanhoidon lähetemenettelyä tehokkaammin.

Konsultaatiot voivat sisältää erikoislääkärin arvion tai moniammatillista osaamista vaativan selvityksen. Parhaimmillaan osaava kuntoutuskonsultaatio avaa reittejä toimintakyvyn tukemiseen lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen avulla.

Apuvälinetarpeen arvio

Apuvälinehankinnan prosessi

Apuvälineen tarveAsiakas

Kunnankuntoutus-palvelut

Palvelun-tuottaja

Apuvälineen tarve loppuu

Julkisesti tuotettu palvelu, sovitus,

käytön opetus, huolto

Ostopalvelu: maksusitoumus tai

palveluseteli, sovitus, käytön opetus, huoltosopimus

Käytön seuranta , palaute ja

jatkotoimenpiteet

Seuranta ja arvio

1. Näön- ja kuulonhuollon apuvälineet2. Kosmeettiset ja muut yksilölliset

apuvälineet kuten peruukit, tukipohjalliset ja rintaproteesit

3. Kotona selviytymistä tukevat apuvälineet4. Raajaproteesit

Esimerkkejä palvelusetelillä hankittavaksi sopivista apuvälineistä

Näön- ja kuulonhuollon apuvälineet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena korvataan alle 8-vuotiaille silmälasit toiminnallisen heikkonäköisyyden ja karsastuksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Piilolinssit korvataan sarveiskalvopoikkeaman tai muun lääketieteellisen perusteen vuoksi. Näitä palveluita kunnat ovat yleisesti jo hankkineet maksusitoumusten avulla. Myös silmäproteesit ja kuulonhuollon apuvälineet sopivat palvelusetelillä hankittaviksi.

Kosmeettiset ja muut yksilölliset apuvälineet

Syöpäpotilaille korvataan apuvälineinä peruukkeja ja rintasyöpäpotilaille rintaproteeseja. Asiakkaan valinnan mahdollisuus on tärkeää näissä yksilöllisissä apuvälineissä.

Palveluseteli voi sopia myös erilaisiin tukikenkiin ja -pohjallisiin, jotka ovat yksilöllisiä, kuluvia ja joita ei voida kierrättää muille käyttäjille.

Kotona selviytymistä tukevat apuvälineetMonet kotona selviytymistä tukevat apuvälineet soveltuvat palvelusetelillä hankittaviksi. Laajentuvilla markkinoilla on mahdollisuuksia verkkokauppaan ja uudenlaisiin palvelukokonaisuuksiin esimerkiksi liikkumisen apuvälineiden kuten rollaattorien, hygienia-apuvälineiden ja tukitankojen hankinnassa.

Kotona-asumiseen liittyvät laitteet, sähkösängyt, nostamisen ja siirtämisen apuvälineet voivat soveltua palvelusetelillä hankittaviksi ja vuokraus on käypä hankinnan menettely.

Pienten apuvälineiden hankinnassa nykyistä menettelyä voidaan uudistaa antamalla palvelusetelin apuvälinearvion perusteella tiettyyn kokonaisuuteen, esimerkiksi keittiöapuvälineisiin seuraavan kahden vuoden ajalle.

Raajaproteesit

Palveluseteli voidaan antaa myös tiettyyn toiminnalliseen tavoitteeseen, esimerkiksi hyvään kävelykykyyn tähtäävään kuntoutusketjuun. Palveluun sisältyy suunnitelma, proteesi ja kuntoutus, esim. kävelykoulu. Proteesi voidaan hankkia myös vuokraamalla, jolloin maksetaan vain apuvälineen käytöstä.

Kunnan tulee hyväksyä palveluntuottajat, joilta palvelua voidaan hankkia palvelusetelillä.

Kuntoutumisen onnistumisen kannalta keskeistä on toteutumisen seuranta. Suunnitelmaa tulee muuttaa, jos kuntoutus ei tuota toivottua tulosta.

Kuntoutuksen hankinta palvelusetelin avulla vaatii hyvää yhteistyötä tilaajan, tuottajan ja asiakkaan välillä.

Kunnan asettamat vaatimukset

Kunnan, asiakkaan ja palveluntuottajan vastuut

• Antaa tiedot palvelusetelin myöntämistä varten• Valitsee palveluntuottajan hyväksytyistä tarjoajista• Tekee sopimuksen palvelun tuottamisesta

• Tuottaa vähintään kunnallisen tasoista palvelua• Huolehtii potilaslain mukaisesta vastuuvakuutuksesta• Antaa palautteen asiakkaalle ja palvelusetelin maksajalle

• Päättää palvelusetelin käytöstä• Arvioi palvelutarpeen ja vastaa kuntoutussuunnitelmasta• Antaa asiakkaalle tietoa palvelusetelin käytöstä• Vastaa potilastietojen säilyttämisestä

Asiakas

Kunta

Palveluntuottaja

Palvelun laadun vertailuKysymyksiä laadun vertailuun Perustelu Miten palvelua on saatavilla? Palvelun saatavuus on asiakkaan kannalta

tärkein laatukriteeri. Mikä on palvelun sisältö ja hinnoittelu? Palvelun kuvaus ja hinta ovat oleellisia

tietoja asiakkaalle ja palvelusetelin myöntäjälle.

Miten palveluntuottaja pitää yllä palvelun laatua?

Kuvaus laadun ylläpidosta kertoo palvelutuottajan sitoutumisesta laadukkaan palvelun tuottamiseen. Voidaan edellyttää laadun hallintaa, muttei vaatia laatujärjestelmää, johon vain suurilla palveluntuottajilla on mahdollisuuksia.

Miten palveluntuottaja antaa asiakkaalle ja palvelusetelin myöntäjälle tietoa palvelun toteutumisesta?

Palaute on aina annettava ja se on oleellinen osa palvelua.

Miten palvelutuottaja käsittelee asiakastyytyväisyyttä ja reklamaatioita?

Asiakastyytyväisyyden ja reklamaatioiden käsittely kuvaa asiakaspalvelun laatua. Asiakaspalautteen raportointi ja käsittely ovat tärkeitä palvelusetelin myöntäjälle.

Miten palvelutuottaja on järjestänyt potilasasiamiehen toiminnan?

Potilasasiamies selvittää palveluprosessien mahdollisia ongelmia.

Palveluseteli avaa kunnille uusia mahdollisuuksia kuntoutuksen palveluiden järjestämiseen

Kustannusten hallinta tulee kilpailun kehittymisen kautta

Yksilöllisten ja kosmeettisten apuvälineiden hankinta on kunnille helpoin tapa kokeilla palvelusetelin käyttöä

Huomio kannattaa kohdistaa kuntoutukseen, jolla voidaan edistää ikääntyvän väestön kotona selviytymistä

Palveluseteli voi edistää alan uusia innovaatioita

Yhteenveto