Liiketoiminnan moniottelija

Ojansuunkatu 1 a, 38200 SASTAMALAPuh. (03) 52 101, Fax (03) 5210 2600

Työttömien terveystarkastukset-PTS-hanke Sastamalassa

Tampere 11.05.2011

Ulla Mattelmäki, lääkintöneuvos

Terveydestä – mitä se on

• Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus• Resurssi – voimavara, joka kuluu ja uusiutuu• Terveys on keino saavuttaa haluttu päämäärä• Terveyden edistäminen on eväiden tarjoamista

terveyspääoman kasvattamiseksi• Terveys toimii hyödykkeen tavoin (vrt. raha,

työkyky)• Terveyttä edistämällä ei aina kansantaloudellisesti

varmuudella saavuteta säästöä (eliniänpiteneminen).

• Terveyden edistämiseen on silti eettinen velvoite

Terveyden merkitys määräytyykulttuurisesti osana yhteisönarvoilmastoa• riippuvainen lähiyhteisön jakamista arvoista• yhteisön käsitykset ovat sidoksissa osittain

yhteiskunnan arvoihin ja muutossuuntiin• muutossuunnat vaikuttavat siihen, mistä

tiedosta ihmiset ovat kiinnostuneita taihaluavat ottaa vastaan

• vaikka korostetaan yksilöllisyyttä jaterveyttä, vallitsee yhteisöissä vahvayhdenmukaisuuden paine

Hankkeen tavoitteet

• Osallisuuden edistäminen ja työllistymisedellytystenparantaminen

• Mallintaa työttömien terveystarkastukset• Tarjota mahdollisuus terveystarkastuksiin• Osallistaa ja sitouttaa henkilöt oman terveytensä

hoitamiseenJatkohanke:• Mallinnetun tarkastuksen juurrutus ja levitys

• Sastamalan alue sijaitsee Pirkanmaan jaSatakunnan rajalla.

• Lavia ja Kiikoinen kuuluvat Satakuntaan.• 1.1.2009 Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä

muodostivat uuden Sastamalan kaupungin.

• Kolme sairaanhoitopiiriä• Punkalaidun liittyi Saspeen 1.1.2009• Seutukunnalla asukkaita n. 30 000.• Terveysasemia seitsemän

• Työvoimaa n. 12 000 henkilöä• Työttömyysaste maaliskuu 2010 oli n. 9,3 %,

Punkalaitumella 8,2%, vuonna 2007 4,9%• Alueen työllisyyttä hoitaa te-toimisto,

Työvoiman palvelukeskus, yrityspalvelu jaammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

• Seudulla kuntoutuksen asiakasyhteistyö-ryhmä

Lavia

Punkalaidun

MänttäVilppula

Kangasala

Sahalahti

Viiala Valkeakoski

VesilahtiLempäälä

PirkkalaNokia

ÄetsäVammala

Mouhijärvi

Kiikoinen

Suodenniemi

Ikaalinen

Viljakkala

Hämeenkyrö

Parkano

Kihniö

YlöjärviTampere

PälkäneLuopioinen

Kuhmalahti

OrivesiLängelmäki

Juupajoki

Ruovesi

Virrat

Kuru

Toijala

UrjalaKylmäkoski

Taustatietoja Sastamalasta

Aloitus Työvaihe Lopputulos

Asiakas:Työhallin-non tai sosiaali-toimen asiakas

Toimijat:

- perustervey-denhuolto-erikoissairaan-hoito

-sosiaalitoimi-työvoimanpalvelukeskus- Te-toimisto- Kela-Kuntoutus- ja- tutkimuslaitok-set

- työpaikat-koulutusjärjes-telmät

-terveystarkastus

-seulontatutkimus

-ohjaus

-sairaslomat

-jatkotutkimukset

-hoitotoimenpiteet

-kuntoutus- ja työkyky-selvitykset

-koulutus

-työllistyminen

-eläke

Työnhakijan/kuntoutujan prosessi

-aktivointitoimen-piteet

pTS-hanke kehittämisprosessina (Y.Engeström)

Alueella ei oltu tehtytyöttömien terveys-tarkastuksia

Yhteisiä toiminta-Tapoja ei ollut, joten neSovittiin eri organisaa-tioiden kanssa(työhal-linto/sosiaalitoimi)

TyöttömienTerveyspalvelutSaspen strategiassa

Projektityöntekijä teki sovitusti50 työnhakijalle terveystarkastuksetmallinnuksen tueksiàmalli valmistuiPalautekyselyjen mukaan asiakkaat erittäintyytyväisiä saamiinsa palveluihin, osallistumis-prosentti yli 90.

