Suomen rokotuskattavuus - Miltä lapsiamme suojataan?

Taneli Puumalainen

26.1.2017

Esityksen nimi / Tekijä 1

Suomen kansallinen rokotusohjelma 2017- Rotavirusrokote (RV) 2 kk- DTaP-IPV-Hib +RV+ Pneumokokkirokote (PCV) 3 kk- DTaP-IPV-Hib + RV+ PCV 5 kk- DTaP-IPV-Hib+PCV 12 kk- MPR 12 (-18) kk- Influenssa 6-35 kk- DTaP-IPV 4 v- MPR 6 v- HPV (Tytöt) 11-12 v*- dtap 14-15 v

• * myös13-15 -vuotiaat tytöt• Aikuisille dT 10v välein, influenssa 65-vuotta täyttäneille• Lisäksi riskiryhmärokotteita (BCG, HBV, HAV, influenssa, pneumokokki)

12.2.2016 2Esityksen nimi / Tekijä

Vesirokko 18kk ja 6 iässä + catch up ad 12 -vuotiaaksi 9/2017 alkaen

2016-09-06

Rokotteet säästävät taudeilta ja kustannuksilta180-220 euroa lasta kohden, antaa suojaa 11-12 tautia, niiden jälkitauteja ja komplikaatioita vastaan - säästämme vuosittain jopa 100 miljoona euroa terveydenhuollon kustannuksia

Rokotusrekisteri Perustuu julkisen terveydenhuollon AvoHILMO –rekisteriin• Tietoa vuodesta 2009 eteenpäin• Jatkossa myös HILMO, syntymärekisteri ja

yksityisen terveydenhuollon tiedot• Omakannasta omat rokotustiedot

Kansallinen rokotusohjelman seuranta• Ajantasainen rokotuskattavuus kunta,

terveyskeskus, shp (maakunta) tasolla• Rokotteiden vaikuttavuuden seuranta• Rokotusturvallisuuden seuranta

21.8.2015

Vihreällä merkittynä alueet,joista terveyskeskukset toimittavat säännöllisestirokotustietoja

4

https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/kansallinen-rokotusohjelma/rokotuskattavuus

12.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 5

Viitosrokote – DTaP-IPV-Hib kattavuus koko Suomi noin 99%2014 syntyneet, vähintään I annos

Alimmillaankin kattavuus noin 96%

Tuhkarokko-vihurirokko-sikotautirokote (MPR) – Koko Suomi noin 95%

Alimmillaan kattavuus noin 75% - kuntakohtaisesti alempikin

Terveyskeskukset,joissa vuonna 2014syntyneiden lasten MPR I annoskattavuus <95%

Yhteensä 61 152:sta terveyskeskusta

Pelkosenniemi-Savukoski

73,3 Hämeenkyrö92,1

Lumijoki 84 Liminka 92,2Karviainen 84,5 Janakkala 92,3Uusikaupunki 86,2 Tohmajärvi 92,7Pietarsaari 86,7 Kärsämäki 93,1Äänekoski 86,9 Oiva 93,2Kittilä 87,1 Kalajoki 93,4Sipoo 88 Wiitaunioni 93,5Mustasaari 88,4 Virrat 93,7Inkoo 89,1 Pello 93,8Loimaa 89,9 Nokia 93,8Tyrnävä 90 Tornio 93,9Kauniainen 90,1 Ylitornio 94,1Akseli 90,2 Hyvinkää 94,2Heinävesi 90,5 Porvoo 94,3Järvenpää 90,7 Sastamala 94,3Raasepori 90,9 Kouvola 94,3Loviisa 90,9 Vaasa 94,4Tampere 91 Lahti 94,4Turku 91,1 Koko Suomi 94,5Parainen 91,3 Kokkola 94,6Ilomantsi 91,3 Kirkkonummi 94,7Salo 91,4 Somero 94,7Sisä-Savo 91,5 Hämeenlinna 94,8Kitee 91,6 Aava 94,9Rannikko-Pohjanmaa 91,9

Pyhtää94,9

Mäntsälä 92 Kallio 94,9Järvi-Pohjanmaa 92,1 Joensuu 94,9Helsinki 92,1 Valkeakoski 94,9

