Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä

Esa Iivonen

Lapsiystävällinen kunta ja maakunta

–oppimisverkosto 13.3.2017

Lapsivaikutusten arviointi lapsi- ja perhe-palveluiden muutosohjelmassa

• Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin

perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen.

• Mallinnetaan ja otetaan käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointi = väline lapsen edun selvittämiseen päätöksenteon perustaksi.

• Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet ovat lapsivaikutusten arvioinnin lähtökohtana.

2

Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen • Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten

hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä

kokonaisuutena.

• Lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti

otettava huomioon lapsen etu.

• Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös

voidaan toteuttaa lasten edun (lasten paras, lasten

intressit) kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

3

Vaikutusten ulottuvuuksia

Vaikutus = seuraus, tulos, aikaansaannos, jälki

(Suomen kielen perussanakirja)

Vaikutukset voivat olla erityyppisiä.

Vaikutuksia voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti:

• myönteiset – kielteiset vaikutukset

• välittömät – välilliset vaikutukset

• vaikutukset kohdealueella – muualla

• tarkoitetut – ei-tarkoitetut vaikutukset

• ennakoidut – ei-ennakoidut vaikutukset

4

Lapsivaikutusten arvioinnin tarkastelunäkökulmat (1)

• Lapsivaikutusten arviointi väestöryhmäkohtaisena ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointina.

• Arvioidaan vaikutuksia lapsiväestön hyvinvointiin, terveyteen ja elinoloihin.

• Lapsenoikeusperustainen lapsivaikutusten arviointi: Arvioidaan vaikutuksia lasten oikeuksien toteutumiseen.

• Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet ovat arvioinnin lähtökohtana.

5

Lapsivaikutusten arvioinnin tarkastelunäkökulmat (2)

• Vaikutuksia voidaan arvioida samanaikaisesti

molemmista näkökulmista.

Esimerkiksi arvioidaan, mitä vaikutuksia eri

päätösvaihtoehdoilla on?

• lasten terveyteen ja lasten terveyspalveluihin

• lasten terveyttä ja terveyspalveluiden saatavuutta

koskevien oikeuksien toteutumiseen

6

7

Julkisen vallan edistettävä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista

• Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja

ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslain 22 §).

• Valtion, maakuntien ja kuntien velvollisuutena on

lasten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien

toteutuminen.

• Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa lasten

oikeuksien täytäntöönpanoa.

Lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava ihmisoikeussopimus

• Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989.

• Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti

velvoittava. Se on ollut Suomessa lakina voimassa

vuodesta 1991 lähtien.

• Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin

tarpeellisiin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi.

8

9

Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien ryhmittely

• Lapsen määritelmä: Lapset alle 18-vuotiaita

• Sopimuksen yleiset periaatteet

• Kansalaisoikeudet ja perusvapaudet

• Perheympäristö ja sijaishuolto

• Terveydenhuolto ja sosiaaliturva

• Koulutus, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta

• Erityiset turvaamistoimenpiteet

Lasten etu ja lapsivaikutusten arviointi

• Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan

mukaisesti lapsen etu on arvioitava ja otettava

ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia

koskevissa päätöksissä.

• Päätöksen vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja

kehitykseen on tunnistettava ennen kuin

tehdään yksittäistä lasta, lapsiryhmää tai

yleisesti lapsia koskevia päätöksiä.

10

Lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen aktiivinen soveltaminen

• Lapsen edun ensisijaisuuden periaate edellyttää aktiivisia toimenpiteitä kaikilla julkisen hallinnon tasoilla - valtio, maakunnat ja kunnat.

• Jokaisen hallintoelimen tulee soveltaa lapsen edun

periaatetta järjestelmällisesti harkitessaan, kuinka niiden päätökset ja toimet vaikuttavat lasten oikeuksiin.

• Lapsen etu tulee määrittää tapauskohtaisesti kyseessä olevien lasten tilanteen ja tarpeiden mukaisesti.

11

Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet vaikutusten arvioinnissa

Syrjimättömyys: Miten ratkaisu vaikuttaa erilaisiin lapsiin? Esim. tyttöihin/poikiin, eri ikäisiin lapsiin, vähemmistöihin kuuluviin lapsiin, vammaisiin lapsiin, pakolaislapsiin Lapsen oikeus kehitykseen: Miten ratkaisu vaikuttaa lasten kehityksen osa-alueisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Lapsen näkemysten kunnioittaminen: Lasten kuuleminen valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa

Lapsen edun ensisijaisuus: Kokonaisarvio lasten oikeuksien toteutumisesta

12

Miten päätös vaikuttaa lasten oikeuksiin?