Valittiin viisi aikuister-veydenhoitajaa jokaiseltasaspen alueelta tekemääntarkastuksia työnjatkumiseksi hankkeenjälkeenàpTS-tiimi

Jatkohanke:tarkastusmallilevitettiin myöste-toimistoonkoskemaankaikkia työnhakijoita,Perehdytettiin kaksi terveyden-Hoitajaa lisää

Saspen kunnat mukaan,Lavia ja Kiikoinen ja heidänmukanaan Kankaanpäänte-toimistoàtyö alkaa 3/2010

vertaisoppimispäivät

Terveystarkastuksen sisältö I käynti

Esitieto-lomake

Päihteet:Audit

Diabetes-riskitesti

Oppimis/lukivai-keudet

Mittaukset: RR, VY, BMI, paino, pituus, näkö, kuulo,mikrospirometria

Ravitsemus, liikunta, elintavat, perussairaudet, lääkitys,harrastukset, sosiaalinen verkosto

Laboratorio (pvk, sokeri, kolesteroli,maksa-arvo, tarvittaessa EKG, RTG)

Mieliala:BDI

Seurantakäynti

-tilannekartoitus-mahdolliset kotona täytettävät kaavakkeet

-laboratoriovastaukset-terveysneuvonta

-palautelomake tarkastuksesta asiakkaalle- tarvittaessa hoitoon ohjaus

-jatkosuunnitelma-loppupalaveri/palautelomake

I-tarkastuksia Seurantakäyntejä Ohjattu lääkärille Ohjattu muualle

50,

joista miehiä 27ja

naisia 23

Ikäjakauma:

20-30=4

31-50=22

51->=24

40 38 henkilöä,joista 10 työkyvyn arvioon

Hammashoitoon: 5 henkilöä

Aikuisterveydenhoitajille:18 henkilöä

Optikolle: 3 henkilöä

Kuntoneuvolaan: 2 henkilöä

Päihdehoitoon: 7 henkilöä

Mielenterveyshoitajalle: 2henkilöä

TAYS:iin: 2

Vuoden 2009 tarkastetut

Terveyden edistämisryhmät työttömille-vuosikello 2010

26.2.2010Ensimmäinen palaveri

Ryhmien ideointi ja alustavasopiminen

Ryhmien ja sisältöjenSuunnittelu, kaikki

HammashuoltoSuun hygienia, Eila

Ensiapu, Arja

Kipu, liikunta, MerviKesäloma

Omahoito, Ansa

Seksuaaliterveys, Arja

Diabetes, Arja

Jalkojen hoito, Arja

PäihteetHannu

Vastuuhenkilöt:Hanna Hietava,

pTS-hanke(31.10.10 asti)Eila Vieras,

Hammashoito,Arja Koivuranta,Avoterv.huolto,Ansa Heinonen,

lääkärinvast.otto,Mervi Kontiala,Fysioterapia,

Mirva Rosholm,Työhallinto,

Hannu Kuronen,Päihdeklinikka

Joulukuu

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Elokuu

Heinäkuu Kesäkuu

Toukokuu

Huhtikuu

Maaliskuu

Helmikuu

Tammikuu

Haasteet

• Työkyvynarviointi perusterveydenhuollossa (lääkäreille ollutyksi koulutustilaisuus)

• Sairaslomat työttömille• Tarkastukset ja jatko-ohjaukset aikaa vieviä• Uusi toimintamalli useaan organisaatioon à vie oman aikansa

ennen kuin työ sujuvaa• Asenteet terveydenhuollossa (miksi työttömille

erityisjärjestelyjä)• Salassapitoasiat• Terveydenhuollon toimiminen oman organisaation sisällä• Aikuissosiaalityön kehittyminen tarpeita vastaavaksià

työttömillä tarve psykososiaaliseen kuntoutukseen omallapaikkakunnalla

Onnistumiset

• Terveystarkastukset ovat osa aikuisterveydenhoitajien työtä,resurssi 1½ h/ vko

• Alueella seurataan hankkeiden tavoitteiden etenemistä tarkasti,helpottaa hanketyöntekijän työtä

• Valtakunnallinen projektipäällikkö erinomainen ja on luotsannutkoko hankekokonaisuutta mallikkaasti näiden vuosien ajan