Pneumokokkirokote – Koko Suomi 95%

Alimmillaan kattavuus noin 55%

Rotavirusrokote – Koko Suomi 93%

Alimmillaan kattavuus noin 60%

Tyttöjen papilloomavirusrokote (HPV) kattavuus – Koko Suomi noin 70%

Pikkulasten influenssarokote kattavuus – Viime kausi 24%

Influenssarokotekattavuus > 65 vuotiaat –Koko Suomi 43%

Johtopäätöksiä rokotuskattavuudesta

• Tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien liittyen tiedoissa voi olla puutteita – toisaalta koko rokotussarjan ottaneiden osuus jonkin verran alhaisempi kuin rokotusten aloittaneiden osuus

• Suomen lasten rokotuskattavuus on keskimäärin kohtuullisen hyvä– Viitosrokotteen kattavuus erinomainen– Pneumokokki- ja rotavirusrokotteen kattavuus parantunut– Influenssa ja HPV -rokotekattavuuksissa eniten parannettavaa– MPR -kattavuuden kehitys on huolestuttava– Alueellinen vaihtelu rokotuskattavuudessa on huomattavaa

• Aikuisten rokotuskattavuudesta ja rokotussuojasta on puutteellisesti tietoa

12.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 13

Riittääkö suomalaisten rokotuskattavuus?

Tuhkarokko on erittäin tarttuva tauti

12.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 15

Honkajoella vuonna 1989 yksi rokottamaton lukiolainentartutti yhden koulupäivän aikana:- 13 rokottamatonta- 8 yhden rokoteannoksen saanutta- 1 kaksi rokoteannosta saanutta

- Jatkossa:- ~ 80% rokottamattomista ja ~40% rokotetuista sisaruksista sairastui

- Yhteensä 51 potilasta 6 viikon aikana

Mikko Paunio et al. Am J Epid 1998

Matala rokotuskattavuus

• Lisää epidemiariskiä– Riskiin vaikuttaa:

- Rokotuskattavuus- Miten rokottamattomat ovat keskittyneet väestössä (kunnat, koulut,

työpaikat ym)- Epidemian rajaamisen keinojen tehokkuus- Mikään näistä ei riitä yksinään

• Vähentää rokotteista saatavaa terveyshyötyä– Rokotteilla estettävien tautien taakka ja kustannukset eivät

vähene odotetusti• Rokotetuilla itsellään• Rokottamattomilla/koko väestöllä (laumasuoja)

12.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 16

Mitkä rokotusten saavutukset ovat vaarassa?

- Esimerkkeinä pneumokokki- ja rotavirusrokotteet

- MPR -epidemioiden riski seuraavissa esityksissä

12.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 17

Sairaalan osastolla hoidettujen rotavirustapausten määrä vuosittain (Hoitoilmoitusrekisteri)

18

lkm/vuosi Aivokalvotulehdus 50

Verenmyrkytys 800 Keuhkokuume 20 000 Välikorvatulehdus 30

000

Pneumokokin aiheuttamat sairaudet Suomessa

Vakava pneumokokkitauti

94 %

Ei laboratorio-varmistettu vakava pneumokokkitauti

50 %

Keuhkokuume 26 %

Tärykalvoputkitus 13 %

Mikrobilääkehoidot 8 %

Rokotteen suojateho rokotetuilla lapsilla:

Rokote suojaa myös rokottamattomia lapsia, aikuisia ja ikääntyneitä !

Toimenpiteitä rokotuskattavuuden parantamiseksi

• Terveydenhuollon ammattilaiset joukolla ottamaan ja puolustamaan rokotuksia– Erityisesti neuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajat ja lääkärit avainasemassa– Tutkittu tieto ja aktiivinen viestintä lisää luottamusta

• Kuntien aktivoituminen oman alueen rokotuskattavuuden seurannassa ja parantamisessa– Suomeen eri syistä saapuvien rokotusstatuksen tarkistus/täydentäminen– THL:n ja kuntien (maakuntien) yhteiset kokoukset

• Tartuntatautien varhainen tunnistaminen ja epidemian tehokas rajaaminen– Riittävä tartuntatautien torjunnan resursointi ja lakipohja

12.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 20

21

Kuntien ja THL:n yhteistyökokoukset