Pirjo Juhelavanhuspsykiatri, psykoterapeutti

Juhela 2012

In

tuitiv

e Technolo

gies

T

Psyykenlääkkeet ja iäkkäätPorissa 21.11.2012

osana: Toimintakykyisenä ikääntyminen -

hanketta: 1. Vanhuspsykiatrinen asiantuntijatyö 1.7.-

15.10.2012 (Juhela)

2. Edelliseen liittyvä juurruttamishanke eli mahdollisuus tehdä erilaisia pilottihankkeita 1.10.2012-31.10.2013

Toistaiseksi palkattu projektityöntekijöiksi:Sh Merja Heinola (50%) PoSaSh Sari Furuholm (50%) Porin kaupunki

Juhela 2012

In

tuitiv

e Technolo

gies

T

Psyykenlääkkeet:

ladattu alue

Tarvittaisiin lääkettä"kunnolla olemiseen"

....... ja sellaista ei vain löydy

Esim. "huuteleva potilas"- hyvin usein toivotaan "huutamis-käytökseen"

sellaista lääkettä että huutaminen loppuisi

- lääkkeillä ei juurikaan saada mitään aikaan, useimmiten vain sivuvaikutuksia kutennielemisvaikeuksia ja ikävä käytös vainjatkuu

- tällainen potilas koetaan raskaana,tärkeintä on pyrkiä hyvään perushoitoon, inhimilliseen kohteluun ja tietenkin ympäristöäkinon ajatteltava - mielestäni meillä tulisi olla äänieristettyjä huoneita tarjolla

Mitenkähän lääkkeitä otetaan??Dosettia (tai annosjakelua) tulee harkita aina

jos on säännöllinen lääkitys!!!

Harkintaa lääkitykseen: - missä ja kuka arvioi tilanteen?- mitkä ovat taustatiedot?- mihin lääkitystä tarvitaan?- mitkä ovat realistiset odotukset?- miten lääkitystä ja sen vaikutusta/ei vaiku- tusta/sivuvaikutuksia seurataan?

Yhteistyö:potilas/asiakasperheenjäsenetmuut ammattiauttajatlääkäri

Yleensä puhumme hoitomyöntyvyydestä: adherenssistä, komplianssista janykyään myös konkordanssista

Hoidon onnistuminen??

Entä kuinka tärkeä on osata tehdä yhteistyötä eri ryhmien välillä???

Vanhusten psykiatrisen lääkityksen erityispiirteitä: ANTIPSYKOOTIT

– yleensä huomattavasti pienemmät annokset kuin nuoremmilla aikuisilla

– helposti ekstrapyramidaalisia sivuvaikutuksia, pienilläkin annoksilla, huom. toimintakyvyn lasku - seurattava: jäykkyyttä, vapinaa, vinoa kävelyä, kuolaamista

– antikolinergiset sivuvaikutukset vanhuksilla hankalia (tästä syystä korkea-annos-antipsykootit esim. Levozin, eivät suositeltavia)

– uudet ja epätyypilliset antipsykootit, ehkä paremmin siedettyjä - mutta heikompi teho??

– ongelmalliset sivuvaikutukset: maligni neuroleptisyndrooma, QT-ajan piteneminen, maksan vajaatoiminta

Missä tilanteissa joudutaan aloittamaan antipsykootti ikäihmiselle jolla ei ole aikaisempaavakavaa psykiatrista diagnoosia?

- muistisairaan vaikeat käytösoireet - psykoottisuus- deliriumpotilaan vaikea levottomuus

*tällöin kyse antipsykootin epäspesifistä vaikutuksesta

- yleensä pieni annos(esim. risperidoni 0,5mg-2mg, haloperidoli 0,5mg-2mg)

- yleensä lyhyt aika (päiviä, viikkoja, joskus kuukausia, mutta ei mielestäni koskaan vuosia!)

Delusionääriset psykoosit (paranoidisuus)

• lääkityksenä yleensä antipsykootteja (pienet annokset), jotka saattavat helpottaa tilannetta selkeästi

• potilas ei yleensä itse näe lääkityksen tarvetta • motivointi: 'lääkitys on pahoihin ajatuksiin',

pyritään hoitamaan uni/nukkuminen

- Kuinka kauan? Riippuu tilanteesta, vasteesta

- Yleensä oireet voivat jäädä taka-alalle, vaikkei varsinaista "sairaudentuntoa" tulekaan - muutamassa kuukaudessa voi lääkitystä pyrkiä vähentämään, jättää pieni annos esim. iltaan pitemmäksi aikaa

Ikääntyvä skitsofreniapotilas:

- usein vuosien ajan sama lääkitys, usein monia lääkkeitä; mutta ikää tullut ja muitakin sairauksia

Mitä tulisi pohtia ja arvioida:

- näiden asiakkaiden voi olla vaikea itse valittaa oireistaan tai lääkityksen sopimattomuudesta - tärkeätä että heidän tilansa otetaan arvioon ulkopuolisen taholta: lääkäri, kotihoito, omainen ym.