• Verkkokoulutusmateriaali tulossa, pilotti Oulun amk:ssa syksyllä2010

• Asiakkaat tyytyväisiä• Organisaatioiden työntekijät tyytyväisiä, kun on taho, johon

ohjata asiakkaita• Terveydenhuollon terveydenhoitajat ja lähiesimiehet

tutustuneet verkostoon ja saaneet tietoa työttömien tilanteestaja aktivointitoimenpiteistä

• Sosiaalista kuntoutusta kehitetään Sastamalassa

Miksi terveyskeskuksissa ei ole kiinnitettyhuomiota terveyseroihin

• Alueellisia tai paikallisia indikaattoreita ei olekäytössä - asia ei kiinnitä huomiota

• Valtakunnalliset tilastot eivät ole koskettaneetainakaan lääkärikuntaa

• Terveyskeskuksissa on kova työpaine• Terveydenhuollossa vastataan kysyntään ei

tarpeeseen• Seurannassa päähuomio on kohdistunut palveluiden

saatavuuteen ei niinkään vaikuttavuuteen• Hoitotakuu lainsäädäntö

Mitä uusia palveluita terveyskeskus voisi tarjotaerojen kaventamiseksi?

• Kohderyhmälle suunnatut terveystarkastukset• Matalan kynnyksen vastaanotot• Kohderyhmän ”poiminta” päivystyksestä• Ryhmävastaanotot• Valmiiden ryhmien hyödyntäminen• Muu etsivä toiminta

m TURVALLISUUDEN TUNNEm YHTEISÖN

YHTEENKUULUVUUS m KAUPPA /OSTOKSET

m VUOROVAIKUTUSSUHTEET m KÄYTÖSSÄ OLEVAT RAHAT

m AJANKÄYTTÖ m VÄESTÖN VAURAUS,TULONJAKO

m PÄIV. ELÄMIS- JA LIIKKUMISTAVAT m AMMATILLISETMAHDOLLISUUDET

m SOSIAALISTEN m KOULUTUSRYHMIENVÄLISET m ASENTEET JARISTIRIIDAT SOSIAALINEN ARVOMAAILMA KÄSITYKSET

YKSILÖ

m HYVINVOINTI-PALVELUT

m PAIK. ELIITIT PAIKALLISET INSTITUUTIOm PAIKALLINEN

HALLINTO JAm KULTTUURIELÄMÄ PÄÄTÖKSENTEKO

m TIEDOTUSVÄLINEETm ASUINALUEET JA KODIT

m VAPAAEHTOISTYÖ

Kuva 2. Yksilön asenteisiin vaikuttavat tekijät

Potilaan sairaus vaikeutuu

Luulemme osaavam-me hoitaa

Kutsumenettely

Näitä potilaita eihaluta

Potilas eikiinnostunuthoidosta

Mikä palvelu tavoittaisi?

Tätä ryhmää emme tavoitaemmekä osaa palvella

Potilaanmotivaatio

korkea

Riskitekijät kasvavatei sairautta

Itsepalvelu

”Turha käynti”

Omahoitoa tukeviaratkaisuita

Asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminenErilaisia palveluita erilaisiin tarpeisiin

tarvitaan

nykytilanne

Mitä edellytyksiä on luoda alueellisestitoimiva yhteistyö ?

• Organisaatioiden johdon sitoutuminen• Laajan kokonaisuuden hahmottaminen• Yhteiset tavoitteet• Kumppanuus• Toisen toimintaympäristön ymmärtäminen• Asiakaslähtöisyyden oikea ymmärtäminen• Henkilökunnan sitoutuminen asiakaslähtöisyyteen• Yhteinen arviointi/mittaaminen toteutumisen

varmistamiseksi

Kumppanuus terveydenhuollonnäkökulmasta

• Verkostoituva yhteiskunta edellyttää kumppanuutta• Terveydenhuolto on sulkeutunut ja omien

professioidensa vanki (esim hoitotyö, lääkärit)• Pirkanmaalla (pshp ylva) on tehty

kumppanuuskysely perusterveydenhuollon jaerikoissairaanhoidon välillä

• Sen mukaan perusterveydenhuollolla olikumppaneita erikoissairaanhoidossa enemmän kuinpäinvastoin- kumppanuuteen ei aina koettu tarvetta

• Usein ainoastaan terveydenhuollon johto kokeejonkinasteista tarvetta yhteistyölle