Kuten lapsen oikeuteen

• kehitykseen

• syrjimättömyyteen (yhdenvertaisuusperiaate)

• esittää näkemyksensä ja saada näkemyksensä huomioon

otetuksi

• terveyteen ja terveyspalveluihin

• koulutukseen

• riittävään elintasoon

• vapaa-aikaan, leikkiin ja harrastustoimintaan

• turvalliseen kasvuympäristöön ja suojeluun

• saada etunsa ensisijaisesti huomioon otetuksi ratkaisussa

13

Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arviointi ja huomioon ottaminen kunnassa

• Terveydenhuoltolain 11 §: Kunnan on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava

huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

• Sote-järjestämislakiehdotuksen 7 § (HE 15/2017): Päätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on arvioitava ennakkoon ja otettava

huomioon kunnan eri toimialojen päätöksenteossa.

14

Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arviointi ja huomioon ottaminen maakunnassa

• Sote-järjestämislakiehdotuksen 8 § (HE 15/2017):

Maakunnan on arvioitava ennakkoon ja otettava

huomioon päätösten vaikutukset eri

väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen.

15

Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä (1)

• Tuo tietoa päätöksenteon perustaksi.

• Mahdollistaa lasten edun ensisijaisuuden huomioon ottamisen lapsiin vaikuttavissa päätöksissä.

• Tuo näkyväksi erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tarpeet.

• Tuo esiin vaikutukset lasten hyvinvointiin ja kehitykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

• Tuo lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden käyttöön.

16

Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä (2)

• Lapsivaikutuksia arvioimalla saadaan suosituksia päätöksentekoa varten. Arvioinnin tuloksia hyödyntämällä saadaan lasten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta parempia päätöksiä.

• Lasten kannalta hyvät päätökset ovat myös taloudellisesti parempia. Hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu lapsuudessa.

• Vaikutusten arviointi lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta.

• Selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa.

17

Vaikutusten arviointi eri vaiheissa

Ennakkoarviointi: Suunnitteilla olevan päätöksen vaikutuksia arvioidaan ennen päätöksen tekemistä.

Prosessiarviointi: Vaikutuksia arvioidaan päätöksen toimeenpanon yhteydessä.

Seuranta-arviointi: Selvitetään, minkälaisia vaikutuksia tehdyllä päätöksellä on ollut. Eri vaiheissa tehdyt arvioinnit täydentävät toisiaan.

Kerätty tieto kumuloituu.

18

Lapsivaikutusten arviointi osaksi valmisteluprosessia • Lapsivaikutusten arviointi säännönmukaiseksi osaksi

valmisteluprosessia. Arviointi riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelua, jotta aito merkitys prosessissa

• Arvioinnin toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja. Isoissa asioissa laajempi arviointi

• Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen arvioinnissa

• Arvioinnin tulokset on otettava huomioon jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa.

19

Lasten ja nuorten osallisuus arvioinnissa

• Lapsiystävällinen kuuleminen ja osallistuminen

• Lapsiystävälliset menetelmät, esimerkiksi lasten

haastattelut, kyselyt, sadutus, piirtäminen,

kirjoittaminen, valokuvaaminen

• Kuuleminen arjen kasvuympäristöissä: päiväkodit,

koulut, koululaisten iltapäivätoiminta, vapaa-

ajanpalvelut, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut

• Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto

• Yhteistyö järjestöjen kanssa

20

Kuntaliiton suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista (2011)

• Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa tarkastellaan eri vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti.

• Päätösesitysten vaikutuksia arvioidaan sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.

• Päätösesityksiä ja tavoitteita asetettaessa esitetään vaihtoehtoja ja valmistelijan esityksen rinnalle nostetaan ainakin nollavaihtoehto.

• Kunnan linjaus ennakkoarviointia vaativista päätöksistä

21

Lapsivaikutusten arviointi lisääntymässä kunnissa • Vaikutusten arviointi ei ole teknisesti vaikeaa,

tekemättä jättämisessä on kysymys lähinnä vanhasta toimintakulttuurista ja muutosvastarinnasta.

• Arviointia perustellaan lähinnä hyvällä hallinnolla, lainsäädännön velvoitteilla ja kustannussäästöillä.

• Arvioinneissa tietoperustana on yleensä aikuisten tieto lapsista, toistaiseksi käytetään varsin vähän lapsilta kerättyä tietoa.