- muistaa tehdä perusstatus, peruslabrat; näön, kuulon, hampaiden arvio

- lääkityksen yksinkertaistaminen, vähentäminen hyvin hitaasti (kuukausien jopa vuosien aikana) oireita seuraten - huom. ei kannata lopettaa kokonaan!!

Helppo tässä sanoa,mutta kyllähän se

voi tuntua hieman raskaalta

urakalta!

Esim. Mauri, 67-v.lääkitys ollut vuosia:

- Peratsin dekanoaatti 108mg/kahden viikon välein- Levozin 50mg+50mg+200mg- Risperdal 2mg 1/2tabl aamulla ja päivällä, 1 tabl yöksi- aika usein ottanut myös Tenox 20mg yöksi.....ja sitten liuta somaattisia lääkkeitä veren-paineeseen, happovaivoihin, kova polttamaanja välillä keuhkoputkentulehduksia ja antibioottikuureja

Kotisairaanhoito jakaa lääkkeet, antaa pistokset - tuntee Maurin vuosien ajalta, Mauri on ollut kaiken aikaa suunnilleen samanlainen, puhelee jkv yksikseen,ottaa lääkkeensä säännöllisesti,viime vuosina ollut väsyneempi, "tullut vanhaksi", miten lääkitystä voisi siivota?

Masennuslääkkeet– antikolinergiset sivuvaikutukset hankalia vanhuksilla

(trisykliset: annokset pienempiä kuin nuoremmilla)– uuden polven masennuslääkkeet sopivat yleensä

paremmin sivuvaikutustensa suhteen, vanhuksilla aloitusannos usein pienempi, hoitotaso ehkä jonkin verran matalampi

– näiden uuden polvenkin masennuslääkkeiden sivuvaikutukset silti moninaisia, kannattaa pysytellä lääkeinformaatiossa ajan tasalla - selvittää yhteisvaikutukset - parasta että tuntee muutaman lääkkeen hyvin

Myös näiden lääkkeiden kohdalla muistettava aloitus harkinnan jälkeen, seurata vastetta ja

muistaa lopettaa harkinnan jälkeen

Miten ottaa masennuslääke puheeksi ??

- ei oikeastaan ole koskaan helppoa!

- jotenkin pitää pystyä vakuuttamaan että ottaa potilaansa vakavasti: ensiksi on kuunneltava, kyseltävä ja pohdittava potilaan kanssa, sitten ehkä:

- "Näen että sinulla on vaikeaa"

- "Tuntuu kuin olisit noidankehässä"

- "Yöunesi ei tunnu olevan oikein hyvä"

- "Oletko itse koskaan harkinnut että jokin lääke voisi yhtään helpottaa tilannettasi?

- "Kokemukseni mukaan jotkut ovat päässeet purkamaan tuota noidankehää kun mukana on ollut lääkityskin auttamassa".....

Bipolaarihäiriö - tulisi muistaa ikäihmisilläkin

• vanhetessa ongelmat voivat usein voimistua, esim. ensimmäinen mania voi tulla vasta yli 60-vuotiaana

• lääkityksenä stabilaattorit– litium – tarkasti seurattava, kapea terapeuttinen

ikkuna, kuivuminen pahasta– erilaiset antiepileptit – edellyttävät seurantaa

(laboratoriokokeita), voi seurata maksan toiminnanhäiriöitä, verimuutoksia, vaikeita ihottumia jne

Edellyttää kontaktia erikoissairaanhoitoon, ainakin jossain vaiheessa

Uskaltaako kukaan enää määrätä rauhoittavia ja unilääkkeitä??

Erityispiirteet jatkuu: Unilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet (’pamit’)

• lääkkeet, joilla pitkä puoliintumisaika, sopivat huonosti vanhusten hidastuneen metabolian takia, kumuloitumisriski (esim. diatsepaami, nitratsepaami)

• myös ultralyhyet sopivat huonosti, lisääntynyt sekavuuriski

• yleensä selkeästi pienemmät annokset kuin nuoremmilla aikuisilla

• toimintakyvyn lasku, kaatumisriski• harkittava aina kuinka pitkä hoito

Kun ikääntyvä valittaa univaikeuksista?

aina tarkka selvitys minkälaista uni on:

- koska nukahtaa? miten kauan joutuu unta odottamaan?

- herääkö yöllä? saako uudestaan unen?

- milloin herää aamulla? - jos herää aamuyöstä nukuttuaan n. 4-6 tuntia, olo ahdistunut - harkitse masennuslääkettä

uni-/valvepäiväkirjaa olisi hyvä pitää, mielellään myös,jos mahdollista, muiden arvioita

mahdollisten syiden etsiminen, esim. uniapnea

meillä ei ikävä kyllä ole lääkkeitä, jotka korjaisivat unen täydellisesti!

- Nykyiset unilääkkeet ovat pääasiassa nukahtamislääkkeitä, teho pitkällä tähtäimellä vaatimaton?

- syytä kokeilla melatoniinia, tai esim. mirtatsapiinia pienellä (7,5 mg) annoksella, korkea-annosneuroleptit mahdollisia, mutta sivuvaikutusten takia eivät ihanteellisia

unta tulee yrittää korjata myös muilla keinoin - psykoedukaatio - ym.

-"unikoulu" ikäihmisille?