Terveyden edistäminen yksilötasolla

• ihmisillä on terveydestä tietoa (koulu,lehdet, televisio, internet, lähiyhteisönihmisiltä)

• terveystieto on kuitenkin pirstaleista• ihmisten terveystieto on pääosin oikean

suuntaista• tarvitaan tiedon lisäämistä –kuinka paljon?• käyttäytymismuutos edellyttää muutoksen

kytkemistä henkilön omaan arkeen• tiedon jakamisen sijasta tarvitaan lisää

osaamista, siitä miten käyttäytymismuutossaadaan aikaan

Haasteena:Perinteisestä potilasopetuksestaomahoitovalmennukseen (Routasalo Pirkko)

Perinteinenpotilasvalmennus

Omahoitovalmennus

Lähtökohta Asiantuntija- jasairauslähtöistä

Potilaslähtöistä,voimaantuminen, pystyvyys

Tavoite Potilas saa tietoa sairaudestaja sen hoidosta

Potilaalla on tietoa ja hän oppiiongelmanratkaisu- japäätöksentekotaitoja

Toteuttaja Ammattihenkilö on opettaja Ammattihenkilö on valmentaja

tulos Muistettavat asiat ja ongelmanratkaisutaidot

MITÄFAKTA TÄMÄ TIETO

MERKITSEE=määrittely

MIHIN TIETOAKÄYTETÄÄN= esimerkit

MISTÄTIETOKOOSTUU=luokittelu

PERSOONA =perustelut

YHTEYDET mielipiteetASIOIDEN VÄLILLÄ=syy- ja seuraussuhteet

ONKO TIETO OIKEAA, HYVÄÄKÄYTTÖKELPOISTA

=onko tieto oikeaa, olennaista

Kuva 1. ”Oppimisen ruokaympyrä”

YMMÄRRYSKUVAILUKOULUTIETOYLEISTIETO

SOVELLUTUS

ANALYYSI TUNTEET,SYNTEESI REAKTIOTARVIOINTI

KOKEMUS

Tiedotus- ylhäältä alas

Tiedon kulku

Terveyspalvelut

• Terveyspalvelut usein yhteiskunnan”perälauta”

• Palveluita tarvitaan poimimaanyhteiskunnasta ja sairastuneet ja pudonneet

• Onko terveydenhuollolla joku toinenkinrooli?

• Oikean tiedon tietopankki• Pirstaleisen tiedon koordinointi• Terveysasioiden pitäminen esillä,

muistuttaminen näistä päättäjille jakuntalaisille

Yhteisöt ja toiminta-areenat

• Ihmisten hyvinvoinnille on tärkeää kuuluajohonkin yhteisöön

• yhteisö on osa ”tunneilmastoa”(hyväksymistä)

• yhteisöt jakavat keskenään arvoja janormeja

• yksilön on vaikea toimia vastoinviiteyhteisönsä arvoja (vrtesim.nuorisojengit)

• aikuisilla omat vastaavat viiteryhmänsä

Terveyden edistäminen yhteisötasolla

• toiminnan tulisi vaikuttaa yhteisöjenilmapiiriin terveyttä edistävästi

• yhteisöjen kautta saadaan terveydenedistämistyöhön vaikuttavuutta

• kohteeksi voi valita vain muutaman tärkeäntai yhteisössä pinnalla olevan asian

• järkevää on käyttää hyväksi yhteisössä esilläolevia ilmiöitä

• esimerkkeinä tupakointi• tai runsas alkoholin käyttö

Eväitä terveyden edistämiseen

• Terveyden edistäminen vaatiierityisosaamista siitä:

• miten vaikutetaan yhteisöjen pienilmastoon• tai siinä miten houkutellaan henkilö

muuttamaan käyttäytymistään• vastuu terveyden edistämisestä on tahoilla,

jotka pystyvät kantamaan laajaa(taloudellista) vastuuta (kunta, valtio, suuretjärjestöt)

Mitä olisi tehtävä?

• terveyden edistäminen vaatii onnistuakseensuunnittelua ja rakenteita (vrt seulonta)

• Tarvitaan terveydenhuollon paradigmanmuutos: sata vuotta on haettu sairauksia janiiden riskitekijöitä – asiakas on ohjattueteenpäin

• Uusi paradigma: yksilön tukeminen jakannattelu, jotta hän jaksaa edistää omaaterveyttään

• vaatii lisää osaamista ja tietoa ihmistenkäyttäytymiseen vaikuttamisesta