• Arvioinnista saatavien hyötyjen osoittaminen motivoi arviointien tekemiseen.

22

Lapsivaikutusten arviointi on tehtävä riittävässä laajuudessa • Kunnissa käytössä olevassa kokonaisvaltaisessa

päätösten ennakkovaikutusten arvioinnissa (EVA) on huolehdittava, ettei lapsivaikutusten arviointi jää pintapuoliseksi tai näennäiseksi.

• Lapsiin vaikuttavissa päätöksissä on aina muistettava vaatimus lapsen edun ensisijaisuudesta ja siitä seuraavasta lapsivaikutusten arviointivelvoitteesta.

• Lapsen edun tulee olla harkinnassa korkeammalla kuin muut asiaan vaikuttavat seikat (lapsen edun ensisijaisuus).

23

Vaikutusten merkittävyyden harkinta (1)

Lähde: Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta

• Millainen on päätöksen vaikutuksen kohteena oleva lasten määrä?

• Miten päätös vaikuttaa eri lapsiryhmiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin? (esim. vammaiset lapset, köyhissä perheissä elävät lapset,

sijoitetut lapset, pakolaislapset) • Mikä on vaikutusten kesto, mitkä vaikutukset ovat

lyhytaikaisia ja mitkä pitkäaikaisia?

• Kuinka todennäköisesti vaikutus toteutuu? • Mitkä ovat päätöksen vaikutusten kohteena olevien

lasten ja nuorten ja käsitykset asiasta?

24

Vaikutusten merkittävyyden harkinta (2)

• Mikä on vaikutuksen vakavuus ja mitkä ovat

vaikutuksen lieventämismahdollisuudet?

• Aiheuttaako vaikutus kuolemia, vammautumisia tai

muita oireita?

• Onko vaikutus osa laajempaa vaikutusketjua/-verkkoa

ja siksi tärkeä? Onko päätöksellä yhteisvaikutuksia tai

kumuloituvia vaikutuksia?

• Liittyykö päätökseen ristiriitaisia vaikutuksia?

• Onko päätös osa laajempaa muutosta, jossa yksittäinen

päätös ei yksinään aiheuta merkittävää vaikutusta,

mutta muutos yhteisvaikutuksiltaan on merkittävä?

25

Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheita (1)

• Tunnistetaan tarve vaikutusten arvioinnille. • Jos valmisteltavalla asialla todetaan olevan vaikutuksia

lapsiin, aloitetaan tarkempi vaikutusten arviointi. Arvioinnin laajuus ja menetelmät riippuvat päätettävän asian luonteesta. Isossa asiassa laajempi arviointi.

• Tiedon kerääminen, johon sisältyy myös tietojen kerääminen lapsilta ja nuorilta

• Kerätyn tiedon pohjalta vaikutusten tunnistaminen ja analysointi (ml. niiden merkittävyys) hyödyntäen lapsen oikeuksien sopimusta

• Vaihtoehtojen vertailu

26

Lapsivaikutusten arvioinnin vaiheita (2)

• Esitetään päätöksentekoa varten suositukset

muutosehdotuksista, vaihtoehdoista ja/tai parannuksista.

• Raportointi ja arvioinnin tulosten julkistaminen

• Arvioinnin tulosten huomioon ottaminen jatkovalmistelussa ja päätöksenteossa

• Päätös ja siitä tiedottaminen, myös lapsille ja nuorille

• Päätöksen seuranta ja toteutuneiden vaikutusten arviointi

27

Lapsenoikeusperustainen arviointi, esimerkkinä koulua koskeva päätös (1)

Lapsivaikutusten arvioinnilla haetaan tilanteessa lasten etua parhaiten toteuttavaa ratkaisua. Lapsen edun ensisijaisuus, LOS 3 artikla (+ koko LOS:n sisältö)

Miten lapsia kuullaan ja miten lapset voivat vaikuttaa päätökseen? Lapsen näkemysten kunnioittaminen, LOS 12 artikla

Mitä vaikutuksia päätöksellä on erilaisissa tilanteissa olevien lasten ja erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten koulunkäyntiin ja hyvinvointiin? Syrjimättömyys, LOS 2 artikla

28

Lapsenoikeusperustainen arviointi, esimerkkinä koulua koskeva päätös (2)

Miten päätöksellä voidaan parhaiten turvata lasten kokonaisvaltainen kehitys? Lapsen oikeus kehitykseen, LOS 6 artikla (+ koko LOS:n sisältö)

Miten eri ratkaisuvaihtoehdot tukevat lapsen oppimista ja koulunkäyntiä? Lapsen oikeus saada opetusta LOS 28 artikla

Miten tuetaan lapsen valmiuksien mahdollisimman täyttä kehittymistä? Lapsen koulutuksen päämäärät LOS 29 artikla

29

Lapsenoikeusperustainen arviointi, esimerkkinä koulua koskeva päätös (3)

Miten päätös vaikuttaa lasten terveyteen ja terveyspalveluihin? LOS 24 artikla

Miten päätös vaikuttaa vammaisten lasten tai vähemmistöihin kuuluvien lasten koulunkäyntiin? LOS artiklat 23 ja 30

Miten päätös vaikuttaa lasten vapaa-aikaan, harrastuksiin, leikkimahdollisuuksiin ja osallistumiseen kulttuuriin? LOS 31 artikla

Muut lapsen oikeudet, joiden päätös voi vaikuttaa

30

Lisätietoa (1)

Lapsen oikeuksien sopimus

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2

Lapsenoikeudet.fi-sivuilla lapsen oikeuksien sopimuksesta

https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/

Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit

http://lapsiasia.fi/lapsen-oikeudet/komitean-yleiskommentit/

https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/ykn-lapsen-

oikeuksien-komitean-yleiskommentit/yleiskommentit-ja-niiden-suomennokset/

Ks. erityisesti yleiskommentit nro 5 (yleiset täytäntöönpanotoimet),

14 (lapsen edun ensisijaisuus) ja 12 (lapsen oikeus tulla kuulluksi.

31

Lisätietoa (2)

Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottaminen –

Lape-projektisuunnitelma (2016)

https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/12/cover

Ira Custódio: Lapsivaikutusten arviointi – hyvistä aikeista toiminnaksi

(Nuorisotutkimus1/2016)

https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/Vaikuttaminen/Nuorisotutkimus+1+2

016+Lapsivaikutusten+arviointi+Cust%C3%B3dio.pdf

Liisa Heinämäki – Tapani Kauppinen: Lapsivaikutusten arviointi

kuntapäätöksissä (THL, 2010) https://www.julkari.fi/handle/10024/80048

Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (Stakes, 2006)

http://www.julkari.fi/handle/10024/75271

32

Lisätietoa (3)

Ohjeita ja näkökulmia lapsivaikutusten ennakkoarviointiin kunnan

päätöksenteossa (Suomen Unicef, 2015)

www.unicef.fi/unicef/tyomme-suomessa/lapsiystavallinen-kunta/lapsiystavallinen-

materiaalipankki

Kirsi Alila: Lapsivaikutusten arviointi – kansallisia ja kansainvälisiä näkökulmia

(Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:7)

http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/04/lapsivaikutusten_arviointi.pdf

Esa Iivonen & Kirsi Pollari: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja

maakuntauudistuksen lapsivaikutusten oikeudellinen ennakkoarviointi (2016)

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lapsen-oikeuksien-sopimukseen-

pohjautuva-ennakkoarvio-sote-uudistuksesta-on-valmistunut

33

Lisätietoa (4)

Salme Sundquist & Leena Oulasvirta (toim.) Vaikutusten ennakkoarviointi

kunnallisessa päätöksenteossa (Kuntaliitto, 2011)

http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/kuntajohtaminen/johtamisen_valineet/v

aikutusten-ennakkoarviointi/Sivut/default.aspx

Säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeet (OM:n julkaisuja 2007:6)

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/200706saadoseh

dotustenvaikutustenarviointi.ohjeet.html

Säädösvaikutusten arviointi ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta

(STM:n julkaisuja 2016:2) http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75241

34

Lisätietoa (5)

Tapani Kauppinen: Kuntien tulevaisuus haltuun – Ennakkoarvioinnin

soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä (THL, 2011)

https://www.julkari.fi/handle/10024/80038

Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa – Ohjeistus

(Suomen ev.-lut. kirkko, 2015)

http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/89A630F75C56617FC2257C5A00489E6D/$FILE/L

AVA_ohjeistus_2015_www.pdf

Outi Slant & Kati Rantala: Vaikutusten arviointi ja lainvalmistelun perustietoja

vuoden 2012 hallituksen esityksissä (OPTL: 122, 2013)

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152539

35

MLL:n visio 2024

Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta,

jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja

jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.

www.mll.fi

Twitter @MLL_fi

Twitter @EsaIivonen